torstai 27. syyskuuta 2018

Mikä ihme se salasana nyt olikaan?

Tietoturvasta - Osa 2
                                              
Pitäisi päästä katsomaan  Facebookia, kurkata sähköposteja, lukea Hesaria tai muuten käyttää jotain netissä olevaa palvelua, mutta salasana on hukassa. Kaikille varmasti tuttu tilanne. Erityisesti puhelinta vaihdettaessa pitäisi tietää Google-tilin tai Apple-tilin salasana. Viimeistään Enterin opastaja kysyy salasanaa, kun pitäisi asentaa puhelimeen HSL:n reittiopas.

Tili ja sähköpostiosoite ovat mukavan sekoittavia nimityksiä, joita käytetään lähes kaikissa netin palveluissa tai puhelimen sovelluksissa. Ikinörtin juttu http://ikinortti.blogspot.com/2018/01/yksinpuhelu-aiheesta-tili.html kertoo tilistä.

Käyttäjätilin, jota lyhyesti tiliksi kutsutaan, tarkoitus on pääasiassa kytkeä käyttäjä johonkin tiettyyn netissä tai sovelluksen kautta käytettävään palveluun. Käyttäjänimenä noissa taas käytetään nykyään  useimmiten sähköpostiosoitetta, näin palvelun tuottaja voi lähestyä sinua myös mukavilla viesteillä tai pahimmassa tapauksessa tietysti luovuttaa sähköpostiosoitteen jollekin ulkopuoliselle, jolloin postilaatikkoon alkaa kolahdella mielenkiintoisia tarjouksia. Vai mitenkäs niihin pitikään suhtautua?

Mutta sitten nuo palvelut vaativat vielä salasanan, jotta kuka tahansa ei pystyisi sinuna käyttämään palvelua. Ihan kiva, mutta salasanan keksiminen kaikkiin palveluihin onkin sitten hankalampaa. Usein salasanaan vielä liittyy erilaisia sääntöjä, kuten isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita, erikoismerkkejä ja pituus. Sitten, kun kaikki säännöt täyttävän salasanan keksii lemmikin, lasten tai puolison nimestä lisäämällä numeroita ja hässäkkämerkkejä, pääsee lopulta käyttämään itse palvelua. Entäs seuraavalla kerralla, ehkä muutaman viikon kuluttua, kun salasanaa taas tarvittaisiin, niin ei enää muistakaan miten nokkelasti keksi kelpaavan salasanan.

Ei siis ihme, että yleisin salasana edelleen on 123456 tai vastaava. No, eipä tuo kovin hyvin suojaa väärinkäytökseltä. Hyvän salasanan saa yhdistämällä kaksi tai kolme sanaa. Esimerkiksi salasanan TampereAamulehti1980 murtamiseen rikolliset tarvitsisivat yli 100 vuotta. Salasanan voi testata osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan .

Salasana talteen
Vaikka keksisit hyvin muistettavan salasanan pitää se kirjoittaa itselle muistiin. Salasanoja varten kannattaa ottaa käyttöön vihko, johon kirjoittaa aina kaikki erilaiset salasanat ja koodit, joita tietokoneen, puhelimen ja internetin käytössä joutuu keksimään. Kirjoita myös palvelun nimi ja se sähköpostitunnus, jolla palvelua käytät. Jos vaihdat salasanan, kirjoita myös uusi salasana muistiin ja pyyhi vanha yli.

Jos palvelu, erityisesti Microsoft, Google tai Apple kysyy puhelinnumeroa, anna ehdottomasti heille myös puhelinnumerosi. Näin tarvittaessa salasana voidaan helposti vaihtaa, ja voit sen verran luottaa noihin kolmeen, että sieltä ei puhelimeen tule turhia viestejä tai soittoja.

Oman lukunsa sitten muodostavat pankki-, terveys-, viranomaispalvelut, sekä muut palvelut, joiden on ehdottomasti varmistettava, että palvelun käyttäjä todella olet sinä henkilökohtaisesti. Yleisimmin näissä nykyään käytetään tunnistautumista pankkitunnuksilla. Sinällään tuo on turvallinen pankkien tarjoama palvelu, joka ei suinkaan ole palvelutuottajille halpaa. Kullakin pankilla on oma tapansa tunnistautumiseen, on tunnuslukukortteja, puhelinsovelluksia tai älykortteja (Nordea).

Lisää kirjautumisesta, tunnistautumisesta ja tunnistatumisviesteistä Enterin vapaaehtoisten kirjoittamasta oppaassa Kirjautuminen ja tunnistautuminen sähköisissä palveluissa

Opas löytyy www.entersenior.fi Opiskele itse -sivustolta.

Esa Martonen
vertaisopastaja

perjantai 21. syyskuuta 2018

Vertaisopastajat verkostoitumassa Joensuussa

Vapaaehtoisten vertaisopastajien valtakunnallisen tapaamisen järjesti tänä vuonna Joen Severi Joensuussa 15.–16.9.2018. Mukana oli edustajia pääkaupunkiseudun Enteristä, Tampereen Mukanetista, Kuopion ja Pohjois-Savon alueen Savonetista sekä Jyväskylän Geronetista.

Enterin edustus Joensuussa, 6 vertaisopastajaa ja toimiston väki
                                                                                Kuva:Teija Saarinen, VTKL
Ensimmäisenä päivänä Ortodoksisen kulttuurikeskuksen ravintola Eliaksessa kuuntelimme alustuksia elämänilosta ja digitaalisesta vallankumouksesta, teimme ryhmätöitä, tutustuimme robotteihin ja nautimme sydämellä valmistettuja herkkuja tuoreista, kotimaisista raaka-aineista. Toisena päivänä tutustuimme Heinäveden Valamon historiaan ja nykypäivään ja nautimme maukkaan lounaan ravintola Trapesassa. Valamon oppaamme oli talkoolainen, siis vapaaehtoinen, kuten mekin.

Uusi Valamon luostari             Kuva: Nina Ziessler

Valamon luostari            Kuva: Päivi Savolainen
Ikoni Uuden Valamon luostarin seinällä
                              Kuva: Päivi Savolainen
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen alusti vapaaehtoistyöstä ja elämänilosta, lausui runoja ja innosti meitä ryhmäporinoihin. Aivot tarvitsevat lepoa ja aktiivisuutta tasapainoisesti. Kun ihminen asennoituu myönteisesti, hän näkee herkästi hyviä asioita elämässään. Saat enemmän aikaan, kun kiität itseäsi ja toisia. Opi nauramaan itsellesi.

Digitaalinen vallankumous, professori Matti Tedre, Itä-Suomen yliopisto
                                                 Kuva: Nina Ziessler
Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Matti Tedre kuvasi teknologista murrosta Kopernikuksesta ja Galileista nykypäivään ja tulevaisuuteen:
Esimerkiksi metsurin työ on muuttunut. Pokasahaan tarvittiin kaksi metsuria, moottorisahaan vain yksi, nyt metsäkone tekee monen metsurin työt ja sen ohjaimissa tarvitaan tietotekniikan osaamista. Mitä kone ei osaisi? Matematiikkaa? Shakkia? Kuvien tunnistamista? Auton ajamista? Uutisartikkelien kirjoittamista? Lääketieteellistä diagnosointia? Kone osaa niitä kaikkia – eikä sen tarvitse tajuta mitään niitä tehdäkseen. Computational thinking (koneajattelu, algoritminen ajattelu) ja datalukutaito ovat tulevaisuuden taitoja. Niihin kannattaa panostaa.

Timo Pappinen, Robotiikka nyt ja tulevaisuudessa       Kuva: Eija Kalliala
Projektiasiantuntija Timo Pappinen Riverian RoboBisnes-hankkeesta esitteli meille robotteja, joita oli tuotu Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alakertaan. Muutamat roboteista osasivat suomea, useimmat vain englantia. Nao-robotit tanssivat ja eläinrobotit antoivat helliä itseään.

 Robottikissa, liikuteltava robottiroskis ja robottikoiria             Kuvat: Nina Ziessler ja Päivi Savolainen
Viikonlopun anti oli mahtava. Tärkein anti oli kuitenkin eri paikkakunnilla toimivien vapaaehtoisten vertaisopastajien kohtaaminen ja verkostoituminen.
Kiitos Joen Severille järjestelyistä ja kiitos kaikille osallistujille!

Eija Kalliala - Enterin vertaisopastaja

perjantai 14. syyskuuta 2018

Twiittaavat seniorit

Twitter on suosittu sosiaalisen median palvelu, mutta ikäihmiset eivät ole siellä näkyvästi edustettuina. Twitter on monien keskustelujen näyttämö ja uutisissakin viitataan usein eri henkilöiden twiittauksiin. Pitäisikö seniorien olla aktiivisempia Twitterissä? Ja miten se tapahtuisi käytännössä ?

Twitter elää hetkessä, siellä käsitellään juuri nyt tapahtuvia uutisia ja ilmiöitä. Twitter voi näyttää uuden käyttäjän silmiin kasalta irrallisia lyhyitä viestejä, eikä siitä meinaa saada otetta. Älä huolestu – tämä on normaalia. Anna Twitterille hieman aikaa ja alat saada siitä kiinni. Löydät  kiinnostavia seurattavia ja yhtäkkiä hommassa tuntuukin olevan järkeä.

Twitterissä twiitataan (tviitataan, viserretään) eli jaetaan tekstipohjaisia viestejä, jotka voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä. Viestit liitetään twitter-virrassa keskusteluiksi aihetunnisteiden avulla. Aihetunniste eli hashtag sisältää #-ristikkomerkin eli “risuaidan” ja avainsanan, jonka perusteella saman aihepiirin viestit löytyvät hakutoiminnolla.

Voit seurata Twitterissä keskusteluja esimerkiksi tunnisteella #sote, ilmiöitä #senioripelaajat, yhteisöjä @entersenior, organisaatioita @Yleisradio, yksityishenkilöitä @tapiohietamaki, taiteilijoita @soalmila, mediapersoonia, poliitikkoja, tutkijoita jne.

Twiittaavat seniorit

ENTER ry järjesti syyskuun alussa vapaaehtoisilleen sometyöpajan. Ajatuksena on lisätä Enterin näkyvyyttä sekä samalla kasvattaa ja tukea opastajien osaamista eri sosiaalisen median kanavissa. Näin Enteriin saadaan ns. somelähettiläitä, jotka tuovat viestintäämme erilaisia näkökulmia.

Työpajassa nousi toteutettaviksi loistavia ideoita, ja yksi niistä on “Twiittaavat seniorit”. Kokosimme yhteen listaan tietämiämme twiittaavia senioreita. Nyt heitä pääsee seuraamaan suoraan. Voit itsekin liittyä twiittaajien joukkoon.

Näin löydät listan “Twiittaavat seniorit”
  • Kirjaudu Twitteriin
  • Etsi hakutoiminnolla käyttäjä @entersenior.
  • Yäreunan valikossa oikealla reunassa näkyy kohta ‘Listat’ (kuvassa), paina siitä.
  • Eteen avautuvat kaikki Enterin luomat listat. Paina listaa ‘Twiittaavat seniorit’.
  • Vasempaan reunaan tulee painike ‘Tilaa’, paina siitä.
  • Jatkossa sinulle näkyvät myös tämän listan jäsenten twiitit.
Kerro Enterille itsestäsi (tai kaveristasi)  twiittaavana seniorina, lisäämme sinutkin mielellämme listalle. Parhaiten tämä onnistuu Twitterissä vinkkaamalla @entersenior.

Kirjoittajat:
Tiina Etelämäki @TiinaEtelamaki
Eija Kalliala @eijakalliala 
Aulikki Uusitalo-Kasvio @aukki3
@entersenior

Jos tarvitset ohjeita Twitterin käyttöön, tutustu oppaaseen:
http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitter-opas-vasta-alkajille/