tiistai 31. maaliskuuta 2015

Puhdas ja siisti sekä täysin hajuton

   Tutustumisretki Vantaan Energian Långmossabergenin voimalalaitokseen ja toiminnan perusteisiin 30.3.2015 oli erittäin miellyttävä ja mukava. Yhtäläisyydet 1940...1960 vuosien jätteenpolttolaitoksiin ovat vain nimen alkuosassa. Tämä on kaukolämpöä ja sähköä tuottava lämpövoimalaitos, joka on suunniteltu käyttämään yhdyskunnan hylkäämää ainetta energian lähteenään. Ja jäljelle jäävät ainesosat käsitellään täysin hallitusti raaka-aineiksi ja Kehä3:n liikennettä puhtaammaksi ilmaksi.

   Energian lähteistä ja laitoksen rakennusvaiheesta näyttelytilassa reilulle parikymmenelle  enteriläiselle kavereineen kertoneella Teuvolla oli hyvä esittämiskyky ja erittäin runsaasti tietoa kaikesta asiaan liittyvästä asiasta. Eräänä mielenkiintoisena yksityiskohtana kuulimme, että polttamisesta jäävä kuona sisältää niin paljon metallia, että metallien erotus (rauta, kupari, jne) on taloudellisesti kannattavaa.
   Kiertokäynnillä Teuvon ja Teijan johdattamissa ryhmissä pitkin punaista viivaa pääsimme näkemään automaatin ohjaamat isot sekoitus- ja täyttökahmarit ("kouranosturit"), joiden ohjauksen voi tehdä myös käsikonsolista valvomosta. Varsinaisen polttoarinan (paremman kuin saunan kiukaassa, up to 1000 C) näimme ulkopuolelta (se keltaiseksi maalattu siisti metallirakenne), mutta valvomon näytöstä kameran kautta näimme myös liekit eli palamisen.


   Asiaan voi hyvin paneutua myöhemminkin katsomalla voimalaitoksen toiminnan videoita joko Vantaan Energian sivujen kautta tai suoraan Youtubesta.


    Eikä tosiaan missään ollut mitään hajuja; ei ulkona eikä sisällä. Jos et usko tai haluat omin silmin kokea tämän, mene vierailulle. Koko retki oli kuivissa sisätiloissa ja räntäsade oli ulkona, mutta pikainen räntä on kevään merkki.

merkinneenä ive
kuvat Jukka Hanhinen

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Palvelusivusto Espoon senioreille ja heidän omaisilleen


Niin kuin olet varmaan huomannut, nykypäivänä palvelut, sosiaaliset kanssakäymiset, laskujen maksaminen, ostosten tekeminen sekä viihde ovat siirtyneet pitkälti virtuaalisiksi. Tiedon etsiminen tarpeellisista palveluista voi olla joillekin hyvin monimutkaista kaiken informaation ja teknologian keskellä. 
InnoEspoo-hankkeen aikana on kehitetty innovatiivinen palvelu Espoon senioreille ja heidän omaisilleen. Kehitystyön näkyvin tulos on seniorien ja omaishoitajien arjen selviytymistä tukeva Seniori365.fi -palvelusivusto. Sivustosta hyötyvät muutkin kuin espoolaiset, sillä sieltä löytyy kattavasti erilaista sisältöä. Sivustolla kohtaavat seniorit, heidän omaisensa sekä palveluntarjoajat; yritykset, julkiset ja kolmannen sektorin toimijat ja opiskelijat.
Aina ei tarvitse pärjätä yksin
Apua arjen pyörittämiseen löytyy monelta eri alueelta. Palveluja on tarjolla esimerkiksi siivoukseen, terveyden- ja kunnon hoitamiseen, kodin korjaus- ja huoltotoimenpiteisiin, ravintoon ja turvallisuuteen.  Myös arkea helpottavia ja kotiympäristöä turvalliseksi tekeviä tuotteita on olemassa paljon. Sivusto on rakennettu niin, että eri osa-alueista on muodostettu loogisia kokonaisuuksia, joten palvelut, tuotteet ja aktiviteetit ovat selkeästi löydettävissä.
Palvelu- ja tuotehakemisto on vain yksi osa Seniori365.fi-rakennetta, sivustolla on kattavasti tarpeellista tietoa mm. kotona selviytymiseen, terveystietoa, opastusta verkkopankin käyttöön sekä linkit hyödyllisiin sivuihin. Etusivulta löytyy myös tapahtumakalenteri, johon on kerätty yhteen Espoon kaupungin, kirkon, museo ja kirjaston tapahtumia. On mukava huomata, että Espoossa löytyy tekemistä melkein joka päivälle! 

Yksi sivuston osa on varattu aktiviteeteille, josta löydät linkit sanomalehtiin, televisiokanavien internetkatsomoihin, peleihin ja paljon muuta. Erityisen hyvää aktiviteetti -sivulla ovat useat Laurean fysioterapiaopiskelijoiden osuuskunnan tekemät jumppa, aivojumppa- ja rentoutusvideot, joiden avulla voit ylläpitää toimintakykyä omassa kotiympäristössäsi vaikka päivittäin. Jos laiskottaa tai ulkona sataa tai pyryttää, voit kuntoilla omaan tahtiin kotona hyvin opastettujen videoiden avulla.
Aktiviteetit -sivulta löytyy myös mielenkiintoinen Epooq -palvelu, jossa voi tutkia historiaa ja myös itse kirjoittaa sitä. Siellä voit kertoa vaikka tarinoita lapsuudestasi. Hyvä ruoka, parempi mieli – niinhän se menee, joten aktiviteeteistä löytyy myös linkkejä reseptisivuille.

Seniori365.fi -sivusto haluaa myös tukea omaishoitajien tärkeää työtä. Olemme yhdessä Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ry:n kanssa kehitelleet omaishoitajille alasivuston, jossa on hyödyllistä ja aktivoivaa sisältöä helpottamaan omaishoitajien arkea.
 Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kehittämä ja ylläpitämä Senori365.fi-palvelu lanseerattiin 29.8.2014. Sivusto on kehitetty yhdessä senioreiden kanssa. Erilaisissa tilaisuuksissa ja workshopeissa kysyttiin seniorien arkeen liittyviä tarpeita ja haasteita, joiden pohjalta palvelu kehitettiin hyödyntäen palvelumuotoilun ja innovaatiomallien teoriaa. Sivuston ensisijaisena tarkoituksena on helpottaa ja rikastuttaa senioreiden arkea, mutta myös Espoon alueen yrittäjien työllistyminen, uusien hyvinvointialan yritysten perustaminen ja opiskelijoiden osuuskuntatoiminnan tuleminen ovat osa palveluamme. Palvelua kehitetään koko ajan opiskelijoiden toimesta. Se toimii erinomaisena oppimisympäristönä eri koulutusalojen ja – asteiden opiskelijoille. Opiskelijat tuovat palveluun sisältöä, kehittävät uusia interaktiivisia toimintoja, markkinoivat palvelua sekä uusille palveluntarjoajille että loppukäyttäjille.
Seniori365.fi sai myös kansainvälistä tunnustusta voittamalla Design for All Foundationin Best Practice – palveluinnovaatiopalkinnon. Vain taivas on rajana siinä, mitä kaikkea hyödyllistä tietoa ja toimintaa palveluun voidaan sisällyttää. Toimiva, turvallinen ja aktiivinen arki on senioreiden onnellisuuden ja hyvinvoinnin edellytys. Jos sinulla on kehitysideoita sivuille, voit lähettää sitä osoitteeseen palaute@seniori365.fi
Käy tutustumassa palveluun www.seniori365.fi!
Katso esittelyvideo

Ota yhteyttä
Mirja Lundgren
mirja.e.lundgren(at)laurea.fi
+358 40 571 2514






perjantai 13. maaliskuuta 2015

SOME on aikasyöppö hässäkkä!


Miten pärjäät SOMEN eli sosiaalisen median kanssa? Minä en pärjää! Olen mukana Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Pinterestissä ja Flickr:ssä. Olen liittynyt niihin kaikkiin pysyäkseni ajassa mukana ja tietääkseni mistä puhutaan.

Flickriin liityin vähän kuin tarpeesta. Minulla oli paljon hyviä kuvia maailmalta ja halusin ne jonnekin parempaan talteen. Meni yli 5 vuotta etten muistanut koko Flickr:ä. Alkuvaiheessa saavutin sen kautta jopa kansainvälistä "kuuluisuuttakin". Minulta pyydettiin Ateenan stadionin edessä ottamaani olympiatulen kuvaa Ateenan olympialaisten esitteeseen. Toisen kerran minulta pyydettiin kahvila Sacherin kuvaa Wienin kaupungin nettisivuille. En kieltäytynyt kummastakaan! Niin, ei niistä korvattu mitään, mutta se lämmin tunne rinnassa! Ah!
Seuraava some-juttuni oli Facebook. Kaikkialla puhuttiin tuommoisesta palvelusta ja mikäpä etten minäkin liittyisi tuohon maailman laajuiseen yhteisöön. Rehellisesti sanottuna minut vei siihen eri liikkeiden pikkukilpailut, joihin ei voinut osallistua muuta kuin Facebookin kautta. Myöhemmin liityin muutamiin Facebook-yhteisöihin kuten erilaiset sukututkijoiden sivut sekä tietenkin Enterin sivut. Koska noiden suljettujen ryhmien viestintä kulkee Facebookin kautta, en voi siitä luopuakaan. Muuten en ole ollut siellä mikään omien tapahtumien kirjoittaja. Pääasiassa luen muitten juttuja. Vinkkinä mainitsen, että viime aikoina on ilmestynyt Helsingin seudulla kaupunginosakohtaisia Facebook-kirpputoriryhmiä. Niissä tuntuu käyvän kuhina ja tavara liikkuu!
Sitten tuo Twitter! No siihenhän piti liittyä kun se oli vaihtoehto Facebookille, mutta alkuun en päässyt oikein sisälle sen olemukseen. Sielläkin seurataan henkilöiden ja yhteisöjen viestintää, mutta en ole kokenut sitä oikein omakseni. Seuraan siellä 67:ää tahoa, mutta en lue Twitteriä kuin muutaman viikon välein. Jotta Twitterissä pysyisi ajantasalla, pitäisi sitäkin seurata koko ajan, lähes tunneittain.
Pinterestiin liityin kun luin, että siellä on mahdollisuus kerätä tietoa itseään kiinnostavista asioista. Palvelussa välitetään kuvia ja aiheeseen liittyvien nettisivujen osoitteita. Sinne voi myös itse kerätä oman kiinnostuksen mukaisia aihealueita, vaikka ei haluaisi itse välittää sinne omia löytöjään tai harrastustensa tuloksia. Aluksi keräsin erilaisia askartelujuttuja, mutta kyllästyin palveluun aika pian. Hyvä palvelu tuo on, mutta aika ei riitä ja pitäisi olla paikka harrastaa! Toki onhan siellä muutakin kuin tekemistä edellyttävää, kuten Ford Mustangin seuraajat!

Instagram oli viimeisin löytöni. Palvelussa laitetaan itse otettuja kuvia nettiin ja muut voivat tykätä niistä ja kommentoida niitä. Sielläkin pelataan avainsanoilla, joiden avulla voi etsiä Instagramissa julkaistuja kuvia. Kun mieluisia kuvia löytyy, voi siirtyä seuraamaan kuvat ottanutta henkilöä. Instagram toimii pääosin älykännykän tai tabletin kautta. Itse olen julkaissut tuolla 161 kuvaa, seuraan 192 henkilöä ja minua seuraa 143 henkilöä. Omat kuvani ovat olleet luontokuvia, veistoksia, rakennuksia, maisemia. En ole ollut kovinkaan aktiivinen tässäkään some-palvelussa.
Yllä luetellut ovat pääosin niitä suomalaisille tuttuja palveluita ja niitä, jotka yhdistetään ensimmäisinä SOME-käsitteeseen. Mutta palveluita on paljon muitakin, kuten Youtube, WhatsApp jne.
Eli niinkuin ennen aikaan sanottiin mainoksessa "Juippi, tää on nääs nykyaikaa!" Mutta, mutta! Jos noitten kaikkien suhteen alkaisi aktiiviseksi, ei kaikki maailman aikakaan riittäisi siihen. Olenko hidas vai onko niin paljon muuta!? En tiedä mutta aikaa ne vie! Ehkä olisi parasta keskittyä ensin yhteen ja sitten laajentaa tarpeen mukaan.
Mutta kokeilkaa ja innostukaa jos aihe alkaa kutitella!
Markku Ukonaho alias VANHUS STADISSA
Enterin opastaja

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Opastusta hymyn hinnalla

Vähän päälle nelisenkymmentä enteriläistä kokoontui keskiviikkona aamupäivällä 25.2. Kalliolaan opastajatapaamiseen. Seinän toisella puolelta kaikui yksityislaulutunti, kun Vanhustyön keskusliiton Anu Lintilä aloitti puolentoista tunnin osion vapaaehtoisena olemisesta ja ihmisten kohtaamisesta.


Enterin puitteissa asiat tuppaavaat usein menevän pelkästään tietotekniikan puolelle, joten nyt keskityimme vapaaehtoistoimintaan. No, tokihan se keskustelu tietotekniikankin puolelle meni, koska se kuitenkin on Enterin vapaaehtoistoiminnan kohde. 


Tässä opastajien näkemyksiä vapaaehtoistoiminnastaan kahdesta eri näkökulmasta:    

Opastajien itsensä mielestä tärkeimpiä toimintatapoja/ ominaisuuksia vapaaehtoisella vertaisopastajalla:
  • Kuunteleminen, kärsivällisyys, rauhallinen eteneminen, hienotunteisuus, sosiaalisuus ja se, että kuuntelee muutakin kuin tietotekniikka-asioita.
  • Yllättävien tilanteiden hallinta, monikulttuurisuuden huomioiminen
  • Omien näppien pitäminen erossa hiirestä ja näppäimistöstä (todettiin välillä olevan erittäin haasteellista)
  • Asiakkaan rohkaiseminen ja muistuttaminen häntä siitä, että pientenkin asioiden oppimisesta pitäisi olla iloinen.
  • Rohkeus olla oma itsensä ja myöntää, ettei osaa kaikkea tietotekniikan saralta. Lisäksi on tärkeää kertoa, mistä asiakas voi saada apua, jos opastustilanteessa asia ei ratkea. 
Mitä haasteita olet kohdannut vapaaehtoisen roolissa?
  • Sen asian selventäminen, että kysymys on opastamisesta eikä opettamisesta: ero on siinä, että opettajan ns. pitäisi tietää kaikki.
  • Monet asiakkaat ovat pakahtua puhumisen halusta. Tällöin esimerkiksi huumorin avulla voi yrittää kääntää puhetta asiaan.
  • Yksinäisten ihmisten kohtaaminen riipaisee, kun ymmärtää sen, että opastaja on kaupan kassan lisäksi viikon ainoa kontakti.
  • Asiakas on tullut opastukseen turhautuneena ja valittanut, että on käynyt monessa paikassa saamatta apua. Opastaja on selventänyt, että tämä on vapaaehtoistoimintaa, jolloin asiakkaan suhtautuminen on muuttunut.
  • Asiakkaalla on pitkä lista asioita, jotka hän haluaisi käydä läpi opastusajan puitteissa ja hän alkaa hätiköimään. Opastajan tulee rauhoittaa tilanne ja palastella asia. Opastamista voidaan jatkaa viikon päästä. Ikäihminen ei jaksa keskimäärin keskittyä ja omaksua asioita enempää kuin tunnin ajan. 
  • Hiiren käyttäminen saattaa olla ikäihmiselle vaikeaa, joten opastajat vinkkasivat, että hiiren nopeutta voi säätää hitaammaksi!
  • Muistin heikkeneminen ja muistisairaus tuo omanlaiset haasteensa. Silloin asioita kannattaa käydä läpi tarpeeksi pienissä paloissa.
  •  Kysymyksiä tehdessä ei kannata antaa asiakkaalle useaa vastausvaihtoehtoa vaan kysyä mieluummin siten, että kysymykseen voi vastata kyllä/ei. Opastustilanteessa asiakas voi kirjoittaa itse itselleen ohjeita.
  •  Opastajien mielestä aivan kaikilla asiakkailla voisi olla oma vihko, johon voi kirjoittaa toimintaohjeita ja myös tietotekniikan saralta heränneitä kysymyksiä, jotta ne muistaa opastukseen tullessaan. Ulkomuistista esimerkiksi jonkun näyttöön ilmestyneen tekstin kertominen opastajalle on mahdotonta, mutta vihkosta se ei katoa.  
  • Tietotekniikan sanasto on haastavaa ja aina ei olla asiakkaan kanssa samalla aaltopituudella. Tietotekniikan termejä on selitetty selkokielellä Tikas -sanastossa http://www.tikas.fi/tikas_yleiskielellae/sanasto/ .
    Internetin toimintaperiaatteesta on uusi selkeä materiaali
    "Miten internet toimii?" https://kavi.fi/sites/default/files/documents/miteninternettoimii.pdf

Puolitoista tuntia hujahtu hetkessä. Keskustelua vapaaehtoisena toimimisesta olisi voinut jatkaa vaikka loppupäivän. Siirryimme kuitenkin kahville ja tilaisuudessa viimeisenä kurkistettiin tulevaa Windows10 -käyttöjärjestelmää, josta muutamalla opastajalla oli koneellaan testiversio. Siispä uutta käyttistä odotellessa!

Erkki esittelee tulevaa käyttöjärjestelmää muille opastajille

 Asiakkaat usein kysyvät, että mitä tämä tietotekniikan vertaisopastus maksaa. Eräs opastaja kertoi toteavansa siihen: "No jos hymyn saisi palkaksi"


Juulia Andersson