torstai 11. lokakuuta 2018

Älykännyköiden ja tablettien käyttö on lisääntynyt senioreilla

ENTER ry:n opastuksissa näkyy koko ajan enemmän älypuhelimia ja tabletteja. Opastustilastojenkin mukaan mobiililaitteet ovat ohittaneet muut tietokoneet. Vuosi 2017 näyttää olleen ainakin Enterin tilastoissa käännekohta.

Miksi mobiililaite?
Monet pitävät älypuhelimia ja tabletteja yksinkertaisempina ja helpompina, ja sitähän ne usein ovatkin. Tietokoneissa on enemmän mahdollisuuksia, mutta samalla ne ovat monimutkaisempia hallita. Kannettava tietokone on toki hyödyllinen, jos esimerkiksi kirjoittaa paljon tekstiä. Netissä surffailuun, tv-ohjelmien katseluun ja sähköpostien lähettämiseen tabletti on kuitenkin monelle näppärämpi. Ja onhan sitä helpompi kuljettaa mukanakin. Lisäksi mobiililaitteille on kehitetty kaikkea kivaa, kuten viestintäsovellus WhatsApp, askelmittari Google Fit, reittioppaita sekä Helmet-kirjastojen Taskukirjasto, josta saa suoraan uusittua lainoja, varattua kirjoja ja kaivettua kirjastokortin, jos fyysinen kortti sattui jäämään kotiin. Älypuhelimista on siis hyötyä ja iloa siellä missä sattuukin kulkemaan!

Mihin apua tarvitaan?
Enteriltä haetaan apua eniten älypuhelinten perusominaisuuksien hallintaan. Opastuksissa opetellaan mm. laitteen pyyhkäisykosketusta, asetuksia, langattoman nettiyhteyden käyttöä sekä pohditaan mukavia itselleen sopivia sovelluksia ja harjoitellaan niiden käyttöä. Valokuvat, niiden lähettäminen, muokkaaminen ja siirtäminen tietokoneelle on myös yleinen opastusaihe.

Lähtökohtana on se, että opastuksissa käydään läpi juuri niitä toimintoja, joita opastettava haluaa laitteellaan oppia tekemään. Lisäksi opastaja voi esitellä uusia vinkkejä, jos ei itse oikein tiedä, mitä kysyä.

Monet tulevat opastuksiin myös kovin hitaan tai muuten toimimattoman laitteen kanssa kysymään, että miten sitä voisi hieman nopeuttaa tai saada sujuvammaksi. Aina ei tallennustilan siivoaminenkaan auta, vaan monesti ilmenee, että sukulaiset ovat vieneet vanhat laitteensa mummolle tai papalle eikä silloin juuri mitään ole tehtävissä. Kyllä aloittelijankin innostus helposti hyytyy, jos laite ei pelaa.

Mistä opastusta voi hakea?
Enterin kaikissa opastuspaikoissa autetaan älypuhelimien ja tablettien käytössä. Lokakuussa mobiililaitteet ovat vahvasti mukana myös Enterin pitämissä tietoiskuissa monessa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Kannattaa tulla oman laitteen kanssa tilaisuuksiin, mukaan voi aina tarttua ihan uusia käytännöllisiä vinkkejä! Ja tilaisuuksiin saa tulla myös pohtimaan ihan ensimmäisen laitteen hankintaa.

Enterin opastuspaikat ja -ajat: www.entersenior.fi/enter-opastaa/
Enterin tietoiskujen Tapahtumakalenteri: www.entersenior.fi/tapahtumakalenteri/

Tiina Etelämäki

tiistai 9. lokakuuta 2018

Nettiajan ritari

Erkki Ylitalo, 73, opastaa tietotekniikkaa joka torstai Entressen kirjastossa. Nyt hän saatteli opastettavansa, rollaattorin kanssa liikkuvan rouvan aulaan ja toivotti minut tervetulleeksi haastattelutuokioon. Mitä kaikkea Erkki ehtiikään vapaaehtoisena eläkeläisenä?

Tapaamisemme aluksi kysyn Erkiltä hänen ohjelmastaan tänään ja lähipäivinä.
  • Aamuni alkoi ennen Entresseen tuloani puiden hakkuulla. Illalla on vuorossa vapaaehtoistyön kehitysilta Nihtisillan vastaanottokeskuksessa. Huomenna käyn tapaamassa erästä teknistä apua tarvitsevaa ystävääni. Lauantaina on vuorossa  ryhmätoiminnan käynnistäminen Kauniaisten kirjastossa. Ryhmässä harjoitellaan wordin käyttöä, työhakemuksen ja ansioluettelon kirjoittamista sekä sähköpostin ja internetin käyttöä, Erkki kertoo.

Erkistä on moneksi

Vuonna 2013 Erkkiä pyydettiin mukaan senioreiden tietotekniikkayhdistykseen, ENTER ry:hyn. Hän oli silloin juuri jäänyt eläkkeelle Hewlett-Packardilta, jonne oli siirtynyt Nokialta. Monitaitoiselle insinöörille aukeni mahdollisuus jakaa erityisosaamistaan vapaaehtoisena vertaisopastajana, ensin Lasipalatsin yläkerrassa, missä Enterillä oli monipuolista toimintaa, sitten Leppävaaran Sellossa ja nyt Entressen kirjastossa.
  • Olen asunut Kauniaisissa eli Granissa jo 35 vuotta. Täällä olen osallistunut aktiivisesti yhdistystoimintaan. Kotisivuja on tullut tehtyä muutamalle yhdistykselle.
  • Senior Surf -tapahtuman järjestämiseen osallistuin aikaisempinakin vuosina, ja tänä vuonna teemme sen yhteistyössä Kauniaisten Suomalaiset seniorit ry:n ja Grankulla Svenska Pensionärer rf:n kanssa. Surffit pidetään 9. lokakuuta Villa Junghansissa.

Erkiltä löytyi muutaman vuoden takainen kuva surffaavista senioreista
  • Granin lähiapu ry:ssä vapaaehtoistyötä tehdään yhdessä Kauniaisten kaupungin ja seurakuntien kanssa. Seurakunnat ovat mm. järjestäneet asuntoja kristinuskoon kääntyneille maahanmuuttajille, kertoo Erkki ja lisää, että Folkhälsanilla on toimintaa Kauniaisten teineille tietotekniikan parissa.

Tietotekniikkaa suurella sydämellä

Viime vuosina maahanmuuttajien kohtaaminen on tullut osaksi Erkin vapaaehtoistyötä. Hän keksi ruveta kierrättämään enteriläisiltä käyttämättä jääneitä vanhoja XP ja Vista -koneita, myöhemmin myös Windowsin seiskoja.
  • Kävin noutamassa koneet eri osoitteista, tyhjensin niiden sisällön ja asensin uudelleen. Sitten lahjoitin niitä vastaanottokeskuksiin, joissa kävin myös opastamassa niiden käyttöä. Tällä tavalla olen kunnostanut uusiokäyttöön jo 76 tietokonetta!
Yleensä Enterin opastajat eivät tee yhdistyksen nimissä kotikäyntejä, mutta Erkki on kuitenkin yksityishenkilönä vieraillut maahanmuuttajaperheissä ja paikallisten seniorien luona jopa 100-200 kertaa vuodessa.
  • On suurenmoista tutustua eri maista tulleisiin ihmisiin ja heidän kulttuureihinsa. Monessa perheessä olen tavannut lahjakkaita tietotekniikasta kiinnostuneita ihmisiä. Uskon että heidän taidoistaan on paljon hyötyä yhteiskunnassamme.          

Liikunnallinen luonnon ystävä ja talkoolainen
  • Käyn Kauniaisten kansalaisopiston kuntosalilla kerran viikossa. Seniorien kävelyryhmää vedän keskiviikkoisin noin kaksi tuntia.
  • Lukuisissa Granin tapahtumissa tarvitaan meitä talkoolaisia. Esimerkiksi Nuuksiossa järjestettävässä Classic Marathonissa mukana on 100 talkoolaista. Siellä juostaan 42 km + ultra, eli yhteensä 70 km. Aikaa siihen kuluu yli 11 tuntia. Tapahtuman osallistujamäärä on tarkoin rajattu herkkää luontoa ajatellen.
Eräs yhdistyksistä, joissa Erkki on mukana, on Kauniaisten omaehtoisen liikunnan edistäjät ry KOLE.
  • Yhdistys järjestää porrasjuoksuja niin sanotuilla Granin alpeilla. Siellä on 213 porrasta, jotka yltävät 40 metrin korkeuteen. Portailla juostaan ”vertikaalitonni”, joka sisältää 25 kierrosta, kertoo Erkki
KOLE huolehtii myös talvisin Gallträskin järven luistinradan kunnosta.

Erkki kertoo, että Granin Latu ry aikanaan koulutti muutaman suurimman ja rumimman  järjestysmiehiksi omiin tanssi-iltoihin ja sen jälkeen on tämä ryhmä hoitanut järjestyksenvalvonnan Kauniaisten Musiikkijuhlilla, Jazz Festvaaleilla ja muissakin tapahtumissa, joissa vaaditaan luvallista järjestyksenvalvontaa.

Erkki on innokas lintuharrastaja.
  • Perustin Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi Facebookiin lintuhavaintojen keruulomakkeen. Keräys tuotti havainnot 112 linnusta Granin alueelta. Nyt puhumme siis Suomi 112 -lomakkeesta.
  • Vesilinnuille olen rakentanut pedit Gallträsk-järvelle.
Linnuista puhuessamme Erkki näyttää kännykästään hienon kuvan jalohaikarasta, joka on vielä harvinainen Suomessa. Hän kertoi, että tänä vuonna sen pesintä onnistui ensi kertaa Porvoossa.

Kiitän haastattelusta. Minuun teki voimakkaan vaikutuksen Erkin vilpitön innostus ja rauhallinen olemus. On lohdullista että hänen kaltaisiaan, pyyteettömästi valtavaa osaamistaan jakavia vapaaehtoisia on joukossamme.

Toivon, että Erkki saa lisää kierrätettäviä tietokoneita ja että hän yhä jaksaa tehdä niistä käyttökelpoisia.
Jos haluat antaa oman koneesi kiertoon, voit olla yhteydessä ENTER ry:n toimistoon info(at)entersenior.fi, niin välitämme yhteystietosi Erkille.

Haastattelu Unelma Krakau


Erkki on ehdolla myös Kansalaisareena ry:n järjestässä Vuoden vapaaehtoinen -äänestyksessä, kotipaikkanaan Kauniainen.
Tutustu kaikkiin ehdokkaisiin (http://www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoinen/ehdokkaat/) ja äänestä omaa suosikkiasi Kansalaisareenan verkkosivuilla viimeistään 31.10. (http://www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoinen/).
Äänestyksen päätyttyä arvovaltainen raati valitsee Vuoden vapaaehtoisen kymmenen eniten yleisöääniä saaneen joukosta. Vuoden 2018 vapaaehtoinen palkitaan Vapaaehtoistoiminnan messuilla la 1.12.2018 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.

torstai 4. lokakuuta 2018

Älypiiri II esittäytyy



Opastajien yhdessä oppiminen opintopiiri-tyyppisesti on havaittu toimivaksi tavaksi kehittää omaa osaamista. Yhdessä oppiminen myös edistää yhteisöllisyyttä. Syksyllä 2017 kokosi Enterin opastajien koordinaattori Nina Ziessler opastajille lähetetyn kyselyn avulla porukan, joka voisi kokoontua säännöllisesti tiettynä päivänä  Kirjasto 10:n neuvotteluhuoneen tutkimaan yhdessä mobiililaitteiden ihmeellistä maailmaa. Yksi Enterin vapaaehtoisista, Helena Venäläinen, lupautui neuvotteluhuoneen koon mukaan mitoitetun, 12 henkisen ryhmän koollekutsujaksi. Syntyi keskiviikkoisin kokoontuva Älypiiri II.


Älypiiri II:n yhteinen muisti
Helena perusti Google Drive -kansion, johon jokaisella osallistujalla on kirjoitusluvat. Kansiosta löytyy taulukko osallistumisista sekä muistio jokaisen tapaamiskerran ohjelmasta, joka tilaisuuden jälkeen muuttui esityslistasta muistioksi. Myös muuta materiaalia on jaettu kansion kautta. Osallistujat saivat itse täydentää dokumenttteja, Helena huolehti niiden viimeistelystä ja jakelusta ryhmälle sekä Enterin toimiston väelle.

Älypiirin käyttämä laitteisto

Kirjasto 10:n neuvotteluhuoneessa oli seinällä HDMI-liitännällä toimiva iso näyttö. Helenalla oli IOS-laitteiden liittämistä varten erillinen HDMI-sovitin. Koska valtaosalla osallistujia oli Android-laitteet, lainasimme niiden näyttöjen peilaamista varten Enterin ChromeCastin. Sitä varten luotiin Helenan kännykällä oma wifi-verkko, johon ChromeCast ja peilattava laite liitettiin. 

Älypiirin toiminnan suunnittelu
Syksyn 2017 ensimmäisessä tapaamisessa lokakuussa 2017 esittäydyttiin ja kerrottiin omat älylaitteiden osaamisen vahvuudet ja heikkoudet, yhteenveto toimi pohjana eri tapaamiskertojen sisällölle. Päätettiin, että kuukausittaisessa tapaamisessa joku osallistujista aina esittelee lempisovelluksensa. Tärkeiksi opittaviksi asioiksi nousivat mm. Android-laitteet ja niiden oletussovellukset, valokuvat, pilvipalvelut ja liitettävyys/näytön peilaus sekä tietoturva. Päätettiin ottaa joka tapaamiskerran ohjelmaan myös joku akuutti ongelma. Kirjasto 10:n tilan varaaminen piti hajauttaa osallistujille, koska yhdellä henkilöllä sai olla vain yksi varaus kerrallaan voimassa ja tila piti varata pari - kolme kuukautta etukäteen.

Mitä opiskeltiin
Harjoittelimme joka kerta Android-laitteiden näyttöjen peilaamista ChromeCastilla isolle näytölle. Aina se ei mennyt ihan strömsöläisittäin, mutta pärjättiin kyllä. Valokuvien synkronointiin Googlen palveluilla hankittiin yhdeksi kerraksi avuksi René Tigerstedt, mutta muiden teemojen osalta löytyi tietoa omasta takaa tai netistä. Lempisovellusten esittelyn kautta tutustuttiin syksyllä  mm. Virossa olevan mökin ilmalämpöpumpun etähallintaan Airpatrol-sovelluksella sekä HSL:n reittioppaaseen.

Kevätkauden lempisovellusten esittely alkoi MobilePayn esittelyllä - vaikka palvelua esitellyt henkilö ei oikeasti suostunut siirtämään tileillemme senttiäkään. Esittely jatkui Kauppalehden mobiilipalveluilla ja päättyi (iPhone ja Android) -terveyssovellusten esittelyyn.

Syksyllä 2017 laadittu ohjelma oli ohjeellinen, seuraavan kerran tapaamisen ohjelmaa mietittiin edellisen kerran yhteydessä. Ajankohtaisia aiheita otettiin myös lennosta ohjelmaan: maaliskuun 2018 tapaamisessa käytiin läpi kodin kyperoppaan tekstin herättämiä kysymyksiä, esimerkiksi salasanojen hallinnasta. Paljon puhuttiin tietoturvasta ja monta asiaa siihenkin liittyen jäi vielä jatko-opintoihin. Opiskelun lomassa vietettiin myös nyyttäriperiaatteella pikkujoulut ja kevätkauden päättäjäiset.

Kuva kevään 2018 päättäjäisistä. Kuvassa vasemmalta Kaino, Katri, Irene, Riitta, Kipa, Helena ja Raija

Osallistujien ajatuksia

Olen ollut ihan tyytyväinen näihin tapamisiin ja kyllä toivon, että ne jatkuvat myös syksyllä. Sekin on sopinut minulle, että aiheita on ollut useampia per tapaaminen vaikkakin Reneen yhteen asiaan keskittyminen toi minulle uutta ja selvyyttä yhdestä aiheesta.

Ryhmä on ollut tosi hyödyllinen ja mukava ja olisin mielelläni mukana jatkossakin.
Kokoontumispaikkana aseman seutu on tosi hyvä. Toki Iso-omenakin sopii.

On ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa olla mukana. Ehdottomasti haluan osallistua jatkossakin ja toivon, että sopiva aika ja paikka löytyy jokaiselle sopivalla etäisyydellä.

Ongelmien pohtiminen yhdessä ja keskusteleva tapa selventää asioita on tämän tyyppisen opintopiirin vahvuus.

Omien lempisovellusten esittely toi tietoa monesta uudesta sovelluksesta. Omien kysymysten ja ongelmien esiintuominen ja niiden selvittäminen on myös ollut hyödyllistä.

Ryhmän jäsenten aktiivisuus ja halu oppia uutta sekä jakaa omaa osaamistaan on ollut kiitettävää. Lupa esittää ”tyhmiä kysymyksiä” on tällaisen ryhmän toiminnassa elintärkeää.

Älypiiri II:n tulevaisuus
Yhdessä opiskelun jatkaminen nähdään ryhmässämme tarpeelliseksi, toki uusi tukikohta kaikille sopivien yhteyksien päässä pitää löytää. Kirjasto 10:n neuvottelutila ei ole enää lokakuussa käytettävissä eikä uusi Oodi ole siihen aikaan vielä auki. Toivomme kuitenkin, että se ensi vuonna tarjoaa vähintäänkin samantasoisen tilan toiminnallemme - sinne siis pyrimme. Väliaikana käytämme avuksi mm. Enterin toimiston tiloja Elimäenkadulla.

Vaikka opintopiirimme on periaatteessa kaikille avoin, asettaa käytössä olevan neuvottelutilan kapasiteetti rajat ryhmän koolle. Osallistujat valikoituvat myös tapaamisajankohdan mukaan. Meillä se on keskiviikko-iltapäivä kerran kuukaudessa. Tokihan Älypiiri II:n tapaisia opintoryhmiä voisi syntyä lisää eri paikkoihin ja eri päiville.

Erilaiset opintopiirit ja älypiirit ovat hyvä tapa jakaa osaamista ja ajatuksia. Kaikilla on oma osaamisensa ja kaikki pääsevät välillä kyselemään ja oppimaan uutta.
Kaiken lisäksi yleensä yhdessä oppiminen on paljon kivempaa kuin yksin opettelu!
Kannattaa rohkeasti perustaa itsekin opintopiiri, vaikka yllämainittujen vinkkien tukemana.


ENTER ry :n  Älypiiri II

torstai 27. syyskuuta 2018

Mikä ihme se salasana nyt olikaan?

Tietoturvasta - Osa 2
                                              
Pitäisi päästä katsomaan  Facebookia, kurkata sähköposteja, lukea Hesaria tai muuten käyttää jotain netissä olevaa palvelua, mutta salasana on hukassa. Kaikille varmasti tuttu tilanne. Erityisesti puhelinta vaihdettaessa pitäisi tietää Google-tilin tai Apple-tilin salasana. Viimeistään Enterin opastaja kysyy salasanaa, kun pitäisi asentaa puhelimeen HSL:n reittiopas.

Tili ja sähköpostiosoite ovat mukavan sekoittavia nimityksiä, joita käytetään lähes kaikissa netin palveluissa tai puhelimen sovelluksissa. Ikinörtin juttu http://ikinortti.blogspot.com/2018/01/yksinpuhelu-aiheesta-tili.html kertoo tilistä.

Käyttäjätilin, jota lyhyesti tiliksi kutsutaan, tarkoitus on pääasiassa kytkeä käyttäjä johonkin tiettyyn netissä tai sovelluksen kautta käytettävään palveluun. Käyttäjänimenä noissa taas käytetään nykyään  useimmiten sähköpostiosoitetta, näin palvelun tuottaja voi lähestyä sinua myös mukavilla viesteillä tai pahimmassa tapauksessa tietysti luovuttaa sähköpostiosoitteen jollekin ulkopuoliselle, jolloin postilaatikkoon alkaa kolahdella mielenkiintoisia tarjouksia. Vai mitenkäs niihin pitikään suhtautua?

Mutta sitten nuo palvelut vaativat vielä salasanan, jotta kuka tahansa ei pystyisi sinuna käyttämään palvelua. Ihan kiva, mutta salasanan keksiminen kaikkiin palveluihin onkin sitten hankalampaa. Usein salasanaan vielä liittyy erilaisia sääntöjä, kuten isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita, erikoismerkkejä ja pituus. Sitten, kun kaikki säännöt täyttävän salasanan keksii lemmikin, lasten tai puolison nimestä lisäämällä numeroita ja hässäkkämerkkejä, pääsee lopulta käyttämään itse palvelua. Entäs seuraavalla kerralla, ehkä muutaman viikon kuluttua, kun salasanaa taas tarvittaisiin, niin ei enää muistakaan miten nokkelasti keksi kelpaavan salasanan.

Ei siis ihme, että yleisin salasana edelleen on 123456 tai vastaava. No, eipä tuo kovin hyvin suojaa väärinkäytökseltä. Hyvän salasanan saa yhdistämällä kaksi tai kolme sanaa. Esimerkiksi salasanan TampereAamulehti1980 murtamiseen rikolliset tarvitsisivat yli 100 vuotta. Salasanan voi testata osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan .

Salasana talteen
Vaikka keksisit hyvin muistettavan salasanan pitää se kirjoittaa itselle muistiin. Salasanoja varten kannattaa ottaa käyttöön vihko, johon kirjoittaa aina kaikki erilaiset salasanat ja koodit, joita tietokoneen, puhelimen ja internetin käytössä joutuu keksimään. Kirjoita myös palvelun nimi ja se sähköpostitunnus, jolla palvelua käytät. Jos vaihdat salasanan, kirjoita myös uusi salasana muistiin ja pyyhi vanha yli.

Jos palvelu, erityisesti Microsoft, Google tai Apple kysyy puhelinnumeroa, anna ehdottomasti heille myös puhelinnumerosi. Näin tarvittaessa salasana voidaan helposti vaihtaa, ja voit sen verran luottaa noihin kolmeen, että sieltä ei puhelimeen tule turhia viestejä tai soittoja.

Oman lukunsa sitten muodostavat pankki-, terveys-, viranomaispalvelut, sekä muut palvelut, joiden on ehdottomasti varmistettava, että palvelun käyttäjä todella olet sinä henkilökohtaisesti. Yleisimmin näissä nykyään käytetään tunnistautumista pankkitunnuksilla. Sinällään tuo on turvallinen pankkien tarjoama palvelu, joka ei suinkaan ole palvelutuottajille halpaa. Kullakin pankilla on oma tapansa tunnistautumiseen, on tunnuslukukortteja, puhelinsovelluksia tai älykortteja (Nordea).

Lisää kirjautumisesta, tunnistautumisesta ja tunnistatumisviesteistä Enterin vapaaehtoisten kirjoittamasta oppaassa Kirjautuminen ja tunnistautuminen sähköisissä palveluissa

Opas löytyy www.entersenior.fi Opiskele itse -sivustolta.

Esa Martonen
vertaisopastaja

perjantai 21. syyskuuta 2018

Vertaisopastajat verkostoitumassa Joensuussa

Vapaaehtoisten vertaisopastajien valtakunnallisen tapaamisen järjesti tänä vuonna Joen Severi Joensuussa 15.–16.9.2018. Mukana oli edustajia pääkaupunkiseudun Enteristä, Tampereen Mukanetista, Kuopion ja Pohjois-Savon alueen Savonetista sekä Jyväskylän Geronetista.

Enterin edustus Joensuussa, 6 vertaisopastajaa ja toimiston väki
                                                                                Kuva:Teija Saarinen, VTKL
Ensimmäisenä päivänä Ortodoksisen kulttuurikeskuksen ravintola Eliaksessa kuuntelimme alustuksia elämänilosta ja digitaalisesta vallankumouksesta, teimme ryhmätöitä, tutustuimme robotteihin ja nautimme sydämellä valmistettuja herkkuja tuoreista, kotimaisista raaka-aineista. Toisena päivänä tutustuimme Heinäveden Valamon historiaan ja nykypäivään ja nautimme maukkaan lounaan ravintola Trapesassa. Valamon oppaamme oli talkoolainen, siis vapaaehtoinen, kuten mekin.

Uusi Valamon luostari             Kuva: Nina Ziessler

Valamon luostari            Kuva: Päivi Savolainen
Ikoni Uuden Valamon luostarin seinällä
                              Kuva: Päivi Savolainen
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen alusti vapaaehtoistyöstä ja elämänilosta, lausui runoja ja innosti meitä ryhmäporinoihin. Aivot tarvitsevat lepoa ja aktiivisuutta tasapainoisesti. Kun ihminen asennoituu myönteisesti, hän näkee herkästi hyviä asioita elämässään. Saat enemmän aikaan, kun kiität itseäsi ja toisia. Opi nauramaan itsellesi.

Digitaalinen vallankumous, professori Matti Tedre, Itä-Suomen yliopisto
                                                 Kuva: Nina Ziessler
Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Matti Tedre kuvasi teknologista murrosta Kopernikuksesta ja Galileista nykypäivään ja tulevaisuuteen:
Esimerkiksi metsurin työ on muuttunut. Pokasahaan tarvittiin kaksi metsuria, moottorisahaan vain yksi, nyt metsäkone tekee monen metsurin työt ja sen ohjaimissa tarvitaan tietotekniikan osaamista. Mitä kone ei osaisi? Matematiikkaa? Shakkia? Kuvien tunnistamista? Auton ajamista? Uutisartikkelien kirjoittamista? Lääketieteellistä diagnosointia? Kone osaa niitä kaikkia – eikä sen tarvitse tajuta mitään niitä tehdäkseen. Computational thinking (koneajattelu, algoritminen ajattelu) ja datalukutaito ovat tulevaisuuden taitoja. Niihin kannattaa panostaa.

Timo Pappinen, Robotiikka nyt ja tulevaisuudessa       Kuva: Eija Kalliala
Projektiasiantuntija Timo Pappinen Riverian RoboBisnes-hankkeesta esitteli meille robotteja, joita oli tuotu Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alakertaan. Muutamat roboteista osasivat suomea, useimmat vain englantia. Nao-robotit tanssivat ja eläinrobotit antoivat helliä itseään.

 Robottikissa, liikuteltava robottiroskis ja robottikoiria             Kuvat: Nina Ziessler ja Päivi Savolainen
Viikonlopun anti oli mahtava. Tärkein anti oli kuitenkin eri paikkakunnilla toimivien vapaaehtoisten vertaisopastajien kohtaaminen ja verkostoituminen.
Kiitos Joen Severille järjestelyistä ja kiitos kaikille osallistujille!

Eija Kalliala - Enterin vertaisopastaja

perjantai 14. syyskuuta 2018

Twiittaavat seniorit

Twitter on suosittu sosiaalisen median palvelu, mutta ikäihmiset eivät ole siellä näkyvästi edustettuina. Twitter on monien keskustelujen näyttämö ja uutisissakin viitataan usein eri henkilöiden twiittauksiin. Pitäisikö seniorien olla aktiivisempia Twitterissä? Ja miten se tapahtuisi käytännössä ?

Twitter elää hetkessä, siellä käsitellään juuri nyt tapahtuvia uutisia ja ilmiöitä. Twitter voi näyttää uuden käyttäjän silmiin kasalta irrallisia lyhyitä viestejä, eikä siitä meinaa saada otetta. Älä huolestu – tämä on normaalia. Anna Twitterille hieman aikaa ja alat saada siitä kiinni. Löydät  kiinnostavia seurattavia ja yhtäkkiä hommassa tuntuukin olevan järkeä.

Twitterissä twiitataan (tviitataan, viserretään) eli jaetaan tekstipohjaisia viestejä, jotka voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä. Viestit liitetään twitter-virrassa keskusteluiksi aihetunnisteiden avulla. Aihetunniste eli hashtag sisältää #-ristikkomerkin eli “risuaidan” ja avainsanan, jonka perusteella saman aihepiirin viestit löytyvät hakutoiminnolla.

Voit seurata Twitterissä keskusteluja esimerkiksi tunnisteella #sote, ilmiöitä #senioripelaajat, yhteisöjä @entersenior, organisaatioita @Yleisradio, yksityishenkilöitä @tapiohietamaki, taiteilijoita @soalmila, mediapersoonia, poliitikkoja, tutkijoita jne.

Twiittaavat seniorit

ENTER ry järjesti syyskuun alussa vapaaehtoisilleen sometyöpajan. Ajatuksena on lisätä Enterin näkyvyyttä sekä samalla kasvattaa ja tukea opastajien osaamista eri sosiaalisen median kanavissa. Näin Enteriin saadaan ns. somelähettiläitä, jotka tuovat viestintäämme erilaisia näkökulmia.

Työpajassa nousi toteutettaviksi loistavia ideoita, ja yksi niistä on “Twiittaavat seniorit”. Kokosimme yhteen listaan tietämiämme twiittaavia senioreita. Nyt heitä pääsee seuraamaan suoraan. Voit itsekin liittyä twiittaajien joukkoon.

Näin löydät listan “Twiittaavat seniorit”
  • Kirjaudu Twitteriin
  • Etsi hakutoiminnolla käyttäjä @entersenior.
  • Yäreunan valikossa oikealla reunassa näkyy kohta ‘Listat’ (kuvassa), paina siitä.
  • Eteen avautuvat kaikki Enterin luomat listat. Paina listaa ‘Twiittaavat seniorit’.
  • Vasempaan reunaan tulee painike ‘Tilaa’, paina siitä.
  • Jatkossa sinulle näkyvät myös tämän listan jäsenten twiitit.
Kerro Enterille itsestäsi (tai kaveristasi)  twiittaavana seniorina, lisäämme sinutkin mielellämme listalle. Parhaiten tämä onnistuu Twitterissä vinkkaamalla @entersenior.

Kirjoittajat:
Tiina Etelämäki @TiinaEtelamaki
Eija Kalliala @eijakalliala 
Aulikki Uusitalo-Kasvio @aukki3
@entersenior

Jos tarvitset ohjeita Twitterin käyttöön, tutustu oppaaseen:
http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitter-opas-vasta-alkajille/

perjantai 31. elokuuta 2018

Esimerkein evästeistä

Tämä on jatkoa Ikinörtin jutulle Mitä evästeitä?.

  • Evästeet tallettavat  käyttäjätunnuksen, jos käyttäjä on kirjautunut palveluun ja palvelu sallii pääsyn seuraavilla kerroilla ilman käyttäjätunnusta.
  • Jos taas palveluun ei kirjauduta, mitään käyttäjätietoja ei talleteta vaan pelkästään senkertaisen istunnon tiedot.
Jälkimmäisestä olkoon esimerkkinä  Forecan sääsivu:
Kun etsin laitteen avulla ensimmäisen kerran sääsivut,  palvelu luo evästeet. Palvelulla on laitteellani tallessa 8 evästettä. Näissä säilytetään tietoa täsmäsään paikkakunnasta.

Jos siis olen lopettanut edellisen istunnon niin, että Täsmäsää on näyttänyt Ivalon sään, avatessani sivun seuraavalla kerralla tulen automaattisesti Ivalon säähän. Tämän lisäksi evästeet tarjoavat muutaman muun paikkakkakunnan katseluhistorian. 

Esimerkiksi vantaalaisena seuraan kotipaikkani Täsmäsäätä, mutta viikon kestävällä Tallinan matkalla seuraankin säätä siellä. Kotiin palattuani voin käyttää pikavalintana sääsivun katseluhistoriaa palatakseni seuraamaan Vantaan säätä.

    
Lopuksi vielä analogia tekniikan ymmärtämiseksi:
Kun ostaa Fazerin kahvilasta kahvin, siihen kuuluvat kahvikuppi, suklaakarkki ja santsikuppi.
Kaksi viimeistä voidaan tulkita palvelun “kekseiksi” (lue evästeet), sillä palvelun tuottaja tarjoaa ne peruspalvelun höysteeksi ja asiakkaan iloksi. Kahvijuoman hinta voi olla esim. 3,20 €, mutta jos asiakas ei halua sulklaakarkkia tai juo lisäkuppia, niin tästä hinta ei laske.

Itse asiassa laajalti Euroopan kahviloissa kahvikupin oheen tarjotaan pala tummaa suklaata tai keksi!

:-) Jukka Tamminen