perjantai 3. tammikuuta 2014

Oppimisen iloa


- Ei, tuohon minä en pysty.
    Se oli kai 1987 tai -88. Työskentelin Porvoon kaupunginkirjastossa ja innostuin nähdessäni ilmoituksen ATK-kursseista Otavan opistossa. Mutta kun hyväksyminen tuli ja näin ohjelman, tulin katumapäälle. Tavallisen kahdeksan tunnin koulutuksen sijasta luvassa oli paljon pitemmät kurssipäivät. Eikä ohjelmassa edes ollut taukoja! Varmaan palaisin töihin loppuun asti nääntyneenä.
    Toisin kävi. ATK:n lisäksi sain oppia, miten oppiminen sujuu ilolla.
    Kouluttajat helpottivat oppimista käyttämällä meille opetettaville tuttuja termejä. Esimerkiksi C-asema oli ”pääkirjasto”, josta mentiin A:han eli ”sivukirjastoon” ja sieltä palattiin taas ”pääkirjastoon”. Molemmissa kirjastossa oli tietenkin ”kokoelmia” ja niissä ”hyllyluokkia”.
    Taukojakin oli riittävästi, mutta niitä enemmän jaksamista auttoi Hangman-peli, jota sai pelata milloin vain halusi virkistystä.
    Niinpä päivä ei ollut liian pitkä vaan liian lyhyt. Jäin illaksikin ATK-luokkaan.

   Kurssilta palattuani hankin kotiinkin PC:n kirjoituskoneen sijalle. Neljän tunnin kirjoitustyö sujui nyt kolmessa tunnissa.
    Hangman jäi kyllä ainoaksi tietokonepeliksi, jota koskaan olen pelannut.
***
- Tiedätkö, että sähköpostissa on myös jääkiekkokokous?
    Näin kysyi Opiskelijakirjaston ATK-asiantuntija Arto syksyllä 1993. Sähköposti oli yliopiston sisäisessä verkossa.
    En ollut tiennyt, mutta tutustuin keskusteluun ja olin myyty.
    Työpaikallani ei ollut ketään, jonka kanssa keskustella jääkiekosta. Hätätilassa HIFK:n kannattajakin olisi kelvannut.
    Nyt matsin jälkeinen aamu oli ilo, kun sähköpostista löytyi viesti: ”Subject: Stadin derby: IFK-Jokerit oli eilen ja lehdistä päättäen mainio ottelu. Eikö yhtään kommenttia. Turvaudun inquireen.”
    Bussi tuli aamulla sen verran aikaisin, että ehdin kirjoittaa lyhyen kommentin matsista ja sen herättämistä tunnelmista ennen työajan alkua.
    Jälkeenpäin Arto ei voinut olla onnittelematta ääneen itseään, että oli vetänyt oikeasta narusta ja saanut minut opettelemaan sähköpostin käytön.
Lea (istumassa) esittelee Porvoon kaupunginkirjaston atk-kirjastojärjestelmää
virolaiselle kirjastonhoitajalle (seisomassa oikealla). Kaksi tyätoveria seuraavat tilannetta.
Lea Toivola

FM Lea Toivola työskenteli kirjastonhoitajana Porvoon kaupunginkirjastossa 1980-1991 ja Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastossa 1991-2002. Nykyisin hän on vapaa kirjoittaja ja luennoitsija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti