Enteriläinen esillä: Helena Venäläinen

Olen syntynyt Rauhan päivänä vuonna 1951. Vuonna 1971 ylioppilaskirjoitusten jälkeen menin OP Ryhmään välivuodeksi, joka venyi aika pitkäksi. Olin mukana kehittämässä tietotekniikkapuolella yritysten kotimaan maksuliikenteen pankkisovelluksia kuten erilaisia maksatuksen ja laskutuksen sovelluksia sekä automaatti- ja maksupäätejärjestelmiä.

Työtehtävät ovat olleet lähes 40 vuoden aikana kovin erilaisia, mm. selvittelyä, suunnittelua, koodausta, testausta, projektien vetämistä ja henkilöstöhallintoa. Viimeiset vuodet toimin osaamisen kehittäjänä. Niinpä aloitin yliopisto-opintoni vasta 1990-luvun puolivälissä, kun tyttäreni oli jo muuttanut omilleen. Toki opin paljon töissäni ja koska laitetoimittajat ja työnantajani järjestivät lisäkoulutusta työntekijöilleen.

Opiskelin ensin Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa tietotekniikkaa, ja kirjauduin sitten varsinaiseksi opiskelijaksi. Tietotekniikan lisäksi opiskelin kognitiotieteen cumun verkko-opintoina monen yliopiston yhteisessä Connet-verkostossa, sillä tietokoneiden rinnalla minua alkoi kiinnostaa entistä enemmän ihmisen toiminta ja tiedonkäsittely sekä järjestelmien käytettävyys. Valmistuin maisteriksi vuonna 2005. Sen jälkeen suoritin Haaga-Helian Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan pedagogiset opinnot.

Keväällä 2010 jäin eläkkeelle ja hakeuduin Enteriin, joka tuolloin oli vielä pieni yhdistys, noin 150 jäsentä ja parikymmentä opastajaa. Olen siis nähnyt Enterin jäsenmäärän valtavan nousun tällä vuosikymmenellä. Olen toiminut Enterin hallituksessa ja ollut vuonna 2013 mukana työryhmässä uudistamassa Enterin verkkosivustoa. Mukana oli myös Metropolian opiskelijoita laatimassa opinnäytetyötään ja jo tuolloin pohdittiin Enterin sivuston saavutettavuutta.

Kun organisoimme Enterin toimintaryhmiä uudestaan, perustimme koulutusryhmän, jonka vetäjänä olen toiminut. Koulutusryhmän toiminnan alkuaikoina Enter järjesti vain muutaman tietoiskun vuodessa, mutta siitä toiminta on merkittävästi laajentunut ja monipuolistunut. Järjestämme nykyisin omien tietoiskujen lisäksi kaikille avoimia tietoiskuja mm. kirjastojen Seniorit nettiin -sarjassa. Raimo Anttilan ideasta tietoiskuja ruvettiin monistamaan eri paikkoihin. Tuulikki Paturi on edistänyt yhteistyötä Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa, jotka järjestävät tietoiskuja jäsenillemme. Jäsenten tietoiskuja pidetään kerran kuussa nykyisin eri kirjastoissa ja pienryhmäopastuksia mm. Kampissa.

Opastajien koulutukseen panostetaan: uusille opastajille on järjestetty perehdystyskoulutusta keväisin ja syksyisin yhdessä suomenkielisen työväenopiston kanssa. Lisäksi opastajille järjestetään tietoiskuja ja opintopiiritoimintaa. Itse vastaan älypiiristä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa, nykyisin Oodissa. Opiskele itse -sivusto täydentää tarjontaa, samoin opastajien Facebook-ryhmä, jossa opastajat voivat jakaa tietoa toisilleen. Itse opastan Itäkeskuksen kirjastossa kerran viikossa ajanvarauksella, erityisesti Applen laitteita. Niin, olen myös Celia-kummi ja opastan äänikirjojen käyttöä.

Olen koko elämäni opiskellut uutta, ja tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa pidän sitä välttämättömänä. Enterin toimintaan osallistumisen myötä olen saanut uuden työyhteisön ja ihania kollegoja, pystyn kehittämään itseäni erityisesti tietotekniikassa sekä jakamaan omaa osaamistani.

S/Y Berenike 40 vuotta, juhlaliputus

Mitä harrastan? Purjehdusta, siksi en juuri opastakaan toukokuun ja syyskuun välillä. Keväällä ja syksyllä olen telakalla kunnostamassa purjevenettäni Berenikeä ja kesällä koetan olla mahdollisimman paljon vesillä kavereideni kanssa. Mielestäni maailman paras paikka purjehtia on Saaristomeri. Käyn talvisin viikoittain kaupungin senioriliikunnassa mm. uimassa ja vesijumpassa. Lisäksi harrastan elokuvia, kirjallisuutta ja teatteria. Syyskesän ja syksyn rakkain harrastukseni on sienestys.

Kuulun pieneen yhdistykseen, joka vuokraa Vartiosaaressa noin sata vuotta vanhaa huvilaa, Björknäs II. Pääsen sinne luonnon keskelle kesäisin vajaassa tunnissa polkupyörällä ja soutuveneellä. Huvilalla on entisöitävä puutarha, jossa on järjestetty puutarhatalkoita. Minulla on Vartiosaaressa tyttäreni kanssa viljelypalsta, jonka kitkemiseen en valitettavasti purjehdukseltani juurikaan ehdi. Vartiosaari luontoineen on ihana paikka virkistäytyä, enkä missään nimessä toivo sinne kerrostaloja.

Olen matkustellut riittävästi, sillä olen käynyt purjehtimassa mm. Tongalla, Malesiassa, Karibialla sekä seilannut yli Atlannin. Nyt olen tehnyt henkilökohtaisen ilmastopäätöksen, että en enää lennä. Katsotaan, miten sen päätöksen kanssa pärjään.

Helenaa haastatteli
Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen