Lukulaite vai tabletti e-kirjoille?

Pohditko e-kirjojen lukemista, mutta mietit, mikä laite olisi sopivin siihen puuhaan? Lukeminenhan onnistuu kannettavalla tietokoneella, pöytätietokoneella ja nykyään myös älykännykällä, tablettilaitteella sekä tietenkin myös e-kirjojen lukemiseen erityisesti suunnitellulla lukulaitteella. 
Etenkään kädessä pidettävien laitteiden historiahan ei ole kovin pitkä, kuten ei ole e-kirjojenkaan. Puhutaan karkeasti noin vähän yli kymmenen vuoden aikana kehittyneistä asioista. Nykyisin molempia, laitteita ja e-kirjoja, on tarjolla enemmän ja enemmän.

E-kirjoja on ostettavissa lukuisista nettikirjakaupoista, mutta myös kirjastot, kuten Helmet, tarjoavat e-kirjoja (sekä äänikirjoja) lainattavaksi. Mm. Helmetin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto) sivuilla on hyvät ohjeet e-kirjojen lataamiseksi sekä tiedot vaatimuksista, joita e-kirja edellyttää.

Keskityn tässä jutussa vertaamaan tablettia ja lukulaitetta. Molempia laitteita on markkinoilla melkoinen kirjo. E-kirjojen lukeminen onnistuu lähes kaikilla laitteilla. Poikkeuksena ovat Kindle-lukulaitteet, joilla Helmet-kirjaston kirjoja ei pysty lukemaan. Syynä ovat Amazonin valmistaman laitteen omat rajoitukset.

VERTAILUA

E-kirjan lataaminen laitteelle

Molempiin laitteisiin ladataan e-kirja netistä, joko suoraan tai tietokoneen kautta. Lukulaitteita on tarjolla myös nettiominaisuudella, jolloin suora lataaminen onnistuu helposti. Muuten lataaminen on tehtävä tietokoneen kautta. Tabletille lataaminen on hieman helpompaa suoran (SIM-kortin) tai WiFi-yhteyden kautta.

Teknisiä ominaisuuksia

Lukulaitteen perusmuisti on ”pienempi”, mutta laitteelle mahtuu vähintään satoja e-kirjoja. Lähes kaikkiin lukulaitteisiin saa 32 Gt:n lisämuistin. Tabletissa on isompi muisti, johon sopii enemmän e-kirjoja, mutta muistia rasittaa myös tabletin muu käyttö.

Lukulaitteen akku kestää yleensä useita viikkoja paljollakin käytöllä. Tabletin akku vaatii lataamista useamman kerran viikossa riippuen käytöstä.

Koko

Molemmat ovat kohtalaisen pieniä vaaka- ja pystysuunnassa, mutta hyvin ohuita. Lukulaitteiden koko on kuitenkin hieman tablettia pienempi. Suurin ero, joka on käytön kannalta merkittävä, on laitteiden paino. Lukulaite on todella kevyt n. 200 g ja tabletti painaa n. 2-3 kertaa enemmän, jopa yli 500 g. Painolla on merkitystä laitetta käsissä pidellessä sekä myös mukana kuljettaessa.

Näyttö

Lukulaitteiden näyttö on harmaasävyinen, ”mustavalkoinen” ja tableteissa on monivärinäyttö. Lukulaitteen näytön tarkkuus ei pärjää tabletin tarkkuudelle, mutta on lukemiseen aivan riittävä.

Lukulaitteen näyttö on merkittävästi vähemmän silmiä rasittava. Molemmilla laitteilla onnistuu lukeminen sekä päivänvalossa että pimeässä. Nykyisin laitteissa on myös ns. yövalo ja erityisesti tableteissa mahdollisuus näytön sinisen sävyjen säätöön, jotta lukeminen ennen nukkumaanmenoa ei veisi yöunia.

Näytön koko on lukulaitteidessa noin 6 tuumaa ja yleisimmissä tableteissa noin 10 tuumaa.

Käyttömahdollisuudet

Lukulaite on tarkoitettu ainoastaan e-kirjojen lukemiseen. On kuitenkin joitakin malleja, joissa on lisänä ääniominaisuus. Tabletin käyttömahdollisuuksia voi verrata tietokoneeseen. Tabletilla voi surffata netissä, ottaa valokuvia, kuunnella musiikkia, katsoa tv-ohjelmia jne.

Hinnat

Lukulaitteiden hinnat vaihtelevat 100 ja 200 Euron välillä. Lukulaitteiden merkkejä ovat mm. PocketBook, Kobo, Kindle (Helmet-kirjoja ei voi lukea Kindlellä) ja Bookeen. Lukulaitteita myyvät mm. Verkkokauppa, Gigantti, Power, Elisa Kirja, Amazon.

Tablettien hinnat vaihtelevat laajalla skaalalla lähtien 200-350 Euron tasosta ja yltäen yli 1000 Euroon. Merkkejä on tarjolla runsaasti, mm. iPad, Samsung, Huawei, Lenovo. Laitteita myyvät mm. Verkkokauppa, Gigantti, Power, teleoperaattorit, tavaratalot, jne. Mikäli tablettia aikoo käyttää paljon muuhunkin kuin e-kirjojen lukemiseen on syytä huomioida, että siitä löytyy tarpeeksi muistia. Halvimmissa malleissa on yleensä liian pieni muisti tabletin laajempaan käyttöön.

Laitetta hankkiessa pitää myyjältä aina varmistaa, että laite todella sopii omiin tarpeisiin, käyttötottumuksiin ja omaan käyttöympäristöön (mm. e-kirjojen lataamiseen vaadittava nettiyhteys on käytettävissä).

Tässä hieman perustietoa. Googlaamalla käyttäjien kokemuksia ja selostuksia laitteiden ominaisuuksista löytyy molemmista laitteista lisätietoa. Muistutan lisäksi vielä Helmet-kirjaston laajasta tarjonnasta, josta löytyy ääni- ja e-kirjoja, musiikkia, lehtiä, tietokantoja ja verkkokursseja.

Ja senhän kaikki muistavat, että lukeminen kannattaa aina, ja mukana kuljetettavalla laitteella se onnistuu helposti missä vain!

Markku Ukonaho
Enterin vertaisopastaja