keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Aktiivisuusmittauksella reippautta arkeen





Tammikuu on hyvinvointikuu.  Enter tukee teemaa Hyvinvointisovellukset -tietoiskuilla ja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketilla. Tästä lisää jutun lopussa, mutta aluksi kevytkuntoinen kävelijä kertoo, miten hän hyödyntää aktiivisuusmittausta.


Minulla on ollut kaksi vuotta Polar Loop 2  aktiivisuusranneke. Valitsin tämän helppokäyttöisen mallin, jota ei tarvitse alkuastetusten jälkeen säädellä, lataus riittää. Tavoitteenani on liikkua enemmän ja nostaa kuntoani, jopa kuntoutua. Asetin päivittäiseksi aktiivisuustavoitteekseni tavanomaiset 10 000 askelta. 


Aluksi synkronoin päivittäin aktiivisuustiedot kännykkäni Polar Flow-sovellukseen Bluetoothin avulla, mutta nykyään katson askeleet suoraan rannekkeen näytöltä. Synkronoin tiedot tietokoneelle latauksen yhteydessä Flow-päiväkirjaan, jossa näkyvät päivittäiset aktiivisuustietoni kahden vuoden ajalta. Seuraan oikeastaan vain ottamiani askeleita. Tietoa kalorinkulutuksesta en osaa suhteuttaa ravintooni ja nukkumiseen käyttämäni ajan tiedän ilman mittaustuloksiakin.  Saan joka päivä sovellukselta ns. passiivisuusleimoja, huomautuksia liiasta istumisesta. 
 

Tamagotchi-ilmiö toimiii
Onko näin yksipuolisesta aktiivisuuden seuraamisesta mitään hyötyä? No on! Olen kaksi vuotta “ruokkinut” rannekettani kuten Tamagotchi- virtuaalilemmikkiä. Syötän sille askelia. Suunnittelen usein jo edellisenä päivänä, miten hankkisin niitä. Käynti lähikirjastossa tuottaa  noin 3000 askelta, edestakainen matka kuntosalille 2800 askelta jne.

Parin vuoden aikana tapoihini onkin tullut pysyviä muutoksia, kävelen säätä uhmaten ja monesti valitsen pidemmän reitin. En jää minuuteiksi värjöttelemään ratikkapysäkille, vaan kävelen edelliselle tai seuraavalle. Talviliukkaisiin varaudun liukuestein ja talvella vauhditan askellusta kävelykepillä turvallisuuden vuoksi. 


Flow-päiväkirja osoittaa viikottaisten askeleitten keskiarvoksi noin 8000/päivä. Jonain päivänä kävelen kevyesti 13 000 askelta, mutta viikossa on yleensä jokin vain parin tuhannen askeleen päivä.

Aktiivisuutta kertyy siivotessa, pyykätessä - tavallisissa askareissa, ja tottakai myös shoppaillessa.  Ruuanlaitto saattaa yllättää. Kasvisruokia harrastava ystäväni saa tuhansia steppejä kuoriessaan ja pilkkoessaan kasviksia. Polar-ranneke nimittäin seuraa aktiivisuutta anturilla, joka tallentaa ranteen liikkeitä. Ihan sokeasti ei siis kannata uskoa mittaustuloksiin. Itse pidän ranneketta ohjeen mukaisesti toiminnaltaan heikommassa vasemmassa kädessäni, jolloin virhemahdollisuus pienempi. 

Joulukuussa uutisoitiin, että aktiivisuusmittarin tietoja voi nyt tallentaa Terveyskylän Omapolku-palveluun, jolloin tiedot näkyvät Omakanta-palvelussa. Tästä tullaankin mielenkiintoiseen kysymykseen - kerättyjen tietojen hyödyntämiseen esimerkiksi kuntoutuksessa. Antaisinko luvan tutkia aktiivisuuspäiväkirjaani ? Kyllä. Minun olisi syytä suunnitella yhdessä fysioterapeutin kanssa, miten pääsisin eroon “passivisuusleimoista” eli liiasta istumisesta. Entä voisivatko tiedot käänytä minua vastaan. En tiedä...

Aktiivisuusmittari on tuonut paljon reippautta elämääni. Muutama vuosi sitten en olisi uskonut pystyväni  kävelemään yhdessä päivässä 19075 askelta ( askelpituudellani noin 11,4 km) - niin kuitenkin tapahtui todistetusti 20.11.2018.


Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin - sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset. 

Tietoiskuja tukee laaja tietopaketti, jossa on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös netin hyvinvointia edistäviä palveluita.
Tuulikki Paturin laatima Hyvinvointisovellukset senioreille löytyy Enterin verkkosivuston osiosta Opiskele itse.


Enterin Aulikki

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Haluan, että sinäkin pääset osalliseksi!


Musiikki, kirjasto, elokuvat, uutiset, pankki, terveys ja oikeastaan ihan kaikki tuntuu nykyään olevan netissä. Miten siellä oikein pärjää? Tämä kysymys on meistä monen huulilla ikään ja sukupuoleen katsomatta. Yhteiskunnassamme on nuoria, keski-ikäisiä ja senioreita, joilla pyörii samat kysymykset ja ajatukset päässään; ”Miten siellä pärjää?”, ”Miten tämän voisi tehdä entistäkin helpommin?” ,”Apua, älylaite!” ,”Jos kosken tuohon, se saattaa mennä rikki tai sekaisin.”

Työskentelen Aspa-säätiön Digi haltuun! -hankkeessa, missä tarkoituksemme on edistää mielenterveys- ja päihdetoipujien sekä eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme. Ajatuksemme on, että jos asiakkaamme saavat tukea digitaalisten asioiden oppimisessa, on yhteiskunta ja sen palvelut heille saavutettavampia. Vertaistuen voimin digiasioiden oppiminen on mukavampaa ja vaikuttavampaa.

Kaksintaistelua digin kanssa meistä käy aivan jokainen. Se ei ole vain ikäihmisten, vammaisten tai muiden erityisryhmien ongelma, vaan myös esimerkiksi minun ongelmani. Ei ole kauaakaan, kun viimeksi menetin hermoni omaan tietokoneeseeni. Se on inhimillistä. En vain ymmärtänyt ja koko ”aparaatti” tuntui olevan maailman tyhmin kapistus.  On muistettava, että KUKAAN meistä ei ole koskaan digiasioissa valmis. Joka viikko meistä jokainen oppii jotain uutta.

Oma uuden oppimisen kaavani on: Yritys ja erehdys, itseopiskelu YouTuben kautta tai googlaamalla, kysymällä neuvoa viisaammilta tai havainnoimalla, miten muut toimivat. Toisin sanoen digitaitojen oppimisen kaava on: Rohkeus yrittää - sapetus epäonnistumisesta - rohkeus yrittää uudestaan ja taas sapettaa - rohkeus kysyä - rohkeus myöntää, ettei osaa ja rohkeus opetella lisää. Pikkuhiljaa kysymisen tarve vähenee, mutta ei koskaan lopu. Toisin sanoen tarvitsemme toisiamme.


#Digivinkkiviikko

Jokainen meistä on joskus saanut joltain digivinkin tai jokaisella meistä on niin hyvä digivinkki, että haluaa jakaa sen muillekin.  Keräsimme hankkeessamme marraskuun alussa arjen digivinkkejä. Näitä vinkkejä meille lähetettiin yli 100 kpl. Julkaisimme niistä ensimmäiset seitsemän digivinkkiviikollamme sosiaalisen median kanavissa ja ne ovat nyt arkistoituina Aspa-säätiön YouTube kanavalla. Digivinkkejä on tarkoitus jakaa jatkossakin, eli kannattaa olla niin sanotusti kuulolla.

Miltä digivinkit voisivat sitten näyttää esimerkiksi Mikko Aspalaisen tai vaikka sinun arjessasi?

Klo 7:00 Mikon älypuhelimessa soi herätyskello. Hän nousee ylös ja kysyy Siri:ltä päivän sään, jotta tietää kuinka kannattaa pukeutua työmatkalle. Puettuaan hän katsoo omalta yksityiseltä Instagram-tililtään 10-kuvaisen kuvaohjeen siitä, miten puuro kannattaakaan keittää, sillä tällä hetkellä hänen on vaikea lukea tai muistaa mitä on opetettu.

Klo 8:00 Mikko katsoo Internetistä juna-aikatauluja ja huomaa juna-aikataulujen kohdalla keltaisen varoituskolmion. Hän tietää, että se tarkoittaa jotakin häiriötä junaliikenteessä. Mikko ilmoittaa asiasta töihin.  Hän osaa ottaa puhelimensa näytöstä kuvakappauksen ja lähettää sen WhatsApp-sovelluksen kautta töihin. Koska kirjoittaminen on Mikolle haastavaa hän ilmoittaa WhatsAppissa vielä ääniviestillä työpaikalleen, että saattaa olla myöhässä, koska juna-aikatauluissa näkyi keltainen kolmio.

Klo 10:00 Mikko ja hänen työtoverinsa ajavat kokoukseen toiselle paikkakunnalle ja työtoveri syöttää navigaattoriin osoitteen niin, että hakukenttään tulee osoitteen numero ensin. Näin osoite löytyy navigaattorista nopeammin. Pysäköinnissä ei tarvita onneksi kolikoita, koska työkaverilla on Parkman -puhelinsovellus, millä voi maksaa parkkimaksun. Napauta linkkiä ja lue miten Mikon päivä jatkuu.

Yhdessä digi haltuun!

Koska älypuhelin on minimaalinen tietokone, kannattaa sitä käyttää sen mukaisesti.
Yksi käyttökelpoisimmista digivinkeistä lienee se, että KYSY KUNNES YMMÄRRÄT.  Digitaitojen oppimisessa me kaikki tarvitsemme toistoja toistojen perään. Eikä kaikkea voi heti ymmärtää tai muistaa, joten KYSY UUDESTAAN JA UUDESTAAN niin kauan kunnes osaat.

Digi kuuluu meille kaikille, rikotaan rajoja ja ”lokeroita”! Tehdään kaikille kuuluvaksi se, että digitaaliset taidot ovat meidän kaikkien oikeus erityistarpeista, iästä ja terveydestä huolimatta.

Otetaan yhdessä Digi haltuun!



Helmi Kallio
Projektityöntekijä
Aspa-säätiö sr
Digi haltuun!