keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Joululahjaksi älypuhelin? Muista nämä!

Joululahjojen paketointi käy tällä hetkellä kuumana, samalla kun toiset keskittyvät virittelemään joulutunnelmaa keittiöstä kantautuvilla tuoksuilla tai joululaulujen sävelin. Enterin vapaaehtoiset digiopastajatkin ovat jo vetäytymässä joulun viettoon, mutta vielä tuli mieleen lähettää viimeinen virtuaaliopastus iloksenne.

Kokosimme kaikkien hyödynnettäväksi tärkeimmät vinkit siltä varalta, että jonkun joulukääröstä ilmestyy uusi älypuhelin. Tai jos itse suunnittelet lahjoittavasi oman käytetyn puhelimen eteenpäin.

Uuden älypuhelimen saaminen on toki hieno juttu. Varsinkin jos on sellaista toivonut. Joskus sellaisen saattaa saada täytenä yllätyksenä tai vaikka nimenomaan on koittanut lähipiirilleen selittää, ettei haluaisi lähteä moiseen hömpötykseen. Jos nyt kuitenkin olet kohtelias ja otat lahjan vastaan, niin ole utelias - kysele lähipiiriltäsi, miten he puhelinta käyttävät ja poimi niistä sinua kiinnostavat asiat. Tee listaa ja harjoittele yhtä asiaa kerrallaan, kaikessa rauhassa. Pyydä apua ja jos lähipiiristä ei sopivaa auttajaa löydy, katso vinkit sen varalle jutun lopusta. Apua kyllä on saatavilla!

Mikä käyttäjätili? Tarvitaanko se tosiaan?  

Kun uusi älypuhelin otetaan käyttöön, tarvitaan käyttäjätili - Android-puhelimessa Google-tili, iPhonessa AppleID. Ilman tiliä laitteen käyttö ontuu ja törmäät myöhemmin ongelmiin, vaikka puhelimella soittaminen onnistuisikin ilman tiliä. Jos sinulla on Gmail-sähköposti, sinulla on jo Google-tili. Käytä sitä Android-puhelimessasi, älä turhaan luo uutta tiliä. Pidä asiat mahdollisimman yksinkertaisina!

Jos kyse on ensimmäisestä älylaitteesta, eikä käyttäjätiliä vielä ole, luodaan se käyttöönottovaiheessa. (Ohjeet: Luo Google-tili sekä Luo AppleID) Tilin käyttäjätunnus voi molemmissa tapauksissa olla jo olemassa oleva sähköpostiosoite. Tiliä luodessa keksitään kuitenkin uusi salasana - ja nyt tarkkana: muista laittaa salasana talteen!

Uuteen puhelimeen siirtyminen

Tee nämä asiat ennen kuin hylkäät vanhan puhelimen!

Tärkeimmät asiat
  1. Vanhan (äly)puhelimen varmuuskopiointi ainakin pilveen. Jos käytössä on kotitietokone, puhelimen tiedot voi varmistaa myös sinne.
  2. WhatsApp-sovelluksen varmuuskopiointi erikseen sovelluksen asetuksista
  3. Mahdollisen SD-muistikortin sisällön (yleensä valokuvia) kopiointi tietokoneelle tai pilveen. Jos SD-muistikorttia ei voi siirtää uuteen puhelimeen, kannattaa se formatoida eli alustaa.
  4. Jos käytössä on ollut jo älypuhelin ja siinä Google-/AppleID, ladatut sovellukset ja yleensä myös yhteystiedot siirtyvät sen mukana.
Vanhemmasta puhelimesta siirtyminen uudempaan älypuhelimeen voi vaatia SIM-kortin vaihtamisen pienempään mikro- tai nanokokoiseen. Se onnistuu ilmaiseksi omalta operaattorilta, joko myymälässä paikan päällä tai kotiin tilattuna, jolloin toimitukseen menee muutama arkipäivä.
DNA: Uusi puhelin? 4+1 vinkkiä tietojen siirtämiseen

Ohjeita käyttöjärjestelmän vaihtajalle

Swappie: Näin vaihdat Androidista iPhoneen

Telia: Tietojen siirtäminen iPhonesta Androidiin
HS: Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iPhonen ja Androidin välillä käy näin

Älä anna lahjaksi vanhaa ja hidasta laitetta

Ihmiset hidastuvat vanhetessaan, laitteiden pitää olla nopeita.

Monella voi olla mielessä hankkia mahdollisimman halpa älypuhelin tai antaa oma vanha puhelin esimerkiksi iäkkäämmälle läheiselle. Varmista kuitenkin, että laite on oikeasti vielä käyttökelpoinen - myös silloin, kun kyseessä on aloitteleva käyttäjä. Mikään ei syö motivaatiota yhtä varmasti, kuin hidas ja toimimaton laite!

Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmä on riittävän uusi ja päivityksiä on saatavilla. Hieman vanha laitemalli ei haittaa, mutta jos käyttöjärjestelmä on vanhentunut, laite hidastuu eikä sovelluspäivityksiäkään kohta enää saa.

Jos ostat kaupasta puhelinta, joka on erityisen halpa, kysy miksi! Jos syynä on vanha käyttöjärjestelmä tai vähäinen muisti (alle 32Gt), laitetta ei kannata ostaa.

Tärkein vinkki oman laitteen kierrätykseen                                                    

Vaikka antaisit oman vanhan puhelimesi jollekin läheiselle, poistathan omat tietosi ja käyttäjätilisi siitä asianmukaisesti! Miten monet kerrat Enterin opastuksissakin on ihmetelty laitteita, joissa on pojan tai siskon tyttären käyttäjätili, jonka asetukset on solmussa ja salasana täysi mysteeri.

Pähkinänkuoressa:
  • Varmuuskopioi omat tiedot
  •  Kirjaudu ulos käyttäjätililtä
  •  Palauta tehdasasetukset

Tarkemmat ohjeet Android  ja IOS/iPhone -puhelinten  kierrättämiseen:
Android-puhelimen tyhjentäminen eli tehdasasetusten palauttaminen

Apple: Mitä sinun tulee tehdä ennen kuin myyt, annat pois tai vaihdat iPhonesi

Apua vertaisopastuksesta

Laitteen mukana lahjaksi kannattaa antaa myös aikaa auttaa läheistään puhelimen käyttöön otossa. Jos tämä ei esimerkiksi etäisyyden tai muiden rasitteiden takia ole mahdollista, voit tulostaa pakettiin myös ohjeet siitä, mistä auttamishaluisten ja kärsivällisten vertaisopastajien tarjoamaa digiopastusta löytää.
SeniorSurfin opastuspaikkakartta (Koko Suomi)

Enterin opastuspaikat kartalla (Uusimaa)

Rauhallista joulun aikaa!

Nina Ziessler

ENTER ry, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

lauantai 14. joulukuuta 2019

Jäähyväiset Windows 7:lle - vinkkejä käyttäjille



Windows 7 oli hyvä käyttöjärjestelmä, mutta 14.1.2020 sen päivitykset loppuvat. Samalla loppuvat tietoturvapäivitykset ja korjaukset käyttöjärjestelmän eli tietokoneen perusohjelmiston toimintaan.  Tämän jälkeen Windows 7 -koneen käyttö nettiin yhdistettynä ei siis ole tietoturvallista käyttöjärjestelmän valmistajankaan eli Microsoftin mukaan.

Mitkä ovat seniorin vaihtoehdot tässä tilanteessa?


Tilannetta on syytä arvioida käyttötarpeen näkökulmasta, eikä vain halusta jatkaa tutun laitteen käyttöä väkisin.

Jos käyttäjä haluaa edelleen käyttää internetin palveluita sekä Windows-tietokoneessa ajettavia ohjelmia, käyttötarpeen arvioinnin on lähdettävä näistä lähtökohdista.

Seniorien yleisimmästä näkökulmasta netin käyttö on selainpohjaista (Chrome, Firefox, Edge tai aiemmin Internet Explorer).  Kun käyttö on tällaista, suositeltavin käyttöväline on tabletti, joka on kevyt ja kätevä. Paljon kirjoittavallekin se voi olla hyvä valinta, jos hankitaan lisäksi erillinen näppäimistö.

Jos Windows 7 -tietokoneella on paljon muokattu valokuvia tai videoita, laskettu Excelillä, tehty esityksiä, hoidettu kirjanpitoa tms., pitää tällöin saada uusi käyttöjärjestelmä, käytännössä Windows 10. Jos koneessa haluaa käyttää vain selainta, tällöin vaihtoehtona on myös Linuxin asentaminen käyttöjärjestelmäksi.

Yksinkertaisin tapa saada käyttöönsä Windows 10 -tietokone on ostaa uusi kannettava tietokone. Yleensä riittävän hyvän koneen saa 300–500 eurolla, mutta teknisiin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Uuden laitteen hankkijan kannattaa perehtyä esimerkiksi Enterin laitteenhankintaoppaaseen.

Windows 10 eroaa Windows 7:sta hankalassa mielessä. Kaikkia Windows 7:n tukemia tulostimia, skannereita ja muita oheislaitteita ei enää tueta Windows 10:ssä. Valitettavaa mutta totta.  Siirtyminen uuteen käyttöjärjestelmään voi siis tarkoittaa myös uusien oheislaitteiden hankintaa. Yhteensopivuutta voi etukäteen selvittää nettikyselyillä ja Windows 10:n tukemien oheislaitteiden luetteloista.

Eräin edellytyksin käyttöjärjestelmän valmistaja Microsoft voi edelleen päivittää tietokoneen Windows 7:stä Windows 10:ksi. Päivitys vie pari tuntia ja voi joissain tapauksissa kuitenkin epäonnistua, jos esimerkiksi kovalevy on liian pieni.

Windows 7 -tietokoneen käyttäjän ongelmatiikkaa on esitetty myös Enter ry:n videoblogissa:


Tervetuloa digiopastuksiin pohtimaan vaihtoehtoja tähänkin kysymykseen! Aihe on haastava myös monelle opastajalle, mutta yhdessä keskustelemalla ratkaisut varmasti löytyvät. Enterin opastuspaikat Uudellamaalla ovat joulutauolla ja avautuvat loppiaisen jälkeen. Opastuspaikat ja ajat löydät osoitteesta https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Senioreille suunnatut tietotekniikan vertaisopastuspaikat muualla Suomessa löytyvät osoitteesta: https://www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/
Myös oman alueen kirjastot osaavat yleensä neuvoa, mistä digitukea on saatavilla.

Ilkka Veuro, vertaisopastaja

tiistai 10. joulukuuta 2019

Mitä digiopastuksissa oikeasti opastetaan?



ENTER ry:ssä on lähes 200 vapaaehtoista senioria, jotka auttavat muita senioreita digiasioissa. Vuosittain opastuksia tehdään tuhansia ja vuosittain yhdistyksessä myös selvitetään, mitä opastuksissa oikeasti opastetaan. Eniten kaivataan apua älypuhelinten peruskäyttöön. 

Viime vuosien tapaan älypuhelinten opastukset vaan lisääntyvät ja lisääntyvät. Samaa ovat muuten kertoneet muutkin ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset eri puolilla Suomea. Tablettien määrä tuntuu hieman hiipuneen, mutta kyllä nekin opastuksissa näkyvät. Älypuhelimet kiinnostavat myös tietoiskujen aiheena. Monet yhdistykset ovat pyytäneet vapaaehtoisiamme puhumaan älypuhelinten iloista ja hyödyistä ja haluavat innostaa ja kannustaa jäseniään tutustumaan laitteisiinsa ja opettelemaan entistä monipuolisemmin niiden käyttöä.
Opastettujen laitteiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

 Älypuhelimet tutuksi opastuksissa

Älypuhelinten perushallinta tosiaan puhututtaa opastuksissamme. Sekä erilaisia asetuksia että päivitysten tekemistä pohditaan paljon. Monilla senioreilla on kaikki päivitykset tekemättä, sillä niitä ei uskalleta tai osata tehdä itse. Omat taidot koetaan monesti jopa heikommiksi, kuin ne todellisuudessa ovat. Rohkaisu onkin yksi suurimpia ja tärkeimpiä digiopastajan tehtäviä.


Älypuhelimien opastusaiheiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

Rohkaisemisen lisäksi digiopastuksissa opetellaan mm. laittamaan puhelin äänettömälle, lisäämään yhteystietoja ja tarkistamaan onko nettiyhteys käytettävissä. Kysyttyjä aiheita ovat myös erilaiset viestintäpalvelut, kuten mm. sähköpostit sekä WhatsApp. Myös kaikki valokuviin liittyvät aiheet kiinnostavat. Monet haluavat oppia varmuuskopioimaan kuvia ja lähettämään niitä ystävilleen. Samalla tulee usein kysymyksiä pilvipalveluiden logiikasta ja tiedostojen löytämisestä laitteelta. 

Tänä vuonna sähköinen asiointi näkyi nousevana opastusaiheena. Aika kaukana se on vielä verrattuna älylaitteiden perushallintaan, mutta nousi kuitenkin jo listalle. Tässäkin rohkaisu ja erilaisten termien avaaminen ovat keskeisimpiä apuja, mitä opastajat antavat, sillä sähköiset palvelut pelottavat tai niiden toimintalogiikka tuntuu vieraalta.


Yksi opastus kestää keskimäärin yhden tunnin. Tuon tunnin aikana opastettava joutuu ja pääsee tekemään itse mahdollisimman paljon, jotta hän itse oppii ja saa varmuutta tekemiseen. Monet tulevat opastuksiin useammankin kerran ja sehän sopii. Ilahduttavaa on sekin, että jatkuvasti myös uudet asiakkaat löytävät opastuksiin. Eniten Enterin opastuksissa käy 70-80-vuotiaita naisia, mutta toivotamme tietysti tervetulleiksi kaikki oppimishaluiset tai apua tarvitsevat, nuoremmat ja vanhemmat seniorit - myös ne miehet..! 

Opastusaihekysely löytyy kokonaisuudessaan Enterin nettisivuilta
Tiina Etelämäki
ENTER ry

Kirjoittaja on ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu kolme työntekijää ja 1000 seniorin joukko, joka haluaa pysyä digissä mukana. Heistä lähes 200 antaa vapaaehtoisina digiopastusta muille senioreille.

torstai 5. joulukuuta 2019

Enterin Lea Grönlund on Vuoden vapaaehtoinen!

Huikean hienoa - enteriläinen Lea Grönlund on palkittu Vuoden vapaaehtoisena! Lea on todella nimityksensä ansainnut. Tällä kertaa nimitys on jaettu kahden ehdokkaan kesken, toinen palkittu on Inka Setälä. Onnittelut myös Inkalle! Vuoden vapaaehtoinen -kampanja on Kansalaisareenan koordinoima.

Kun yhdistyksen hallituksessa tänä vuonna mietimme, että ehdottaisimmeko jotain enteriläistä mukaan kisaan ja kukahan se olisi, Lean nimi nousi esiin yksimielisesti. Kuten ehdotukseen kirjoitimme: “Lea Grönlund on innostava ja rohkaiseva ilopilleri. Hän on toiminut vapaaehtoisena tietotekniikan vertaisopastajana ENTER ry:ssä 20 vuoden ajan ja monitoiminaisena Helsingin Mikaelin seurakunnassa 30 vuotta.”

Sama Lean sanoin: ”Jaksan aina innostua itse ja innostuttaa toisia. Mielelläni etsin apuneuvoja, ratkaisuja ja ohjeita erilaisiin ongelmatilanteisiin, kun vaikka näkö- tai kuulovamma vaikeuttaa digin opettelua ja käyttöä. Auttamisen ilo on paras kiitos!”

Digiopastaminen on todella ajankohtainen vapaaehtoistoiminnan muoto. Tällä nimityksellä saamme varmasti digitukea nostettua entistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Digitaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Omien asioiden hoitaminen tapahtuu koko ajan enemmän digitaalisesti, mutta tukevat ne taidot muutakin elämää. Leakin opastaa kuulemma kaikkien varsinaisten opastuspaikkojen lisäksi puutarhalla palstanaapureille kasvientunnistussovellusten käyttöä ja kulkiessaan metrossa reittioppaan käyttöä...


  Kuva: Tiina Etelämäki
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Elina Varjonen (vas.) ja puheenjohtaja
Marianne Heikkilä palkitsivat Lea Grönmanin 5.12.2019
Kuva: Kansalaisareena
Tässä he ovat! Vuoden vapaaehtoiset Inka Setälä ja Lea Grönlund

Tiina Etelämäki
ENTER ry

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Nykyseniorin lukutyyli


Ovatko lehdet sinulle uskottavia ainoastaan rapistessaan ja sormien sotkeutuessa painoväriin? Vai rohkenetko heiluttaa henkisesti digilippua ja lukea lehtiä netistä? Oikeastaan kysyn, oletko entis- vai nykyaikainen lehdenlukija?


Kyllä en enää osaa kuvitella, miten pärjäisin ilman digilehtiä! Nytkin posteljooni oli laittanut laukkunsa naulaan ja antoi minunkin lehtien kasaantua jakokonttorin luukun alle massiiviseen pinoon. Mutta minäpä poika (tai paremminkin ukko) en ollut moksiskaan. Kaivoin tablettilaitteeni (iPad) esiin, avasin lehtisovelluksen ja valitsin lehden. Ja siihen näytöllehän se putkahti hetkessä. Ei tarvittu posteljoonia!

Hesarin kääntelemiseen kyllästyin jo lähes 10 vuotta sitten. Kun käänsin paperi-Hesarin mökille, pitikin lähteä takaisin kaupunkiin ja taas kääntää. Tuota kun aikani vatkasin, päätin tilata digi-Hesarin. Nyt ei ole ollut painomustetta sormissani enää vuosiin.
Samalla tavalla kuin Hesari, ovat lähes kaikki päivälehdet ja aikakauslehdet luettavissa diginä. Tämmöiselle peruslaiskalle sohvaseniorille on tehty lukeminen helpoksi. Esimerkiksi nappaat tablettilaitteesi pöydältä käteen ja avaat sovelluksen kautta haluamasi lehden. Ai maksaa vai? No tietenkin myös digin tilaaminen maksaa, sillä eihän lehden vääntäminen paperille tai digiksi ole mitään ilmaista puuhaa. Toimittajakin tarvitsee leipänsä. Mutta digilehti yksin on lähes aina halvempi kuin paperilehti. Monella paperilehteä tilaavalle tilausmaksuun kuuluu myös digilehden lukuoikeus samaan hintaan.

Mutta on lukeminen myös ilmaistakin. Nimittäin oletteko huomanneet Helmet-e-kirjaston (Helsingin Kaupunginkirjaston nettipalvelut) tarjonnan? Jos olet hankkinut kirjastokortin ja tunnusluvun siihen, ei enää tarvitse lähteä kylille, postilaatikolle tai naapuriin lukemaan maan suosituimpia aikakauslehtiä.



Aikakauslehtiä pääset lukemaan, kun avaat netistä sivun helmet.fi, valitset e-kirjasto ja klikkaat siitä etusivulta Kotimaiset aikakauslehdet - eMagz. Seuraavaksi sivulla pyydetään Kirjaudu sisään, josta klikattuasi syötät avautuvaan ylempään lokeroon ensin kirjastokorttisi numeron ja sen alle lokeroon 4-numeroisen koodisi. 


Helmetistä löytyy edellä kuvaamieni aikakauslehtien lisäksi uskomaton määrä ulkomaisia aikakauslehtiä ja sanomalehtiä. Jos olet lukemassa pöytätietokoneella tai läppärillä, pääset selaimella Helmet-sivujen kautta kirjastokortin ja koodin avulla etsimään haluamaasi lukemista. Jos käytät tablettilaitetta tai älykännykkää, vaatii laite lukusovelluksen lataamista laitteelle. 


Tarkemmat ohjeet etsimiseen, kunkin sovelluksen lataamiseen ja käyttämiseen löydät helmet.fi -nettisivulta. Valitset vaan sieltä mitä etsit ja mitä haluat lukea. Onhan niissä joissakin ohjeissa toki pientä aivojumppaa, mutta jos sormi menee suuhun, niin käy Enterin opastuksessa tai kysäise apua kirjastosta! 

Mutta kannattaa ensin rohkeasti tutustua Helmetin e-kirjastoon ja sen tarjontaan! Muistathan, että lukeminen kannattaa aina! Paperilta tai helposti diginä!

Markku Ukonaho - Enterin vertaisopastaja