maanantai 4. helmikuuta 2019

Some ei katso käyttäjän ikää


Alkanutta viikkoa vietetään kansallisen mediataidon viikkona. Tavoitteena on kehittää kaiken ikäisten kansalaisten mediataitoja ja valmiuksia kohdata digitaalisen maailman haasteita.
Enter ry - jonka vertaisopastajiin kuulun -  osallistuu ikäihmisten
mediataitojen kehittämiseen opastamalla ja tietoiskuin.


Meikävanhuksen tie on kulkenut isoisän putkiradion ääreltä Baskervillen koiran ja  RinTinTin-sarjan, Tex Willereiden ja Aku Ankan seurasta tietokoneiden ja internetin aikaan ja edennyt nykyiseen somemaailmaan.

1980- ja 90-lukujen vaihteessa käynnistyi tietolaitteiden vyöry myös koteihin. Vauhti kiihtyi kiihtymistään laitteiden, netin ja sisältöpalveluiden kehittyessä. Tietokoneiden yleistyminen työpaikoilla ”pakotti” melkoisen joukon ihmisiä opettelemaan laitteiden käytön. Osa kuitenkin porskutti arjessaan mukavasti ilmankin.
Vasta 2000-luvulla ja karkeasti kuvaten, kuluvalla 2010-luvulla tietolaitteet ovat saavuttaneet lähes kaikki ihmiset. Lähes jokaisella - seniorit mukaan lukien - on vähintään älykännykkä. Monilla on kotonaan pöytätietokone, kannettava eli läppäri tai tablettilaite tai mahdollisesti nuo kaikki laitteet. Taisi olla niin, että pankkien toiminnan siirtyminen nettiin oli se suurin pakko opetella em. laitteiden käyttö.

No ovatko tietolaitteet helpottaneet elämää?
Mielestäni ovat helpotttaneet suunnattomasti. Toki meistä monille  uusien vempeleiden opettelu on tuottanut henkistä tuskaa, mutta onneksi nykyään löytyy kohtuullisen helposti apua oppimiseen. Monilla paikkakunnilla apu löytyy kirjastoista, järjestöiltä, pääkaupunkiseudulla muun muassa Enter ry:n opastuspaikoilta. Monelle seniorille suvun nuorempi polvi on hyvä opinlähde.

Mitä kaikkea nettimaailmassa on tarjolla?
Ehkä luettelo on syytä aloittaa tiedon lähteistä, selaimista, joista eniten käytettyjä ovat Chrome (Google), Mozilla Firefox ja Safari. Niiden takaa ja kautta löytyykin sitten runsaasti maailmalla tarjolla olevaa asiaa ja tietoa.
Viimeisen muutaman vuoden aikana on maailmanlaajuisesti yleistynyt useita pikatiedon ja yhteydenpidon ohjelmia (=sovelluksia, appeja), kuten esim. Facebook, Twitter, Pinterest, Instagram, Youtube, sähköpostisovellukset, blogit, WhatsApp, FaceTime, Messenger, Skype ja varmaan monia muitakin meilläpäin vähemmän käytettyjä sovelluksia.

Nuo ohjelmat ovat avanneet monelle uuden mahdollisuuden toteuttaa itseään, tuoda omia ideoitaan muiden tietoon, esitellä harrastuksiaan ja elämäänsä, osallistua yhteisölliseen toimintaan, keskustella muiden kanssa, välittää tietoa jne.

Itse olen ollut some-aktiivisin blogini "Vanhus Stadissa" kautta, jonne on yli viiden  vuoden aikana kertynyt 568 kirjoitusta (postausta). Blogissani käyntejä on tuona aikana ollut yli 62.500 kappaletta. Vanhus Stadissa on toiminut omien ajatus- ja havaintopurskausteni purkautumiskanavana.

Instagramissa olen nimimerkilläni mukkinen julkaissut reilut parisataa kuvaa, mutta en ole kovin innostunut kuvaaja, joten Instagram on jäänyt vähemmälle.

Twitterin kanssa minulla meni pitkään ennenkuin aloin seuraamaan sitä hieman aktiivisemmin, eikä siihen olleet vähiten syypäitä erään ison valtion johtaja ja Seppo-koira. Enimmäkseen luen Twitterissä toisten twiittejä, harvemmin julkaisen mitään itse siellä.

Facebookiin liittymiseen tuli tarve, kun muutamat yhteisöt (mm. Enter, sukututkimusyhteisöt, asuinalueryhmät, kirpputoriryhmät, kirjoittajien ryhmät), joiden jäsen olen, viestittävät ja tiedottavat ainoastaan sen kautta. En ole itse kovin aktiivinen julkaisija Facebookissa.

Pinterestiin innostuin, kun tajusin sieltä löytyvän monenlaista apua ja ideoita eri asioihin. Siellä seuraan useita asiaryhmiä, joista tulee lähes päivittäin vinkkejä sähköpostiini.

Tarviiko noita kaikkia ohjelmia käyttää ja osata?
No ei tietenkään! Niinkuin eräs Enterin opastajaguru on todennut "Ei tavallisen ihmisen tarvitse osata noita laitteita ja ohjelmia insinöörin lailla, vaan riittää, kun tietää mitä sovelluksia tarvitsee, ja käyttää sitten niitä!" Alkuun pääsemisessä kannatta kuitenkin kysyä apua, jos on epävarma mitä ja miten.

Rohkeasti vaan sekaan ja somettamaan! Perusta ensin tunnukset haluamaasi sovellukseen ja seuraile aluksi muitten sometusta. Kun homma avautuu sinulle paremmin, aloita oma somettaminen! Kyllä meillä jokaisella on jotain sanottavaa muille tai halu osallistua!

Entä ne mediataidot - tarvitaanko ja mistä niitä saa?
Mediataitoja tarvitsevat kaikki, myös minä, somettava vanhus.  Medialukutaitoa voi hankkia pienin askelin. Lue johdannoksi  Medialukutaito ja seniorit .
Jos sinulla on mahdollisuus, osallistu Enterin mediataito-tietoiskuihin:





Markku Ukonaho alias Vanhus Stadissa
Enterin vertaisopastaja

 

perjantai 1. helmikuuta 2019

Medialukutaito ja seniorit


Ajan hermolla pysymistä, some-keskusteluiden seuraamista ja jopa osallistumista niihin. Näitä kaikkea on medialukutaito tänä päivänä. Siihen kun vielä lisätään mukaan faktan ja fiktion erottamisen taito, niin ollaan jo todella pitkällä! Nämä ovat asioita, joihin ENTER ry paneutuu helmikuun tietoiskuissaan mediataitojen osalta.




Helmikuun alussa (4.2.2019 alkava viikko) vietetään kansallista mediataitoviikkoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) koordinoimana. Kavin mukaan: “Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen”.

En usko, että yhdenkään edellä mainitun kohderyhmän mediataidot ovat siinä pisteessä, ettei mitään osaamista tarvitsisi enää kehittää tai vahvistaa. Jos itse joskus kuvittelen itsestäni niin, voitte tulla muistuttamaan ja kertomaan, että olen väärässä. Median muuttuessa jatkuvasti myös valmiudet ja tarpeet muuttuvat. Vaikka muutos monia hämmentää ja joskus voi tuntua siltä, ettei pärjää millään menossa mukana, kannattaa kerätä rohkeutensa ja lähteä kokeilemaan ja oppimaan uutta. Media on osa yhteiskuntaa ja sitä kannattaa opetella hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. 

Tervetuloa Enterin mediataito-tilaisuuksiin:
tietoisku “Seniorit näkyviin somessa”
 
luento “Miten erottaa faktan ja fiktion verkossa?” 
tietoisku “Ajan hermolla netissä” toistetaan neljässä kirjastossa 
Katso Tapahtumakalenterista tarkemmat tiedot 





Tiina Etelämäki
toiminnanjohtaja
 
ENTER ry

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Älylaitteet kuntoilun ja hyvinvoinnin avustajina


Enterin Hyvinvointisovellukset-teema jatkuu. Edellisen jutun kertojana oli päivittäisiä askelmääriään seuraava kävelijä. Tämän jutun kirjoittaja on tyystin toisenlainen - monipuolisesti kuntoileva tekniikkafriikki. 

Aloitin kuntoilutietojen tallentamisen HeiaHeia-sovellukseen kesäkuussa 2010, mutten enää muista alkuvuosina suoritusten mittaamiseen käyttämiäni laitteita. Olen kuitenkin tallentanut alusta alkaen matkan kilometrin kymmesosan tarkkuudella ja ajan tunteina ja minuutteina.
Vuonna  2013 aloin käyttää Sports Tracker-sovellusta kuntoilutietojen mittaamiseen ja myös tallentamiseen. Pääasiallisimmat kuntoilulajini ovat olleet: kävely, pyöräily, hiihto, kuntosali, uinti, vesijuoksu, luistelu jne. HeiaHeia-sovellukseen olen kirjannut myös hyötyliikuntaa kuten marjojen poiminta, auton pesu, lumen luonti, kasvimaan hoito, rakentaminen jne.

Kännykkäsovellukset


Aloitin kuntoilusuoritusten mittaamisen kännykällä Sports Tracker-sovelluksella. Sovellus toimi alun perin Nokian kännyköillä, joissa oli fyysiset näppäimet. Sen jälkeen ovat tulleet iPhone- ja Android-kännyköiden Sports Tracker-sovellukset.


Sports Tracker on hyvä sovellus, joka mittaa kuntoilusuorituksen matkan ja ajan tarkasti. Se osaa myös keskeyttää ajan mittauksen, jos pysähtyy esim. kävely- tai pyöräilylenkillä. Ainoa ongelma on , että Sports Tracker täytyy käynnistää aina kuntoilusuorituksen alussa ja lopettaa lopussa. Se ei siis tunnista automaattisesti mitään kuntoilulajia.



Kuva 1: Sports Trackkerille kirjattu kuntoilusuoritus


Minulla oli käytössä muutaman vuoden ajan suomalaisten kehittämä Moves-sovellus. Se myytiin Facebookille, joka valitettavasti lopetti sen vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Se tunnisti automaattisesti kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Sitä ei siis tarvinnut käynnistää kuntoilusuorituksen alussa eikä lopettaa  lopussa. Kun minulla oli kännykkä taskussa, sain automaattisesti kävelemäni ja pyöräilemäni ajan ja matkan sekä reitin kartalla. Hiihtoa se ei tunnistanut ja siksi hiihdon matkan ja ajan mittaamiseen olen käyttänyt Sports Tracker-sovellusta. Moves on toistaiseksi ollut paras käyttämistäni kuntoilusovelluksista.

Viime vuosina olen käyttänyt pääasiassa iPhone-kännyköitä. Googlen kehittämää Google Fit-kuntoilusovellusta ei valitettavasti saa iPhone-kännykkään. Mutta minulla on käytössä myös LG G4-Android-kännykkä, ja sillä olen päässyt kokeilemaan Google Fit-sovellusta.

Google Fit osaa tunnistaa automaattisesti myös kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Se ei toimi kuitenkaan yhtä hyvin kuin Moves-sovellus aikoinaan. Sillä menee jonkin verran aikaa, ennen kuin se tunnistaa kuntoilulajin ja siksi matkan pituus ja aika voi jää todellista lyhyemmäksi. Lyhyitä matkoja se ei mittaa ollenkaan automaattisesti.

Älykellosovellukset

Minulla on ollut käytössä Apple Watch-älykello vähän yli 3 vuotta. Siinä on käytössä Aktiivisuus-sovellus, joka mittaa automaattisesti liikkumista kilokaloreina, liikuntaa minuutteina ja seisomistunteja. Näille kaikille voi asettaa päivätavoitteen. Jos saavuttaa tavoitteet, siitä saa erilaisia  virtuaalisia palkintoja. Liikuntaa ei saa kuitenkaan eriteltynä eri kuntoilulajeittain automaattisesti. Tietyn kuntoilusovelluksen esim. kävelyn voi kyllä käynnistää itse, jolloin se tallentuu kävelylajina.

 
Kuva 2: Apple Watchin Aktiivisuussovellus

Apple Watchissa on myös Hengitys-sovellus. Kello huomauttelee aina tietyin väliajoin, että nyt pitäisi tehdä hengitysharjoituksia minuutin ajan. Se mittaa samalla myös sydämen sykkeen.

Viime vuoden lokakuussa ostin Samsungin Galaxy Watch-älykellon. Siinä on Samsung Health-sovellus. Sen pitäisi tunnistaa automaattisesti 6 eri kuntoilulajia mm. kävelyn, juoksun ja pyöräilyn. Omien kokemusteni mukaan kävelyn se jotenkin tunnistaa, mutta pyöräilyä ei aina oikein. Jos lähtee esim. kävelylenkille ja käynnistää itse sovelluksen, silloin saa enemmän ja tarkempia tietoja kuin automaattisessa käynnistyksessä ja myös kävelyreitti tallentuu.

Galaxy Watch mittaa myös sykettä, stressitasoa sekä unta ja unen laatua, jos pitää kelloa yöllä ranteessa. Aamulla saa sitten raportin, miten on nukkunut yön. Kello antaa kyllä virheellisiäkin tuloksia. Jos olen esim. istunut päivällä paikallani lukemassa yli tunnin, vähän ajan kuluttua tulee uniraportti. Kello kuvittelee, että olen nukkunut, vaikka olen vain istunut ja lukenut.

Huomioita kuntoilusovelluksista

Google Fit-sovellukseen, Samsung Health-sovellukseen ja Apple Watchin Aktiivisuus-sovellukseen voi asettaa päivätavoitteita. Sovellusten avulla voi sitten seurata, miten tavoitteet toteutuvat.

Lisäksi kuntoilusovellukset tallettavat tietoja viikottain ja kuukausittain tai niistä saadaan yhteenvetotilastoja viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.

Askeleita en ole tallentanut, koska mielestäni askeleet eivät anna oikeaa tietoa matkan pituudesta. Matkan olen mitannut sellaisella sovelluksella, joka käyttää GPS:ää, jolloin saa tarkempia tuloksia.

Älykellot ( Apple Watch ja Samsung Galaxy Watch) pitävät huolen siitä, että en istu liian kauan paikallani. Apple Watch kehottaa nousemaan ylös ja liikkumaan, jos on istunut liian kauan.
Kuva 3: Apple Watchin seisomiskehotus

Vastaavasti Samsung Galaxy Watch käskee tekemään vartalon kiertoliikkeitä ja näyttää mallia, miten pitää liikutella itseään.

Apple Watch huolehtii myös siitä, että teen hengitysharjoituksia säännöllisesti päivittäin. Aluksi hengittelin säännöllisesti kellon tahtiin, mutta viime aikoina hengitysharjoitukset ovat jääneet tekemättä. Yksi syy on ollut se, että huomautukset ovat tulleet sellaiseen aikaan, jolloin minulla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä hengitysharjoitusta. Tämä on tietenkin tekosyy.

Tapio Hietamäki
Enterin vertaisopastaja 

  ***
Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin -sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset.
Tietoiskuja tukee Tuulikki Paturin laatima laaja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketti. Siinä on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös selaimella toimivia hyvinvointia edistäviä palveluita.

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Aktiivisuusmittauksella reippautta arkeen





Tammikuu on hyvinvointikuu.  Enter tukee teemaa Hyvinvointisovellukset -tietoiskuilla ja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketilla. Tästä lisää jutun lopussa, mutta aluksi kevytkuntoinen kävelijä kertoo, miten hän hyödyntää aktiivisuusmittausta.


Minulla on ollut kaksi vuotta Polar Loop 2  aktiivisuusranneke. Valitsin tämän helppokäyttöisen mallin, jota ei tarvitse alkuastetusten jälkeen säädellä, lataus riittää. Tavoitteenani on liikkua enemmän ja nostaa kuntoani, jopa kuntoutua. Asetin päivittäiseksi aktiivisuustavoitteekseni tavanomaiset 10 000 askelta. 


Aluksi synkronoin päivittäin aktiivisuustiedot kännykkäni Polar Flow-sovellukseen Bluetoothin avulla, mutta nykyään katson askeleet suoraan rannekkeen näytöltä. Synkronoin tiedot tietokoneelle latauksen yhteydessä Flow-päiväkirjaan, jossa näkyvät päivittäiset aktiivisuustietoni kahden vuoden ajalta. Seuraan oikeastaan vain ottamiani askeleita. Tietoa kalorinkulutuksesta en osaa suhteuttaa ravintooni ja nukkumiseen käyttämäni ajan tiedän ilman mittaustuloksiakin.  Saan joka päivä sovellukselta ns. passiivisuusleimoja, huomautuksia liiasta istumisesta. 
 

Tamagotchi-ilmiö toimiii
Onko näin yksipuolisesta aktiivisuuden seuraamisesta mitään hyötyä? No on! Olen kaksi vuotta “ruokkinut” rannekettani kuten Tamagotchi- virtuaalilemmikkiä. Syötän sille askelia. Suunnittelen usein jo edellisenä päivänä, miten hankkisin niitä. Käynti lähikirjastossa tuottaa  noin 3000 askelta, edestakainen matka kuntosalille 2800 askelta jne.

Parin vuoden aikana tapoihini onkin tullut pysyviä muutoksia, kävelen säätä uhmaten ja monesti valitsen pidemmän reitin. En jää minuuteiksi värjöttelemään ratikkapysäkille, vaan kävelen edelliselle tai seuraavalle. Talviliukkaisiin varaudun liukuestein ja talvella vauhditan askellusta kävelykepillä turvallisuuden vuoksi. 


Flow-päiväkirja osoittaa viikottaisten askeleitten keskiarvoksi noin 8000/päivä. Jonain päivänä kävelen kevyesti 13 000 askelta, mutta viikossa on yleensä jokin vain parin tuhannen askeleen päivä.

Aktiivisuutta kertyy siivotessa, pyykätessä - tavallisissa askareissa, ja tottakai myös shoppaillessa.  Ruuanlaitto saattaa yllättää. Kasvisruokia harrastava ystäväni saa tuhansia steppejä kuoriessaan ja pilkkoessaan kasviksia. Polar-ranneke nimittäin seuraa aktiivisuutta anturilla, joka tallentaa ranteen liikkeitä. Ihan sokeasti ei siis kannata uskoa mittaustuloksiin. Itse pidän ranneketta ohjeen mukaisesti toiminnaltaan heikommassa vasemmassa kädessäni, jolloin virhemahdollisuus pienempi. 

Joulukuussa uutisoitiin, että aktiivisuusmittarin tietoja voi nyt tallentaa Terveyskylän Omapolku-palveluun, jolloin tiedot näkyvät Omakanta-palvelussa. Tästä tullaankin mielenkiintoiseen kysymykseen - kerättyjen tietojen hyödyntämiseen esimerkiksi kuntoutuksessa. Antaisinko luvan tutkia aktiivisuuspäiväkirjaani ? Kyllä. Minun olisi syytä suunnitella yhdessä fysioterapeutin kanssa, miten pääsisin eroon “passivisuusleimoista” eli liiasta istumisesta. Entä voisivatko tiedot käänytä minua vastaan. En tiedä...

Aktiivisuusmittari on tuonut paljon reippautta elämääni. Muutama vuosi sitten en olisi uskonut pystyväni  kävelemään yhdessä päivässä 19075 askelta ( askelpituudellani noin 11,4 km) - niin kuitenkin tapahtui todistetusti 20.11.2018.


Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin - sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset. 

Tietoiskuja tukee laaja tietopaketti, jossa on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös netin hyvinvointia edistäviä palveluita.
Tuulikki Paturin laatima Hyvinvointisovellukset senioreille löytyy Enterin verkkosivuston osiosta Opiskele itse.


Enterin Aulikki

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Haluan, että sinäkin pääset osalliseksi!


Musiikki, kirjasto, elokuvat, uutiset, pankki, terveys ja oikeastaan ihan kaikki tuntuu nykyään olevan netissä. Miten siellä oikein pärjää? Tämä kysymys on meistä monen huulilla ikään ja sukupuoleen katsomatta. Yhteiskunnassamme on nuoria, keski-ikäisiä ja senioreita, joilla pyörii samat kysymykset ja ajatukset päässään; ”Miten siellä pärjää?”, ”Miten tämän voisi tehdä entistäkin helpommin?” ,”Apua, älylaite!” ,”Jos kosken tuohon, se saattaa mennä rikki tai sekaisin.”

Työskentelen Aspa-säätiön Digi haltuun! -hankkeessa, missä tarkoituksemme on edistää mielenterveys- ja päihdetoipujien sekä eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme. Ajatuksemme on, että jos asiakkaamme saavat tukea digitaalisten asioiden oppimisessa, on yhteiskunta ja sen palvelut heille saavutettavampia. Vertaistuen voimin digiasioiden oppiminen on mukavampaa ja vaikuttavampaa.

Kaksintaistelua digin kanssa meistä käy aivan jokainen. Se ei ole vain ikäihmisten, vammaisten tai muiden erityisryhmien ongelma, vaan myös esimerkiksi minun ongelmani. Ei ole kauaakaan, kun viimeksi menetin hermoni omaan tietokoneeseeni. Se on inhimillistä. En vain ymmärtänyt ja koko ”aparaatti” tuntui olevan maailman tyhmin kapistus.  On muistettava, että KUKAAN meistä ei ole koskaan digiasioissa valmis. Joka viikko meistä jokainen oppii jotain uutta.

Oma uuden oppimisen kaavani on: Yritys ja erehdys, itseopiskelu YouTuben kautta tai googlaamalla, kysymällä neuvoa viisaammilta tai havainnoimalla, miten muut toimivat. Toisin sanoen digitaitojen oppimisen kaava on: Rohkeus yrittää - sapetus epäonnistumisesta - rohkeus yrittää uudestaan ja taas sapettaa - rohkeus kysyä - rohkeus myöntää, ettei osaa ja rohkeus opetella lisää. Pikkuhiljaa kysymisen tarve vähenee, mutta ei koskaan lopu. Toisin sanoen tarvitsemme toisiamme.


#Digivinkkiviikko

Jokainen meistä on joskus saanut joltain digivinkin tai jokaisella meistä on niin hyvä digivinkki, että haluaa jakaa sen muillekin.  Keräsimme hankkeessamme marraskuun alussa arjen digivinkkejä. Näitä vinkkejä meille lähetettiin yli 100 kpl. Julkaisimme niistä ensimmäiset seitsemän digivinkkiviikollamme sosiaalisen median kanavissa ja ne ovat nyt arkistoituina Aspa-säätiön YouTube kanavalla. Digivinkkejä on tarkoitus jakaa jatkossakin, eli kannattaa olla niin sanotusti kuulolla.

Miltä digivinkit voisivat sitten näyttää esimerkiksi Mikko Aspalaisen tai vaikka sinun arjessasi?

Klo 7:00 Mikon älypuhelimessa soi herätyskello. Hän nousee ylös ja kysyy Siri:ltä päivän sään, jotta tietää kuinka kannattaa pukeutua työmatkalle. Puettuaan hän katsoo omalta yksityiseltä Instagram-tililtään 10-kuvaisen kuvaohjeen siitä, miten puuro kannattaakaan keittää, sillä tällä hetkellä hänen on vaikea lukea tai muistaa mitä on opetettu.

Klo 8:00 Mikko katsoo Internetistä juna-aikatauluja ja huomaa juna-aikataulujen kohdalla keltaisen varoituskolmion. Hän tietää, että se tarkoittaa jotakin häiriötä junaliikenteessä. Mikko ilmoittaa asiasta töihin.  Hän osaa ottaa puhelimensa näytöstä kuvakappauksen ja lähettää sen WhatsApp-sovelluksen kautta töihin. Koska kirjoittaminen on Mikolle haastavaa hän ilmoittaa WhatsAppissa vielä ääniviestillä työpaikalleen, että saattaa olla myöhässä, koska juna-aikatauluissa näkyi keltainen kolmio.

Klo 10:00 Mikko ja hänen työtoverinsa ajavat kokoukseen toiselle paikkakunnalle ja työtoveri syöttää navigaattoriin osoitteen niin, että hakukenttään tulee osoitteen numero ensin. Näin osoite löytyy navigaattorista nopeammin. Pysäköinnissä ei tarvita onneksi kolikoita, koska työkaverilla on Parkman -puhelinsovellus, millä voi maksaa parkkimaksun. Napauta linkkiä ja lue miten Mikon päivä jatkuu.

Yhdessä digi haltuun!

Koska älypuhelin on minimaalinen tietokone, kannattaa sitä käyttää sen mukaisesti.
Yksi käyttökelpoisimmista digivinkeistä lienee se, että KYSY KUNNES YMMÄRRÄT.  Digitaitojen oppimisessa me kaikki tarvitsemme toistoja toistojen perään. Eikä kaikkea voi heti ymmärtää tai muistaa, joten KYSY UUDESTAAN JA UUDESTAAN niin kauan kunnes osaat.

Digi kuuluu meille kaikille, rikotaan rajoja ja ”lokeroita”! Tehdään kaikille kuuluvaksi se, että digitaaliset taidot ovat meidän kaikkien oikeus erityistarpeista, iästä ja terveydestä huolimatta.

Otetaan yhdessä Digi haltuun!



Helmi Kallio
Projektityöntekijä
Aspa-säätiö sr
Digi haltuun!

perjantai 21. joulukuuta 2018

Enterin joulutervehdys


                                                            kuva: Marit Henriksson
Vuosi lähenee loppua ja päivän pitenemistä jo odotellaan. Ensi vuoden suunnitelmatkin ovat jo pitkällä. Luvassa on ainakin tietotekniikkaopastuksia ja tietoiskuja sekä uusia opastuspaikkoja. Kuluvana vuonna käynnistyi Enterissä projekti opastustoiminnan laajenemiseksi, sen kuulumisia voi lukea tarkemmin täältä. 

Yhdistyksellä on mennyt koko vuosi vauhdikkaasti ja virkeästi. Olemme saaneet uusia jäseniä ennätysmäärän ja uusia vapaaehtoisiakin on tullut hyvin mukaan toimintaan. Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy meillä, tietotekniikkaopastuksiin on valtavasti tarvetta. Onneksi monet haluavat auttaa toisia ja henkilökohtainen tietotekniikan vertaisopastaminen on kasvanut ja vahvistunut entisestään. Syksyn aikana vapaaehtoisemme antoivat vertaisopastusta yli 3000 kertaa ja näin ollen koko vuoden opastusmäärät ylittivät jo 7000 kerran rajapyykin. Se on upea saavutus se!"

Opastusten lisäksi järjestämme myös tietoiskuja. Syyskaudella pidimme 30 kaikille senioreille avointa tietoiskua, yhteensä näihin osallistui noin 800 ihmistä. Avoimien tietoiskujen lisäksi järjestimme erilaisia tilaisuuksia sekä omille jäsenillemme, muille yhdistyksille että opastajillemme.

Nyt vapaaehtoiset opastajamme ovat jääneet hyvin ansaitulle joulutauolle. Toiminta käynnistyy taas alkuvuodesta, jolloin Enterin vertaisopastajat löytää myös vasta-avatusta Oodista! Kevään opastusaikataulut löydät täältä.
Toivottavasti joulu olisi mahdollisimman monelle mukava ja mieluinen, mahdollisuus rauhoittua ja nauttia lähimmäisten seurasta. Joulun jälkeen sitten nähdään Enterin opastuksissa, kuinka moni on saanut lahjaksi jonkun uuden laitteen. Jos pukki esimerkiksi tuo älypuhelimen, sen käyttöä voi tulla harjoittelemaan opastuksiimme. 

Omnian Vilperi-robotin jouluvideo  kuvaaja: Nina Ziessler

Iloista joulun aikaa ja vuoden vaihdetta!
Enterin toimisto
Tiina, Nina ja Päivi

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Lukulaite vai tabletti e-kirjoille?


Pohditko e-kirjojen lukemista, mutta mietit, mikä laite olisi sopivin siihen puuhaan? Lukeminenhan onnistuu kannettavalla tietokoneella, pöytätietokoneella ja nykyään myös älykännykällä, tablettilaitteella sekä tietenkin myös e-kirjojen lukemiseen erityisesti suunnitellulla lukulaitteella. 
Etenkään kädessä pidettävien laitteiden historiahan ei ole kovin pitkä, kuten ei ole e-kirjojenkaan. Puhutaan karkeasti noin vähän yli kymmenen vuoden aikana kehittyneistä asioista. Nykyisin molempia, laitteita ja e-kirjoja, on tarjolla enemmän ja enemmän.
E-kirjoja on ostettavissa lukuisista nettikirjakaupoista, mutta myös kirjastot, kuten Helmet, tarjoavat e-kirjoja (sekä äänikirjoja) lainattavaksi. Mm. Helmetin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto) sivuilla on hyvät ohjeet e-kirjojen lataamiseksi sekä tiedot vaatimuksista, joita e-kirja edellyttää.
Keskityn tässä jutussa vertaamaan tablettia ja lukulaitetta. Molempia laitteita on markkinoilla melkoinen kirjo. E-kirjojen lukeminen onnistuu lähes kaikilla laitteilla. Poikkeuksena ovat Kindle-lukulaitteet, joilla Helmet-kirjaston kirjoja ei pysty lukemaan. Syynä ovat Amazonin valmistaman laitteen omat rajoitukset.


VERTAILUA
E-kirjan lataaminen laitteelle
Molempiin laitteisiin ladataan e-kirja netistä, joko suoraan tai tietokoneen kautta. Lukulaitteita on tarjolla myös nettiominaisuudella, jolloin suora lataaminen onnistuu helposti. Muuten lataaminen on tehtävä tietokoneen kautta. Tabletille lataaminen on hieman helpompaa suoran (SIM-kortin) tai WiFi-yhteyden kautta.
Teknisiä ominaisuuksia
Lukulaitteen perusmuisti on ”pienempi”, mutta laitteelle mahtuu vähintään satoja e-kirjoja. Lähes kaikkiin lukulaitteisiin saa 32 Gt:n lisämuistin. Tabletissa on isompi muisti, johon sopii enemmän e-kirjoja, mutta muistia rasittaa myös tabletin muu käyttö.
Lukulaitteen akku kestää yleensä useita viikkoja paljollakin käytöllä. Tabletin akku vaatii lataamista useamman kerran viikossa riippuen käytöstä.
Koko
Molemmat ovat kohtalaisen pieniä vaaka- ja pystysuunnassa, mutta hyvin ohuita. Lukulaitteiden koko on kuitenkin hieman tablettia pienempi. Suurin ero, joka on käytön kannalta merkittävä, on laitteiden paino. Lukulaite on todella kevyt n. 200 g ja tabletti painaa n. 2-3 kertaa enemmän, jopa yli 500 g. Painolla on merkitystä laitetta käsissä pidellessä sekä myös mukana kuljettaessa.
Näyttö
Lukulaitteiden näyttö on harmaasävyinen, ”mustavalkoinen” ja tableteissa on monivärinäyttö. Lukulaitteen näytön tarkkuus ei pärjää tabletin tarkkuudelle, mutta on lukemiseen aivan riittävä.

Lukulaitteen näyttö on merkittävästi vähemmän silmiä rasittava. Molemmilla laitteilla onnistuu lukeminen sekä päivänvalossa että pimeässä. Nykyisin laitteissa on myös ns. yövalo ja erityisesti tableteissa mahdollisuus näytön sinisen sävyjen säätöön, jotta lukeminen ennen nukkumaanmenoa ei veisi yöunia.

Näytön koko on lukulaitteidessa noin 6 tuumaa ja yleisimmissä tableteissa noin 10 tuumaa.
Käyttömahdollisuudet
Lukulaite on tarkoitettu ainoastaan e-kirjojen lukemiseen. On kuitenkin joitakin malleja, joissa on lisänä ääniominaisuus. Tabletin käyttömahdollisuuksia voi verrata tietokoneeseen. Tabletilla voi surffata netissä, ottaa valokuvia, kuunnella musiikkia, katsoa tv-ohjelmia jne.
Hinnat
Lukulaitteiden hinnat vaihtelevat 100 ja 200 Euron välillä. Lukulaitteiden merkkejä ovat mm. PocketBook, Kobo, Kindle (Helmet-kirjoja ei voi lukea Kindlellä) ja Bookeen. Lukulaitteita myyvät mm. Verkkokauppa, Gigantti, Power, Elisa Kirja, Amazon.
Tablettien hinnat vaihtelevat laajalla skaalalla lähtien 200-350 Euron tasosta ja yltäen yli 1000 Euroon. Merkkejä on tarjolla runsaasti, mm. iPad, Samsung, Huawei, Lenovo. Laitteita myyvät mm. Verkkokauppa, Gigantti, Power, teleoperaattorit, tavaratalot, jne. Mikäli tablettia aikoo käyttää paljon muuhunkin kuin e-kirjojen lukemiseen on syytä huomioida, että siitä löytyy tarpeeksi muistia. Halvimmissa malleissa on yleensä liian pieni muisti tabletin laajempaan käyttöön.
Laitetta hankkiessa pitää myyjältä aina varmistaa, että laite todella sopii omiin tarpeisiin, käyttötottumuksiin ja omaan käyttöympäristöön (mm. e-kirjojen lataamiseen vaadittava nettiyhteys on käytettävissä).

Tässä hieman perustietoa. Googlaamalla käyttäjien kokemuksia ja selostuksia laitteiden ominaisuuksista löytyy molemmista laitteista lisätietoa. Muistutan lisäksi vielä Helmet-kirjaston laajasta tarjonnasta, josta löytyy ääni- ja e-kirjoja, musiikkia, lehtiä, tietokantoja ja verkkokursseja.
Ja senhän kaikki muistavat, että lukeminen kannattaa aina, ja mukana kuljetettavalla laitteella se onnistuu helposti missä vain!

Markku Ukonaho
Enterin vertaisopastaja