Tutustu Enterin työntekijöihin - osa 1/2

Ninan 17.5. 2018  kuvaama selfie

Enterin ”toimiston likat” ylläpitävät yhdistyksen päivittäistä toimintaa. Ikinörttiä kuitenkin kiinnosti tietää, miten työntekijät esimerkiksi viettävät vapaa-aikaansa. Tässä ensimmäisessä blogijutussa Ikinörtti haastatteli opastustoiminnasta vastaavia Ninaa ja Päiviä. Kesäkuussa julkaistaan haastattelun toinen osa, jossa kysymyksiin vastaavat toiminnanjohtajat Tiina ja Juulia.

Nina Ziessler

Nina Ziessler on toiminut Enterissä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina helmikuusta 2016 lähtien. Hänen vastuullaan on pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen opastustoiminta.

Päivi Savolainen

Päivi Savolainen on toiminut projektisuunnittelijana Enterissä keväästä 2018 alkaen. Hänen keskeisenä työkokonaisuutenaan on kehittää toimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. 

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Nina: Vapaa-ajallani ulkoilen paljon perheeni kanssa. Metsäretket ovat yleensä kaikkien mieleen, ainakin jos mukaan pakkaa hyvät eväät. Välillä myös pyöräilemme pitkiä matkoja. Tänä keväänä olen nauttinut harvinaisen paljon koiralenkeistä iltaisin. 12-vuotiaan koiravanhuksen askel vain alkaa olla jo varsin verkkaisa. Huilunsoitto on ollut iso osa elämääni lapsuudesta saakka. Nykyään soitan vaihtelevasti Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesterissa. Odotan kovasti tulevaisuuden konsertteja Temppeliaukion kirkossa ja Tshaikovskin ihanaa 5.sinfoniaa!

Päivi: Asun Leppävaarassa mieheni ja 5-vuotiaan tyttäremme kanssa. Tällä hetkellä vapaa-aika menee pitkälti perheen kanssa puuhaillessa. Olen sen verran sohvaperuna, että ns. omalla ajallani tulee helposti katsottua tv:tä. Penkkiurheilu, etenkin jalkapallo, on lähellä sydäntäni. Sitten kun tyttö on hieman isompi, haluaisin verestää joogaharrastustani. Olen lisäksi raskaamman musiikin ystävä ja aiemmin käynyt paljonkin bändikeikoilla. Nyt korona-aikaan pitäisi ehkä hyödyntää sekä virtuaalijooga- että keikkamahdollisuudet kotoa käsin.

Mikä on mielestäsi kivoin työtehtäväsi?

Nina: Työssäni parasta on sen monipuolisuus sekä aktiivisten ihmisten kanssa työskentely. Meidän vapaaehtoisilta pulppuaa ideoita ja he innostuvat myös uusiin kokeiluihin. Pääsen itsekin oppimaan koko ajan uutta. Viestintä kiinnostaa minua ja olen yrittänyt poimia sieltä täältä uusia ideoita ja työkaluja työhöni. Tänä keväänä olen innostunut etätietoiskujen järjestämisestä, vaikka ihmisten tapaamista livenä onkin jo kova ikävä!

Päivi: Mieluisia työtehtäviä on paljon ja toisaalta suosikkihommat vaihtelevat myös fiiliksen mukaan. Työhöni kuuluu normaalioloissa esimerkiksi paljon matkustamista ympäri Uuttamaata. On ollut hienoa päästä tutustumaan eri kuntiin ja kaupunkeihin, löytää omat suosikkipaikat eri alueilta ja tavata ihania ihmisiä. Työn ehdottomasti parhaita puolia ovat myös sen joustavuus, vapaus sekä kaikki tosi mukavat ihmiset, joiden kanssa saan tehdä töitä. Työ on myös sisällöltään hyvin palkitsevaa ja mielekästä.

Entä mikä on tylsin työtehtäväsi?

Nina: Tylsää työssäni on lähinnä vain se, ettei aika riitä kaikkeen! Laskujen tarkastukset, tilastoinnit ja erilaisten taulukkojen pyörittämiset menevät mukavasti suunnittelutyön, viestinnällisten tehtävien ja kaiken muun koordinoinnin ohella.

Päivi: Tylsintä on monesti kiire, jonka vuoksi stressi pääsee joskus niskan päälle. Kun mielessä on paljon asioita, joita tulisi ja haluaisi tehdä, ei aika tunnu välillä riittävän millään. Konkreettisista työtehtävistä erilaiset raportit tulee helposti lykättyä varsinaisen tekemisen tieltä, jolloin ne kasaantuvat ja tuskastuttavat enemmän kuin jos ne saisi hoidettua heti alta pois.

Mitä uutta haluaisit seuraavaksi opetella tai tehdä? (töissä tai kotona)

Nina: Aloitimme mieheni kanssa viime syksynä espanjan opinnot ja toivon, että näille opinnoille riittäisi tulevaisuudessa enemmän aikaa.

Päivi: Kotona en tällä hetkellä kaipaa niinkään uuden oppimista, kun mielessä on niin paljon ihan tavallisia asioita, joita ei ehdi tekemään. Pidän kyllä erilaisista aivopähkinöistä ja tällä hetkellä vireillä on taas vanha tapani, piin desimaalien ulkoaopettelu. Koen tämän äärimmäisen rentouttavaksi, vaikka sinänsä hyödytöntä onkin. Tavoitteenani on päästä yli kahdensadan, saa nähdä onnistuuko tänä kesänä. Töissä on viime aikoina tullut opeteltua nopeaan tahtiin etätilaisuuksien hostaamista, tässä yritän kehittyä koko ajan.

Kerro jokin tekniikkaan liittyvä muisto

Nina: Sain ensimmäisen kännykän lukiossa vuonna 1996. Se oli Siemens GSM-puhelin. Sama puhelinnumero on säilynyt siitä lähtien. Muutama vuosi sen jälkeen olin opiskelijavaihdossa Englannissa ja muistelen, että sikäläiset nuoret ihmettelivät tekstiviestejä. Keväällä 2002 tein työharjoittelua Malmin virkistyskeskuksessa ja minulle kerrottiin, että eräs yhdistys oli alkanut neuvoa ikäihmisille tietokoneen käyttöä. Se oli tietämättäni ensikosketukseni Enteriin!

Päivi: Yksittäisenä tekniikkamuistona tuli mieleen se, kun radiosta nauhoitti vielä musiikkia kasetille. Oli tarkkaa puuhaa, mihin kohtaan kasettia mitäkin nauhoitti ja usein tuli hypittyä kasetin puolelta toiselle suosikkibiisien perässä. Mullistavaa oli siirtyminen cd-levyihin, joissa sai hypättyä kappaleesta toiseen ilman kelaamista!

Mitä haluaisit tekniikan kehityksessä vielä nähdä?

Nina: Toivon, että tekniset ratkaisut ja älysovellukset helpottaisivat arkea entisestään ja mahdollistaisivat sen, että työn lisäksi voidaan keskittyä perheen ja ystävien kanssa olemiseen, harrastamiseen, kulttuuriin ja matkailuun. Tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut voivat auttaa säästämään aikaa ja rahaa sekä tekemään ympäristöystävällisiä valintoja arjessa. Netflix ehdottaa minulle kiinnostavia sarjoja sen perusteella, mitä olen aiemmin katsonut. Samalla tavalla haluaisin saada ehdotuksia vaikkapa seuraavista retki- ja matkakohteista. Lisäksi toivoisin kovasti, että kaikista palveluista tulisi entistä saavutettavampia ja laitteista yhä helppokäyttöisempiä kaikille meille.

Päivi: Teknisessä tulevaisuudessa haluaisin nähdä robotin, joka laittaisi kotiruokaa. Ruoanlaitto ei ole vahvimpia puoliani ja liian usein tulee turvauduttua valmisruokiin. Olisi ihanaa, jos joku kehittelisi kotikäyttöön edullisen ja näppärän kokkirobotin, joka taikoisi terveellistä ja hyvää kotiruokaa. Eiköhän tällainen vielä jossain vaiheessa ole tulossa! :D

haastattelu;  Ikinörtti  koronakeväänä 2020

Ota Twitter haltuun

Yleistä Twitteristä

Twitter on julkinen yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät julkaisemaan ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit (englanniksi tweet) voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä. Twitterissä voi julkaista myös kuvia ja videoita. Palvelun käyttö on maksutonta.

Twitter julkaistiin heinäkuussa 2006, ja vuoden 2018 puolivälissä maailmassa arvioitiin olevan noin 335 miljoonaa aktiivista Twitter-käyttäjää.

Rekisteröidy palveluun

Twitteriä voi seurata ilman käyttäjätunnusta, mutta käyttäjätunnuksen luominen on suositeltavaa. Ilman käyttäjätunnusta ei voi julkaista tviittejä.

Siirry osoitteeseen https://twitter.com/signup, minkä jälkeen anna vaaditut tiedot (nimi ja sähköpostiosoite tai puhelinnumero ja salasana). Twitter muodostaa  käyttäjätunnuksen automaattisesti nimestä, mutta voit muuttaa sitä myöhemmin. Käyttäjätunnuksen pitää olla yksi sana, ei välilyöntiä eikä yhdysviivaa, mutta sanan osia erottamassa voi olla alaviiva_ tai isoKirjain. Tutustu tviitttaajien erilaisiin käyttäjänimiin.

Kun olet rekisteröitynyt, voit aloittaa tviittaamisen.

Voit myöhemmin täydentää profiilitietojasi. Profiiliin voit lisätä mm. kuvan, sijainnin, verkkosivun ja lyhyen kuvauksen itsestäsi.

Jos koet, että joku käyttäjä kiusaa sinua Twitterissä, voit estää tai ilmiantaa kyseisen käyttäjän. Halutessasi voit suojata tilisi niin, että vain hyväksymäsi seuraajat pääsevät lukemaan tviittejäsi.

Rekisteröitymisen jälkeen voit kirjautua palveluun puhelinnumerolla, käyttäjätunnuksella tai sähköpostiosoitteella ja salasanalla.

Tviittaaminen

Rekisteröidyttyäsi voit ruveta seuraamaan (follow) muita käyttäjiä ja tviittaamaan itse. Tämän jälkeen Twitterin profiilisivullesi muodostuu virta, johon omat ja kontaktien tviitit päivittyvät reaaliaikaisesti sitä mukaa, kun uusia tviittejä julkaistaan. Algoritmit valitsevat tviiteistä näytettäviksi ensisijaisesti ne, joiden ne arvioivat kiinnostavan sinua aiemman Twitter-käyttäytymisesi perusteella.

Voit kirjoittaa uusia viestejä Twitterin pääsivulle tietokoneella, kännykällä  ja tabletilla. Lisäksi voit lähettää Twitteriin viestejä ulkoisista palveluista kuten esim. Instagramista tai Swarmista.

Pääsääntöisesti lähettämäsi tviitit näkyvät koko maailmalle. Jos olet suojannut tilisi, tviittisi näkyvät vain seuraajillesi. Mieti kuitenkin, mitä haluat jakaa.

Tviittisi tallentuvat omalle profiilisivullesi käänteisessä aikajärjestyksessä, tuorein viesti ensimmäisenä. Muiden käyttäjien profiileja selaamalla voit nähdä, millaisiin aiheisiin ja tviittauksiin he ovat keskittyneet.

Keskeiset toiminnot

Puhuttelu - @tunnus

Osoittaa viestin käyttäjälle, että hänet on mainittu kyseisessä tviitissä. Käyttäjä löytää itseensä kohdistuneet maininnat ilmoituksista Maininnat-välilehdeltä.

Aihetunniste - #hashtag

Twitterin tapa liittää tviittejä samaan aihepiiriin. Aihetunnisteet muuntuvat linkeiksi, jotka johtavat hakuun kyseisellä termillä. Tämä on nopea ja kevyt tapa luoda esim. tapahtumalle taustakanava. Aihetunnistetta ei voi “varata”, eli kannattaa tarkistaa, käytetäänkö samaa aihetunnistetta Twitterissä jossain muussa yhteydessä esim. jollain toisella kielellä.

Uudelleentviittaus - retweet

Tapa välittää tviittejä eteenpäin antamalla ansio alkuperäiselle tviittaajalle. Todella tehokas toiminto, joka mahdollistaa viestien välittämisen laajalle yleisölle esim. katastrofitilanteissa.

Viestin voi uudelleentviitata suoraan tai kommentoiden.

Yksityiset viestit

Twitterissä voi lähettää myös yksityisiä viestejä toisille käyttäjille. Niissä ei ole 280 merkin rajoitusta.

Listat

Aihetunnisteiden lisäksi Twitterissä on mahdollisuus käyttää listoja. Listat mahdollistavat kontaktien jakamisen pienempiin ryhmiin esim. aiheiden tai kielen perusteella.

Tykkäämiset

Tykkäämisellä käyttäjä osoittaa pitävänsä viestin sisällöstä.

Kommentoinnit

Kaikkia tviittejä voi kommentoida ja aiheesta voi kysyä lisää.

Näkyvyys

Uudelleentviittaus, kommentointi ja tykkääminen lisäävät tviitin näkyvyyttä, samoin aihetunnisteiden, kuvien ja videoiden käyttäminen.

Hetket

Hetket ovat korostettuja merkittäviä tapahtumia, joiden luomisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia tviittejä ja valokuvia. Usein tviitti “elää” kohtalaisen lyhyen ajan, mutta hetkissä se saa lisää näkyvyyttä. Hetken voi luoda vain selaimella Twitter.com:ssa, ei Twitterin mobiiliversioilla.

Esimerkki hyvästä tviitistä

Aktiivisen Twitter-keskustelijan tviitti (21.1.2020) on kerännyt kuvakaappauksen hetkellä 20 tunnissa 800 tykkäystä, 6 uudelleentviittausta ja 21 kommenttia. Kun tviittiä napauttaa, avautuu viestiketju. Viestiketjuissa ja niiden sisältämissä kommenteissa käy ilmi Twitterin idea: mielipiteitä puoleen ja toiseen, oivaltavaa sanailua tai linkki syvemmälle asiaan.

Vinkkejä aloittelevalle tviittaajalle

• Luo käyttäjätunnus ja täytä profiilitietosi.
• Kerää rohkeasti seurattavia.
• Ala tviitata.
• Etsi sopivia kontakteja esim. omia tuttujasi sekä omaan alaasi tai mieleenkiinnon kohteisiisi liittyviä käyttäjiä.
• Uudelleentviittaa viestejä.
• Seuraa jotain suosittua aihetta ja hae tviittejä itseäsi kiinnostavista aiheista.

Tapio Hietamäki
Enterin vertaisopastaja

Lähteet

Twitter-opas vasta-alkajille http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitter-opas-vasta-alkajille/
- päivitetty 8.11.2017
Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Twitter
https://www.zento.fi/blog/twitter-hetket/

Linkkejä ja seurattavia

Mieluummin Twitteriin kuin barrikadeille
twitter.com/entersenior
twitter.com/SenioritSomessa
twitter.com/tapiohietamaki