torstai 29. syyskuuta 2022

SeniorSurfin mainingeissa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 9

Matkan varrelta  - SeniorSurf

Enteriläiset ovat olleet alusta asti mukana myös Senioreiden viestintäpäivässä, mikä sai alkunsa Ruotsissa järjestetystä SeniorSurf-päivästä. Ensimmäistä kertaa teemapäivä järjestettiin Suomessa vuonna 2000. Organisoijana toimi silloin Suomen kirjastoseura, ja tukijoina olivat Opetushallitus, Sonera, Vanhustyön keskusliitto ja Kansalaisopistojen liitto. Teemapäivän tarkoituksena oli alusta lähtien neuvoa ja rohkaista ikääntyneitä ihmisiä käyttämään tietokoneita ja matkapuhelimia.

Teemapäivä kuitenkin kuihtui, vielä ei ollut sen aika. Vuonna 2013 oli tilanne kuitenkin jo toinen. “Kyllä, kansainvälisistä kosketuksista saa virikkeitä ja eväitä”, toteaa Kati Roiha muistellessaan SeniorSurf-toiminnan alkua Suomessa. Enter oli nimittäin vuosina 2010 - 2012 osallistunut “@daptation”-nimiseen EU-projektiin. 
https://ikinortti.blogspot.com/2022/03/kokemuksia-ja-oppia-yli-rajojen.html 
Sen päätyttyä tuntui entistä tärkeämmältä laajentaa horisonttia kotimaassakin. Enter toimi vain pääkaupunkiseudulla, tarvitsimme isommat hartiat ja yhteistyötä ikäihmisten tietotekniikkataitojen parantamiseksi koko Suomessa.

- Vuoden 2013 alussa otin yhteyttä Vanhustyön keskusliiton silloiseen toiminnanjohtajaan Pirkko Karjalaiseen ja alustin asiaa seuraavasti, Kati kertoo: “Jotta saisimme tälle valtakunnallista näkyvyyttä, tarvitsemme Vanhustyön keskusliiton kaltaista organisaatiota kattojärjestöksi ja koordinaattoriksi. Kun saisimme kirjastot, paikalliset ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset, palvelukeskukset ym. tähän mukaan, voisimme järjestää avoimien ovien tilaisuuden samana päivänä eri puolilla Suomea. Tutustumista ja opastusta nettiin ja sen mahdollisuuksiin.” VTKL:ssä näytettiin heti vihreätä valoa ja luvattiin isännöidä kokousta kiinnostuksen kartoittamiseksi.

- Tätä me tarvitaan, oli jo ensimmäiseen ideointikokoukseen osallistuneiden reaktio maaliskuussa 2013. Teemapäivän ajankohdaksi sovittiin lokakuussa järjestettävä Vanhustenviikko ja nimeä maisteltiin: olisiko se suomalaisittain SenioriSurffi?  Muiden  Pohjoismaiden mallin mukaan nimeksi tuli lopulta SeniorSurf. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa teemapäivä ja sen toiminnot ovat sittemmin muuttaneet nimeään ja muotoaan, mutta meillä Suomessa SeniorSurf-nimi ja -verkosto elää ja voi hyvin. (Nykyään ei verkossa tosin juurikaan “surffailla”, tänä päivänä nimestä olisi luultavasti tullut digi-jotain.)

Ensimmäinen SeniorSurf-päivä oli todellisen yhteiskehittämisen tulos. Vanhustyön keskusliiton neuvotteluhuoneeseen kerääntyi useamman kerran monta tahoa, joiden tavoitteena oli yhteisponnistaa hieno teemapäivä. Mukana olivat VTKL:n ja Enterin lisäksi useita Helsingin kaupungin toimijoita kirjaston, työväenopiston ja palvelukeskusten puolelta sekä Enterin sisaryhdistykset Mukanetti, Savonetti ja Joen Severi. Seuraavan puolen vuoden aikana verkosto hiljalleen kasvoi, ja opastuspaikkakartta täplittyi tiiviiksi peitoksi koko Suomeen.

Enter oli täysillä mukana ja valmiudessa ennen ensimmäistä surffipäivää:
https://ikinortti.blogspot.com/2013/05/seniorit-surffaamaan.html
Ja työ kantoi hedelmää! Saatoimme kaikki ylpeinä todeta, että päivä oli jymymenestys. Seniorit rohkaistuivat opastuspisteisiin ja aihe sai julkisuutta. Myös Yle noteerasi päivän sekä radiossa että televisiossa, ja näin tietotekniikan ulkopuolellakin olevat saivat kuulla mahdollisuuksista päästä tutustumaan digimaailmaan. Tärkeää oli ja on edelleen myös julkishallinnon ja muiden isojen toimijoiden herääminen siihen, että verkkopalveluiden käytön on oltava selkeää ja opastusta on oltava tarjolla.
https://ikinortti.blogspot.com/2013/10/tabletti-oli-valttia_11.html

Tabelttiopastusta SeniorSurfissa 2013
Tablettiopastusta SeniorSurfissa 2013
Teemapäivän hienoin anti on ollut ikäihmisten digiopastustoiminnan verkostoituminen ja jatkuvuus Suomessa. Onnistuneen päivän jälkeen 2013 Vanhustyön keskusliitto haki ja sai Raha-automaattiyhdistykseltä (nykyiseltä STEA:lta) kolmevuotisen projektirahoituksen SeniorSurfille. Päivän koordinoinnin lisäksi projekti mallinsi hyvät tavat toteuttaa digiopastuksia. Konkareilta opittiin hyviä käytäntöjä ja niitä testattiin hyvin erilaisten ja erikokoisten toimijoiden kanssa ympäri Suomea. Hyväksi koettu toimintamalli jaettiin avoimesti kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi ja sillä tiellä SeniorSurf-toiminta on vieläkin.

Opastusta Lasipalatsissa SeniorSurf-päivänä 2014
Opastusta Lasipalatsissa SeniorSurf-päivänä 2014
Nykyään Vanhustyön keskusliiton organisoimana SeniorSurf-päivää vietetään edelleen vuosittain lokakuussa Vanhustenviikon tiistaina, vaikkakin monissa paikoissa opastusta on tarjolla pitkin viikkoa. SeniorSurfista on kasvanut valtakunnallinen seniorien digiopastuksen yhteistyöverkosto ja vahva vaikuttaja senioreiden digiasioiden puolesta. https://www.seniorsurf.fi/

Teksti: Tiina Etelämäki  ja Juulia Andersson, haastateltu Kati Roihaa ja Anja Mäkistä

torstai 22. syyskuuta 2022

Enteriläinen esillä: Maarit Fred

Enteriläinen esillä - Maarit Fred 

Enter - unelmieni yhdistys


Kun Siikaranta-opiston tieto-ja viestintätekniikan opettaja Maarit Fred löysi Enterin nettisivut parikymmentä vuotta sitten, hän päätti, että tuohon yhdistykseen liityn, kun jään eläkkeelle.

Enter vaikutti olevan kaikkea sitä, mitä myös yhdistystoimintaa opettanut ihminen saattoi toivoa.

- Kaikki on alusta asti ollut digitaalisessa muodossa. Hyödynnetään modernia tekniikkaa, ei papereita missään, dokumentit tehdään yhdessä Drivessä ja ihmiset osallistuvat aidosti.

- Enterissä tapaan myös ihmisiä, joihin en muussa elämässä ikinä törmäisi.  Myös opastaessa tutustuu kiinnostaviin ihmisiin.

- Lisäksi Enterillä on toimisto, joka varmistaa, että asiat rullaavat. Monissa yhdistyksissä kaikki on vapaaehtoisten varassa. Asioiden hoitaminen on kiinni siitä, että ihmiset ehtivät tai jaksavat tehdä mitä pitää. Myös tietoa voi puuttua. Enterissä toimisto huolehtii kaikesta.

Lihamestareiden sukua

Maarit Fredin koko suku on ollut liha-alalla. Vaari oli lihamestari, tädillä lihakauppa, setä lihanleikkaaja ja isä makkaramestari, jonka mukana perhe muutti Hämeenlinnan, Kouvolan, Helsingin ja Vaasan kautta Jyväskylään.

- Isällä oli omia reseptejä mm. nakeille ja maksamakkaralle. Työntekijöiden lapset saivat  olla mukana töissä ja maistella kaikkea. Metvursti-kiintiö tuli monelle jo silloin täyteen.

Makkaran kulutustavat ovat muuttuneet vuosien saatossa paljon. Nyt valmistetaan ja myydään valtaosin annosmakkaroita, kabanossia ja muita. Silloin nakit olivat suurta herkkua.

Jyväskylässä Maarit Fred harrasti pitkään teatteria. Hän oli mukana Teiniteatterissa, Huoneteatterissa ja Kaupunginteatterissa. Harrastus jatkuu teatteriesitysten monipuolisena seuraamisena.

- Olen mukana teatteriharrastajien ryhmässä, jolle hankitaan lippuja kaikkiin Helsingin teattereihin. Sähköpostissa tulee tiedosto tulevista esityksistä, joista voi valita itseä kiinnostavat. Eikä tarvitse soitella itse teattereihin lippuja saadakseen.

Aikuisopetuksen osaaja

Uutinen vuodelta 1994 Siikararanta-opiston atk-ajokorttikursseista

Maarit Fred työskenteli liki 40 vuotta Rakennusliiton omistamassa Siikaranta-opistossa, joka sijaitsi Espoossa. Se tarjosi monenlaisia opiskelumahdollisuuksia nimenomaan aikuisille.

- 1990-luvun lama tuotti paljon työttömiä, jotka tarvitsivat  lisäkoulutusta. Siikarannassa oli mahdollista täydentää vanha kansa- ja kansalaiskoulu peruskouluksi yhdessä vuodessa. Se oli välttämätöntä, kun kaikkialla alettiin vaatia vähintään peruskoulun suorittamista. Sen jälkeen oli mahdollista jatkaa lukioon tai ammattikouluun.

Rakennusalalla tajuttiin varhain tietotekniikan tärkeys. Mittalaitteiden tuloksia alettiin siirtää tietokoneelle ja ennen paperilla tehty suunnittelu ryhdytiin tekemään niitä varten kehitetyillä M-mies ohjelmistolla. Ensin ihmisten piti kuitenkin oppia tietotekniikan perusasiat. Jokainen suoritti tietokoneen A-kortin. Koulutus jatkuu samalla konseptilla edelleen.

Tutkivan oppimisen projektin vetäjä Maarit Fred
Tutkivan oppimisen projektivetäjä Maarit Fred vuonna 2001

- Itse opetin jo varhain tietotekniikkaa ja yhdessä Otavan opiston kanssa kehitimme 2001 opetusministeriön rahoituksella avoimen atk-ajokorttikoulun, jota hyödynnetään vieläkin. Harjoituksia sivuilla ei enää voi tehdä. Auskultoin tietotekniikan opettajaksi 1990-luvun alussa ja ehdin opiskella mm. kirjanpitoa, markkinointia ja viestintää sekä tietokannan loogista suunnittelua Jyväskylän Yliopistossa.  Olen valmistunut myös työnohjaajaksi Palmeniasta 2008.

Maarit Fred oli yleisön edustajana Julkisen sanan neuvostossa 1990-luvun lopulla, jolloin onnettomuustutkija  Kari Lehtola toimi neuvoston  puheenjohtajana.

- Opettaminen ja oppiminen ovat aina kiinnostaneet minua. Olen perusutelias ja opiskelin kaikkea eteen tulevaa, mutta yhteinen nimittäjä on nimenomaan oppiminen. Pedagogiikka on elämäni punainen lanka ja intohimoni.

Uusi ote yhdistykselle

Yhdistystoimintaa varten Siikarannan ja Otavan opistot kehittivät  avoimen  nettisivuston www.yhdistystoimijat.fi opetustahallituksen rahoituksella. Se on yhdistystoiminnan varsinainen peruspaketti, josta löytyy tietoa  melkein kaikkeen mahdolliseen mitä yhdistyksessä vastaan tulee.

- Halusimme, että yhdistykset alkaisivat tarkastella toimintaansa uudella tavalla. Varsinkin kauan toimineille yhdistyksille on tärkeää pohtia uudestaan, miksi ovat olemassa ja  mikä tehtävä niillä nyt on. Sitä kautta toimintaan löytyy uutta tarkastelukulmaa ja motivaatiota.

- En  ole aktiivisesti mukana, mutta neuvon yhdistyksiä vielä, kun vastaan tulee hankalia asioita. Viimeksi kysyttiin, minne säilöä yhdistyksen vanhat pöytäkirjat, joita ei saa heittää pois. Olen varmaan oikea ”järjestöhai”.

Reikäkortitkin tuttuja

Enterin osaajajoukossa on useita ihmisiä, jotka kantavat mukanaan tietotekniikan kehityshistoriaa reikäkorttiajasta lähtien. Ihan niin pitkälle Maarit Fredin oma historia ei ulotu, vaikka hän on elänyt läpi tietotekniikan kehityksen tärkeät vuosikymmenet.

Enterin opastajaksi Maarit Fred päätyi Espoon Leppävaarassa, missä hän silloin asui.
- Menin katsomaan opastusta ja jäin sinne heti. Pian muutin Helsinkiin ja aloin opastaa Kallion kirjastossa. Nyt teen sitä Oodissa.

Jo Siikarannan aikana Maarit Fred oli järjestämässä tietotekniikkakoulutusta ikäihmisille, vaikka opiston painopiste olivat työssä olevat.

-Tarjosimme mahdollisuutta perehtyä tietotekniikkaan, koska sen merkitys oli koko ajan kasvamassa. Koulutukseen tuli myös  eläkkeellä olevia ja siitä lähti ikäihmisten kouluttaminen.
- Heistä löytyi uusia kouluttajia kun pyysin kurssilaisia opettamaan  seuraavia kurssitettavia.

Modernia eläkeasumista

Muuttaessaan Leppävaarasta Helsinkiin Maarit Fred teki  asumisratkaisun, jolla hän erottuu yksinasuvien eläkeläisten kasvavasta joukosta. Hän osti yhdessä ystävänsä kanssa kahdessa kerroksessa olevan kerrostaloasunnon. Siinä on yhteinen keittiö ja olohuone, mutta kumpikin elää vapaasti omaa elämäänsä.

-  Lapsillekin tämä ratkaisu on hyvä, koska voimme ikääntyä yhdessä ja pitää silmällä toinen toisiamme.

Jatkuvan työnohessa opiskelunsa lomassa Maarit Fred on saanut neljä lasta. Ensin kaksi poikaa ja sitten kaksi tyttöä. Lastenlapsia on viisi, joista vanhin on jo lukiossa.

Maaritia haastatteli Sirkku Nyström

Kooste sarjasssa aiemmin ilmestyneistä esittelyistä
Henkilögalleria Enteriläinen esillä

maanantai 12. syyskuuta 2022

Ikinörtti jäsenretkillä - kesä 2022. Osa 2.

Retket Osa 2

Enterin suosittu jäsenetu on Jäsentoimintaryhmän järjestämät retket. Kesällä 2022 Enterin jäsenet tekivät retket Haminaan, Riihimäelle sekä Vesilahdelle Laukon kartanoon. Tässä Ikinörtissä tunnelmia kuvin Lasimuseosta ja Metsästysmuseosta Riihimäeltä sekä Laukon kartanosta.

Suomen Lasimuseo ja Metsästysmuseo

Vas. Enteriläiset lähdössä kiertokävelylle vanhalle Lasitehtaan tehdasalueelle.
Oik. Lasipuhaltajan patsas. Kuvat: Eija Kalliala

Riihimäen retken teimme kesäkuussa. Suomen Lasimuseossa oli perusnäyttelyn lisäksi meneillään Heikki Orvola - Materiaalien virtuoosi-Ambiente - Timo Sarpanevan painokankaita, sekä Polvesta polveen – Aada Vainio ja Heikki Punkari -näyttelyt. Metsästysmuseossa tutustuimme metsästyksen historiaan ja ajankohtaisnäyttelyihin. Alla pieni kuvakollaasi retkestä.

Kuvia Lasimuseosta. Kuvat: Eija Kalliala

Kuvia Lasimuseosta. Kuvat: Marita Kailovaara
 
Kuvat: Eija Kalliala ja Marita Kailovaara

Metsästysmuseossa. Kuvat: Eija Kalliala

Vas. Muinaissuomalaisten suksia. Oik. Kalliomaalaus kertoo, miten tärkeä hirvi on ollut muinaissuomalaisille. Kuvat: Eija Kalliala

Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaa. Kuvat: Eija Kalliala ja Marita Kailovaara

Suurriistanmetsästäjä Jaakko Ojanperän sali sisältää trofeita ja muita metsästysmuistoja yli sadasta eläinlajista ja alalajista Afrikasta, Aasiasta, Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.


Laukon kartano


Kuva: Marita Kailovaara

"Rautakautisesta ja keskiaikaisesta Laukon kylästä muotoutui Laukon kartano 1400-luvun kuluessa, kun suomalainen mahtisuku Kurjet asettui asumaan kauniille järviseudulle. Laukossa historian henki elää satumaisen kauniilla puistoalueella ja viljavassa kulttuurimaisemassa. Laukon kartano avautui 600-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi vuonna 2016 ensi kertaa suurelle yleisölle. Muutamassa vuodessa maineikkaasta historiakartanosta on kasvanut yksi Tampereen seudun suosituimpia kesämatkailukohteita." (Laukon kartano)

Enteriläisten kuvat esittelevät komean kartanon maisemia ja monipuolista toimintaa.

Kartanon omistaja Liisa Lagerstam ja Tapani Kokon Pakanakirkko. Enteriläisiä.
Kuvat: Eija Kalliala


Kuvia Pakanakirkosta. Kuvat: Eija Kalliala ja Marita Kailovaara

Vas. Heikki Marilan Apokalypsis-maalauksia.
Oik. Moosa Myllykankaan Häkki Laukon vanhassa kanalassa. Kuvat: Eija Kalliala


Nurkka Laukon kartanon Suomi Filmi -kahvilassa. Kuvat: Else Kruskopf ja Eija Kalliala

Kuvat: Else Kruskopf

Kuva: Eija Kalliala

Kiitos Jäsentoimintaryhmälle retkien järjestämisestä, kuvaajille kiitos kuvista ja kiitos seurasta kaikille mukana olleille! 

Katso tulevat Jäsentapahtumat Enterin sivulta. ENTER ry:n jäseneksi voi liittyä helposti täyttämällä ja lähettämällä jäsenyyslomakkeen. Saat vahvistuksen jäsenyydestäsi sähköpostitse noin viikon sisällä jäsenhakemuksesi jättämisestä.

maanantai 5. syyskuuta 2022

Kännykkäilmiön keskiössä—näppäilystä pyyhkäisyihin

 ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 8

Tässä Ikinörtin historiasarjassa on julkaistu Anja Mäkisen kirjoitukset Enterin synnystä ja kännykkätoiminnan alkuajoista. Jatkan historiaa kännykkätoiminnasta ja Kampin opastuksesta aloittaen siitä, kun tulin soneralaisten  Anja Mäkisen ja Saija Lehtimäen pitämälle kännykkäluotsikurssille vuonna 2000.

Matkan varrelta - kännykkäluotsit

Monipuolisella kurssilla käsiteltiin kaikki silloiset matkapuhelimen toiminnot ja operaattoreiden palvelut. Avasimme erilaisten puhelimien kuoret ja siinä opittiin niksit, miten esimerkiksi SIM- kortti ja akku pitää laittaa paikoilleen.

Jokainen joutui pitämään opastavan esityksen jostain puhelimen toiminnosta. Oma aiheeni oli tekstiviestit. Perustelin monella tapaa, miksi kannattaa käyttää tekstiviestejä ja miten niitä oppii tekemään. Siihen aikaan oli valttia valistaa, että tekstiviesti on kätevä tapa viestiä, jos kuulo on alentunut. Tämä neuvo pätee yhä.

Kurssi oli niin innostava, että lähdin mukaan täysillä. Olenkin saanut Enterin toiminnasta eläkepäiviin tosi kehittävän ja monipuolisen harrastuksen ja paljon hyviä, samoista asioista kiinnostuneita ystäviä.

Niin kauan kun Anja sai Soneralla työskenneltyään olla mukana toiminnassa, hän järjesti Enterin kanssa paikkoja, joissa käytiin kännykkää opastamassa. Kun  hän joutui organisaatiomuutoksen myötä jättämään kännykkätoiminnan, mietittiin porukalla mahdollisuutta jatkaa opastamista. Kaikki opastajat halusivat  jatkaa hyvää toimintaa ja niinpä  lupauduin ryhmän vetäjäksi eli kännykkäluotsikoordinaattoriksi. Pentti Suonikko oli  keksinyt hyvän nimen kännykkäluotsi. Luotseja olivat silloin lisäkseni ainakin Maisa, Laina, Liisa, Mirja, Ritva, Sylvia, Mirja K, Liisa K, Pirkko Y, Urho, Pentti, Raija, Pirkko H, Pirkko K, Kaarina ja Marjatta L. Muutama heistä opastaa vieläkin. Opastuksessa innostettiin ja houkuteltiin sopivilta vaikuttavia henkilöitä mukaan Enteriin ja opastajiksi.

Enterin toimintaa esittelevä dia vuodelta 2004

Kännykkäklubi - nykyisin palaute-, opintopiiri

Jo "Anjan aikoina" oli ollut kerran kuukaudessa erillinen kännykkäklubi eli  luotsien yhteinen palautepalaveri, jossa kerrottiin minkälaisia opastuksia oli kullakin ollut. Tämä tapa otettiin sitten jokaisen  opastuskerran jälkeiseen käyttöön saatuamme vakiotilat Kampin palvelukeskuksesta. Näissä palautekeskusteluissa opitaan pohtien toisten opastustilanteista ja ratkotuista ongelmista, eikä mikään jää vaivaamaan mieltä.

Luotsien suositut luennot

Anja oli pitänyt kännykkäaiheisia luentoja ja jatkoin niitä Pentti Suonikon kanssa. Maisa Krokfors piti tilaisuuksia myös  ruotsinkielisille ryhmille. Opastustakin on koko ajan ollut saatavilla myös ruotsiksi sekä englanniksi.

Alkuun käytettiin luentojen tukena  kalvoja, jotka yhdessä ideoimme ja teimme.  Joissakin paikoissa (kuten Heureka, Työväenopisto ja Kalliola) oli jo käytettävissä dokumenttikamera, mikä auttoi kovasti näppäinpuhelinten toimintojen havainnollistamista.

Luentojen aiheina olivat Kännykkä tutuksi, Kännykkä turvaksi ja avuksi, Millaiset laitteet seniorille ja vinkkejä käyttöön. Luentojen jälkeen oli yleensä opastusta, jossa mukana olleet harjoittelivat luennolla opittua omilla kännyköillään. Luennoilla olleet uskaltautuivat sitten helpommin opastuksiin, kun huomasivat, etteivät ole yksin ongelmineen.

Kerran alkuaikoina  mennessämme ryhmänä sisälle opastuspaikkaan, kuului jostain ihmettelevä ja epäilevä ääni: “Noin vanhoja!” Silloin ei vielä oltu totuttu, että ikäihmisetkin voivat opettaa digitaitoja toisille.

Luentoja pyydettiin kaikkiin palvelukeskuksiin ja eri eläkeläisyhdistysten tilaisuuksiin sekä seurakuntien eläkeläisryhmiin niin Helsinkiin kuin Vantaalle ja Espooseen. Opastuksia oli myös kuuloyhdistyksen sekä invalidien yhdistyksen jäsenille.  Käytiin  Keravallakin, Pirkko Kyttälän opastuspaikassa Talkoorenkaassa. Maisa Krokfors oli järjestänyt Heinolan asuntomessualueelle paikan, jossa porukalla opastettiin. Saimme vierailla samalla Maisan mukavassa kesäpaikassa, ja siitä jäi mukavat muistot.  Kännykkäluotsit olivat myös mukana Tampereella Hyvä Ikä -messuilla ja monipäiväisessä Heurekan tapahtumassa opastamassa.

Dia "Kännykät ovat nykyaikaa"
     Yhdistysdia vuodelta 2004, jolloin oli  Hyvä Ikä -messut

Digi ei olekaan ihan uusi asia

Monasti vuosina 2006-07 työväenopistoilla oli luentoni peräkkäin viestintäneuvos Tauno Äijälän pitämän koulutustilaisuuden kanssa. Hän luennoi digilähettiläänä kansalaisille ahkerasti helpottaakseen  siirtymistä ja sopeutumista digitelevisioaikaan. Digisovitin  piti hankkia ja hän koulutti siihen ja asennukseen vapaaehtoisia auttamaan varsinkin ikäihmisiä.

Kännykkäilmiö näkyi mediassa juttuina ja paremmuus-testeinä

Kännykkäluotsien toiminta kiinnosti mediaa  ja toiminnastamme tehtiin kokonainen Kuningaskuluttaja-ohjelma, joka loppui Kampin lauluryhmän laulamaan Puhelinlangat laulaa - lauluun. Pääsimme myös Puoli yhdeksän -uutisiin -  kotonani kuvattiin käytössä olevia kännykän apuneuvoja, joita olin opastanut ystäväni ottamaan käyttöön. Esimerkkinä näytettiin muistutukset lääkkeiden ottamisesta ja tärkeistä tapaamisista.

Radiossakin musiikkiohjelman lomassa esitettiin nauhoitettuja kännykänkäytön kysymyksiä ja olin vastaamassa niihin, mikä toi yhteydenottoja ympäri Suomea. Vuosi oli silloin 2004.

Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Kuluttaja tekivät kännykkätestejä, joissa kännykkäluotsit yhdessä käyttäjien kanssa olivat testaajina.

Näiden tilaisuuksien myötä Enterin kännykkäopastustoiminta tuli tutuksi ja kännykkätilaisuuksiin oli ruuhkaa. Kampin palvelukeskuksessa oli ensin torstaisin kaksi kertaa kuukaudessa opastusta ja sitten vuodesta 2005 saimme sieltä joka tiistaille tilat. Kampin remontin aikana toimintamme siirtyi vuodeksi väistötiloihin Käenkujalle ja sieltä palattiin Kamppiin uusittuihin tiloihin.

Nokialaisten rinnalle muitakin merkkejä

Laitteet olivat näppäinkännyköitä - etupäässä Nokiaa, jonka uusia malleja tulikin markkinoille koko ajan. Tein Anjan mallin mukaisen valikkokaavion heti saadessani uuden mallin tutkittavakseni.
Kaaviot helpottivat opastajaa ja opastettavaa löytämään missä mikin toiminto sijaitsi. Lisäksi tein kullekin mallille perustoiminnoista käyttöohjeet selkokielellä. Näitä  annettiin sitten opastettaville.

Nokian lisäksi markkinoilla oli muitakin merkkejä oli kuten Motorola, Sony Ericsson, Siemens  ja Panasonic. Myöhemmin tuli vielä ruotsalaisvalmisteiset Dorot ja itävaltalainen Emporia, jotka oli erityisesti senioreille suunniteltuja.  Kävimme usein opastuksesta tullessamme operaattoreiden myymälöissä tutkimassa, mitä uusia malleja on tulossa ja näin osaisimme ennakoida tulevat opastukset. Kerran sellaisella käynnillä tuli heräteostos Nokia 6101, joka oli tosi hyvä puhelin ja on tallessa vieläkin.

esillä erilaisia näppäinpuhelimia
Kun näppäimet olivat niin pieniä tein näppäimistöstä A4 kokoisen kuvan, joka helpotti varsinkin tekstiviestien kirjoittamisessa. Idea siihen tuli tarpeesta näkövammaisille Iiriksessä pitämässämme opastustilaisuudessa. Iiriksessä kävimmekin opastamassa monta kertaa ja jopa heidän kesäpaikassaan Tuusulassa. Enter oli mukana kehittämässä selkonäppäimistö-aputarraa ja saimme niitä käyttöömme avuksi opastettavan puhelimen näppäimistön päälle laitettavaksi.

Kännykän näppäimistön selkokuva 2013
Kännykän näppäimistön selkokuva vuodelta 2013

Kännykän toimintojen monipuolistuminen lisäsi opastettavia aiheita

Kun oli siirrytty euroon, opastimme kännykällä rahan muunnokset.
Kännykät ei osanneet itse vaihtaa aikaa automaattisesti ja ajan asettaminen olikin merkittävä opastusaihe aina kesä- ja talviaikaan siirryttäessä. Perustoimintoja kuten soittoa, vastaamista, yhteystietojen laittamista, tekstiviestien lukua, kirjoitusta ja poistoja opetettiin ja kun kameroita alkoi olla puhelimissa, niiden käyttökin otettiin haltuun. Kännykästä tietokoneelle siirto sekä tekstiviestien tallennus tietokoneelle oli jo osaavimpien toiveena. Tekstiviestit olikin sellainen aihe, joka ensimmäistä kertaa onnistuessaan aiheutti jopa kaulaan kapsahtamisen.

Turvallisuutta painotettiin jakamalla tekemäämme monistetta ”Kännykkä turvaksi ja avuksi”, jossa neuvottiin hätänumeroon soitto ja korostettiin puhelimen mukana pitämistä. Sitä monistetta olemme pitäneet ajan tasalla laitteiden ja ohjelmistojen kehittyessä.


Kerran olimme  pitämässä tilaisuutta 15 ikäihmisen ryhmälle, ja olin juuri kertonut puhelimen mukana pitämisen tärkeydestä. Yksi osallistuja sanoi lankapuhelimen riittävän ja ettei aio hankkia eikä pitää kännykkää mukanaan. Silloin eräs yli 90-vuotias rouva pyysi puheenvuoroa ja kertoi, ettei häntä tässä olisi, ellei hänellä olisi ollut kännykkä mukana palatessaan talvella saaresta mökiltään. Hän oli liikkunut hiihtäen, kaatunut ja reisiluu oli murtunut. Hän oli soittanut pojalleen, joka tiesi, mihin apua tarvitaan ja ohjasi ambulanssin paikalle. Silloin  näppäinpuhelinten aikaan ei ollut vielä paikannuspalvelua eikä 112-sovellusta. Porukka hiljeni ja kännykän vastustus vaimeni. Vertaisen sana tehosi.

Tukikohtana Kampin palvelukeskus

Kampin palvelukeskus on koko ajan ollut hyvä kumppani opastustoiminnallemme. He ovat vastaanottaneet opastukseen ilmoittautumiset ja olemme saaneet käyttää heidän laitteitaan kuten dokumenttikameraa, videotykkiä ja tietokoneita.

Kännykän opastaminen on tosi hauskaa ja mielenkiintoista

Minulle opastaminen on koska ja missä vain tapahtuvaa ja voin suositella muillekin siitä harrastukseksi eläkepäiviin. Kerran mennessäni Kamppiin opastamaan, metrossa henkilö vieressäni pähkäili kännykkänsä kanssa, enkä malttanut olla kysymättä, mikä on noin hankalaa. Siitä tulikin metromatkan kestänyt opastus ja kassistani löytyi sille puhelimelle tekemäni selko-ohjeetkin,  ja samalla meni eteenpäin tietoa Enteristä.

Nokian myymälässä Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa kävimme usein tutkimassa uutuuksia ja kyselemässä esimerkiksi näkemisen ongelmiin ratkaisuja. Kerran olivat jotenkin salaperäisiä, sillä eivät saaneet kertoa, että älypuhelimet ovat juuri tulossa Nokialta. Niissä oli juuri niitä kyselemiämme toimintoja.

Vähitellen kuului tietoja älykännyköiden tulosta ja pohdimme, ettei niitä varmaan ikäihmiset hanki. Mutta toisin kävi. Nokia Lumia 800 ja 710 julkistettiin lokakuussa vuonna  2011. Itsekin sitten ostin Nokia Lumia 800 heti, kun se tuli markkinoille. Niistä älypuhelimista sitten toisessa ikinörtin jutussa lisää.

Enterin kännykkä- ja tablettiopastus jatkuu taas Kampin palvelukeskuksessa 6.9. Klo 10-11:30. Ajanvaraus puh. 09 3104 4513


Lea Grönlund
kännykkäopastuksen konkari vuodesta 2000 - ja vieläkin innostunut!

Enter 25 -logo

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa
juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 


Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan

Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa

Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012

Osa 7 Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa