torstai 19. marraskuuta 2020

Älykäs aeroponinen yhteisöpuutarha

Miten ruoka maapallolla riittäisi yhä kasvavalle väestölle, kun viljelyskelpoinen maa-alue kutistuu? Toisivatko tilanteeseen helpotusta uudenlaiset viljelytavat? Sellaisia pilotoitiin tänä syksynä Omnian AI Labin älykkäässä yhteisöpuutarhassa.


Enteriläiset pääsivät lokakuussa virtuaaliretkelle Omnian älykkäisiin aeroponisiin yhteisöpuutarhoihin, joista Sissi Maijala, yksi yhteisöpuutarhan viljelijöistä, kertoi Enterin virtuaalikahveilla. Näimme sinisiä muovitynnyreitä, joihin oli porattu reikiä putkiyhteille. Niihin oli istutettu kasveja, jotka ovat kasvaneet siemenistä kivivillassa. Ravintoliuosta pumpattiin tynnyrin ilmatilaan ja IoT-anturit valvoivat kasvua. Yhteisöpuutarhan kokonaisarkkitehtuurikaaviossa näkyivät viljely-yksiköt anturilaatikoineen ja antureineen, jotka lähettivät viestejä Googlen pilvipalveluun. Sieltä yhteisöpuutarhan viljelijät voivat tilata kännyynsä kuvia tai hälytyksiä esim. jos pöntöissä nestepinta tai ilmankosteus madaltuivat liikaa.


Virtuaaliretki oli mielenkiintoinen. Puheissa vilahtelivat anturit ja wifit, Rasberry Pi mainittiin, piuhoja kolvattiin, välillä koodattiin ja kastelukannuakin käytettiin. Olisiko tämä eräs tulevaisuuden älykäs keino saada lähiruokaa omasta olohuoneesta?

Anturit ja IOT-härpäkkeet   
Omnian syksyn kurssin päätös- ja samalla sadonkorjuuhetki oli 4.11.2020. Kurssilaiset ottivat kasveja mm. salaatteja kotona kasvatettaviksi. Sissi otti sitruunamelissaa, romansalattia sekä kaksi tomaattia, jotka hän laittoi tekemäänsä vesiviljelytynnyriin ns. bubleriin kasvamaan lisää. Salaatit menivät melkein heti ravinnoksi, sitruunamelissa voi hyvin ja siihen on kasvanut lisää lehtiä. Tomaatintaimet joutuivat olemaan ilman vettä iltaan asti, mutta ne ovat virkistyneet ajan myötä. Nyt niissä on jo pikku raakileita sekä uusia kukannuppuja. Jospa niistä vielä saa satoakin.
Sitruunamelissaa ja roomansalaattia 

Salvia kukkii  

Lehtipersiljaa 

Bubleri on sellainen vesiviljelyastia, jossa kasvit ovat vesiviljelyruukuissa samanlaisessa kivivillassa kuin tuossa aeroponisessa viljelyssä. Ruukut ovat melkein reunaa myöten vedestä ja ravintoliuoksesta koostuvassa viljelynesteessä, josta juuret ottavat tarvitsemansa ravinteet.

Bublerissa vesi hapetetaan esim. akvaariopumpulla ja ilmakivellä. Hapetusta tarvitaan, koska juuret ottavat happea vedestä. Juurien pitää olla pimeässä, jonka vuoksi bubleri on yleensä tumma tai muuten läpinäkymätön. Samasta syystä vesiviljelyruukkujen pinnalle laitetaan esim. hydrosoraa eli Leca-soraa, joka on poltettua savea. Se pitää ruukun pinnan pimennettynä ja estää nesteen ylimääräisen haihtumisen. Kesällä valo riittää, mutta syksystä lähtien pitää kasveille antaa lisävaloa. Tämä onnistuu esim. led-valoilla. Kasvit käyttävät yhteyttämiseen sinistä ja punaista valoa. 

Omnian innovaatiojohtaja Heidi Rajamaki-Partasen yhteisöpuutarhan pilotista kuvaama kuuden minuutin video:

https://youtu.be/4uhfRQ9Ky7s

Omnian AI Labin botti lähetteli Twitteriin vaikuttavia kuvia pilotista :

https://twitter.com/Omnia_AI_Lab


Syksyn yhteisöpuutarhapilotista oli uutinen Omnian sivustolla:

https://www.omnia.fi/uutiset/omnia-pilotoi-maailman-ensimmaista-alykasta-aeroponista-yhteisopuutarhaa


Kirjoittaneet: Enterin vapaaehtoiset Eija Kalliala ja Sissi Maijala

Kuvat: Sissi Maijala

perjantai 13. marraskuuta 2020

Mihin se puhelin nyt taas hävisi? - Android-puhelimen paikantaminen

Suurimmalla osalla meistä on varmaan joskus ollut kännykkä hukassa. Kun sitä ei löydy sieltä, mihin sen luulee laittaneensa, yleensä siihen yritetään soittaa. Mutta entä jos se on äänettömällä? Tai mitä jos se onkin tippunut taskusta tai viety laukusta?

Ei hätää - onneksi puhelimen voi etsiä näppärästi Googlen Paikanna puhelin -palvelun avulla. Android-puhelimet voidaan paikantaa, mikäli etsittävään laitteeseen on kirjauduttu Google-tilillä ja GPS-paikannus on päällä. 


Puhelimen paikannustoiminnolla pystyy toistamaan puhelimen soittoääntä, vaikka se olisi äänettömällä. Paikantamalla saa selville, onko puhelin jossain kotona vai hävinnyt muualle. Puhelinta etsivä voi myös suojata puhelimensa lukitsemalla sen. Tarvittaessa voi jopa tyhjentää  laitteesta tiedot, jolloin puhelin palautuu tehdasasetuksille ja kaikki tiedot hävitetään. 


Googlen Paikanna puhelin -palvelu löytyy osoitteesta www.google.com/android/find (pyydettäessä kirjaudu Google-tilillesi) tai Play-kaupasta hakusanoilla “etsi puhelin”.


Katso oheinen Enterin opastajan, Heikki Ristimäen video-ohjeistus Android-puhelimen paikannukseen ja laita vinkki muistiin vastaisen varalle. 


kuvitus
Enterin digivinkki: Etsitään kadonnut Android-puhelin

Jos iPhone, iPad tai iPod häviää tai viedään, ohjeistusta löytyy osoitteesta:   https://support.apple.com/fi-fi/HT201472.


Teksti: projektisuunnittelija Päivi Savolainen, ENTER ry (Heikki Ristimäen ohjeistuksen perusteella)

Video: Heikki Ristimäki, ENTER ry:n vapaaehtoinen

perjantai 6. marraskuuta 2020

Suomen vertaisopastajat ensimmäistä kertaa etänä yhdessä

 

                                                                  Kuva Juulia Andersson 
Kotitoimistolla juuri ennen tapahtuman alkua.
Vähäinen ensilumikin tuli maisemaa kaunistamaan.  

Suomessa on neljä senioreiden tietotekniikkayhdistystä, joilla on sama agenda: eläkkeellä olevat vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat ikätovereitaan tietotekniikan - nykyaikaisesti digin - käytössä. Nämä yhdistykset ovat ATK Seniorit Mukanetti ry, ENTER ry, Joen Severi ry ja Seniorien ATK-yhdistys SAVONETTI ry, joista lähes kaikilla 20 vuoden historia takanaan.  


Senioreiden digiopastamisen hyväksi maassamme tehdään toki paljon muutakin. Esimerkiksi monilla eläkeläisjärjestöillä on omia digiopastajia. Senioreiden digiopastustoimintaa koordinoi valtakunnallisesti Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta www.seniorsurf.fi


Neljän tietotekniikkayhdistyksen valtakunnallisilla vertaisopastajatapaamisilla on monien vuosien perinteet. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin vuonna 2013 Joensuussa ja siitä lähtien kukin yhdistys on vuorollaan ottanut tapahtuman vetovastuun. Kahtena vuonna järjestäjänä on ollut SeniorSurf. 


Tänä vuonna valtakunnallisen vertaisopastajatapaamisen järjestämisvuoro oli Enterillä. Tapahtuman suunnittelu alkoi jo 1,5 vuotta sitten, jolloin kaavailimme tapahtumapaikaksi uutta Keskustakirjasto Oodia. No, sitten kävi niin kuin kävi ja vuosi 2020 heitti eteemme aivan uudet haasteet. Ajan hengen mukaisesti vertaisopastajat ympäri Suomen päätettiin koota yhteen ensimmäistä kertaa etäyhteyksien avulla maanantaina 19.10.2020. 


Vaikka odotetut kohtaamiset siirtyivät verkkoon, seurasi tästä myös hyviä puolia. Verkkotapahtuma mahdollisti entistä laajemman osallistujakunnan ja kutsuimmekin mukaan SeniorSurfin kautta myös muiden tahojen digiopastajia. Ilmoittautuneita oli lopulta 165 ja yhtä aikaa linjoilla oli parhaimmillaan 127 osallistujaa. Lisäksi joidenkin nimimerkkien takaa löytyi kuulemma useampiakin osallistujia saman tietokoneen ääressä. Muut edustetut tahot olivat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien keskusliitto, HelsinkiMissio, Jyvälän Setlementti Jyväskylä, Kotkan Korttelikotiyhdistyksen digitutorit, Nurmijärven Opisto sekä Svenska Pensionärsförbundet. 

 

Tapahtuma oli ensimmäinen yli 100 henkilön etätapahtuma, jonka Enter on järjestänyt. Vaikka ohjelma ja muut yksityiskohdat oli suunniteltu hyvin etukäteen, erityisesti tekniikan ja nettiyhteyksien toimiminen jännitti. Alustana käytimme Zoomia (ja ison kokouksen lisätyökalua), ja kaikki kolme Enterin toimistotyöntekijää olivat omissa kodeissaan, eri nettiyhteyksien päässä. Ehkä tämäkin toi lisävarmuutta siihen, etteivät kaikkien linjat voi kerralla kaatua! Onneksi kaikki sujui hyvin, ja osallistujat pääsivät linjoille ilman suurempia ongelmia - ainakin kuuntelemaan, jos joku ei omaa mikrofoniaan päälle saanutkaan.


Tapahtuman teemana “Etänä yhdessä - senioreiden digitaitojen tukeminen”


Päivä oli jaettu kahteen kahden tunnin osioon. Aamupäivällä kuulimme kunkin tietotekniikkayhdistyksen kuulumisia näin koronan sävyttämän vuoden varrelta ja totesimme, että hyvinkin samanlaisissa tunnelmissa ollaan. Työt eivät loppuneet, vaikka korona tuli, oikeastaan päinvastoin. Digitaitoja tarvitaan entistä enemmän ja nyt syksyllä tarjolla onkin ollut niin lähiopastusta maskien ja muiden turvatoimien saattelemana kuin etäopastusta erilaisin keinoin. 


Enterin työryhmä esitteli Seniorin digitaitoihin liittyvää kokonaisuuttaan, joka on julkaistu myös yhdistyksen Opiskele itse -sivuilla . Tätä voi hyödyntää digiopastuksissa käymällä listoja läpi yhdessä opastettavan kanssa sekä opastajan itseopiskelun tueksi.


Tietokoneen ääressä ergonomia ja tauot ovat tärkeitä, joten välipalana jumppasimme Selkäliiton Jumppakissan tahtiin.


Lounastauon jälkeen eOppimiskeskuksen Kaisa Honkonen vastasi päivän asiantuntijapuheenvuorosta otsikolla “Miten olla etänä läsnä?”. Kaisa keskittyi puheenvuorossaan verkossa oppimisen rakennusaineisiin, eli läsnäolon tunteeseen, vuorovaikutukseen ja yhteisöön. Etätilaisuudet ovat osa nykypäivää ja näistäkin tilanteista meillä on mahdollisuuksia luoda oikeasti merkittäviä! Päivän aikana myös SeniorSurf kertoi ajankohtaisista kuulumisistaan ja materiaaleistaan vertaisopastusten hyödyksi.

Kohtaamiset Zoomin ryhmätyöhuoneissa iltaohjelman korvaajina

Valtakunnallisten tapaamisten parasta antia ovat yleensä olleet kohtaamiset ja kuulumisten vaihto iltaohjelmineen. Vaikka tällä kertaa puitteet olivat toisenlaiset, halusimme nytkin tarjota mahdollisuuden yhdessä keskustelulle Zoomin ryhmätyöhuoneiden avulla. Osallistujat pohtivat esimerkiksi sitä, miten digiopastajat voisivat enemmän hyödyntää etäyhteyksiä ja niiden mahdollisuuksia. “Enempi vuorovaikutus lisäisi tietoa, tietämyksen hyödyntämistä ja ainakin jakaisi sitä laajemmalle piirille”. Puhuttiin esimerkiksi etätietoiskuista avoimina kaikille, opintopiirien/ intressiryhmien perustamisesta sekä valtakunnallisesta vertaistuesta. Paljon toivottiin kuukausittaisia juttutuokioita opastajille, ja SeniorSurf lupailikin ottaa koppia ensimmäisestä opastajien etäjuttutuokiosta.


Loppuhuipennuksena yllätysesiintyjä


Valtakunnalisten tapaamisten agendaan on aina kuulunut myös virkistäytyminen: tällä kertaa etätapaamisemme loppuhuipennuksena toimi yllätysesiintyjä, imitaattori Jarkko Tamminen. Hän loihti niin Tarja Halosen, Andy McCoyn kuin Aira Samulininkin osallistujien olohuoneeseen. Olimme vaikuttuneita, miten tarkkaan kyseiset hahmot olivat seuranneet päivämme ohjelmaa!


Jotain tilaisuuden ja yhteistyön arvostuksesta kertoo osaltaan myös hyvä vastausprosentti palautekyselyyn (31%). Avoimista vastauksista huokui selvästi arvostus sitä kohtaan, että yhteinen tapaaminen oli teknisesti mahdollista järjestää. “Kuvittelin, että kodissani oli vieras juttelemassa, niin mukavalle tuntui. Kiitos!” Vastaavia tilaisuuksia toivottiin jatkossakin. Saimme myös ideoita kehittää tulevia etätilaisuuksiamme. Vertaisuudessa on voimaa - ja etänä voimme olla entistä pienemmällä kynnyksellä yhteydessä.


Enter kiittää kaikkia osallistujia, esiintyjiä sekä tilaisuuden suunnitteluporukkaa! Ensi vuonna näemme Kuopiossa Savonetin vieraana, toivottavasti tällä kertaa vaihteeksi läsnä.


Päivästä raportoivat

Nina, Päivi ja Juulia Enterin toimistolta

keskiviikko 4. marraskuuta 2020

Seniorin digitaidoista

Enter ry:n vertaisopastuksissa kuulee usein tuskastuneita tunnustuksia: ”en ymmärrä tietotekniikasta mitään”. Tähän vastataan lohdullisesti, että riittää kun opettelet käyttämään tarvitsemiasi digipalveluita. Jääköön tietotekniikan syvällisempi ymmärtäminen nörteille. 

kuvitus
Mitä sitten ovat ne digipalveluiden perusasiat, jotka seniorin tulisi opetella? Mitä digitaitoja seniori tarvitsee, jotta saisi asiansa hoidettua arjen digimaailmassa? Tätä olemme pohtineet Enter ry:n työryhmässä. Kansalaisopistojen liitto on pohtinut samaa asiaa hieman laajemmin ja määritellyt Kansalaisen digitaidot kansalaisopistojen kurssitoiminnan rungoksi. Liiton mielestä kansalaisen tulisi osata ainakin perusteet seuraavista digitaidoista: päätelaitteen käyttö, sähköiset palvelut, tiedonhallinta, tiedonhaku, internetin käyttö, tekstinkäsittely, sosiaalinen media, sähköposti ja kuvankäsittely. Näiden taitojen tueksi tarvitaan lisäksi peruskäsitteiden hallintaa, tietoturvan perusymmärrystä, ongelmanratkaisua sekä digirohkeutta uuden oppimiseen.

Kansalaisen digitaidoista saimme hyvän pohjan seniorin digitaitojen määrittelyyn. Emme kuitenkaan tyytyneet taitojen luettelointiin vain otsikkotasolla, vaan kerromme myös mitä se käytännössä tarkoittaa. Esimerkiksi ”päätelaitteen hallinta” ei aukene aloittelijalle ja jaoimmekin sen kahteen osaan Älypuhelimen tai tabletin peruskäyttötaidot sekä Windows 10 tietokoneen peruskäyttötaidot.

digitaidon osatekijät

Seniorin digitaitojen määrittely ei ollut helppoa. Rajanveto perustaidon ja edistyneemmän käytön välillä oli välillä haastavaa. Päätimme pitäytyä vain tavallisimmissa tavoissa käyttää digiä emmekä esittele erilaisia kikkailuja.  Laitteiden osalta keskitymme vain kahteen yleisimpään: älypuhelimeen/tablettiin ja Windows 10 tietokoneeseen.

Olemme kirjanneet seniorin digitaidot tarkistuslistojen muotoon, jotta niiden avulla olisi helppo muodostaa käsitys joko omasta taitotasosta tai opastettavan taitotasosta. Listat voivat toimia myös kimmokkeena uuden taidon opetteluun. Kaikkia tarkistuslistojen asioita ei tarvitse kuitenkaan osata. Niistä voi poimia vain itselleen tarpeelliset asiat ja keskittyä niiden hallintaan. 

Tutustu seniorin digitaitoihin Enterin Opiskele itse -sivulla.

Tuulikki Paturi hallituksen puheenjohtaja ENTER  ry

Aiheesta järjestetään etätietoiskuja marraskuussa 10.-26.11.2020 

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Tapahtumakalenterissa. Ladattava mainosmateriaali tästä:

PDF-tiedostoSedi 2020.pdf (365 kB)
Seniorin digitaidot - etätietoiskusarja, mainos tulostettavaksi
Sedi 2020.png (649 kB)
Seniorin digitaidot - etätietoiskusarja, mainos kuvatiedostona