Aktiivisuusmittauksella reippautta arkeen

Tammikuu on hyvinvointikuu.  Enter tukee teemaa Hyvinvointisovellukset -tietoiskuilla ja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketilla. Tästä lisää jutun lopussa, mutta aluksi kevytkuntoinen kävelijä kertoo, miten hän hyödyntää aktiivisuusmittausta.

Minulla on ollut kaksi vuotta Polar Loop 2  aktiivisuusranneke. Valitsin tämän helppokäyttöisen mallin, jota ei tarvitse alkuastetusten jälkeen säädellä, lataus riittää. Tavoitteenani on liikkua enemmän ja nostaa kuntoani, jopa kuntoutua. Asetin päivittäiseksi aktiivisuustavoitteekseni tavanomaiset 10 000 askelta. 

Aluksi synkronoin päivittäin aktiivisuustiedot kännykkäni Polar Flow-sovellukseen Bluetoothin avulla, mutta nykyään katson askeleet suoraan rannekkeen näytöltä. Synkronoin tiedot tietokoneelle latauksen yhteydessä Flow-päiväkirjaan, jossa näkyvät päivittäiset aktiivisuustietoni kahden vuoden ajalta. Seuraan oikeastaan vain ottamiani askeleita. Tietoa kalorinkulutuksesta en osaa suhteuttaa ravintooni ja nukkumiseen käyttämäni ajan tiedän ilman mittaustuloksiakin.  Saan joka päivä sovellukselta ns. passiivisuusleimoja, huomautuksia liiasta istumisesta. 
 

Tamagotchi-ilmiö toimiii
Onko näin yksipuolisesta aktiivisuuden seuraamisesta mitään hyötyä? No on! Olen kaksi vuotta “ruokkinut” rannekettani kuten Tamagotchi- virtuaalilemmikkiä. Syötän sille askelia. Suunnittelen usein jo edellisenä päivänä, miten hankkisin niitä. Käynti lähikirjastossa tuottaa  noin 3000 askelta, edestakainen matka kuntosalille 2800 askelta jne.

Parin vuoden aikana tapoihini onkin tullut pysyviä muutoksia, kävelen säätä uhmaten ja monesti valitsen pidemmän reitin. En jää minuuteiksi värjöttelemään ratikkapysäkille, vaan kävelen edelliselle tai seuraavalle. Talviliukkaisiin varaudun liukuestein ja talvella vauhditan askellusta kävelykepillä turvallisuuden vuoksi. 

Flow-päiväkirja osoittaa viikottaisten askeleitten keskiarvoksi noin 8000/päivä. Jonain päivänä kävelen kevyesti 13 000 askelta, mutta viikossa on yleensä jokin vain parin tuhannen askeleen päivä.

Aktiivisuutta kertyy siivotessa, pyykätessä - tavallisissa askareissa, ja tottakai myös shoppaillessa.  Ruuanlaitto saattaa yllättää. Kasvisruokia harrastava ystäväni saa tuhansia steppejä kuoriessaan ja pilkkoessaan kasviksia. Polar-ranneke nimittäin seuraa aktiivisuutta anturilla, joka tallentaa ranteen liikkeitä. Ihan sokeasti ei siis kannata uskoa mittaustuloksiin. Itse pidän ranneketta ohjeen mukaisesti toiminnaltaan heikommassa vasemmassa kädessäni, jolloin virhemahdollisuus pienempi. 

Joulukuussa uutisoitiin, että aktiivisuusmittarin tietoja voi nyt tallentaa Terveyskylän Omapolku-palveluun, jolloin tiedot näkyvät Omakanta-palvelussa. Tästä tullaankin mielenkiintoiseen kysymykseen - kerättyjen tietojen hyödyntämiseen esimerkiksi kuntoutuksessa. Antaisinko luvan tutkia aktiivisuuspäiväkirjaani ? Kyllä. Minun olisi syytä suunnitella yhdessä fysioterapeutin kanssa, miten pääsisin eroon “passivisuusleimoista” eli liiasta istumisesta. Entä voisivatko tiedot käänytä minua vastaan. En tiedä...

Aktiivisuusmittari on tuonut paljon reippautta elämääni. Muutama vuosi sitten en olisi uskonut pystyväni  kävelemään yhdessä päivässä 19075 askelta ( askelpituudellani noin 11,4 km) - niin kuitenkin tapahtui todistetusti 20.11.2018.

Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin - sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset. 

Tietoiskuja tukee laaja tietopaketti, jossa on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös netin hyvinvointia edistäviä palveluita.
Tuulikki Paturin laatima Hyvinvointisovellukset senioreille löytyy Enterin verkkosivuston osiosta Opiskele itse.

Enterin Aulikki