perjantai 16. tammikuuta 2015

Kirjat ovat rajaton tiedon ja elämysten lähde

Minut innosti lukemiseen äitini kiinnostus kirjojen maailmaan. Kun opin lukemaan 50-luvun puolivälissä, luin kaiken mitä suinkin sain käsiini. Isäni työpaikan läheisen kaupan paperinkeräysvarasto oli ehtymätön lähde harrastukselleni. Siinä menivät Suomen Kuvalehdet, Pirkat, Elokuva Aitat, Kotiliedet, Perjantai-lehdet, Hertta-sarjat ja monet muutkin julkaisut. Kavereiltani löytyi poikien lehtiä kuten Aku Ankka, Tarzan, Pecos Bill, Tex Willer ja jotain muitakin. Lasten ja nuorten lehtiä oli kuitenkin vähemmän tarjolla sivukylillä.

Sain monena vuotena tilata muutaman kirjan kustantajien vuotuisista alennusluetteloista. Isäni suoritti tiukkaa tilausten karsintaa, kun listani kipusi aina melko pitkäksi. Kirjojen kansien kuvat kiehtoivat nuorta miestä ja silloin halu kasvoi aina kohtuuttomuuksiin. Tilauslupa oli hinnoista riippuen pääosin 3-5 kirjalle. Kun kirjapaketti sitten saapui, ei kirjojen lukemiseen mennyt montaa päivää. Ja sitten odotettiin taas vuosi uutta alennusmyyntiluetteloa.

Lukuharrastukseni on jatkunut läpi vuosikymmenten. Lukijana olen kuitenkin ”toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos”-lukija. Jos joku kysyy mitä kirjaa parhaillaan luen, en yleensä pysty antamaan tarkkaa vastausta. Luontainen huonomuistisuuteni estää kirjojen ja niiden yksityiskohtien muistiin jäämisen. Pääosin aiemmin lukemani kirjat ovat mielessäni melkoisena mössönä. Mutta nuo ominaisuuteni eivät ole koskaan estäneet minua kulloinkin nauttimasta lukemastani kirjasta, oli sen aihe ja tyyli sitten mikä hyvänsä. Elän aina kirjan mukana, kun luen sitä. Olen lukenut tietosanakirjat, rakkausromaanit, science fictionit, seikkailukirjat, jännärit, sotakirjat, elämänkerrat, karttakirjat, matkaoppaat, historian kuvaukset ym. iloisena sekamelskana nauttien jokaisesta lukurupeamasta. Silläkään ei ole ollut merkitystä minkä maalainen kirjailija on ollut tai missä kirjan jutut tapahtuvat.

Nyt jos kysytte mitä luin viimeksi, vastaan: Patrik Berghällin Päämajan kaukopartiomies. Vastaukseni sujuvuus johtuu siitä, että kirja on vielä pöydällä vieressäni sekä nautinto ja elämys kirjan sisällöstä ovat tuoreina muistissani. Kirja on hienosti kirjoitettu ja kertoo jatkosodan ajan tositapahtumia kaukopartiotoiminnasta. Suosittelen kirjaa kaikille lukemista harrastaville!

Aulikki kertoi aiemmin Ikinörtissä ”Mitä Missä Milloin”-vuosikirjasta. Myös minun lukemistooni kuului tuo mainittu vuosikirja 50-, 60- ja 70-luvuilla. Kahlasin vuosittain kirjan nautiskellen läpi rivi riviltä ja sivu sivulta. Sitten unohdin teoksen työelämän paineissa kunnes viime joulun alla huomasin uuden vuosipainoksen MMM-kirjasta kirjakaupan esittelytelineessä. Ostin kirjan äidilleni joululahjaksi toivoen itsekkäästi pääseväni lukemaan sen jonain päivänä. Nyt sitten odottelen vuoroani!

Toissa vuonna kirjaharrastukseni koki uuden tulemisen. Törmäsin Helsingin kaupunginkirjaston tuolloin varsin uuteen HelMet-e-kirjastoon. Olin toki jo aiemmin lukenut ”sähkökirjoja” lukulaitteella ja myös liittynyt Elisan e-kirjan asiakkaaksi. Lukulaitteessa koin lukunautinnon jotenkin ”harmaaksi” enkä erityisemmin lämmennyt sille. Kerkisin kuitenkin lukea sillä 30-40 kirjaa, joista osan ruotsinkielellä syystä että ne olivat halvempia ja tarjontaa oli enemmän kuin kotikielellä.
Elisan e-kirjan koin heti omakseni etenkin kun hankin iPadin. Niinpä sieltä hankittuja teoksia onkin tabletillani parin vuoden ajalta jo lähes 100, joista toistakymmentä on vielä lukematta. Elisa e-kirja on ollut hieno hankintakanava jatkuvine tarjouksineen ja helppokäyttöisyydellään.

Mutta entäs HelMet sitten! Uskomatonta, että Suomen mittakaavassa on luotu kansalaisille niin loistava palvelu kuin mitä HelMet e-kirjasto on! Helsingin kaupunginkirjasto on luonut ennakkoluulottomuudellaan  monipuolisen kattavan ja helpohkon kulttuuritarjonnan kotona nautittavaksi. Kirjastokortilla ja tunnusluvulla voi oman tietokoneen kautta nauttia mahdottomasta määrästä tarjontaa kuten ulkomaisia päivälehtiä, tunnettuja ulkomaisia aikakauslehtiä, monen lajin kirjoja, klassinen ja jazz-musiikki ja Indie-elokuvia.


Työvuosinani luin kohtalaisen tarkkaan valitsemani kirjallisuustyylin kirjoja. En viitsi tässä tunnustaa, että ne olivat noina aikoina helppolukuisia jännäreitä. Kun sitten toissa vuonna pääsin sisälle HelMetin Ellibs-kirjastoon, olen lukenut iPadillani mitä vastaan tulee ja kokenut uudenlaisia elämyksiä. Olen havainnut, että kirjallisuudessa on edelleen muutakin kuin pelkkää seikkailua ja jännitystä. Minulle on avautunut jälleen se monipuolinen kirjallisuuden maailma, jossa elin jonkin aikaa reilut 50 vuotta aiemmin.

Lue Sinäkin kirjoja paperilla, tietokoneella tai tabletilla! Jos tarvitset e-kirjallisuuden osalta neuvoja, kysy Enterin opastajilta ja HelMetistä myös lähikirjastosi virkailijoilta!

Uppoa rohkeasti kirjallisuuden maailmaan! Elä, koe ja nauti!

Lukuterveisin
Markku Ukonaho
Enterin opastaja


2 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitettu lukemisen ylistysveisu! Kiitos Markku

    VastaaPoista
  2. Lukeminen oli minunkin intohimoni lapsesta alkaen. Oulussa oli kirjasto Ainolassa ja sieltä haettiin lukemiset, joita lainasin siskoni aikuisten kirjastokortilla. Silloin ei vielä ollut telkkaria joten lukemiseen riitti aikaa ja sitähän tehtiin radiota kuunnellessa. Myös Oulun valoisat kesäyöt antoivat lisäaikaa lukemiselle. Ritva

    VastaaPoista