“Eteenpäin mennään esteet ylittäen“ - Enterin jäsenkysely

Enterin lähes tuhannen henkilön jäsenistölle lähetettiin helmikuussa sähköinen jäsenkysely, jossa he saivat arvioida yhdistyksen vuoden 2020 toimintaa sekä toivoa tietoiskuaiheita ja antaa kehittämisehdotuksia. Vastauksia saimme yhteensä 183 (19% jäsenkunnasta). Kyselyyn vastanneista 75 toimii vertaisopastajina.

Vastauksissa korostui jäsenistön tyytyväisyys toimintaan ja erityisesti koronaepidemian vuoksi tehtyyn nopeaan etäloikkaan. Tähän viittaa myös kirjoituksen otsikko: vaikka Enterin eteen tulee yllättäviä asioita niin pyrimme aina eteenpäin. Tietotekniikan kanssa myös jokaiselle käyttäjälle tulee eteen haasteita, mutta niistä voi selvitä muun muassa Enterin avustuksella.   

Alla olevassa kuviossa 1. on esitetty vastaajien tyytyväisyys Enterin tarjoamaan toimintaan. Kaikkein tyytyväisimpiä vastaajat ovat lähiopastukseen, mikä on hienoa, koska se on kuitenkin Enterin tärkein perustoiminta.

Kuvio 1. Tyytyväisyys yhdistyksen toimintaan

Kyselyn perusteella myös toiminnan organisointiin, tiedottamiseen, jäsenistön vaikutusmahdollisuuksiin sekä toimiston asiakaspalveluun oltiin yhtä lailla tyytyväisiä kuin itse toimintaankin.

Miksi jäsenet sitten haluavat olla Enterissä jäsenenä? Tietotekniikan kehityksessä ajan tasalla pysyminen on se päällimmäisin syy (96% vastanneista). Lisäksi sosiaalisuus eli toisten senioreiden tapaaminen on tärkeää (48% vastanneista). 32% vastanneista arvostaa jäsenretkiä, mikä näkyykin siinä, että jäsenet ovat aktiivisia retkeläisiä ja monet retket täyttyvät hetkessä. Kyselyyn vastanneille vertaisopastajille toki opastajana toimiminen on tärkeä syy olla mukana.

Vuosi 2020 oli hyvin poikkeuksellinen, kuten kaikki tiedämme. Mitä Enterin jäsenistölle jäi päällimmäisenä vuodesta mieleen?

• Nopea ja ketterä reagointi koronaan etätoimintana. Ylipäätään että toiminta jatkui vireänä mahdollisuuksien rajoissa eikä lamaannuttu. Toisaalta moni myös kertoi, ettei ollut hyödyntänyt etätoimintoja.
• Lähiopastusten ja -tietoiskujen puute iso miinus - kyselyn vastauksissa kuitenkin korostettiin, ettei se toki ollut Enterin syytä.
• Vertaisopastajat oli harmissaan lähiopastuksen eli mielekkään harrastuksen päättymisestä.

Yhdistyksen toiminnan kannalta on tärkeää tietää se, miten Enterin toiminta on konkreettisesti hyödyttänyt jäsenistöä. 70% vastaajista sanoi, että Enteriltä saadut tiedot ja taidot ovat hyödyttäneet nimenomaan laitteiden ja sovellusten teknisessä hallinnassa. Hyvin monenlaiset käytännön vinkit” -tyylinen vastaus toistui.

Oppien koettiin paljon hyödyttäneen myös sosiaalisten suhteiden ylläpidossa sekä esimerkiksi itseilmaisussa tietotekniikan keinoin. Erikseen nostettiin esiin etäohjelmien tuoma hyöty: oppiminen niiden välityksellä sekä sosiaalinen vuorovaikutus. Kaikkiaan Enteriltä saadut opit edistivät minäpystyvyyttä sekä elämänhallinnan tunnetta. “Tuntee pysyvänsä ajan tasalla ja on tunne, että saa tukea jos tarvitsee.” Tietotekniikan kanssa toimimisen motivaatiota lisää selkeästi se, että tietää mistä apua helposti saa. Sen voi todeta myös tämän kirjoituksen loppukaneetista.

Kuluvalle vuodelle jätettiin runsaasti ehdotuksia ja toiveita. Tänne Ikinörttiin toivottiin omakohtaisia kertomuksia, ja suosittua Enteriläinen esillä -sarjaa siis tullaan edelleen jatkamaan. Jäsenretkiä toivottiin mm. teattereihin, kartanoihin ja esimerkiksi TV/radiotoimituksiin. Ja jos fyysiset retket eivät onnistu niin sitten toiveena oli virtuaalisia retkiä.

Yhdistyksen nettisivustoon kaivattiin raikastusta sekä vanhojen materiaalien siivousta. Kerron salaisuuden: Enterin nettisivu tulee uudistumaan kesän aikana! Oranssista emme luovu, mutta muutoin värit tulevat raikastumaan ja samalla toki sivustoa siivotaan.

Tietoiskutoiveissa korostuu ajankohtaiset ja uudehkot asiat, kuten mm. etäyhteysohjelmat, Googlen palvelut, viestisovellus Signal ja Äly-TV. Menneiden vuosien tapaan toiveissa oli myös paljon valokuviin liittyviä asioita sekä tietoturvaan ja huijauksiin liittyviä.  

Vertaisopastajien vastaukset

Jäsenkyselyssä on myös muutama kysymys kohdennettu heille, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana opastaneet. Vertaisopastajien vastauksia saimme 75 kpl.

Alla olevassa kuviossa 2. tummalla turkoosilla olevat “täysin samaa mieltä” -vastaukset kertovat, että myös yhdistyksen vapaaehtoiset ovat pääosin tyytyväisiä opastustoimintaan.

   

Kuvio 2. Vertaisopastajien mielipide yhdistyksen opastustoiminnasta

Koronan vuoksi tauolla olleilta opastajilta kysyttiin myös erikseen kuulumisia.  
Monet kaipasivat opastamista, opastajakavereita, vertaistukea ja keskusteluita kasvokkain, myös opastettavia kaivattiin. Monet pitivät Enterin erilaisia etätilaisuuksia yhteisöllisyyttä tukevina. Muutama on myös nauttinut vapautuneesta ajasta, ja toisaalta muutama on myös kokenut etääntyneensä opastamisesta.

Mitä hyötyä vertaisopastajat kokevat saavansa itselleen tekemästään vapaaehtoistyöstä? Kuten kuviosta 3. käy ilmi, suurin osa vastaajista sanoo päällimmäisen hyödyn olevan omien tietotekniikkataitojen kasvaminen ja ylläpitäminen. Tämä on myös se, mitä opastajat suullisesti korostavat: vaikka kyseessä on vapaaehtoistoiminta ja toisten auttaminen, niin opastajilla on vahvasti motiivina oma oppiminen.

Kuvio 3. Mitä hyötyä opastamisesta on sinulle?

Loppukaneettina haluan palata vielä avun löytämisen ja motivaation suhteeseen, josta on oiva esimerkki tämä jonkun jäsenen avoin palaute:
 

Juulia Andersson

toiminnanjohtaja

Jäsenkyselyn vastausten analysointiin ovat osallistuneet myös Enterin muut toimistolaiset Nina Ziessler ja Päivi Savolainen.

Suomen vertaisopastajat ensimmäistä kertaa etänä yhdessä

 

                                                                  Kuva Juulia Andersson 
Kotitoimistolla juuri ennen tapahtuman alkua.
Vähäinen ensilumikin tuli maisemaa kaunistamaan.  

Suomessa on neljä senioreiden tietotekniikkayhdistystä, joilla on sama agenda: eläkkeellä olevat vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat ikätovereitaan tietotekniikan - nykyaikaisesti digin - käytössä. Nämä yhdistykset ovat ATK Seniorit Mukanetti ry, ENTER ry, Joen Severi ry ja Seniorien ATK-yhdistys SAVONETTI ry, joista lähes kaikilla 20 vuoden historia takanaan.  

Senioreiden digiopastamisen hyväksi maassamme tehdään toki paljon muutakin. Esimerkiksi monilla eläkeläisjärjestöillä on omia digiopastajia. Senioreiden digiopastustoimintaa koordinoi valtakunnallisesti Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta www.seniorsurf.fi

Neljän tietotekniikkayhdistyksen valtakunnallisilla vertaisopastajatapaamisilla on monien vuosien perinteet. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin vuonna 2013 Joensuussa ja siitä lähtien kukin yhdistys on vuorollaan ottanut tapahtuman vetovastuun. Kahtena vuonna järjestäjänä on ollut SeniorSurf. 

Tänä vuonna valtakunnallisen vertaisopastajatapaamisen järjestämisvuoro oli Enterillä. Tapahtuman suunnittelu alkoi jo 1,5 vuotta sitten, jolloin kaavailimme tapahtumapaikaksi uutta Keskustakirjasto Oodia. No, sitten kävi niin kuin kävi ja vuosi 2020 heitti eteemme aivan uudet haasteet. Ajan hengen mukaisesti vertaisopastajat ympäri Suomen päätettiin koota yhteen ensimmäistä kertaa etäyhteyksien avulla maanantaina 19.10.2020. 

Vaikka odotetut kohtaamiset siirtyivät verkkoon, seurasi tästä myös hyviä puolia. Verkkotapahtuma mahdollisti entistä laajemman osallistujakunnan ja kutsuimmekin mukaan SeniorSurfin kautta myös muiden tahojen digiopastajia. Ilmoittautuneita oli lopulta 165 ja yhtä aikaa linjoilla oli parhaimmillaan 127 osallistujaa. Lisäksi joidenkin nimimerkkien takaa löytyi kuulemma useampiakin osallistujia saman tietokoneen ääressä. Muut edustetut tahot olivat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien keskusliitto, HelsinkiMissio, Jyvälän Setlementti Jyväskylä, Kotkan Korttelikotiyhdistyksen digitutorit, Nurmijärven Opisto sekä Svenska Pensionärsförbundet. 

 

Tapahtuma oli ensimmäinen yli 100 henkilön etätapahtuma, jonka Enter on järjestänyt. Vaikka ohjelma ja muut yksityiskohdat oli suunniteltu hyvin etukäteen, erityisesti tekniikan ja nettiyhteyksien toimiminen jännitti. Alustana käytimme Zoomia (ja ison kokouksen lisätyökalua), ja kaikki kolme Enterin toimistotyöntekijää olivat omissa kodeissaan, eri nettiyhteyksien päässä. Ehkä tämäkin toi lisävarmuutta siihen, etteivät kaikkien linjat voi kerralla kaatua! Onneksi kaikki sujui hyvin, ja osallistujat pääsivät linjoille ilman suurempia ongelmia - ainakin kuuntelemaan, jos joku ei omaa mikrofoniaan päälle saanutkaan.

Tapahtuman teemana “Etänä yhdessä - senioreiden digitaitojen tukeminen”

Päivä oli jaettu kahteen kahden tunnin osioon. Aamupäivällä kuulimme kunkin tietotekniikkayhdistyksen kuulumisia näin koronan sävyttämän vuoden varrelta ja totesimme, että hyvinkin samanlaisissa tunnelmissa ollaan. Työt eivät loppuneet, vaikka korona tuli, oikeastaan päinvastoin. Digitaitoja tarvitaan entistä enemmän ja nyt syksyllä tarjolla onkin ollut niin lähiopastusta maskien ja muiden turvatoimien saattelemana kuin etäopastusta erilaisin keinoin. 

Enterin työryhmä esitteli Seniorin digitaitoihin liittyvää kokonaisuuttaan, joka on julkaistu myös yhdistyksen Opiskele itse -sivuilla . Tätä voi hyödyntää digiopastuksissa käymällä listoja läpi yhdessä opastettavan kanssa sekä opastajan itseopiskelun tueksi.

Tietokoneen ääressä ergonomia ja tauot ovat tärkeitä, joten välipalana jumppasimme Selkäliiton Jumppakissan tahtiin.

Lounastauon jälkeen eOppimiskeskuksen Kaisa Honkonen vastasi päivän asiantuntijapuheenvuorosta otsikolla “Miten olla etänä läsnä?”. Kaisa keskittyi puheenvuorossaan verkossa oppimisen rakennusaineisiin, eli läsnäolon tunteeseen, vuorovaikutukseen ja yhteisöön. Etätilaisuudet ovat osa nykypäivää ja näistäkin tilanteista meillä on mahdollisuuksia luoda oikeasti merkittäviä! Päivän aikana myös SeniorSurf kertoi ajankohtaisista kuulumisistaan ja materiaaleistaan vertaisopastusten hyödyksi.

Kohtaamiset Zoomin ryhmätyöhuoneissa iltaohjelman korvaajina

Valtakunnallisten tapaamisten parasta antia ovat yleensä olleet kohtaamiset ja kuulumisten vaihto iltaohjelmineen. Vaikka tällä kertaa puitteet olivat toisenlaiset, halusimme nytkin tarjota mahdollisuuden yhdessä keskustelulle Zoomin ryhmätyöhuoneiden avulla. Osallistujat pohtivat esimerkiksi sitä, miten digiopastajat voisivat enemmän hyödyntää etäyhteyksiä ja niiden mahdollisuuksia. “Enempi vuorovaikutus lisäisi tietoa, tietämyksen hyödyntämistä ja ainakin jakaisi sitä laajemmalle piirille”. Puhuttiin esimerkiksi etätietoiskuista avoimina kaikille, opintopiirien/ intressiryhmien perustamisesta sekä valtakunnallisesta vertaistuesta. Paljon toivottiin kuukausittaisia juttutuokioita opastajille, ja SeniorSurf lupailikin ottaa koppia ensimmäisestä opastajien etäjuttutuokiosta.

Loppuhuipennuksena yllätysesiintyjä

Valtakunnalisten tapaamisten agendaan on aina kuulunut myös virkistäytyminen: tällä kertaa etätapaamisemme loppuhuipennuksena toimi yllätysesiintyjä, imitaattori Jarkko Tamminen. Hän loihti niin Tarja Halosen, Andy McCoyn kuin Aira Samulininkin osallistujien olohuoneeseen. Olimme vaikuttuneita, miten tarkkaan kyseiset hahmot olivat seuranneet päivämme ohjelmaa!

Jotain tilaisuuden ja yhteistyön arvostuksesta kertoo osaltaan myös hyvä vastausprosentti palautekyselyyn (31%). Avoimista vastauksista huokui selvästi arvostus sitä kohtaan, että yhteinen tapaaminen oli teknisesti mahdollista järjestää. “Kuvittelin, että kodissani oli vieras juttelemassa, niin mukavalle tuntui. Kiitos!” Vastaavia tilaisuuksia toivottiin jatkossakin. Saimme myös ideoita kehittää tulevia etätilaisuuksiamme. Vertaisuudessa on voimaa - ja etänä voimme olla entistä pienemmällä kynnyksellä yhteydessä.

Enter kiittää kaikkia osallistujia, esiintyjiä sekä tilaisuuden suunnitteluporukkaa! Ensi vuonna näemme Kuopiossa Savonetin vieraana, toivottavasti tällä kertaa vaihteeksi läsnä.

Päivästä raportoivat

Nina, Päivi ja Juulia Enterin toimistolta

Joululahjaksi älypuhelin? Muista nämä!

Joululahjojen paketointi käy tällä hetkellä kuumana, samalla kun toiset keskittyvät virittelemään joulutunnelmaa keittiöstä leijuvien tuoksujen tai radiosta kantautuvien joululaulujen myötä. Enterin vapaaehtoiset digiopastajatkin ovat jo vetäytymässä joulun viettoon, mutta vielä tuli mieleen lähettää vuoden viimeinen virtuaaliopastus iloksenne.

Kokosimme kaikkien hyödynnettäväksi tärkeimmät vinkit siltä varalta, että jonkun joulukääröstä ilmestyy uusi älypuhelin. Tai että suunnittelet lahjoittavasi oman käytetyn puhelimesi eteenpäin.

Uuden älypuhelimen saaminen on toki hieno juttu. Varsinkin jos on sellaista toivonut. Joskus sellaisen saattaa saada täytenä yllätyksenä tai vaikka nimenomaan on koittanut lähipiirilleen selittää, ettei haluaisi lähteä moiseen hömpötykseen. Jos nyt kuitenkin otat lahjan kohteliaasti vastaan, niin ole utelias - kysele lähipiiriltäsi, miten he puhelinta käyttävät ja poimi niistä sinua kiinnostavat asiat. Tee listaa ja harjoittele yhtä asiaa kerrallaan, kaikessa rauhassa. Pyydä apua ja jos lähipiiristä ei sopivaa auttajaa löydy, katso vinkit sen varalle jutun lopusta. Apua kyllä on saatavilla. Enterin opastuksissa autetaan todella mielellään pääsemään alkuun täysin korkkaamattoman tai vanhana saadun puhelimen kanssa — eli ennen kuin mitään ongelmia on ehtinyt vielä syntyäkään.

Mikä käyttäjätili? Tarvitaanko se tosiaan?  

Kun uusi älypuhelin otetaan käyttöön, tarvitaan käyttäjätili - Android-puhelimessa Google-tili, iPhonessa AppleID. Ilman tiliä laitteen käyttö ontuu ja törmäät myöhemmin ongelmiin, vaikka puhelimella soittaminen onnistuisikin ilman tiliä. Jos sinulla on esimerkiksi Gmail-sähköposti, sinulla on jo Google-tili. Älä turhaan luo uutta tiliä, vaan pidä asiat mahdollisimman yksinkertaisina!

Jos kyse on ensimmäisestä älylaitteesta, eikä käyttäjätiliä vielä ole, luodaan se käyttöönottovaiheessa. Tilin käyttäjätunnus voi molemmissa tapauksissa olla jo olemassa oleva sähköpostiosoite. Tiliä luodessa keksitään kuitenkin uusi salasana - ja nyt tarkkana: muista laittaa salasana talteen!

Ohjeet käyttäjätilin luomiseen

• Luo Google-tili (linkki johtaa sivulle, jossa voi luoda tilin)
• Luo AppleID  (linkki johtaa sivulle, jossa voi luoda tilin)

Siirtyminen vanhasta uuteen

 

Tee nämä asiat ennen kuin hylkäät vanhan puhelimen!

1. Vanhan älypuhelimen varmuuskopiointi.
2. WhatsApp-sovelluksen varmuuskopiointi erikseen sovelluksen asetuksista.
3. Mahdollisen SD-muistikortin sisällön (yleensä valokuvia) kopiointi tietokoneelle tai pilveen. Jos SD-muistikorttia ei voi siirtää uuteen puhelimeen, kannattaa se formatoida eli alustaa.
4. Jos käytössä on ollut jo älypuhelin ja siinä Google-/AppleID, ladatut sovellukset ja yhteystiedot siirtyvät sen mukana. Tarkista kuitenkin, tallennatko yhteystiedot käyttäjätilille vai SIM-kortille.
   

Vanhemmasta puhelimesta siirtyminen uudempaan älypuhelimeen voi vaatia SIM-kortin vaihtamisen pienempään mikro- tai nanokokoiseen. Se onnistuu ilmaiseksi omalta operaattorilta, joko myymälässä paikan päällä tai kotiin tilattuna, jolloin toimitukseen menee muutama arkipäivä.

• DNA: Tietojen siirto uuteen puhelimeen 

Ohjeita käyttöjärjestelmän vaihtajalle

• Swappie: Näin vaihdat Androidista iPhoneen 
• Telia: Tietojen siirtäminen iPhonesta Androidiin 
• Gigantin opas: Näin siirrät yhteystiedot uuteen puhelimeen 
  

Älä hanki tai anna lahjaksi vanhaa ja hidasta laitetta

Vaikka ihmiset hidastuvat vanhetessaan, laitteiden pitää olla nopeita.

Monella voi olla mielessä hankkia mahdollisimman halpa älypuhelin tai antaa oma vanha puhelin esimerkiksi iäkkäämmälle läheiselle. Varmista kuitenkin, että laite on oikeasti vielä käyttökelpoinen - myös silloin, kun kyseessä on aloitteleva käyttäjä. Mikään ei syö motivaatiota yhtä varmasti, kuin hidas ja toimimaton laite!

Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmä on riittävän uusi ja päivityksiä on saatavilla. Hieman vanha laitemalli ei haittaa, mutta jos käyttöjärjestelmä on vanhentunut, laite hidastuu eikä tietoturva- tai sovelluspäivityksiäkään kohta enää saa.

Jos ostat kaupasta puhelinta, joka on erityisen halpa, kysy miksi! Jos syynä on vanha käyttöjärjestelmä tai vähäinen muisti (alle 32Gt), laitetta ei kannata ostaa.

 

Vinkit oman laitteen kierrätykseen

Vaikka antaisit oman vanhan puhelimesi jollekin läheiselle, poistathan omat tietosi ja käyttäjätilisi siitä asianmukaisesti! Miten monet kerrat Enterin opastuksissakin on ihmetelty laitteita, joissa on pojan tai siskon tyttären käyttäjätili, jonka asetukset on solmussa ja salasana täysi mysteeri.

Pähkinänkuoressa:

• Varmuuskopioi omat tiedot
• Kirjaudu ulos käyttäjätililtä
• Palauta tehdasasetukset

Tarkemmat ohjeet:

• Android-puhelimen tyhjentäminen eli tehdasasetusten palauttaminen 
• Apple: Mitä sinun tulee tehdä ennen kuin myyt, annat pois tai vaihdat iPhonesi
  

Muista päivitykset:

Älypuhelimiin tulee säännöllisesti päivityksiä ja on tärkeätä huolehtia, että ne asennetaan. 

• Enterin tietoisku: Enter päivitykset.pdf (linkki)

Apua vertaisopastuksesta

Laitteen mukana lahjaksi kannattaa antaa myös aikaa auttaa läheistään puhelimen käyttöön otossa. Jos tämä ei esimerkiksi etäisyyden tai muiden syiden takia ole mahdollista, voit tulostaa pakettiin myös ohjeet siitä, mistä auttamishaluisten ja kärsivällisten vertaisopastajien tarjoamaa digiopastusta löytää.   

• Enterin lähiopastuspaikat (Uusimaa) 
• SeniorSurfin etäopastuspalvelu (Koko Suomi) 
  

Rauhallista joulun aikaa!

Nina Ziessler
ENTER ry, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

Juttu on päivitetty 20.12.2023

Sinä osaat + minä osaan = yhteiset digitaitomme

“Minä ite!”, protestoi lapsenlapsi. Innokkaana kokeilemaan ja oppimaan, ilman pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hän osaisi kiivetä tuolille, voidella voileipäänsä tai napittaa takkinsa.

Mummeista ja vaareista tulee ajan mittaan tehokkaita tiimejä.  Vuosia sen hiomiseen menee, mutta sitten ei (ehkä!) enää kinastella siitä, kumman kontolla on keittiö, auto, siivous, roskien vienti ja muut tärkeät askareet. Sanaton viestintä ja katseet kyllä kertovat, milloin on aika liikahtaa.

Kuva: Pixabay

 “Tee sinä, kun sinulta se käy niin paljon nopeammin.” “Anna kun minä, osaan kuitenkin paremmin.” On niin paljon helpompaa antaa toisen hoitaa asioita, kuin ruveta opettelemaan tai opettamaan toiselle uusia taitoja. Lapsen “minä ite”-asenne se tahtoo unohtua vuosien myötä.

Ja ne tietokonejutut ja pankkiasiat!  “Kun meillä Veikko/Pirkko on aina hoitanut kaiken tietokoneella, minun ei ole tarvinnut siihen koskea.” Yhtenä päivänä tiimin työnjakoon saattaa kuitenkin tulla dramaattinen muutos. Puoliso sairastuu tai poistuu vahvuudesta. Järkytyksen ja surun keskellä pitäisi vielä opetella uusia taitoja ja selviytyä kaikesta huolimatta arjessa eteenpäin.

Niin kauan kuin puoliso on vierellä, asioita voi tehdä yhdessä ja antaa sen “kömpelömmänkin” harjoitella. Vaikka Veikko sotkee paikat keittiössä ja spagettikastike ei heti onnistu, harjoittelu tekee chefin.  Ja vaikka Pirkko auton ratissa voi pelottaa sekä ajajaa että vieressä istujaa, paikasta toiseen pääsee vähemmälläkin vauhdilla. Ja taidot kasvavat. 

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa myös istua puolison kanssa kärsivällisesti tietokoneen tai kännykän ääressä ja käydä läpi sen toimintoja yhdessä. Ihmetellä ja opetella vierekkäin. Ja kertoa, mistä salasanat ynnä muut ovat tarpeen tullen löydettävissä. 

Ja kun oma kärsivällisyys ei riitä, mummi ja vaari (ja kaikki seniorit) ovat tervetulleita vaikka Enterin opastuksiin. Kokemuksen myötä suosittelemme siinä tapauksessa pareille kuitenkin erillisiä opastuksia. ;)  Kotona voi sitten jatkaa harjoittelua ja rohkaistua tekemään juttuja ihan ite!

Kati Roiha

Enterin vertaisopastaja

Läheisten digivastustus

 ”Äiti, et sinä mitään älypuhelinta opi käyttämään.”
”Enkö minä tämänkin jo viime kerralla näyttänyt? Miten sinä et opi?”
”Ei sinun tuossa iässä kannata enää edes yrittää.”
Ei kuulosta kovin kannustavalta, vai mitä.

Senioreiden parissa tekemäni työn aikana on tullut vastaan vähintäänkin satoja eläkeikäisiä, jotka syystä tai toisesta vastustavat tietotekniikkaa. Monesti syyt ovat ymmärrettäviä. Yleisimmin kuultuja ovat esimerkiksi:

-        Vanha tapa tehdä asioita oli omasta mielestä hyvä ja toimiva

-        Uuden opettelu tuntuu liian vaikealta

-        Pelko siitä, että menettää rahansa nettihuijareille

-        Ei ole varaa ostaa tietokonetta

Lisäksi näyttää siltä, että monien verkkopalveluiden suunnittelussa ei ole kuunneltu seniorikäyttäjiä. Kuvaruutu on täynnä tekstiä, eikä tottumaton tietokoneen käyttäjä osaa hakea oleellista informaatiota, vaan yrittää lukea ja omaksua kaiken. Onneksi suurin osa palveluista on kuitenkin muuttunut käyttäjäystävällisempään suuntaan. Senioreiden tietotekniikan käyttö on lisääntynyt ja asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. 

Vähemmän julkisuudessa oleva asia tulee allekirjoittaneen työssä valitettavan usein vastaan, eli läheisten digivastaisuus. Olen kohdannut työssäni aivan liian monta fiksua senioria, joille on hoettu, etteivät he opi tai heidän ei syystä tai toisesta kannata enää käyttää perinteistä näppäinpuhelinta teknisempää laitetta. Pienen kokeilun jälkeen he ovat kuitenkin oppineet helposti käyttämään haluamaansa laitetta tai palvelua. 

Useimmiten nämä vastustajat ovat oman perheen nuorempaa polvea. Syynä voi olla esimerkiksi pelko siitä, että vanhemmat saavat tietokoneen jatkuvasti sekaisin ja lapset tai lapsenlapset joutuisivat itse toimimaan heille mikrotukihenkilönä. 

Toiset saattavat aivan oikeasti uskoa, ettei eläkeikäisen äidin tai isän ole enää mahdollista oppia käyttämään tietokonetta. Jos ei halua itse opetella uusien sovellusten ja laitteiden käyttöä, voi luulla, etteivät vanhemmatkaan halua opetella. Kuitenkin monelle eläkeikäiselle tietotekniikan opettelu ja käyttäminen onkin mukavaa sisältöä päivään. 

Joskus tietotekniikan vastustusta kohtaa omassa tuttavapiirissä. Juttelin muutama vuosi sitten töissä erään seniorin kanssa. Hän osasi käyttää sähköisiä asiointipalveluita ja maksoi laskunsa itse. Hän kuitenkin piilotti kannettavan tietokoneensa pöytälaatikkoon aina kun taloon tuli vieraita. Hänen kaveripiirissään ei arvostettu tietokonetta käyttäviä eläkeläisiä ja hän tunsi pääsevänsä helpommalla pitämällä laitteensa salassa. 

Oma perheenjäsen ei välttämättä ole paras digiopastaja, vaikka tietotaitoa aiheesta muuten löytyisi. Jostain syystä opastaja ja opastettava usein turhautuvat helpommin, kun he ovat liian läheisiä. Kannattaa mieluummin ohjata omat vanhempansa jonkun toisen tahon järjestämään opastukseen kuin yrittää estää heitä käyttämästä tietotekniikkaa. Esimerkiksi SeniorSurfin kokoamalta opastuspaikkakartalta voit hakea lähimmän paikan.
Löydät sen osoitteesta seniorsurf.fi/opastuspaikat.

Jouni Ahonen

Helsingin Invalidien Yhdistys

Opastusta Lohjalla Apuomenassa

Lohjalla opastuspaikka on keskellä kaupunkia, Apuomena-yhdistyksen tiloissa.
Katuovesta sisään, takki narikkaan ja opastus voi alkaa. Apuomena tarjoaa tiloja lohjalaisten erilaiselle toiminnalle ja on kotipesä myös kaupungin muille yhdistyksille sekä kaupunkilaisten yhteis- ja vapaaehtoistoiminnalle www.apuomena.fi.  Apuomena tarjoaa myös digineuvontaa nuorten opastajien toimesta kaikenikäisille. Senioreiden vertaisneuvonta sopii hyvin tähän kuvioon tarjoamalla lohjalaisille ikäihmisille samanikäisiltä saatua perustietoa ja vinkkejä tavallisiin tietotekniikan kysymyksiin.

Senioreiden vertaisopastusta Apuomenassa järjestävät ENTER ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) yhteisesti.  Opastuksen jälkeen voi syödä lounaan Punakaneli-lounaskahvilassa, joka toimii samoissa tiloissa.

Enterin Lohjan toiminta on osa yhdistyksen Uudenmaan valloitusretkeä. Päämääränä on tarjota opastusta ympäri Uuttamaata eikä keskittyä vain pääkaupunkiseutuun. https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/

  Opastajat Hellevi Laitinen ja Seppo Kohonen        kuva: Jukka Noponen

Opastus alkoi tämän vuoden 2019 maaliskuussa, ja opastajat Hellevi Laitinen ja Seppo Kohonen toivottavat asiakkaat tervetulleiksi. Heitä voisi olla enemmänkin.  Hellevi ja Seppo osallistuivat viime vuoden puolella Enterin, EKL ry:n ja Apuomena ry:n järjestämiin infoiltoihin, joissa esiteltiin vertaisopastamista. Lohjan alueelle tarvittiin opastajia, kun toimintaa käynnistettiin. Sitä esiteltiin kuvitteellisten esimerkkiopastettavien avulla, ja infoillassa keskusteltiin myös opastusaiheista. Esittelyn perusteella sekä Hellevi että Seppo tuumivat lähtevänsä kokeilemaan opastusta ja arvioivansa sitten, miten opastaminen onnistuu.

Seppo kuuli ensimmäisen kerran tietotekniikasta 1984 radio-ohjelmassa. Hän ajatteli, tämä voisi olla mielenkiintoista, ja päätti sitten jättää muut harrastukset pois. Tietotekniikka ei liittynyt suoraan hänen työtehtäviinsä. Mutta kun työpaikalle tulivat ensimmäiset koneet, hän joutui atk-tukihenkilöksi, koska töissä tiedettiin hänen harrastuksestaan.

Hellevi käytti töissä asiakaspalvelussa tarvittavia tietokoneohjelmia 80-luvun lopulla. Ensimmäinen oma tietokone tuli kesämökkikaupan kaupanpäällisenä 1996. Kone oli hyvin vaatimaton, ja sen enempää hän ei tuntenut tietotekniikan rakenteita. Kotona perheen juniori hoiti aikanaan laitteita, mutta hänen muutettua pois kotoa Hellevi joutui paneutumaan alaan. Silloin hän etsi opastusta kurssien ja puhelinneuvonnan kautta. Nyt hän jatkaa itseopiskelua aina kun mielenkiintoisia kursseja on tarjolla esimerkiksi Hiiden opistolla.

Puutteet englannin kielen osaamisessa rajoitti molempien opiskelua ja tietotekniikan sanaston vaikeus on ongelma. Tekstistä ymmärsi muutaman sanan sieltä täältä. Toki nykyisin voi käyttää automaattista kielen kääntämistä netin kautta.

Yhden asiakkaan kanssa menee aikaa - tunti hurahtaa äkkiä, sanoo Hellevi, ja Sepon mukaan jotkut tulevat paikalle myöhään, eivätkä huomaa, että opastukseen menee aikaa. Ongelmia voi olla monia, ja silloin jäävät asiat kesken. Opastettavat ovat kuitenkin kiinnostuneita laitteisiin liittyvistä pulmista ja kysymyksistä.

Vertaisopastus jatkuu Lohjalla syyskaudella. Lohjan opastusaika ja -paikka löytyy lähempänä syksyä osoitteesta https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Jukka Noponen
Enterin vertaisopastaja

Kahden kärpäsen kirjasto

Viherlaakson kirjastossa saattoi huhtikuisena tiistaina “iskeä" kaksi kärpästä kerralla - nimittäin oli mahdollisuus osallistua Enterin tietotekniikkaopastukseen ja äänestää ennakkoon. Aamupäivällä, ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä äänestäjiä kävi rauhalliseen tahtiin, välillä muodostui parin hengen jonoja. Enterin opastukseen tuli vuorostaan kolme opastettavaa parituntisen opastusajan kuluessa.

Viherlaakson kirjastossa aloitettiin opastus viime syksynä. Kirjasto on pieni, miellyttävä ja valoisa, ja opastamisen tilat ovat kirjasalissa rauhalliset sekä opastamisen että kirjastonkäyttäjien kannalta. Viherlaakso sijaitsee Espoossa Lippajärven rannalla, Turuntien varressa.

               Erkki Halonen opastaa               kuva: Jukka Noponen

Kyseisenä tiistaina opastajina oli kaksi Erkkiä -  Erkki Halonen ja Erkki Ylitalo. Heitä yhdistää pitkä ura töissä tietotekniikan parissa.

Erkki Y. oli Nokialla tietokantasuunnittelussa ohjelmistojen ylläpitotehtävissä ja sittemmin unix-asiantuntijana. Suurissa firmoissa ei PC:tä käyttäneet kuin niihin erikoistunut “PC-porukka”, mutta ongelmat ja niiden ratkaisut olivat samankaltaisia, oli kyseessä pienet tai isot koneet.

Myös Erkki H. työskenteli suurella työnantajalla - it-tukena verohallinnossa ja Valtorissa, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksessa. Jäätyään marraskuun lopulla eläkkeelle hän on etsinyt sopivaa puuhaa ja liittyi Enterin jäseneksi nettisivujen kautta. Tutustuttuaan Enterin toimintaan opastaminen tuntui kiinnostavalta. Erkki H. arveli, että sen kautta pysyisi itsekin ajan tasalla tietotekniikasta. Se myös palkitsee, kun voi auttaa muita.

Valtorissa Erkillä oli vastuuna muutaman tuhannen ihmisen it-tuki ja siksi hänellä on vahvaa tietoa loppukäyttäjän opastamisesta. Siellä toki tunnettiin laitteistot ja niillä olevat ohjelmistot tarkkaan, kun taas näissä Enterin opastuksissa ei tiedetä ennakkkon muuta, kuin että opastettava tarvitsee apua. Tässä on ero.

Erkki H. aloitti opastamisen Enterissä täällä Viherlaakson kirjastossa ja oli nyt opastamassa toista kertaa. Hän oli käynyt seuraamassa opastamista muutaman kerran Sellon kirjastossa.

Erkki Y. taas on konkariopastaja. Hän aloitti lähes seitsemän vuotta sitten. Silloin opastusta annettiin Lasipalatsin tiloissa ja sen jälkeen hän on ehtinyt opastamaan Sellossa, Entressessä ja nyt sitten Viherlaakson kirjastossa. Erkki Y:n mukaan seniorien ongelmat tietotekniikassa ovat kirjavia, mutta enimmäkseen kyse on joko laitteiden peruskäytön selvittämisestä tai tietyn ongelman ratkaisemista.

Näiden vuosien aikana Erkki Y. on todennut, että senioreille pitäisi antaa enemmän tietoa laitehankinnoista ja että ensimmäisen postilaatikon tulisi olla heti riittävän iso. Kuvat nimittäin vievät enemmän tilaa kuin käyttäjät aluksi ymmärtävät. Seniorit eivät myöskään huomaa varautua ohjelmistopäivityksiin, kun niiden vuoksi pitäisi jättää laitteessa virta päälle automaattisen päivityksen ajaksi. Seniorit tapaavat sammuttaa laitteen heti, kun asia on hoidettu.

Erkki H. tuumi, että ajanvarauksen yhteydessä olisi hyvä saada tietoa opastettavan haasteista ja pulmista. Tähän mennessä hänen tapaamansa opastettavat ovat olleet motivoituneita ja halukkaita oppimaan. Siitä näkee, että he tarvitsevat näitä tietoja jokapäivisessä elämässä.

 Viherlaakson kirjasto      kuva: Nina Ziessler

Tarkemmat tiedot Viherlaakson opastuksesta ja muista Enterin opastuspaikoista löytyvät https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Jukka Noponen
Enterin vertaisopastaja

Enterin toiminta laajenee - missä mennään vuoden 2018 päätteeksi?

ENTER ry on Stean hankerahoituksen turvin pystynyt vuonna 2018 ulottamaan toimintaansa yhä laajemmalle alueelle. Opastustoiminta on aiemmin painottunut pitkälti pääkaupunkiseudulle, vaikka kyselyitä opastuksista on tullut yhä enenevässä määrin myös muun Uudenmaan alueelta.  

Minut palkattiin maaliskuussa 2018 Enterin toimistolle kolmanneksi työntekijäksi, koordinoimaan ja laajentamaan opastustoimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan alueella. Esittelyni löytyy maaliskuun Ikinörtistä, tuolloin olin juuri astunut mukaan Enterin remmiin.

Aivan tyhjästä minun ei tarvinnut aloittaa, sillä monella pääkaupunkiseudun ulkopuolisella paikkakunnalla - Järvenpää, Hyvinkää, Tuusula, Kerava - opastustoiminta oli vakiintunut jo useiden vuosien ajan. Nurmijärvi ja Kirkkonummi tulivat mukaan 2017 ja vuoden 2018 alussa noin kymmenhenkinen opastajaporukka käynnisti toiminnan Porvoossa.  

Hetken lähtötilannetta ihmeteltyäni, jalkauduin monille Uudenmaan opastuspaikoillemme. Ohjelmassa oli opastajien ja yhteyshenkilöiden henkilökohtaisia tapaamisia, alueellisia  opastajatapaamisia sekä uusien opastajien perehdytystä. Kevään mittaan aloin hahmottaa, ketkä opastajat ja yhteyshenkilöt missäkin paikassa toimivat, ja sain nimille kasvoja mielessäni.

Syksynkin aikana olen matkannut paljon eri paikkakunnilla. Olen mm. esitellyt Enterin opastuksia erilaisilla messuilla yhdessä paikallisten opastajien kanssa. Tavoitteenamme on ollut löytää sekä opastettavia että opastajia mukaan opastustoimintaan.

Ajan myötä myös erilaiset ikäihmisten ja digiasioiden kanssa toimivat tahot ovat alkaneet tulla tutuiksi ja yhteistyömahdollisuuksia on auennut yhä enemmän. Joillain alueilla olemme olleet mukana käynnistämässä digikoordinaattoreiden paikallisverkostoa, toisilla alueilla puolestaan on yhteistyökumppaneiden kanssa saatu aikaan yhteisiä opastuspaikkoja.

Toiminnan laajentumisen tilanne vuoden 2018 lähetessä loppuaan
Tänä vuonna opastustoimintaa on laajennettu kolmelle uudelle paikkakunnalle: Porvooseen, Raaseporiin ja Sipooseen. Tämän lisäksi uusia opastuspaikkoja on syntynyt jo ennestään mukana olleille opastuspaikkakunnillemme myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Enter toimii tällä hetkellä yhteensä 12:lla paikkakunnalla. Vuoden 2017 lopussa paikkakuntia oli yhdeksän ja 2016 päätteeksi seitsemän, joten laajenemisen vauhti eri alueille on viime vuosina ollut hyvin nopea.

Suunnitelmia vuodelle 2019

Opastustoiminta käynnistetään ainakin Lohjalla, mahdollisesti myös Mäntsälässä. Toiminnan laajeneminen mahdollisimman nopeasti ei ole itsessään kaikista tärkein tavoite. Järkevää on edetä siten, että pystymme tukemaan uusia, juuri aloitettuja alueita sekä koordinoimaan myös jo pidempään toimineita opastuspaikkojamme.

Monilla uusilla opastuspaikoilla on pulaa opastajista

Opastajia yritetään rekrytoida mahdollisuuksien mukaan verkostojen, viestinnän tai opastajien etsimistilaisuuksien avulla. Pulaa voi olla myös opastettavista, heitä yritetään tavoittaa paikallisviestintää lisäämällä, erilaisiin tilaisuuksiin osallistumalla sekä järjestämällä Enterin toimintaa esitteleviä tietoiskuja opastuksiin tuloon rohkaisemiseksi.

Etäyhteydet, tietoiskut ja tapahtumat yhteenkuuluvuuden lisääjinä  

Uusien paikkakuntien opastajat pyritään kytkemään osaksi Enterin laajempaa opastajayhteisöä parantamalla etäyhteyksiä sekä järjestämällä tietoiskuja ja erilaisia tilaisuuksia aiempaa enemmän myös fyysisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Halutaan, että opastajat ja jäsenet kokevat sijainnista riippumatta olevansa osa Enterin porukkaa.

Omakohtaisesti on ollut hienoa olla mukana viemässä opastustoimintaa yhä laajemmalle alueelle. Toiminnan tarkoitusta ja tarpeellisuutta ei ole missään vaiheessa tarvinnut perustella, ainoastaan vastata olemassa olevaan tarpeeseen ja kysyntään. Kaikki tilat ja tahot, joita olen opastuspaikoiksi pyytänyt, ovat lähteneet innolla mukaan toimintaan ja monet opastuspaikkojen yhteyshenkilöt ovat aktiivisesti ja lämminhenkisesti koordinoineet paikallista opastajaporukkaa. Vertaisopastajat, jotka opastustoimintaa ovat tehneet, ovat olleet sydämellään asiassa mukana, kärsivällisesti opastettavia kuunnellen ja auttaen. Opastettavista on välittynyt kiitollisuus opastajien tekemää arvokasta työtä kohtaan ja huojennus siitä, että heitä ei ole jätetty yksin digimaailman haasteiden kanssa.

Vapaaehtoisten opastajien innostus ja motivaatio opastustoimintaa kohtaan on tuonut paljon virtaa myös omaan työhöni. Tuntuukin todella palkitsevalta nähdä opastusten leviävän ja vakiintuvan yhä laajemmalle alueelle.

Kiitos kuluneesta, antoisasta vuodesta kaikille, niin vanhoille kuin uusille opastajille, opastuspaikoille ja yhteistyökumppaneille ympäri Uuttamaata. Pidetään innostus ja ilo tekemisessä mukana jatkossakin - se on paras tapa saada uutta porukkaa mukaan tarpeelliseen, mutta myös hauskaan toimintaan!

Päivi Savolainen, projektisuunnittelija ENTER ry

Oodi yhteistyölle - Enter-muistoja Kirjasto10stä

Opastuksia Kirjasto10ssä syykuusta 2015 toukokuuhun 2018

Yksi Enterin merkittävimmistä opastuspisteistä on tullut eräänlaiseen risteyskohtaan, kun Postitalossa sijaitseva Kirjasto10 sulkee ovensa syyskuussa. Kirjasto valmistautuu muuttamaan Kansalaistorille valmistuvaan uuteen keskustakirjasto Oodiin, jonka on määrä avautua joulukuussa 2018.

Uutta ja hienoa on luvassa ja ylpeinä voimme todeta, että Enter on myös Kirjasto Oodin toiminnassa mukana. 

Keskustakirjaston perustuskiveä muuraamassa 24.5.2016, Enterin toiminnanjohtaja Juulia Andersson sekä hallituksen jäsenet Seppo Kurkinen (vas.) ja Raimo Anttila  Kuva: Nina Ziessler

Kari Lämsä esittelemässä Oodi-kirjastoa Enterin opastajille Kuva: Nina Ziessler

Yhteistyö Helsingin kaupunginkirjaston kanssa on muistelemisen arvoinen juttu! Se juontaa juurensa vuoteen 2005, jolloin Lasipalatsin Kohtaamispaikassa ryhdyttiin opastamaan sähköisen asioinnin välineiden käyttöä.1  Kirjastopalveluiden tuottamisessa tehtiin uudenlainen avaus, kun ENTER ry otettiin toimintaan mukaan ja vapaaehtoiset tietokonetuutorit ja kännykkäluotsit ryhtyivät opastamaan senioriasiakkaita kirjaston tiloissa. Tämän tyyppistä kansalaistoimintaa hämmästeltiin kovasti, mutta nykyään kirjastojen arkipäivää ovat erilaiset kielikahvilat, lukupiirit ja harrastekerhot. Enterin vapaaehtoisia vertaisopastajiakin tapaa jo 21 Helsingin kirjastossa. Ja tietysti yhä laajemmin koko Uudellamaan alueella!

Opastukset olivat kysyttyjä jo Lasipalatsin aikana. Opastuspäiviksi vakiintuivat tiistai ja torstai ja opastusta tarjottiin ilman ajanvarausta kolme tuntia kerrallaan. Sama käytäntö jatkui, kun Kaupunkiverstaaksi muuttunut toiminta siirtyi syksyllä 2015 Postitaloon Kirjasto10:n yhteyteen, Enterin tietotekniikkaopastus mukanaan. Keskeinen sijainti, runsas ja osaava opastajakunta sekä pitkät opastusajat ovat olleet tämän opastuspaikan tunnusmerkkejä.

“Parasta Kirjasto 10:n opastuksissa on se, että ongelmat saadaan ratkaistua. Monesti ongelmia ratkotaan usean opastajan voimin. Tämä antaa myös opastettaville hyvän ja kannustavan mallin”, kertoo opastajien yhteyshenkilönä toiminut Maarit Fred. “Ihailen opastajien vaatimattomuutta ja kannustavuutta - se luo hyvän ilmapiirin opastettaville. Myös kirjaston henkilökunta on ystävällistä ja auttavaista, siellä on ollut helppo toimia”, Maarit jatkaa.

Kirjasto10n opastukset käynnissä Kuva: Maarit Fred

Kirjasto 10:n ryhmätyötila on mahdollistanut myös monet Enterin vapaaehtoisten, toimintaryhmien ja opintopiirien kokoontumiset keskeisellä paikalla. Kirjaston henkilökunta osastonjohtaja Kari Lämsän ja palvelupäällikkö Lotta Muurisen johdolla on lämpimällä tavalla tukenut toimintaamme kaikki nämä vuodet.

Kiitämme menneistä vuosista ja odotamme innokkain mielin tulevan Oodin avajaisia. Uusi ovi on raollaan - yhteistyö kirjastojen kanssa jatkukoon!

Enterin opastuspisteet Helsingin keskustassa syksyllä 2018

Ilman ajanvarausta:

Rikhardinkadun kirjasto tiistaisin ja torstaisin klo 11-14
Töölön kirjasto maanantaisin klo 11-13
Kallion kirjasto tiistaisin klo 13-15

 Ajanvarauksella:

Kampin palvelukeskus (vain kännykät ja tabletit) tiistaisin klo 10-11.30,
ajanvaraus p. 09 310 44513

Opastukset alkavat pääosin syyskuun alussa.
Katso tarkemmat aikataulut: https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Enter opastaa Oodi-kirjastossa tammikuusta 2019 alkaen.

1Ikinörtti-kirjoitus Opastusta Lasipalatsissa 10 vuotta – eikä suotta! (5.6.2015)

Teksti: Nina Ziessler ENTER ry