keskiviikko 21. elokuuta 2019

Enterin opastukset - miten alkuun uudella paikkakunnalla?


Enterin toiminta on laajentunut viime vuosina voimakkaasti Uudenmaan sisällä. Vuoden 2017 päätteeksi opastuspaikkakuntia oli 9, vuoden 2018 päätteeksi 12 ja syyskauden 2019 alkaessa 13 kpl. Lisää lienee luvassa jossain vaiheessa, mutta välillä on hyvä pohtia hieman jo tehtyä. Mitä vaaditaan, että opastustoiminta saadaan alkuun uudella alueella?

1. Aloite uuden opastuspaikan perustamiseen

Aloite uudesta alueesta voi tulla vapaaehtoiselta, joka haluaa opastaa paikkakunnalla, jossa Enterillä ei vielä ole opastusta. Toinen vaihtoehto on, että jokin tila (esim. kirjasto) toivoo voivansa toimia opastuspaikkana alueella, jossa Enterillä ei ole vielä opastajia. Kolmas vaihtoehto olisi se, että Enter lähtisi oma-aloitteisesti lähestymään uutta aluetta, jolle haluaisi opastustoimintaansa laajentaa. Tähän mennessä uudelle alueelle on kuitenkin lähdetty joko opastajan tai opastuspaikan pyynnöstä.

2. Alueen opastustilanteen kartoittaminen ja opastuspaikan valinta

Uudelle alueelle toimintaa suunniteltaessa, on tärkeää aloittaa kartoittamalla kyseisen paikkakunnan nykyistä opastustilannetta. Onko siellä muita tahoja, jotka järjestävät samantyyppistä digiopastusta (eläkeläisyhdistykset, kirjastot, opistot tms.). Jos opastusta järjestäviä toimijoita on jo ennestään, voi joissain tapauksissa olla järkevää yhdistää voimia esim. yhteisen opastuspisteen tai opastusten viestinnän merkeissä. Vähintään kannattaa varmistaa, ettei oma uusi opastustoiminta ajoitu päällekkäin jo olemassaolevien opastusten kanssa. 

Mikäli omaa opastustilaa lähdetään etsimään, on järkevää kysyä paikallisilta mielipidettä siitä, mikä olisi sijainniltaan keskeinen ja neutraali, julkinen tila opastuksia varten. Yleensä esim. kirjastot lähtevät innolla opastuspaikoiksi, sillä asiakkaat kyselevät heiltä muutenkin paljon digiasioista ja vapaaehtoisten antama digineuvonta tuo lisäpalvelua kirjastolle. 


Uusi opastuspaikka keväältä 2019: Vihdin pääkirjasto, 
jossa Enterillä on yhteisopastusta EKL ry:n kanssa.
 Kuva: Päivi Savolainen, ENTER ry

3. Opastajien etsiminen

Jos tiedossa on jo opastustila, muttei opastajia, on helpointa lähteä liikkeelle järjestämällä infoilta tai rekrytointitilaisuus potentiaalisten opastajien löytämiseksi. Tilaisuudessa kerrotaan opastustoiminnan käytänteistä sekä siitä, mikä motivoi vapaaehtoisia opastajina toimimiseen. Tilaisuudesta löytyneet uudet opastajat kannattaa tavata tilaisuuden jälkeen vielä uudelleen ennen opastusten alkua henkilökohtaisemman perehdytyksen merkeissä. Mikäli opastamisesta kiinnostuneita vapaaehtoisia ei löydy, on järkevää pitää hetki taukoa ja kokeilla jonkin ajan kuluttua opastajien löytämistä uudelleen. 

4. Opastustoiminnan valmistelu, viestintä, seuranta ja tuki

Kun opastuspaikka ja opastajat ovat löytyneet, yhdistetään heidät keskenään ja sovitaan opastustahdista ja aikataulusta. Päätetään myös siitä, tapahtuuko opastus ajanvarauksella vai ei. Opastuspaikalle toimitetaan opastusmainokset ja sovitaan niiden viestimisestä. Varmistetaan, että kaikki on kunnossa opastusten aloitusta varten.

Opastusten alkaessa on etenkin uuden opastuspaikan kohdalla tärkeää seurata, miten toiminta lähtee käyntiin. Ovatko opastajat ja opastuspaikka perillä käytänteistä ja alkaako opastuksissa käydä opastettavia. Jos opastettavia on vähän, pyritään tehostamaan viestintää. Mikäli opastuksissa käy paljon väkeä, rekrytoidaan lisää opastajia.

Kuva: Karri Anttila /ENTER ry
Paljon on kuitenkin kiinni myös paikkakuntakohtaisista seikoista; siitä, miten opastajat ryhmäytyvät keskenään, löytyykö opastuspaikalta asiasta innostunutta yhteyshenkilöä, saako opastustoiminnan viestintä näkyvyyttä, uskaltavatko opastettavat tulla opastuksiin. Se mikä toimii yhdellä alueella, ei välttämättä toimi toisella.

Uutta tehdessä mukana onkin oltava innostusta, kärsivällisyyttä ja valmiutta muuttaa tarvittaessa suunnitelmia. Opastuspaikan yhteyshenkilön ja opastajien tutuiksi tuleminen keskenään luo hyvää ryhmähenkeä sekä auttaa käytännön asioiden sujumisessa. Hyvä ilmapiiri ja yhteys opastajien, opastuspaikan ja opastustoiminnan koordinaattorin välillä antaa virtaa opastusten käynnistymiselle ja mahdollistaa hyvät edellytykset opastustoiminnan jatkumiselle tulevaisuudessakin. 

Päivi Savolainen
ENTER ry, 
pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan opastustoiminnan koordinaattori

maanantai 5. elokuuta 2019

Enteriläinen esillä: Jukka Tamminen



Synnyin vuonna 1951 turkulaisen työläisperheen esikoiseksi. Kävin kansakoulun ja oppikoulun. Oppikoulun toisella luokalla huomasin ongelmia lukemisessa, kirjoittamisessa ja kielten oppimisessa. Abivuonna äidinkielen opettajani sanoi, että minulla on varmaankin sanasokeus. Se oli helpotus, selitti oppimisvaikeuteni. Graafinen informaatio ei välity aivoihini oikein – mutta sillä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Tämä tieto auttoi paljon jatkoelämässä.

Pääsin Turun yliopistoon opiskelemaan pääaineena matematiikka ja sivuaineina fysiikka ja tietojenkäsittelyoppi. Matematiikasta suoritin cumun, mutta laudaturia opiskellessani tajusin, että matematiikka ei motivoi minua riittävästi ja sanasokeuteni hankaloittaa sen oppimista. Niinpä vaihdoin pääaineeksi tietojenkäsittelyopin, joka oli sekä mielenkiintoista että helppoa.

Menin armeijaan vasta 26-vuotiaana, jolloin olin ollut jo muutaman vuoden naimisissa ja gradua vaille valmis. Kun Yleisradio seuraavana vuonna palkkasi minut atk-suunnittelijaksi, lähdin vaimoni kanssa etsimään vuokra-asuntoa Helsingistä. Kun keskustasta ei sopivaa löytynyt, päätimme edetä junarataa niin pitkälle, kunnes sopiva osuu kohdalle. Siitä lähtien olemme asuneet Keravalla.

Yleisradio oli hankkinut IBM:ltä ensimmäisen toimistojärjestelmän, jossa oli kahdeksan päätettä. Aiemmin parikymmentä konekirjoittajaa oli kerännyt tietoja paperille, josta sitten otettiin 150 kopiota. Sain kirjoittaa graduni tällä sanojenkäsittelyjärjestelmällä, mistä oli suuri apu sanasokeudessani, ja valmistuin vuonna 1980.

Yleisradiossa ylläpidin keskeneräistä palkanlaskentajärjestelmää, jossa ei vielä ollut tietokantoja. Peräkkäistiedostoja tahdistettiin, ja kun ohjelmisto kaatui, muutin sitä niin, että päästiin ohi kaatuneesta kohdasta, joka sitten käsiteltiin erikseen. Siihen aikaan ohjelmistot vilisivät goto-lauseita eikä rakenteista paljon ymmärretty. 1980-luvun alussa Yleisradio ryhtyi käyttämään APL-kieltä vaalitulospalvelun toteuttamiseen. Laadin APL-kielellä myös vuoden 1982 presidentinvaaleja varten Ylen ensimmäiset vaalitulosgraafit.

Seuraavat neljä vuotta toimin HP:ssä HP3000:n järjestelmäasiantuntijana.

Vuonna 1988 siirryin Finnairille. Seuraavana vuonna pääsin Peter Coadin kaksipäiväiseen seminaariin olioanalyysista. Se mullisti elämäni; ymmärsin, miten tietojärjestelmiä olisi aina pitänyt tehdä. Sain Finnairin hankkimaan oliopohjaisen Smalltalk-ohjelmointikielen ja Suomen ensimmäisen – ja ehkä ainoan – oliotietokannan: VisualWorksin. Tässä ympäristössä toteutimme useita onnistuneita oliopohjaisia sovelluksia.

Finnairin jälkeen toimin olioasiantuntijana kolmessa suomalaisessa ja yhdessä amerikkalaisessa ohjelmistotalossa.

Vuonna 2007 siirryin Tietoon pieneen oliokehittämisen ryhmään. Ajauduin johdon kanssa erimielisyyksiin kehittämismenetelmistä, ja minut irtisanottiin vuonna 2011 Tiedon ensimmäisissä yt-neuvotteluissa. Sen jälkeen hain sovelluskehittäjän hommia monesta paikasta. Joihinkin kutsuttiin haastatteluihin, mutta kuusikymppiselle ei töitä enää löytynyt,

Halusin kuitenkin tehdä jotain. Vuonna 2013 kävelin Keravan kirjastoon tapaamaan kirjaston johtajaa ja tarjouduin opastamaan tietojenkäsittelyongelmissa. Kirjaston johtaja empi ja kysyi, mitä se maksaisi. Sanoin, että ei se maksaisi mitään. Sovimme opastuksista oitis.

Samaan aikaan hakeuduin Enteriin. Keskustelin Lasipalatsin voimahahmon Ritva Vartiaisen ja toiminnanjohtajan Juulia Anderssonin kanssa. Juulia tuli käymään Keravan kirjastossa, jonka jälkeen opastukseni siellä muuttui Enterin opastukseksi. Olin urallani toiminut jo pitkään tietotekniikan opettajana ja pidin siitä, joten oli luonnollista ja todella mukavaa jatkaa tätä toimintaa opastamalla ihmisiä tietotekniikan saloihin.

Laitteistokanta on kuudessa vuodessa muuttunut paljon. Ensimmäisen tablet-laitteen hankin vuonna 2012, jolloin osallistuin some-aktiivien SomeTime-tapahtumaan Reidar Waseniuksen Briim Centerissä Helsingin keskustassa. Aluksi Enterin opastuksissa kävi suurimmaksi osaksi Windows-käyttäjiä. Pikkuhiljaa mobiililaitteiden osuus opastuksissa on kasvanut, ja nykyisin suurin osa opastettavien pulmista liittyykin niihin.

Enterissä olen pitänyt tietoiskuja mobiililaitteiden hankinnasta ja useista muista aiheista. Osallistuin mobiililaittteiden valintaoppaan laatimiseen Enterin sivuston Opiskele itse -osastoon: https://www.entersenior.fi/@Bin/2754621/Valintaopas_ver26022108.pdf . Viime keväänä pidin tietoiskun tekoälystä Oodissa. Ja Ikinörttiin olen kirjoittanut useasti.

Mitä harrastan? Kesäisin rullaluistelen, tänä kesänä olen rullaluistellut jo 110 kilometriä, ja talvisin uin uimahallissa. Matkustan vaimoni kanssa paljon, olemme käyneet 183 paikkakunnalla 43 maassa. Matkustamme noin 3–4 kertaa vuodessa. Finnairilla työskennellessäni 1990-luvun alussa kävimme Phuketissa samassa hotellissa viisi kertaa niin, että se alkoi jo tuntua kesämökiltä. Hotellin henkilökuntakin totesi, että kiva kun tulette taas. Viime talvena kävimme ensi kertaa snorklaamassa Malediiveilla, snorklaajan paratiisissa. Näimme hyvin läheltä sekä merikilpikonnan että paholaisrauskun, jonka “siipien” kärkiväli oli 3,5 metriä.

Kirjoituksiani netissä

Tietotekniikasta:
https://itkritiikki.blogspot.com/https://itkritiikki.blogspot.com/

Näköalapaikkani - 50 v tietotekniikan kehitystä
https://itkritiikki.blogspot.com/2019/06/tieojenkasittelyn-historiani.html

Object Paradigm (englanninkielinen julkaisu)
https://jukkatamminen.wordpress.com/

Jukka Tammista haastatteli
Eija Kalliala,
Enterin vapaaehtoinen

torstai 27. kesäkuuta 2019

Intoilua ja tuuletusta - kesä!

Toimistotyöläisen kesäloma häämöttää. Kannettavaa konetta ja (kahta) älypuhelinta on naputeltu sormet sauhuten pitkä tovi. Nyt tuntuu siltä, että saaristomeren autiot saaret kutsuvat, kuten myös ihanalta tuntuva elämä mahdollisimman vähällä digin käytöllä!

Minä kyllä pääasiassa pidän ja nautin tietotekniikasta ja digistä. Onneksi virastoihin ei tarvitse lähteä jonottamaan työaikana ja onneksi voi olla yhteyksissä perheeseen ja ystäviin muutenkin kuin kirjekyyhkyn välityksellä. Ja tänä keväänä löysin ihan uuden sovelluksen käyttööni: älypuhelinsovellus kasvien tunnistamiseen! Vähänkö hieno keksintö! Enää ei tarvitse arvailla ja lähettää äidille suttuisia kuvia tunnistettavaksi, vaan puhelin kertoo minulle mikä kasvi on kyseessä milloinkin. Oikea pikkupihan puutarhaharrastelijan unelma! Kiitokset muuten tästäkin vinkistä Enterin omille vapaaehtoisille...

Kuitenkin odotan jo innolla laineiden liplatusta ja saaria, joissa ei edes ole kenttää puhelimelle. Korkeimmalle kukkulalle kiivettyä saa juuri ja juuri tarkistettua sen hetkisen merisään ja tuuliennusteet, muuten voi tehdä kaikkea ihan muuta. Tekee hyvää välillä. Töihin palattua sitä taas jaksaa innostua kaikesta uudesta.

Olen jo päättänyt etsiä uutta intoiltavaa laitteistani syksyn pimetessä. Tällä kertaa se voisi olla tutustumista puhelimeni puheohjaukseen. Olisihan se hienoa ohjata puhelintaan eri toimintoihin vain puhumalla. Tämä on jäänyt itselläni aika lailla paitsioon tähän saakka…

Mutta nyt takaisin tähän hetkeen. Nautitaan kesästä kaupungissa, maalla ja merellä. Kuka missäkin, laitteiden kanssa tai ilman.

Tiina Etelämäki
ENTER ry



Kirjoittaja on ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu kolme työntekijää, 180 vapaaehtoista digitukea antavaa senioria sekä runsaasti muita senioreita, jotka haluavat pysyä digissä mukana.

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Enteriläinen esillä: Veli Kahrala





Veli Kahrala, yksi Enterin vapaaehtoisista, on iloinen ja vaatimaton, vaikka selvittelee ja ratkaisee ihailtavasti opastettavien hankalia ongelmatilanteita. Annetaan hänen kertoa itse itsestään.

Opiskelin Helsingin yliopistossa matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tietojenkäsittelyoppia 1960-luvun lopulla. Koska tarvitsin rahaakin, niin aloitin työt VTKK:lla jo vuonna 1968. Opiskelin siis töiden ohella. Mutta en valmistunut koskaan, kun kirjoittaminen ei ollut minun juttuni. Töissä yritettiin kyllä kannustaa suorittamaan opinnot loppuun, mutta en innostunut. Kuitenkin Helsingin yliopistosta saamani tietotekniikan perustaidot, joissa käsiteltiin myös tiedonsiirtoa, ovat olleet tärkeät urallani. Ilman perusteita on vaikea ymmärtää, miten asiat digitaalisessa maailmassa toimivat, ja miksi.

VTKK fuusioitiin Tietotehtaaseen, joka sitten vaihtoi nimeään useaan kertaan, nykyäänhän se on Tieto. Työskentelin siis samalla työnantajalla 45 vuotta. Suurimman osan työurastani olin esimiesasemassa, mutta olin aina kiinnostunut myös konkreettisesti tietotekniikasta. Muistan, miten 1980-luvulla vein VTKK:n lahjoittamat viisi MikroMikkoa eduskuntaan, ja neuvoin mm. Esko Aholle, miten tietokonetta ja Teko-tekstinkäsittelyohjelmaa käytettiin.

Toimin asiantuntijana internetiin liittyvissä asioissa parisenkymmentä vuotta. Ohjelmoinkin jonkin verran webin skriptikielillä. Ohjelmointikokemus auttaa ymmärtämään digitaalista maailmaa. Silloin korostin, että olennaista on ymmärtää, miten tietokonetta käytetään, mutta kaikkia käyttöjärjestelmän hienouksia ei tarvitse osata. Nykyäänhän tilanne on toinen; Windowsin ja sen asetusten tunteminen on tärkeää – tosin ne taitavat olla hepreaa suurimmalle osalle käyttäjistä. Työelämässä mikrotuki hoitaa nämä asiat.

VTKK:n koulutusyksikössä koulutin internetin käyttöä, esim. sitä, miten tehdään järkeviä hakuja niin, että saadaan haluttuja tuloksia. Koulutin myös, miten tulosmassasta valitaan sellaisia vastauksia, jotka voisivat olla oikeita.

Jäätyäni eläkkeelle kuulin radiosta Raimo Anttilan kertovan Enterin toiminnasta. Liityin Enteriin oitis ja ilmoittauduin opastajaksi, siitä taitaa olla nyt neljä vuotta.

Nykyisin opastan kahdeksan tuntia viikossa. Olen viihtynyt, pystynyt antamaan jotain, niin, ja joka kerta olen oppinut jotain ja siten pystynyt kehittymään itsekin. Joskus tulee eteen ongelmia, jotka eivät opastustilanteessa ratkea. Saatan myöhemmin etsiä niihin vastauksia netistä ja joskus niitä löydänkin.

Työurani aikana en koskaan työskennellyt mikrotuessa enkä ohjelmoinut kovinkaan paljon, mutta törmätessäni ongelmaan halusin aina löytää siihen ratkaisun jo ihan itseäni varten. Kun on aloittanut alan pioneerina, niin elinikäinen halu uusiin asioihin perehtymiseen säilyy.

Mediassa kerrotaan, että monilla senioreilla on vaikeuksia digimaailmassa. Ehkä se johtuu rohkeuden puutteesta; kokonaisuutta ei ymmärretä eikä uskalleta kokeilla. Onkohan syynä työelämän kulttuuri, jossa herkästi kutsutaan mikrotuki paikalle, jolloin käyttäjä ei saa itse kokeilla juuri mitään? Moni käyttää työssään ehkä vain yhtä sovellusta.

Nykylapsethan uskaltavat kokeilla älylaitteillaan ihan mitä vain. Ja kyllä jokainen oppii iästä riippumatta. Toiset tuntuvat pelkäävän, että eivät voi oppia. Kun opastettava ensimmäisen kerran tekee jotain, ja sitten toisella kerralla se meneekin väärin, niin hän herkästi ajattelee, että en minä voi oppia. Mutta kun kärsivällisesti kokeilee ja toistaa, niin kuka tahansa voi oppia.

Toki älylaitteiden asetukset ovat usein hankalia. Ja sitten on asioita, joita tehdään vain kerran tai silloin tällöin. Yleensä neuvon, että opastettava käyttää niitä sovelluksia, joita tarvitsee, ja tulee sitten Enterin opastuksista hakemaan apua harvinaisimpiin tilanteisiin.

Onko minulla muita harrastuksia Enterin lisäksi? Veneilyä harrastin joskus, mutta se on jäänyt. Toimin muutamien taloyhtiöiden hallituksissa, koska haluan vaikuttaa asioihin. Kuulun edelleen myös TIVIAn jäsenyhdistykseen MiitITiin.

Taisin olla lukion viimeisellä luokalla, kun ensimmäisen kerran kuulin ATK:sta. Silloin minussa syttyi halu ATK-päälliköksi. Työuralla olin pitkään osastopäällikkönä ja minulla oli toistasataa alaista. Mutta halusin aina myös tehdä raakaa työtä.

Minä teen mitä haluan, muut sitä mitä osaavat.

Veli Kahralaa haastatteli
Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Digi-seniorin kesävinkeet



Tuli se sittenkin! Vaikka tätä kirjoittaessani oli aamulla melkoista ryminää ukkosen jyristessä ja taivaan vesihanojen suoltaessa luonnolle kastetta. Mutta nuo ovat kesän merkkejä kaikki tyynni. En tiedä, mitä kenenkin mökkirannan sammakot ovat ennustaneet, mutta itselleni kesä on aina kesä, satoi tai paistoi.


Mutta ei sovi seniorin unohtaa kesällä digitouhujakaan! Etenkin mökkeilevillä ja matkailevilla senioreilla on oivallinen tilaisuus testata ja kehittää taitojaan tietotekniikan saralla. Erityisen ulottuvuuden antaa mobiililaitteiden ja -yhteyksien käyttö. Siinä muiden kesäpuuhien ohessa kannattaa tutustua mobiililaitteiden sovelluksiin ja muihin saloihin.


Sovelluksiahan maailmalla riittää. Niitä on Androideihin ja IOS-laitteisiin, sen kun vaan valitsee itselleen tarpeelliset. Usko tai älä, kartta-, sää- ja matkustamiseen liittyviä sovelluksia, joita voi suositella, riittää ikäänkuin pilvin pimein ja joka lähtöön. Kuntoilu ja terveyden vaaliminen ovat myös senioreille tärkeitä ja niihinkin löytyy apua monenlaisista sovelluksista. Älä usko, että alan tässä luettelemaan, mitä ne olisivat. Enterin nettisivuilta löytyy ”Opiskele itse”-otsikon alta suositeltavia sovelluksia eri mobiililaitteisiin. Niitä kannattaa tsekata!


Itselleni on iPadille tarttunut vuosien saatossa yhteensä 285 sovellusta, jonka lisäksi olen poistanut koko joukon niitä laitteeltani. Kehunko muka? No en kehu, sillä totuus on toisenlainen kuin tuosta voisi päätellä. Todellisuudessa käytän joitain juttuja ainoastaan matkaillessani, harrastaessani, viestitellessäni ja suurinta osaa en koskaan. 

No voinhan minä toki jotain kertoa! Käytän runsaasti esim. Supersäätä, Google Mapsia, HelMetin eri sovelluksia, Elisa Kirjaa, Elisa Viihdettä, Yle Areenaa, WhatsAppia ja muita some-sovelluksia, Googlea, Kääntäjää, HS:ää, ScannerforMe:tä (skannaan tärkeitä papereita talteen), Drivea (pilveen talteen jutut), Jigsaw HD:tä (palapeli), jne. Panitko merkille, etten maininnut yhtään kunto- tai terveyssovellusta? Osin luontainen laiskuuteni rajoittaa niiden käyttämistä, mutta kännykkä seuraa kuitenkin automaattisesti askelmääriäni. Eli kyllä minäkin liikun vaikka lähipiirin mielestä joskus liian loivin askelein.


Etsi omien laitteidesi sovelluskaupoista hakusanoilla mielenkiintoisia sovelluksia. Lue niiden sisällöstä ennenkuin lataat niitä laitteellenne. Kaupassa riittää vaihtoehtoja, jotkut ovat maksullisia ja jotkut ilmaisia. Ilmaisillakin pärjää pitkälle, sillä niitä riittää liki kaikkiin tarpeisiin.


Varoituksen sana: Kun liikut maastossa tai missä tahansa,
LATAA ETUKÄTEEN SOVELLUSKAUPASTA PUHELIMEESI 112-SOVELLUS!

Ja muista päivittää siihen kännykkänumerosi! Jos jotain sattuu, on helpompaa kutsua apua, ja apu löytää sovelluksen ansiosta paikalle.


Aurinkoista, turvallista ja antoisaa digi-kesää kaikille! 
Markku Ukonaho, Enterin opastaja


PS. Muistathan: Enter opastaa parissa paikassa myös kesällä
KAMPIN PALVELUKESKUKSESSA
Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki
Opastettavat laitteet kesäaikana: tietokone, tabletti, kännykkä
Enterin keskitetty kesäopastus 11. ja 18. kesäkuuta sekä 13., 20. ja 27. elokuuta 
tiistaisin klo 10-12. Opastus ilman ajanvarausta, jonotusperiaatteella.
Ota mukaan oma laitteesi, latausjohdot sekä tarvittavat tunnukset ja salasanat.

MAUNULAN MEDIAPAJALLA 
Metsäpurontie 25, katutaso, 00630 Helsinki 
P. 040 5900 455 
Kännykkä-, tabletti- ja tietokoneopastusta saa koko kesän ajan Maunulan Mediapajalta
joka arkipäivä klo 9-16.

Suora linkki Enterin sovellussuosituksiin: Laitteet ja tekniikka
kuvituskuva Butterfly -Pixabay

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Kursseilta vauhtia digiaskeliin


Tietotekniikan kehitysvauhti on päätähuimaavaa. Palvelut siirtyvät koko ajan enenevässä määrin nettiin, uusia laitteita tulee kuin sieniä sateella. Miten tässä vauhdissa voit pysytellä kärryillä?
Some-jatkot senioreille -kurssilaisia Espoon työväenopistossa keväällä 2019 Kuva: Satu Luhtanen
Tukea digimaailmaan
Pääkaupunkiseudulla on tarjolla runsaasti tukea niin laitteiden kuin palveluiden käyttöön. Enterin vapaaehtoiset auttavat senioreita digimaailman kysymyksissä, kirjastoista saa apua, ja monissa senioriyhdistyksissä on omia tietotekniikkakerhoja.
Myös kansalais- ja työväenopistot tarjoavat apua ja tukea, erityisesti kurssien muodossa, mutta myös avoimissa oppimisympäristöissä – Espoon työväenopistossa Tietotuvissa (https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=tietotupa). Mutta usein voi olla vaikeaa ottaa ensimmäinen askel tai edes tietää, mitä kysyä.
Kurssilla opit kokonaisuuksia
Työväenopiston kursseja on yhden kerran kursseista aina lukukauden mittaisiin. Kurssien tarkoitus on ennen kaikkea antaa uutta tietoa, valmiuksia perusteisiin ja digilukutaitoon sekä jatkoharjoitteluun.
Kurssilla
  • saat uutta, ajankohtaista tietoa
  • opit ohjatusti tekemään itse
  • kasvatat ymmärrystäsi aiheesta kokonaisuutena
  • tapaat vertaisia
  • huomaat, mikä asia vaatii vielä lisäharjoittelua.
Kurssin jälkeen on helpompi myös kysyä ja kertailla vaikkapa Enterin vertaisopastajan kanssa. Vertaisopastajan kautta voit saada myös vinkkiä sinulle sopivista kursseista.
Espoon työväenopiston, Omnian syksyn 2019 tietotekniikan seniorikurssit ovat auki ilmoittautumisille. Kurssit löydät tästä linkistä .
Tervetuloa mukaan!

Satu Luhtanen,
tietotekniikan suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

maanantai 27. toukokuuta 2019

HUAWEI JA GOOGLE NE YHTEEN SOPPII, HUOMENNA MENNÄÄN ...




Toukokuun 2019 puolivälistä lähtien on uutisoitu Huawei- ja Honor-merkkisten puhelinten ja tablettien haasteista Googlen kanssa. Mahdollista on, että käyttöjärjestelmän valmistaja Google lopettaa Android-käyttöjärjestelmän käyttömahdollisuuden Huawein uusissa laitteissa. Tämä koskee myös Honor-laitteita, joka on yksi Huawein tavaramerkeistä.

Käsityksemme mukaan Huawei ja Honor-merkkisten laitteiden käyttö on edelleen turvallista, joten uutta laitetta ei ole tarpeen hankkia tämän uutisoinnin vuoksi. Sen sijaan uuden Huawei- tai Honor-laitteen hankintaa emme juuri nyt voi suositella.

Googlen toiminnan perusteena on USA:n hallinnon päätös, jossa Huawei-yhtiö on määritetty potentiaalisesti epäluotettavaksi valmistajaksi. Tämä johtuu siitä, että Kiinan valtion lakien mukaan kiinalaisten yritysten pitää auttaa valtiota turvallisuusasioissa eli tarvittaessa myös luovuttaa käyttäjätietoja. Taustalla on siis valtioiden keskinäisen kaupankäynnin kädenvääntö USA-vastaan-Kiina. On myös jo uutisoitu, ettei Huawei saa mm. tarvitsemiaan laiteosia (mikropiirejä) ja muita elektroniikkakomponentteja laitteisiinsa. Näinkin voi käydä. Olemassa olevien laitteiden toimintaan tällä ei ole mitään merkitystä.

Huawei valmistaa myös mobiiliverkon runkolaitteita ja kiinteän tietoliikenneverkon laitteita. Näistä laitteista on Ficom ry, suomalaisten operaattorien yhteistyöelin, antanut lausuman:

Jos siis taskusta löytyy Huawei (tai Honor), käytä sitä rauhassa äläkä hätäile. Katsotaan mihin tämä tilanne kehittyy ja reagoidaan sitten sen mukaan.


Ilkka Veuro, Enter ry vertaisopastaja
René Tigerstedt, Enter ry vertaisopastaja
Tiina Etelämäki, Enter ry toiminnanjohtaja

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

ANKKURIOPPIA


Elämänlaatu ry kurssittaa järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöitä ohjaamaan esimerkiksi senioreja sähköisessä asioinnissa  eli e-asionnissa viranomaisten kanssa.

Enteriläisiä opastajia osallistui maaliskuussa neljänä maanantaiaamuna ankkurioppiin Itäkeskuksen kirjastossa. Ohjelmassa olivat viranomaisten verkkopalvelut. Kävimme läpi viranomaisten verkkosivuja ja niiden tarjoamia palveluja. Kurssin aikana huomasimme, että tarjonta on runsasta.
Meitä opastivat Elämänlaatu ry:stä Mia ja Darja.

Mitä ovat verkkopalvelut ja digitaidot?
“Palvelut digitalisoituvat ja tietoteknistyvät. Yhteiskunnan toiminnot siirtyvät Internetin kautta käytettäviksi verkkopalveluiksi ja digitalisaatiopalveluilla pyritään korvaamaan henkilökohtaisia palveluita.

Tämä merkitsee työ- ja toimintatapojen, palveluiden, opetuksen ja yhteiskunnan toimintojen sähköistymistä. Virastoissa tarjotaan vain välttämätöntä henkilökohtaista palvelua.

Julkisisa viranomaispalveluja voi tietokoneiden lisäksi käyttää tableteilla ja älypuhelimella. Perustaidot näiden laitteiden käytöstä ja tietoturvallisesta asiointikäytöstä ovat kaikille välttämättömiä.” Lähde: Elämänlaatu ry:n Ankkuri-aineisto

Sähköinen asiointi ja vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistyöntekijällä - esimerkiksi Enterin vertaisopastajalla - ei ole viranomaisen oikeuksia eli oikeutta
  • käsitellä henkilö-, pankki- yms. tietoja (pitää kädessä tai kirjata)
  • pitää rekisteriä (kerätä, kirjata)
  • säilyttää (laittaa muistiin tms.)
  • poistaa tietoja
Lähtökohtana opastuksessa on, että opastettava henkilö pystyy itsenäisesti käsittelemään ja kirjaamaan.omia tietojaan  Vapaaehtoistyöntekijä voi auttaa laitteiden kanssa ja sovellusten opastuksessa/käytössä, mutta ei voi asioida opastettavan puolesta. Tähän on poikkeus, jos henkilö on tehnyt puolesta-asiointi -sopimuksen vapaaehtoistyöntekijän kanssa Suomi.fi:ssä.

Verkkopalvelut
Tapaamistemme aikana tarkastelimme tarkemmin mm. Suomi.fi:n, pankkien, postin, vakuutusyhtiöiden, terveydenhuollon, Kelan, poliisin, maistraatin, maahanmuuton ja verohallinnon sähköisiä palveluja sekä ostoksien tekoa verkossa.
Alla on hieman avattu niitä palveluja, jotka saivat aikaan keskustelua. 

Suomi.fi
Suomi.fi-palvelu tarjoaa pääsyn julkisen hallinnon palveluihin, omiin tietoihin ja sähköisiin viesteihin. Palvelu toimii matkapuhelimessa, tabletissa ja tietokoneessa. Suurin osa viranomaispalveluista on tarjolla Suomi.fi- verkkopalvelussa. www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki.


Maisa
Terveydenhuollon puolella ihmmettelimme Apottiin liittyvää Maisa-asiakasportaalia, joka on toistaiseksi käytössä vain HUS Peijaksen sairaalassa. Mikä on Maisa?

Maisa on Apotin sähköinen asiakasportaali, jonka kautta kuntalaiset voivat kommunikoida tietoturvallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, vaikka kännykällään. Portaalin kautta onnistuvat mm. ajanvaraukset, omien potilas- ja asiakastietojen katselu sekä omien tietojen tallentaminen, esim. asiakas- tai hoitosuunnitelman tiedot tai hoitoihin liittyvät mittaustiedot.
Lähde: https://www.apotti.fi/apotti-hanke/mika-muuttuu-apotin-myota/

Mikä sitten on Apotti?
Apotti on hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja otetaan käyttöön alueellisesti yhtenäinen sote-tietojärjestelmä. Apotti valikoitui hankkeen nimeksi, sillä se on yhdistelmä sanoista Asiakas- ja POTilasTIetojärjestelmä.
Apotissa ovat mukana HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Tuusula ja Kerava. Muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen hankintasopimuksen mukaisesti. Lähde: https://www.apotti.fi/apotti-hanke/

Vantaan kaupungin ensimmäinen käyttöönotto toteutuu toukokuussa 2019, toinen marraskuussa 2019.  Lisätietoja Vantaan kaupungin käyttöönotosta Vantaan tiedotteessa.

HUSin ja Vantaan käyttöönottoja seuraavat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Kirkkonummen, Kauniaisten, Tuusulan ja Keravan käyttöönotot vuonna 2020.

Lähde:HUSin seuraavat Apotti-käyttöönotot kahdessa vaiheessa vuonna 2020


Ostoksilla netissä

Ostosten teko netissä herätti vilkasta keskustelua ja pohdintaa; onko se turvallista vai ei? Ankkurista saimme hyviä vinkkejä, oheisena yhteenveto.

Ennen ostamista tarkista
  • myyjän tiedot (suomenkielinen sivusto ei aina tarkoita, että myyjä/yritys on suomalainen tai Suomessa)
  • yrityksen yhteystiedot (osoitetiedot voi tarkistaa esim. Google Mapsista onko ko. osoite olemassa)
  • asiakastyytyväisyys (huom! varovaisuus, kehut saattavat olla tekaistuja)
  • tuotteiden palautusoikeus ja -käytäntö
  • miten saat rahasi takaisin, jos jokin menee pieleen
  • maksutavat
  • toimitustavat
  • valuutta (hinta ja maksu voi olla myös muuna valuuttana kuin euroina)

Ennen ostamista ota huomioon myös tuotteiden laillisuus ja turvallisuus, sillä
  • olet rikosvastuussa tilaamastasi tuotteesta
  • sähkölaitteiden tulee olla CE-merkittyjä (merkki on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset
  • vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa, jos sen aiheuttaneessa sähkölaitteessa ei ole CE-merkkiä
  • kun tilaat tuotteet EU:n ulkopuolelta, varustaudu maksamaan mahdollinen tulli ja verot sekä tekemään tulliselvitys ostamastasi tuotteesta (Huom! Nettiliike on EU:ssa mutta tavara tulee Kiinasta) https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/netista-tilaajalle/ennen-kuin-ostat
    (Lähde: Elämänlaatu ry:n Ankkuri-aineisto).

Lisätukea nettiostoksien tekoon:
https://www.maksukamu.com/nettimaksut-ja-turvallisuus
https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/seniorin-digipalvelut/#token-2513012


Maistraatti
Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa. Maistraatit vastaavat alueensa väestötietojärjestelmästä ja holhousasioista. Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät Digi- ja väestötietovirastoksi vuoden 2020 alusta.
https://www.maistraatti.fi/

Maistraatin palvelujen moninaisuus oli meille yllätys. Monet palvelut toivat esiin kysymyksiä, onneksi paikalla olivat asian osaavat kurssittajat. Huomasimme, että maistraatti ei ole ainoastaan vihkipaikka vaan paikka, jossa voi hoitaa monia asioita.
Maistraatin verkkopalvelussa voi tehdä muun muassa
  • muuttoilmoituksen
  • avioliittoesteen tutkinnan
  • etunimen muutoksen
  • omien tietojen tarkistuksen
  • ajanvarauksen
  • perintötodistuksen
  • edunvalvontahakemuksen
  • hoitaa lupa-asioita
  • hakea virkatodistuksia
  • hakea turvakieltoa (= henkilön kotikunta- ja/tai osoitetietojen luovutuskielto)

Kannattaa käydä tutustumassa verkkosivuihin vaikka katsomalla, mitä tietoja maistraatin sivuilla on juuri sinusta.

Verohallinto
Tänä vuonna veroilmoituksen teko siirtyi sähköiseen muotoon reippaalla digiloikalla. 

Osa suomalaisista sai esitäytetyn veroilmoituksen pelkästään sähköisesti. Veroilmoitus lähetettiin sähköisesti vain niille henkilöille,  jotka ovat ottaneet käyttöönsä sähköisen viranomaisasioinnin, eli Suomi.fi-viestit. Nämä asiakkaat saivat ilmoituksen veroilmoituksesta sähköpostiinsa heti, kun se on tarkistettavissa OmaVerossa.

OmaVerosta löytyy sähköinen veroilmoitus, jonka esitäytetyt tiedot tulee tarkistaa ihan samalla tavalla kuin paperiversiossa. Muutokset ko. ilmoitukseen tehdään sähköisesti ja kun kaikki on kunnossa, painetaan vain lähetä-nappia.

Koska olen ottanut käyttöön sähköisen viranomaisasioinnin Suomi.fi:ssä, sain veroilmoitukseni sähköisessä muodossa. Tein tarvittavat muutokset myös sähköisesti.  Sähköisen veroilmoituksen tarkistus ja korjausten teko oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin aluksi arvelin.

E-asiointi ei odota

Sähköisen asioinnin juna menee eteepäin, se ei odottele. Mukaan on kiivettävä; ja mitä nopeammin ottaa ensimmäiset askeleet, sitä paremmin pysyy muutoksessa mukana. Ei ole tarpeen ottaa haltuun koko e-asionnin laajaa tarjontaa kerralla, vaan kannattaa aloittaa askel
kerrallaan. Vähitellen huomaa, miten sähköinen asiointi helpottaakin asioiden hoitoa. Sitä mukaan, kun osaaminen kasvaa, e- asioinnista tulee arkipäivää.

Merja Wirman
Enterin vertaisopastaja

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Opastusta Lohjalla Apuomenassa


Lohjalla opastuspaikka on keskellä kaupunkia, Apuomena-yhdistyksen tiloissa.
Katuovesta sisään, takki narikkaan ja opastus voi alkaa. Apuomena tarjoaa tiloja lohjalaisten erilaiselle toiminnalle ja on kotipesä myös kaupungin muille yhdistyksille sekä kaupunkilaisten yhteis- ja vapaaehtoistoiminnalle
www.apuomena.fi.  Apuomena tarjoaa myös digineuvontaa nuorten opastajien toimesta kaikenikäisille. Senioreiden vertaisneuvonta sopii hyvin tähän kuvioon tarjoamalla lohjalaisille ikäihmisille samanikäisiltä saatua perustietoa ja vinkkejä tavallisiin tietotekniikan kysymyksiin.

Senioreiden vertaisopastusta Apuomenassa järjestävät ENTER ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) yhteisesti.  Opastuksen jälkeen voi syödä lounaan Punakaneli-lounaskahvilassa, joka toimii samoissa tiloissa.
Enterin Lohjan toiminta on osa yhdistyksen Uudenmaan valloitusretkeä. Päämääränä on tarjota opastusta ympäri Uuttamaata eikä keskittyä vain pääkaupunkiseutuun. https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/

  Opastajat Hellevi Laitinen ja Seppo Kohonen        kuva: Jukka Noponen
Opastus alkoi tämän vuoden 2019 maaliskuussa, ja opastajat Hellevi Laitinen ja Seppo Kohonen toivottavat asiakkaat tervetulleiksi. Heitä voisi olla enemmänkin.  Hellevi ja Seppo osallistuivat viime vuoden puolella Enterin, EKL ry:n ja Apuomena ry:n järjestämiin infoiltoihin, joissa esiteltiin vertaisopastamista. Lohjan alueelle tarvittiin opastajia, kun toimintaa käynnistettiin. Sitä esiteltiin kuvitteellisten esimerkkiopastettavien avulla, ja infoillassa keskusteltiin myös opastusaiheista. Esittelyn perusteella sekä Hellevi että Seppo tuumivat lähtevänsä kokeilemaan opastusta ja arvioivansa sitten, miten opastaminen onnistuu.
Seppo kuuli ensimmäisen kerran tietotekniikasta 1984 radio-ohjelmassa. Hän ajatteli, tämä voisi olla mielenkiintoista, ja päätti sitten jättää muut harrastukset pois. Tietotekniikka ei liittynyt suoraan hänen työtehtäviinsä. Mutta kun työpaikalle tulivat ensimmäiset koneet, hän joutui atk-tukihenkilöksi, koska töissä tiedettiin hänen harrastuksestaan.
Hellevi käytti töissä asiakaspalvelussa tarvittavia tietokoneohjelmia 80-luvun lopulla. Ensimmäinen oma tietokone tuli kesämökkikaupan kaupanpäällisenä 1996. Kone oli hyvin vaatimaton, ja sen enempää hän ei tuntenut tietotekniikan rakenteita. Kotona perheen juniori hoiti aikanaan laitteita, mutta hänen muutettua pois kotoa Hellevi joutui paneutumaan alaan. Silloin hän etsi opastusta kurssien ja puhelinneuvonnan kautta. Nyt hän jatkaa itseopiskelua aina kun mielenkiintoisia kursseja on tarjolla esimerkiksi Hiiden opistolla.
Puutteet englannin kielen osaamisessa rajoitti molempien opiskelua ja tietotekniikan sanaston vaikeus on ongelma. Tekstistä ymmärsi muutaman sanan sieltä täältä. Toki nykyisin voi käyttää automaattista kielen kääntämistä netin kautta.
Yhden asiakkaan kanssa menee aikaa - tunti hurahtaa äkkiä, sanoo Hellevi, ja Sepon mukaan jotkut tulevat paikalle myöhään, eivätkä huomaa, että opastukseen menee aikaa. Ongelmia voi olla monia, ja silloin jäävät asiat kesken. Opastettavat ovat kuitenkin kiinnostuneita laitteisiin liittyvistä pulmista ja kysymyksistä.
Vertaisopastus jatkuu Lohjalla syyskaudella. Lohjan opastusaika ja -paikka löytyy lähempänä syksyä osoitteesta https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/
Jukka Noponen
Enterin vertaisopastaja

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

No signal




Muistan ajan, jolloin opettaja näytti historiakirjan kuvia epidiaskoopilla. Esitys toimi, kun pisti töpselin seinään, litisti kirjan linssin alle ja sammutti valot luokasta.

Kehitys on sitten kehittynyt, mutta olemme sen kanssa jatkuvasti ällistyksen sormi hämmästyksen suussa: Miten auditorion tai neuvotteluhuoneen takimmainen valorivi saadaan sammumaan? - Kuinka ikkunoiden kaihtimet voidaan laskea? - Missä ovatkaan ääkköset?

Nyt kävi näin: Aluksi kiukutteli tilaisuuden vetäjän läppäri, mutta sitähän sattuu. Ryhmätilan hieno parisängynkokoinen näyttö äjötti mustana tai kertoi 'no signal', vaikka sinne olisi pitänyt saada siirrettyä kuva läppärin näytöltä.

Erilaisia lyhennepäisiä johtoja oli läppäriin kinnitettäväksi - joku niistä meni USB-porttiin - toisen johdon päässä oli HDMI-liitin - saattoi olla joku muukin.

Vaihtoehtojen kokeiluun tarvittiin yksi operoimaan läppäriä ja toinen operoimaan sitä näyttöä. Mutta kuva vaan ei tullut. Sitten saatiin Enter-opastaja ryöstettyä viereisestä huoneesta kesken opastustilanteen, mutta päästiin vain pienen pieni askel eteenpäin. Ei kuvaan kuitenkaan.

Ja sitten avautui uusi mahdollisuus, kun Oodin avustuspoikien tuomana apuun saapui ClickShare-dongle.
Tähän on otettava esittely suulla suuremmalla:
"ClickShare  -tukiasema on kytketty valmiiksi näyttöön tai projektoriin ja yhdistään ClickShare-painike koneeseesi ja järjestelmä on käyttövalmis! Painike (USB-dongle) ei edellytä ohjelmistojen lataamista, joten mahdollistaa langattoman esityksen myös vierailevilta tietokoneilta."

Tosin Oodi-poikakin kumarteli sekä näytölle että läppärille hyvän aikaa ennen kuin kuva rävähti näytölle. Aploodien paikka, vaikka ei me taputettu.
Ilmaan jäi leijumaan kysymys: kun tämä on helppoa niin millaista on kun on hankalaa?

Pirjo Salo - Enterin vertaisopastaja

Ps. Ei yhtään yllätä uutinen siitä, että Oodiin on jouduttu organisoimaan lisätyövoimaa auttamaan palvelujen käytössä. Tekniikka on nykypäivänä niin hienoa, että kokenutkin käyttäjä saattaa tarvita apua ainakin ensimmäisellä käyttökerralla. Ja ehkä vielä neljällä seuraavallakin kerralla… Enter hyödyntää runsaasti Oodin tiloja ja palveluja ja iloitsee sen henkilökunnasta, joka on aina valmis auttamaan. Arvostamme!