Maksamisen helppous tulevaisuudessa - Pelottaako uusien palvelujen käyttö?

Arjen kannalta tärkeät pankkipalvelut ovat kokeneet suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. Pankit ovat supistaneet konttoriverkostoaan ja korvanneet henkilökohtaista vuorovaikutusta vaatineita palveluja yhä enenevästi teknologiaan perustuvalla itsepalvelulla. Tämä kehitys näyttää edelleen kiihtyvän. Ei siis ihme, että monet iäkkäät asiakkaat tuntevat olevansa eksyksissä sähköisessä pankkipalveluviidakossa.

Kuvitellaan:
Vuonna 2020 Heikki (67v) tekee ostoksia verkkokaupassa. Ostopäätösten jälkeen Heikki valitsee maksukanavaksi Helppo Maksun ja valinnan jälkeen katsoo tabletin etukameraan. Maksu toteutuu hetkessä silmäterän tunnistuksella.

 Lähimarketissa Pekka (72v) kerää tavarat kärryyn ja kulkee kassa-automaatin läpi, valitsee maksutavaksi Helppo Maksun ja maksaa ostokset peukalonsa jäljellä. 

Ritva (77v) on aina ollut kahden pankin asiakas. Hän käyttää Helppo Tiliotepalvelun sovellusta ja seuraa tarkkana ihmisenä sen avulla aktiivisesti rahatilannettaan: Eri pankkien tileillä olevat varat sekä lähiajan erääntyvät  ja todennäköisesti tulevat maksut. Nyt Ritva on ostamassa kahvinkeitintä verkkokaupasta ja häntä hermostuttaa maksamisen helppouden lisäämä kulutusinto. Onneksi Helppo Maksu -sovellus kehottaa ennen verkkokauppamaksun hyväksymistä tarkistamaan rahojen riittävyys muihin tuleviin maksuihin.

Yllä kuvatut palvelut ovat tulevaisuuden kuvitelmia, mutta jo nyt teknisesti mahdollisia. EU-tasoinen maksupalveludirektiivi tulee Suomessa voimaan tammikuussa 2018. Sen keskeinen muutos nykytilaan on, että pankeista riippumattomat maksupalveluyritykset voivat tarjota tilisiirtoja, tilitietopalveluita ja kortteja maksuvälineiksi.
Tämä tietenkin edellyttää, että asiakas antaa maksupalveluyritykselle valtuudet päästä hänen pankkitililleen suorittamaan toimeksiantoja. EU vaatii pankkeja päästämään palveluyritykset maksutta tilin tietoihin käsiksi.

Maksutoimeksiannot edellyttävät jatkossakin vahvaa tunnistamista. Suomessa tämä tarkoittaa pankkitunnusten käyttämistä. Tunnusluvun syöttäminen voidaan jatkossa korvata biometrisillä tunnisteilla eli sormenjäljellä, silmällä tai kasvon tunnistuksella.

 

Luotettavuuden varmistamiseksi Finanssivalvonta valvoo maksupalveluyrityksia.  Direktiivillä halutaan lisätä kilpailua maksupalveluissa ja tarjota kuluttajille uusia ja ehkä joustavampia maksuvaihtoehtoja ja oman taloutensa hallintaan liittyviä palveluja. Kuluttajien kannalta maksupalveluja tarjoavien yritysten joukko kasvaa ja useita ulkomaisia yrityksiä tulleee tarjoamaan palveluitaan Suomessakin.

Jatkossa pankkipalveluita voi käyttää nykyiseen tapaan pankin omilla sovelluksilla tai muiden yritysten maksupalvelusovelluksilla. Tällä hetkellä maailmalla on tuhansia yrityksiä, jotka kehittävät uusia maksupalveluita. Merkittävimmät uudet palveluntarjoajat tullevat olemaan Apple, Facebook, Google, Amazon jne.  Näiden yritysten etuna ovat isot resurssit sekä valtava määrä aktiivisia nykyisten palveluiden käyttäjiä. Lisäksi markkinoille pyrkii suuri joukko vastaperustettuja pieniä yrityksiä.  Myös pankit pyrkivät kehittämään maksupalvelusovelluksia, jotka toimivat minkä tahansa pankin kautta maksamiseen.

Kaupassa maksaminen tapahtuu nykyisin maksukorteilla tai käteisellä. Lähimaksu hoituu viemällä kortti maksupäätteen viereen, mutta maksaa voi myös laittamalla kortti maksupäätteeseen ja syöttämällä tunnusluku.

Tulevaisuudessa maksukortin tiedot ovat puhelimella (tai muulla mobiililaitteella), joka viedään maksupäätteen lähelle. Pienet maksut lähtevät ilman erillistä hyväksymistä, kun taas suuremmissa maksuissa peukalo pidetään sormenjälkitunnistimella. Verkkokaupoissa maksetaan kortilla tai tilisiirtona.

Kortilla maksaminen edellyttää nykyisin tietojen syöttämistä verkkokaupan järjestelmään ja veloitukset tapahtuvat ostosten tai ajan kulumisen perusteella (muun muassa Amazon, Alibaba, Airnbnb, Wolt  ja Spotify).   Verkkokaupasta tai mobiilisovelluksesta voidaan myös siirtyä luotettuun mobiiliin maksusovellukseen, jossa maksu hyväksytään tunnusluvulla tai sormenjäljellä. Veloitus tapahtuu sovellukseen tallennetulta maksukortilta (esimerkiksi Apple Pay, Samsung Pay, MobilePay, PayPal, Masterpass, Pivo, NordeaPay).

Tilisiirrolla maksaminen verkkokaupassa edellyttää hyppäämistä pankin verkkopalveluun hyväksymään maksu. Jatkossa tilisiirron vaatimat tiedot tallennetaan mobiilisovelluksiin kuten debit-kortit nykyään.  Maksamisen hyväksyminen tapahtuu mobiililaitteella tunnusluvulla tai sormenjäljellä.

Maksamisen yleisiä kehityssuuntia ovat siten mobiilikeskeisyys, kontaktiton lähiviestintä ja biometrinen (sormi, silmä, kasvot) tunnistus.

Uudet palvelut suunnitellaan usein nuoremmille, aktiivisille mobiilipalvelujen käyttäjille. Vanhemmat ikäluokat ovat maksutavoissaan konservatiivisia ja pitäytyvät helposti totuttuihin maksutapoihin.  Uudet palvelut voivat tuntua pelottavilta ja uudet toimijat epäluotettavilta. Arjen sujuminen voi kuitenkin parantua uusia maksupalveluita käyttämällä. Opastustehtäville riittääkin kysyntää tällä saralla lähivuosina.

Aki Palo
Enterin opastaja

    ***       
Ikinörtin maksutapa-aiheisen sarjan seuraavassa jutussa käsitellään lähi- ja mobiilimaksamisen palveluja ja sovelluksia.
***