Opastustilanne: Opastettava on avannut Facebook-profiilinsa ja näyttää uutisvirrasta näkyvää päivitystä. Päivityksessä iloinen lapsi heittelee keltaisia lehtiä ja tekstissä pyydetään osallistumaan kilpailuun. Opastettava kysyy vertaisohjaajalta: ”Mitä nämä sponsoroidut jutut ovat ja kuinka saan ne pois?”
Opastettavan kysymys kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta, mutta vertaisohjaajalle siinä on monta asiaa selitettävänä. Opastaja voi aloittaa selittämällä yksinkertaisesti sponsoroitujen juttujen olevan mainoksia. Sitten pitäisi selittää, miten Facebookin rahoitus tulee mainostuloista. Kolmantena voi kertoa, kuinka Facebookissa voi kohdentaa mainoksia eli kuinka juuri opastettavalle on tullut tämä mainos. Neljäntenä olisi hyvä tarkastella vielä koko päivitystä: mistä asioista se muodostuu ja mitä sillä tavoitellaan. Eli miten opastettavan toivotaan käyttäytyvän sponsoroidun päivityksen nähdessään. (Halutessaan voi vielä keskustella siitä, milloin voi osallistua somessa vastaan tuleviin kilpailuihin ja milloin ei.)
Vaikka opastettavan kysymys koski vain tietoa siitä mitä sponsoroidut materiaalit ovat ja miten ne saa pois, on vastaus laajempi ja äärimmäisen merkityksellinen opastettavan kannalta. Opastajan vastaus on opastettavan mediasivistyksen lisäämistä. Tämän päivän mediamaailman ymmärtäminen vaatii muutakin kuin teknisiä taitoja. Verkossa toimimiseen tarvitaan ymmärrystä siitä, miten mediamaailma toimii, mitkä tekijät siellä vaikuttavat ja kuinka toimija (opastettava) itse voi olla siellä vahingoittamatta itseään. Avaamalla laajemmin tätä aihepiiriä luo opastaja samalla opastettavalle ymmärrystä tämän päivän mediamaailmasta ja yhteiskunnasta.
Mediasivistys pohjautuu mediakasvatukseen, ihmisen olemassa olevan tiedon syventämiseen ja mediasuhteen kehittämiseen. Vertaisohjaaja pystyy kohtaamistilanteissa korjaamaan väärinymmärryksiä, selittämään syitä ja antamaan tarkentavaa tietoa tämän päivän mediamaailmasta, tekijänoikeuksista, tietoturvasta ja muista mediasivistyksen piiriin kuuluvista teemoista.
Vertaisohjaajilla on paljon tietoa ja taitoja, jotka jäävät usein hiljaiseksi tiedoksi, vaikka ne olisivat käännettävissä opastustilanteissa tapahtuvaksi mediasivistämiseksi. Jos opastustilanteita ei ole aiemmin tarkastellut mediasivistyksen näkökulmasta, voi kestää hetken ennen kuin teknologian käyttöä koskevissa pulmatilanteissa hahmottaa mediasivistämisen mahdollisuudet. Olisi kuitenkin tärkeää tarkastella opastustilanteissa esimerkiksi termistöä, ihmisten erilaisia rooleja ja toimintamahdollisuuksia verkossa sekä hyvän verkossa toimijan etikettiä. Tiedollinen kehittyminen lisää opastettavan varmuutta toimia laitteensa kanssa. Kun hän ymmärtää mistä muut yhteiskunnan jäsenet puhuvat, tämä vahvistaa hänen kokemustaan osallisuudesta siihen.
Verrtaisohjaajina olemme tukemassa kokonaisvaltaisesti ihmisen teknologian käyttöä, emmekä vain sen fyysistä osaa eli laitteiden ymmärrystä ja palvelujen käyttöä.
Opastustilanne jatkuu: Opastettava sanoo samaa sponsoroitua mainoskuvaa katsellen. ”Tuo on kyllä kaunis kuva. Siitä saisi hienoja postikortteja myyjäisiin myytäväksi. Miten minä sen tulostan?”
Kysymys kuuluu: Miten sinä toimisit tässä opastustilanteessa mediasivistäjänä?
 |
| kuva: Mirella Mellonmaa |
projektisuunnittelija
LähiVerkko-projekti
Syksyllä 2017 alkaa STEA:n rahoittamana Eläkeliiton toteuttama Netikäs-hanke. Sen yhtenä tehtävänä on parantaa nettiopastajien valmiuksia mediasivistäjinä. Hankkeesta ja sen tarjoamista materiaaleista ja koulutuksista tulee lisätietoa myöhemmin syksyllä osoitteeseen www.netikäs.fi.
 |
| Netikäs-kuvat: Salla Vasenius |
Tärkeä näkökulma opastuksiin joka meidän opastajien on hyvä muistaa samalla kun hoidamme "arkirutiineja" opastuksissa.
VastaaPoista