tiistai 10. joulukuuta 2019

Mitä digiopastuksissa oikeasti opastetaan?



ENTER ry:ssä on lähes 200 vapaaehtoista senioria, jotka auttavat muita senioreita digiasioissa. Vuosittain opastuksia tehdään tuhansia ja vuosittain yhdistyksessä myös selvitetään, mitä opastuksissa oikeasti opastetaan. Eniten kaivataan apua älypuhelinten peruskäyttöön. 

Viime vuosien tapaan älypuhelinten opastukset vaan lisääntyvät ja lisääntyvät. Samaa ovat muuten kertoneet muutkin ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset eri puolilla Suomea. Tablettien määrä tuntuu hieman hiipuneen, mutta kyllä nekin opastuksissa näkyvät. Älypuhelimet kiinnostavat myös tietoiskujen aiheena. Monet yhdistykset ovat pyytäneet vapaaehtoisiamme puhumaan älypuhelinten iloista ja hyödyistä ja haluavat innostaa ja kannustaa jäseniään tutustumaan laitteisiinsa ja opettelemaan entistä monipuolisemmin niiden käyttöä.
Opastettujen laitteiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

 Älypuhelimet tutuksi opastuksissa

Älypuhelinten perushallinta tosiaan puhututtaa opastuksissamme. Sekä erilaisia asetuksia että päivitysten tekemistä pohditaan paljon. Monilla senioreilla on kaikki päivitykset tekemättä, sillä niitä ei uskalleta tai osata tehdä itse. Omat taidot koetaan monesti jopa heikommiksi, kuin ne todellisuudessa ovat. Rohkaisu onkin yksi suurimpia ja tärkeimpiä digiopastajan tehtäviä.


Älypuhelimien opastusaiheiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

Rohkaisemisen lisäksi digiopastuksissa opetellaan mm. laittamaan puhelin äänettömälle, lisäämään yhteystietoja ja tarkistamaan onko nettiyhteys käytettävissä. Kysyttyjä aiheita ovat myös erilaiset viestintäpalvelut, kuten mm. sähköpostit sekä WhatsApp. Myös kaikki valokuviin liittyvät aiheet kiinnostavat. Monet haluavat oppia varmuuskopioimaan kuvia ja lähettämään niitä ystävilleen. Samalla tulee usein kysymyksiä pilvipalveluiden logiikasta ja tiedostojen löytämisestä laitteelta. 

Tänä vuonna sähköinen asiointi näkyi nousevana opastusaiheena. Aika kaukana se on vielä verrattuna älylaitteiden perushallintaan, mutta nousi kuitenkin jo listalle. Tässäkin rohkaisu ja erilaisten termien avaaminen ovat keskeisimpiä apuja, mitä opastajat antavat, sillä sähköiset palvelut pelottavat tai niiden toimintalogiikka tuntuu vieraalta.


Yksi opastus kestää keskimäärin yhden tunnin. Tuon tunnin aikana opastettava joutuu ja pääsee tekemään itse mahdollisimman paljon, jotta hän itse oppii ja saa varmuutta tekemiseen. Monet tulevat opastuksiin useammankin kerran ja sehän sopii. Ilahduttavaa on sekin, että jatkuvasti myös uudet asiakkaat löytävät opastuksiin. Eniten Enterin opastuksissa käy 70-80-vuotiaita naisia, mutta toivotamme tietysti tervetulleiksi kaikki oppimishaluiset tai apua tarvitsevat, nuoremmat ja vanhemmat seniorit - myös ne miehet..! 

Opastusaihekysely löytyy kokonaisuudessaan Enterin nettisivuilta
Tiina Etelämäki
ENTER ry

Kirjoittaja on ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu kolme työntekijää ja 1000 seniorin joukko, joka haluaa pysyä digissä mukana. Heistä lähes 200 antaa vapaaehtoisina digiopastusta muille senioreille.

torstai 5. joulukuuta 2019

Enterin Lea Grönlund on Vuoden vapaaehtoinen!

Huikean hienoa - enteriläinen Lea Grönlund on palkittu Vuoden vapaaehtoisena! Lea on todella nimityksensä ansainnut. Tällä kertaa nimitys on jaettu kahden ehdokkaan kesken, toinen palkittu on Inka Setälä. Onnittelut myös Inkalle! Vuoden vapaaehtoinen -kampanja on Kansalaisareenan koordinoima.

Kun yhdistyksen hallituksessa tänä vuonna mietimme, että ehdottaisimmeko jotain enteriläistä mukaan kisaan ja kukahan se olisi, Lean nimi nousi esiin yksimielisesti. Kuten ehdotukseen kirjoitimme: “Lea Grönlund on innostava ja rohkaiseva ilopilleri. Hän on toiminut vapaaehtoisena tietotekniikan vertaisopastajana ENTER ry:ssä 20 vuoden ajan ja monitoiminaisena Helsingin Mikaelin seurakunnassa 30 vuotta.”

Sama Lean sanoin: ”Jaksan aina innostua itse ja innostuttaa toisia. Mielelläni etsin apuneuvoja, ratkaisuja ja ohjeita erilaisiin ongelmatilanteisiin, kun vaikka näkö- tai kuulovamma vaikeuttaa digin opettelua ja käyttöä. Auttamisen ilo on paras kiitos!”

Digiopastaminen on todella ajankohtainen vapaaehtoistoiminnan muoto. Tällä nimityksellä saamme varmasti digitukea nostettua entistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Digitaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Omien asioiden hoitaminen tapahtuu koko ajan enemmän digitaalisesti, mutta tukevat ne taidot muutakin elämää. Leakin opastaa kuulemma kaikkien varsinaisten opastuspaikkojen lisäksi puutarhalla palstanaapureille kasvientunnistussovellusten käyttöä ja kulkiessaan metrossa reittioppaan käyttöä...


  Kuva: Tiina Etelämäki
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Elina Varjonen (vas.) ja puheenjohtaja
Marianne Heikkilä palkitsivat Lea Grönmanin 5.12.2019
Kuva: Kansalaisareena
Tässä he ovat! Vuoden vapaaehtoiset Inka Setälä ja Lea Grönlund

Tiina Etelämäki
ENTER ry

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Nykyseniorin lukutyyli


Ovatko lehdet sinulle uskottavia ainoastaan rapistessaan ja sormien sotkeutuessa painoväriin? Vai rohkenetko heiluttaa henkisesti digilippua ja lukea lehtiä netistä? Oikeastaan kysyn, oletko entis- vai nykyaikainen lehdenlukija?


Kyllä en enää osaa kuvitella, miten pärjäisin ilman digilehtiä! Nytkin posteljooni oli laittanut laukkunsa naulaan ja antoi minunkin lehtien kasaantua jakokonttorin luukun alle massiiviseen pinoon. Mutta minäpä poika (tai paremminkin ukko) en ollut moksiskaan. Kaivoin tablettilaitteeni (iPad) esiin, avasin lehtisovelluksen ja valitsin lehden. Ja siihen näytöllehän se putkahti hetkessä. Ei tarvittu posteljoonia!

Hesarin kääntelemiseen kyllästyin jo lähes 10 vuotta sitten. Kun käänsin paperi-Hesarin mökille, pitikin lähteä takaisin kaupunkiin ja taas kääntää. Tuota kun aikani vatkasin, päätin tilata digi-Hesarin. Nyt ei ole ollut painomustetta sormissani enää vuosiin.
Samalla tavalla kuin Hesari, ovat lähes kaikki päivälehdet ja aikakauslehdet luettavissa diginä. Tämmöiselle peruslaiskalle sohvaseniorille on tehty lukeminen helpoksi. Esimerkiksi nappaat tablettilaitteesi pöydältä käteen ja avaat sovelluksen kautta haluamasi lehden. Ai maksaa vai? No tietenkin myös digin tilaaminen maksaa, sillä eihän lehden vääntäminen paperille tai digiksi ole mitään ilmaista puuhaa. Toimittajakin tarvitsee leipänsä. Mutta digilehti yksin on lähes aina halvempi kuin paperilehti. Monella paperilehteä tilaavalle tilausmaksuun kuuluu myös digilehden lukuoikeus samaan hintaan.

Mutta on lukeminen myös ilmaistakin. Nimittäin oletteko huomanneet Helmet-e-kirjaston (Helsingin Kaupunginkirjaston nettipalvelut) tarjonnan? Jos olet hankkinut kirjastokortin ja tunnusluvun siihen, ei enää tarvitse lähteä kylille, postilaatikolle tai naapuriin lukemaan maan suosituimpia aikakauslehtiä.



Aikakauslehtiä pääset lukemaan, kun avaat netistä sivun helmet.fi, valitset e-kirjasto ja klikkaat siitä etusivulta Kotimaiset aikakauslehdet - eMagz. Seuraavaksi sivulla pyydetään Kirjaudu sisään, josta klikattuasi syötät avautuvaan ylempään lokeroon ensin kirjastokorttisi numeron ja sen alle lokeroon 4-numeroisen koodisi. 


Helmetistä löytyy edellä kuvaamieni aikakauslehtien lisäksi uskomaton määrä ulkomaisia aikakauslehtiä ja sanomalehtiä. Jos olet lukemassa pöytätietokoneella tai läppärillä, pääset selaimella Helmet-sivujen kautta kirjastokortin ja koodin avulla etsimään haluamaasi lukemista. Jos käytät tablettilaitetta tai älykännykkää, vaatii laite lukusovelluksen lataamista laitteelle. 


Tarkemmat ohjeet etsimiseen, kunkin sovelluksen lataamiseen ja käyttämiseen löydät helmet.fi -nettisivulta. Valitset vaan sieltä mitä etsit ja mitä haluat lukea. Onhan niissä joissakin ohjeissa toki pientä aivojumppaa, mutta jos sormi menee suuhun, niin käy Enterin opastuksessa tai kysäise apua kirjastosta! 

Mutta kannattaa ensin rohkeasti tutustua Helmetin e-kirjastoon ja sen tarjontaan! Muistathan, että lukeminen kannattaa aina! Paperilta tai helposti diginä!

Markku Ukonaho - Enterin vertaisopastaja