Ikinörtti bloggaa ajassa

 ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 11

Ikinörtti-blogi on tarkastellut 10 vuoden ajan seniorien digimaailmaa ja muutakin ikäihmisiä koskevaa. Se on kirjannut  Enterin toiminnan ja digiopastuksen kehityksen tärkeimmät ajankohdat ja kuvaukset. Ikinörteissä on tallessa myös yleisesti digialan historiaa - ilmiöiden nousua ja korvautumista uusilla, innovaatioiden omaksumista ja alan terminologian muuttumista.

Lähes 400 juttua kymmenessä vuodessa
Vanha blogijuttu on kiinnostavuudessaan ehkä verrattavissa edellisen päivän sanomalehteen. Silti silmäilin kaikki 397 kymmenen vuoden aikana julkaistua Ikinörtti-juttua ja poimin niistä joitakin ilmiöitä. Viitatut tekstit löytyvät ryhmiteltynä tämän jutun lopussa olevasta linkistä.

Ikinörtti elää ajassa - Enter joskus jopa etuajassa
Kymmenen vuotta sitten 2.12.2012 julkaistussa jutussa kerrottiin, miten Helsingin työväenopiston IT-suunnittelija Juhana Mykrä piti enteriläisille luentosarjan aiheesta Sosiaalinen media. Juttua on katsottu vain 110  kertaa, mutta sen sisältö on yhä uutisen arvoinen: luentosarja nimittäin toteutettiin hybridinä! Osa seurasi luentoja työväenopiston salissa ja osa ikäihmisistä osallistui webinaareihin kotonaan etäyhteydellä. Webinaari-nimitys ja niihin osallistuminen tuli meille kaikille tutuksi kahdeksan vuotta myöhemmin koronakeväänä 2020. Tällöin Ikinörtti paljasti toisen uutisen: Enterissä oli kehitetty ja harjoiteltu etäopastusta jo alkuvuonna 2020 tietämättä tulevasta poikkeustilasta.
 
Kiitos bloggaajille!
Ikinörttiin ovat kirjoittaneet toimistotiimin ja toimintaryhmien edustajien lisäksi nelisenkymmentä yhdistyksen jäsentä. On kuitenkin tunnustettava, että spontaanisti juttuja tarjotaan vähän.
Enterissä on paljon tietotekniikan eri osa-alueiden asiantuntijoita ja harrastajaosaajia. Heistä monet ovat laatineet viestinnän pyynnöstä ajankohtaisia juttuja omilta vahvuusalueiltaan. Tekstien takana on myös lukuisia muutaman hengen työ- tai asiantuntijaryhmiä - unohtamatta tärkeää joukkoa: Enterin yhteistyökumppaneita. Ikinörtti kiittää kaikkia bloggaajiaan!

Ylläpitäjänä nostan muutaman vakituisen kirjoittajan: Kati Roihan tekstien tarkkaan harkittu sisältö yhdistettynä ihastuttavaan ilmaisuun ja Markku Ukonahon huumorilla höystytetyt jutut, jotka ovat esitelleet muun muassa iPadin ja iPhonen sovelluksia matkailuun, kirjojen lukemiseen ja kuuntelemiseen sekä Eija Kallialan henkilöhaastattelut ja jäsenretkiraportit.
 
Puheenaiheet nousussa ja laskussa
Ikinörtin ollessa vielä vastaperustetun Enter-yhdistyksen tiedote, kuvailtiin siinä tietoyhteiskunnan tuloa, mutta blogeissa tietoyhteiskunta on mainittu vain kerran. Tilalle ovat nousseet muun muassa digitaalisuus, sosiaalinen media, sähköinen asiointi, mobiili ja appsit.

Lähes 300 000 katselua
Ikinörtti-juttuja on luettu 287 937 kertaa eli keskimäärin kukin juttu on saanut 700 katselua. Ikäihmisten somessa ei edes tavoitella nuorten somevaikuttajien seuraajamääriä.
 
Ohjeet ja vinkit kiinnostavat
Ikinörtti-tilastojen mukaan juttujen ykköspaikkaa piti pitkään Ohjeita aloittelijoille Twitterin käyttöön ja sen päivitetty versio Ota Twitter haltuun - yhteensä yli 7 000 katselua. Kännykällä voi soittaa ja maksaa ostoksia on kerännyt yli 5 000 katselua. Lukulaite vai tabletti e-kirjoille 4 640 ja Pikaviestisovellukset vertailussa 1 710 katselua.

Enterin työryhmät ovat laatineet oppaita esimerkiksi laitehankinnasta, tietoturvasta ja digijäämistöstä. Nämä oppaat löytyvät Enterin sivuston Opiskele itse -sivulta, mutta myös Ikinörtin jakamina. Suosituimmuuslistan kärjessä on johdanto oppaaseen Seniorin opas älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen hankintaan.

Digivinkit, lyhyet täsmäohjeet johonkin tiettyyn digipulmaan ovat keränneet yhteensä noin 5 000  katselua.

Kannanottoja huolenaiheisiin
Enter kantaa yhdessä muiden seniorijärjestöjen kanssa huolta ikäihmisten asiointimahdollisuuksista digiyhteiskunnassa. Se ottaa kantaa myös ylimyyntiin, jolla vedätetään vanhoja laitehankinnoissa. Ikinörtissä on julkaistu aiheesta muun muassa pari vuotta sitten teksti Tosi tarina laajakaista-asioinnista, jonka sanoma on yhä ajankohtainen, vaikka jutussa mainitut hinnat eivät enää käy esimerkiksi. Enterin ohjeet laitteen ja liittymän ostotilanteeseen 2021 on hyvä opas kenelle tahansa ikään katsomatta.

Elämää tilien kanssa on teksti, joka opastukseen tulevan olisi hyvä kerrata. Sen seitsemän vuotta sitten julkaistu sisältö pätee yhä. Jutussa selitetään, mitä tarkoittaa “tili”. Lopussa on ohje: ota “avain” mukaan kun tulet opastukseen.

Missä muutos?
Käydessäni läpi Ikinörtin tekstejä minua ihmetytti, miten loivasti asiat ovat oikeastaan muuttuneet näiden vuosien aikana. Piti oikein tarkistaa, milloin on julkaistu teksti Ikäihmisten mobiili-ilmiö – ketkä ovat mukana? Se on keväältä 2013, mutta voisi olla ihan tuore postaus.

Ikinörtissä on kirjoitettu käyttöjärjestelmistä, sovelluksista ja toimintatavoista. Monet vieläkin uusilta tuntuvat asiat ovat olleet esillä jo useita vuosia sitten. Ikinörtti on kertonut älykelloista 2016, maksutapojen muutoksista 2017, biometrisistä tunnistautumistavoista 2017, aktiivisuusmittauksista 2019, lukulaitteista ja e-kirjoista vuodesta 2015 alkaen, äänikirjojen kuuntelusta 2017. On esitelty evästeitä, GDPR-asetusta, saavutettavuutta, 5G:tä, pilvipalveluita, kuvien arkistoimista, Suomi.fi -portaalia… Ehkä joistakin aiheista on kerrottu liian aikaisin, omaksumisaallon alkupäässä, tai asioihin pitäisi palata, juttu jakaa uudelleen tai päivittää se toisesta näkökulmasta, jolloin se synnyttäisi lukijoissa oivalluksia ja oppimista.

Jäsenretkien raportit ovat tärkeitä juttuja - muisto mukana olleille ja mukavaa luettavaa myös niille, jotka eivät voineet osallistua jäsentoiminnan järjestämälle kulttuurimatkalle.

Mediataito-teema toistuu vuosittain ja jutuissa pyritään Enterin näkökulman mukaisesti nostamaan esiin aikuisten ja erityisesti ikäihmisten medialukutaidon kehittämistä.
Asia- ja ajankohtaisjuttujen ohella pohditaan myös välillä miltä digi seniorista tuntuu - aina ei huvittaisi opetella, mutta jos kuitenkin ottaisi lasten Minä ite! - asenteesta mallia.  

Enteriläinen esillä- sarja
Kesäkuussa 2019 aloitettu juttusarja Enteriläinen esillä on nostanut esille tähän mennessä 23 valovoimaista ENTER ry:n jäsentä. Esittelyjä on luettu 10 321 kertaa. Lähiaikoina Ikinörtti pyrkii esittelemään myös yhdistyksemme ruotsinkielisiä jäseniä Enter presenterar -sarjassa.

Toivotaan juttuja opastuspaikoista eri puolelta Uuttamaata
Enteriläisten esittelyjen lisäksi Enterin viestintä toivoo pääsevänsä esittelemään myös opastuspaikkoja. Havaintona: Ikinörtti ei ole Helsinki/pk-keskeinen, eikä Ikinörtin jutuissa painotu suhde: Espoon, Helsingin ja Vantaan alueella on 48 opastuspaikkaa, muulla Uudellamaalla yhteensä 26. Päättelemäni selitys ei silti kuulosta hyvältä: opastuspaikoista ei oikeastaan tehdä juttuja. Tässäpä onkin aihe juttusarjalle: Älä opastaja odota, että joku tulee tekemään jutun opastuspaikastasi, vaan tartu toimeen, laadi esittely kuvineen, tai pelkkä kuva ja tarjoa se Enterin viestintäkoordinaattorille! Jenni postaa Ikinörttiin, Enterin Facebookiin tai Instagramiin: Opastusta Onnensillassa, Opastuspaikkana Keravan kirjasto, Digitukea Kalliolassa jne.

Matkan varrelta
Ikinörtin 10-vuotispäivä 19.11. sattuu mukavasti Enter ry:n 25-juhlavuoteen, jota juhlittiin 16.11. Vuoden aikana Ikinörtissä on julkaistu Matkan varrelta-sarjaa, jonka 11. osa tämä juttu on. Näistä jutuista koostuu ENTER ry:n 25-vuotishistoriikki.

Linkkejä jutussa nostettuihin teksteihin sivulla Ikinörtti kierrättää sisältöä

Aulikki Uusitalo-Kasvio
Ikinörtti-blogin ylläpitäjä sen ensimmäisellä 10-vuotiskaudella

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012
Osa 7 Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa
Osa 8 Kännykkäilmiön keskiössä—näppäilystä pyyhkäisyihin
Osa 9 SeniorSurfin mainingeissa
sa 10 Mikä ei ole muuttunut

Mikä ei ole muuttunut

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 10

Ne hyvät, pysyvät asiat

Perinteisesti historiikki, kuten Enterin historiikkiblogisarjakin, koostuu teksteistä, joissa kerrotaan, miten asiat olivat ennen ja miten asiat ovat matkan varrella muuttuneet. Vastapainoksi päätin kirjoittaa siitä, mikä Enterissä ei ole mielestäni muuttunut kohta 10-vuotisen Enter-työurani aikana. Luetellut seikat perustuvat myös siihen, mitä tiedän Enterin historiasta siltä ajalta, kun yhdistys toimi pelkkien vapaaehtoisten varassa. Uskallan myös väittää, että listan asiat ovat keskeisiä syitä siihen, että juhlimme nyt yhdistyksen 25-vuotista taivalta.

Vertaisopastus

ENTER ry perustettiin, jotta ikäihmiset saataisiin tasavertaiseen asemaan muun väestön kanssa tietokoneiden ja internetin käytössä sekä palveluiden hyödyntämisessä vertaisopastuksen avulla. Enterissä siis ikäihminen on aina opastanut toista ikäihmistä, opastettava tekee pääosan itse ja opastuksessa edetään opastettavan tahtiin. Utopistinen tilanne olisi se, että Enter olisi joskus tarpeeton, mikä on tietenkin meille kaikille enteriläisille samalla myös järkyttävä dystopia ;)

Yhteisöllisyys

Moni uusi jäsen on sanonut, että Enter imaisee mukaansa: iloiset ja aktiiviset ihmiset ottavat uudet mukaan porukkaan, ja vaikkapa retkillä kaikkien viihtyvyydestä huolehditaan. Käytännön asiat esimerkiksi opastustoiminnan osalta myös mietitään yhdessä toimiviksi. Aikuisena uusien ystävien saaminen ei ole välttämättä helppoa, mutta Enterissä sitä tiedetään tapahtuneen paljon!

Enterin jäsenretki Pellingin saaristoon 10.6.2014.
Sää oli sateisen harmaa, mutta tunnelma lämmin. Kuva: Juulia Andersson

Yhteisöllinen oppiminen ja vertaisoppiminen

Tähän kiteytyy oikeastaan koko Enterin toiminnan ydin. Enterin tilaisuudet pidetään suurimmaksi osaksi omalla väellä, koska osaajaa löytyy jos jonkinlaista. On ilahduttavaa, että omaa osaamista ollaan valmiita jakamaan toisille eli ei pidetä mustasukkaisesti kiinni omista tiedoista. Itselleni parhaita työhetkiä ovat olleet sellaiset, jolloin useamman opastajan porukka on yhdessä ratkonut haastavaa opastustilannetta: yksi ehdottaa jotain, toinen kokeilee ideaa käytännössä, kolmas saa uuden idean kimmokkeena ensimmäisestä ja neljäs googlettaa lisäinformaatiota. Lopputuloksena yleensä koko opastajaporukka on oppinut jotain uutta ja asiakkaan ongelmat on saatu ratkottua.    

Opastusta Rikhardinkadun kirjastossa v.2016. Kuva: Nina Ziessler

Aktiiviset ja luotettavat vapaaehtoiset

Enterin vapaaehtoiset ovat sitoutuneita ja luotettavia, ja mukana on edelleen monia vapaaehtoisia, jotka ovat tulleet taloon jo ennen minua. Vapaaehtoisista huokuu huikea määrä intoa ja osaamista. Enkä tarkoita pelkkiä digiopastajia, sillä meillä on myös useita vapaaehtoisia, jotka tekevät monenlaisia muita asioita.

Halu vaikuttaa

Vapaaehtoiset pystyvät opastustoiminnalla vaikuttamaan sekä omiin että muiden henkilöiden digitaitoihin, ja siten ylipäätään seniorien digiosallisuuteen. Enteriläisiä pyydetään usein erilaisiin haastatteluihin ja projekteihin kertomaan seniorien digitaidoista, sekä kommentoimaan ja arvioimaan erilaisia nettisivustoja ja digipalveluita.

Enterin hallituslaisten vuosituhannen alkupuolella tekemän vaikuttamistyön peruina Enter on ollut pitkään tunnettu esimerkiksi valtionhallinnossa. Tällä hetkellä olemme mukana mm. Valtionvarainministeriön alaisessa Digi arkeen -neuvottelukunnassa, meidät tunnetaan hyvin myös Digi- ja väestötietovirastossa sekä ylipäätään digituen kentällä.

Ketteryys

Pienenä organisaationa Enter pystyy muokkaamaan toimintaansa nopeasti. Tästä ehkäpä paras esimerkki on etäopastuksen avaaminen Uudenmaan senioreille: koronan levittyä Enter polkaisi etäopastuksen käyntiin muutamassa viikossa, minkä jälkeen muut toimijat kopioivat meiltä etäopastuksen käytänteitä sekä ohjeistuksia.

Uutta opastuspaikkaa odotettiin innolla! Seppo Kurkinen, Juulia Andersson ja Raimo Anttila Keskustakirjasto Oodin peruskiveä valamassa. Kuva: ENTER ry

Yhteistyö

Enterillä ei ole koskaan ollut omia toimitiloja, joissa opastustoimintaa olisi tarjottu vaan ajatus on ollut olla siellä, missä seniorit jo valmiiksi vierailevat. Siksi meillä on valtava kirjo yhteistyökumppaneita, joiden tiloissa opastusta tehdään. Ja vähintään saman verran on yhteistyökumppaneita, joilla on myös opastusta tai joiden kanssa järjestetämme tilaisuuksia tai muutoin vaihdetaan asiantuntijatietoutta. Kollektiivinen kiitos kaikille näistä vuosista!   


ENTER ry:n virallinen 25-vuosissyntymäpäivä on tänään sunnuntaina 9.10.
Yhdistyksen jäsenistö juhlii syntymäpäiviä Keskustakirjasto Oodissa marraskuun puolivälissä.

Juulia Andersson
Toiminnanjohtaja
ENTER ry

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012
Osa 7 Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa
Osa 8 Kännykkäilmiön keskiössä—näppäilystä pyyhkäisyihin
Osa 9  SeniorSurfin mainingeissa

SeniorSurfin mainingeissa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 9

Enteriläiset ovat olleet alusta asti mukana myös Senioreiden viestintäpäivässä, mikä sai alkunsa Ruotsissa järjestetystä SeniorSurf-päivästä. Ensimmäistä kertaa teemapäivä järjestettiin Suomessa vuonna 2000. Organisoijana toimi silloin Suomen kirjastoseura, ja tukijoina olivat Opetushallitus, Sonera, Vanhustyön keskusliitto ja Kansalaisopistojen liitto. Teemapäivän tarkoituksena oli alusta lähtien neuvoa ja rohkaista ikääntyneitä ihmisiä käyttämään tietokoneita ja matkapuhelimia.

Teemapäivä kuitenkin kuihtui, vielä ei ollut sen aika. Vuonna 2013 oli tilanne kuitenkin jo toinen. “Kyllä, kansainvälisistä kosketuksista saa virikkeitä ja eväitä”, toteaa Kati Roiha muistellessaan SeniorSurf-toiminnan alkua Suomessa. Enter oli nimittäin vuosina 2010 - 2012 osallistunut “@daptation”-nimiseen EU-projektiin. 
https://ikinortti.blogspot.com/2022/03/kokemuksia-ja-oppia-yli-rajojen.html 
Sen päätyttyä tuntui entistä tärkeämmältä laajentaa horisonttia kotimaassakin. Enter toimi vain pääkaupunkiseudulla, tarvitsimme isommat hartiat ja yhteistyötä ikäihmisten tietotekniikkataitojen parantamiseksi koko Suomessa.

- Vuoden 2013 alussa otin yhteyttä Vanhustyön keskusliiton silloiseen toiminnanjohtajaan Pirkko Karjalaiseen ja alustin asiaa seuraavasti, Kati kertoo: “Jotta saisimme tälle valtakunnallista näkyvyyttä, tarvitsemme Vanhustyön keskusliiton kaltaista organisaatiota kattojärjestöksi ja koordinaattoriksi. Kun saisimme kirjastot, paikalliset ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset, palvelukeskukset ym. tähän mukaan, voisimme järjestää avoimien ovien tilaisuuden samana päivänä eri puolilla Suomea. Tutustumista ja opastusta nettiin ja sen mahdollisuuksiin.” VTKL:ssä näytettiin heti vihreätä valoa ja luvattiin isännöidä kokousta kiinnostuksen kartoittamiseksi.

- Tätä me tarvitaan, oli jo ensimmäiseen ideointikokoukseen osallistuneiden reaktio maaliskuussa 2013. Teemapäivän ajankohdaksi sovittiin lokakuussa järjestettävä Vanhustenviikko ja nimeä maisteltiin: olisiko se suomalaisittain SenioriSurffi?  Muiden  Pohjoismaiden mallin mukaan nimeksi tuli lopulta SeniorSurf. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa teemapäivä ja sen toiminnot ovat sittemmin muuttaneet nimeään ja muotoaan, mutta meillä Suomessa SeniorSurf-nimi ja -verkosto elää ja voi hyvin. (Nykyään ei verkossa tosin juurikaan “surffailla”, tänä päivänä nimestä olisi luultavasti tullut digi-jotain.)

Ensimmäinen SeniorSurf-päivä oli todellisen yhteiskehittämisen tulos. Vanhustyön keskusliiton neuvotteluhuoneeseen kerääntyi useamman kerran monta tahoa, joiden tavoitteena oli yhteisponnistaa hieno teemapäivä. Mukana olivat VTKL:n ja Enterin lisäksi useita Helsingin kaupungin toimijoita kirjaston, työväenopiston ja palvelukeskusten puolelta sekä Enterin sisaryhdistykset Mukanetti, Savonetti ja Joen Severi. Seuraavan puolen vuoden aikana verkosto hiljalleen kasvoi, ja opastuspaikkakartta täplittyi tiiviiksi peitoksi koko Suomeen.

Enter oli täysillä mukana ja valmiudessa ennen ensimmäistä surffipäivää:
https://ikinortti.blogspot.com/2013/05/seniorit-surffaamaan.html
Ja työ kantoi hedelmää! Saatoimme kaikki ylpeinä todeta, että päivä oli jymymenestys. Seniorit rohkaistuivat opastuspisteisiin ja aihe sai julkisuutta. Myös Yle noteerasi päivän sekä radiossa että televisiossa, ja näin tietotekniikan ulkopuolellakin olevat saivat kuulla mahdollisuuksista päästä tutustumaan digimaailmaan. Tärkeää oli ja on edelleen myös julkishallinnon ja muiden isojen toimijoiden herääminen siihen, että verkkopalveluiden käytön on oltava selkeää ja opastusta on oltava tarjolla.
https://ikinortti.blogspot.com/2013/10/tabletti-oli-valttia_11.html

Tablettiopastusta SeniorSurfissa 2013

Teemapäivän hienoin anti on ollut ikäihmisten digiopastustoiminnan verkostoituminen ja jatkuvuus Suomessa. Onnistuneen päivän jälkeen 2013 Vanhustyön keskusliitto haki ja sai Raha-automaattiyhdistykseltä (nykyiseltä STEA:lta) kolmevuotisen projektirahoituksen SeniorSurfille. Päivän koordinoinnin lisäksi projekti mallinsi hyvät tavat toteuttaa digiopastuksia. Konkareilta opittiin hyviä käytäntöjä ja niitä testattiin hyvin erilaisten ja erikokoisten toimijoiden kanssa ympäri Suomea. Hyväksi koettu toimintamalli jaettiin avoimesti kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi ja sillä tiellä SeniorSurf-toiminta on vieläkin.

Opastusta Lasipalatsissa SeniorSurf-päivänä 2014

Nykyään Vanhustyön keskusliiton organisoimana SeniorSurf-päivää vietetään edelleen vuosittain lokakuussa Vanhustenviikon tiistaina, vaikkakin monissa paikoissa opastusta on tarjolla pitkin viikkoa. SeniorSurfista on kasvanut valtakunnallinen seniorien digiopastuksen yhteistyöverkosto ja vahva vaikuttaja senioreiden digiasioiden puolesta. https://www.seniorsurf.fi/

Teksti: Tiina Etelämäki  ja Juulia Andersson, haastateltu Kati Roihaa ja Anja Mäkistä

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012

Osa 7 Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa
Osa 8 Kännykkäilmiön keskiössä—näppäilystä pyyhkäisyihin

Kännykkäilmiön keskiössä—näppäilystä pyyhkäisyihin

 ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 8

Tässä Ikinörtin historiasarjassa on julkaistu Anja Mäkisen kirjoitukset Enterin synnystä ja kännykkätoiminnan alkuajoista. Jatkan historiaa kännykkätoiminnasta ja Kampin opastuksesta aloittaen siitä, kun tulin soneralaisten  Anja Mäkisen ja Saija Lehtimäen pitämälle kännykkäluotsikurssille vuonna 2000.

Monipuolisella kurssilla käsiteltiin kaikki silloiset matkapuhelimen toiminnot ja operaattoreiden palvelut. Avasimme erilaisten puhelimien kuoret ja siinä opittiin niksit, miten esimerkiksi SIM- kortti ja akku pitää laittaa paikoilleen.

Jokainen joutui pitämään opastavan esityksen jostain puhelimen toiminnosta. Oma aiheeni oli tekstiviestit. Perustelin monella tapaa, miksi kannattaa käyttää tekstiviestejä ja miten niitä oppii tekemään. Siihen aikaan oli valttia valistaa, että tekstiviesti on kätevä tapa viestiä, jos kuulo on alentunut. Tämä neuvo pätee yhä.

Kurssi oli niin innostava, että lähdin mukaan täysillä. Olenkin saanut Enterin toiminnasta eläkepäiviin tosi kehittävän ja monipuolisen harrastuksen ja paljon hyviä, samoista asioista kiinnostuneita ystäviä.

Niin kauan kun Anja sai Soneralla työskenneltyään olla mukana toiminnassa, hän järjesti Enterin kanssa paikkoja, joissa käytiin kännykkää opastamassa. Kun  hän joutui organisaatiomuutoksen myötä jättämään kännykkätoiminnan, mietittiin porukalla mahdollisuutta jatkaa opastamista. Kaikki opastajat halusivat  jatkaa hyvää toimintaa ja niinpä  lupauduin ryhmän vetäjäksi eli kännykkäluotsikoordinaattoriksi. Pentti Suonikko oli  keksinyt hyvän nimen kännykkäluotsi. Luotseja olivat silloin lisäkseni ainakin Maisa, Laina, Liisa, Mirja, Ritva, Sylvia, Mirja K, Liisa K, Pirkko Y, Urho, Pentti, Raija, Pirkko H, Pirkko K, Kaarina ja Marjatta L. Muutama heistä opastaa vieläkin. Opastuksessa innostettiin ja houkuteltiin sopivilta vaikuttavia henkilöitä mukaan Enteriin ja opastajiksi.

Enterin toimintaa esittelevä dia vuodelta 2004

Kännykkäklubi - nykyisin palaute-, opintopiiri

Jo "Anjan aikoina" oli ollut kerran kuukaudessa erillinen kännykkäklubi eli  luotsien yhteinen palautepalaveri, jossa kerrottiin minkälaisia opastuksia oli kullakin ollut. Tämä tapa otettiin sitten jokaisen  opastuskerran jälkeiseen käyttöön saatuamme vakiotilat Kampin palvelukeskuksesta. Näissä palautekeskusteluissa opitaan pohtien toisten opastustilanteista ja ratkotuista ongelmista, eikä mikään jää vaivaamaan mieltä.

Luotsien suositut luennot

Anja oli pitänyt kännykkäaiheisia luentoja ja jatkoin niitä Pentti Suonikon kanssa. Maisa Krokfors piti tilaisuuksia myös  ruotsinkielisille ryhmille. Opastustakin on koko ajan ollut saatavilla myös ruotsiksi sekä englanniksi.

Alkuun käytettiin luentojen tukena  kalvoja, jotka yhdessä ideoimme ja teimme.  Joissakin paikoissa (kuten Heureka, Työväenopisto ja Kalliola) oli jo käytettävissä dokumenttikamera, mikä auttoi kovasti näppäinpuhelinten toimintojen havainnollistamista.

Luentojen aiheina olivat Kännykkä tutuksi, Kännykkä turvaksi ja avuksi, Millaiset laitteet seniorille ja vinkkejä käyttöön. Luentojen jälkeen oli yleensä opastusta, jossa mukana olleet harjoittelivat luennolla opittua omilla kännyköillään. Luennoilla olleet uskaltautuivat sitten helpommin opastuksiin, kun huomasivat, etteivät ole yksin ongelmineen.

Kerran alkuaikoina  mennessämme ryhmänä sisälle opastuspaikkaan, kuului jostain ihmettelevä ja epäilevä ääni: “Noin vanhoja!” Silloin ei vielä oltu totuttu, että ikäihmisetkin voivat opettaa digitaitoja toisille.

Luentoja pyydettiin kaikkiin palvelukeskuksiin ja eri eläkeläisyhdistysten tilaisuuksiin sekä seurakuntien eläkeläisryhmiin niin Helsinkiin kuin Vantaalle ja Espooseen. Opastuksia oli myös kuuloyhdistyksen sekä invalidien yhdistyksen jäsenille.  Käytiin  Keravallakin, Pirkko Kyttälän opastuspaikassa Talkoorenkaassa. Maisa Krokfors oli järjestänyt Heinolan asuntomessualueelle paikan, jossa porukalla opastettiin. Saimme vierailla samalla Maisan mukavassa kesäpaikassa, ja siitä jäi mukavat muistot.  Kännykkäluotsit olivat myös mukana Tampereella Hyvä Ikä -messuilla ja monipäiväisessä Heurekan tapahtumassa opastamassa.

     Yhdistysdia vuodelta 2004, jolloin oli  Hyvä Ikä -messut

Digi ei olekaan ihan uusi asia

Monasti vuosina 2006-07 työväenopistoilla oli luentoni peräkkäin viestintäneuvos Tauno Äijälän pitämän koulutustilaisuuden kanssa. Hän luennoi digilähettiläänä kansalaisille ahkerasti helpottaakseen  siirtymistä ja sopeutumista digitelevisioaikaan. Digisovitin  piti hankkia ja hän koulutti siihen ja asennukseen vapaaehtoisia auttamaan varsinkin ikäihmisiä.

Kännykkäilmiö näkyi mediassa juttuina ja paremmuus-testeinä

Kännykkäluotsien toiminta kiinnosti mediaa  ja toiminnastamme tehtiin kokonainen Kuningaskuluttaja-ohjelma, joka loppui Kampin lauluryhmän laulamaan Puhelinlangat laulaa - lauluun. Pääsimme myös Puoli yhdeksän -uutisiin -  kotonani kuvattiin käytössä olevia kännykän apuneuvoja, joita olin opastanut ystäväni ottamaan käyttöön. Esimerkkinä näytettiin muistutukset lääkkeiden ottamisesta ja tärkeistä tapaamisista.

Radiossakin musiikkiohjelman lomassa esitettiin nauhoitettuja kännykänkäytön kysymyksiä ja olin vastaamassa niihin, mikä toi yhteydenottoja ympäri Suomea. Vuosi oli silloin 2004.

Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Kuluttaja tekivät kännykkätestejä, joissa kännykkäluotsit yhdessä käyttäjien kanssa olivat testaajina.

Näiden tilaisuuksien myötä Enterin kännykkäopastustoiminta tuli tutuksi ja kännykkätilaisuuksiin oli ruuhkaa. Kampin palvelukeskuksessa oli ensin torstaisin kaksi kertaa kuukaudessa opastusta ja sitten vuodesta 2005 saimme sieltä joka tiistaille tilat. Kampin remontin aikana toimintamme siirtyi vuodeksi väistötiloihin Käenkujalle ja sieltä palattiin Kamppiin uusittuihin tiloihin.

Nokialaisten rinnalle muitakin merkkejä

Laitteet olivat näppäinkännyköitä - etupäässä Nokiaa, jonka uusia malleja tulikin markkinoille koko ajan. Tein Anjan mallin mukaisen valikkokaavion heti saadessani uuden mallin tutkittavakseni.
Kaaviot helpottivat opastajaa ja opastettavaa löytämään missä mikin toiminto sijaitsi. Lisäksi tein kullekin mallille perustoiminnoista käyttöohjeet selkokielellä. Näitä  annettiin sitten opastettaville.

Nokian lisäksi markkinoilla oli muitakin merkkejä oli kuten Motorola, Sony Ericsson, Siemens  ja Panasonic. Myöhemmin tuli vielä ruotsalaisvalmisteiset Dorot ja itävaltalainen Emporia, jotka oli erityisesti senioreille suunniteltuja.  Kävimme usein opastuksesta tullessamme operaattoreiden myymälöissä tutkimassa, mitä uusia malleja on tulossa ja näin osaisimme ennakoida tulevat opastukset. Kerran sellaisella käynnillä tuli heräteostos Nokia 6101, joka oli tosi hyvä puhelin ja on tallessa vieläkin.

Kun näppäimet olivat niin pieniä tein näppäimistöstä A4 kokoisen kuvan, joka helpotti varsinkin tekstiviestien kirjoittamisessa. Idea siihen tuli tarpeesta näkövammaisille Iiriksessä pitämässämme opastustilaisuudessa. Iiriksessä kävimmekin opastamassa monta kertaa ja jopa heidän kesäpaikassaan Tuusulassa. Enter oli mukana kehittämässä selkonäppäimistö-aputarraa ja saimme niitä käyttöömme avuksi opastettavan puhelimen näppäimistön päälle laitettavaksi.

Kännykän näppäimistön selkokuva vuodelta 2013

Kännykän toimintojen monipuolistuminen lisäsi opastettavia aiheita

Kun oli siirrytty euroon, opastimme kännykällä rahan muunnokset.
Kännykät ei osanneet itse vaihtaa aikaa automaattisesti ja ajan asettaminen olikin merkittävä opastusaihe aina kesä- ja talviaikaan siirryttäessä. Perustoimintoja kuten soittoa, vastaamista, yhteystietojen laittamista, tekstiviestien lukua, kirjoitusta ja poistoja opetettiin ja kun kameroita alkoi olla puhelimissa, niiden käyttökin otettiin haltuun. Kännykästä tietokoneelle siirto sekä tekstiviestien tallennus tietokoneelle oli jo osaavimpien toiveena. Tekstiviestit olikin sellainen aihe, joka ensimmäistä kertaa onnistuessaan aiheutti jopa kaulaan kapsahtamisen.

Turvallisuutta painotettiin jakamalla tekemäämme monistetta ”Kännykkä turvaksi ja avuksi”, jossa neuvottiin hätänumeroon soitto ja korostettiin puhelimen mukana pitämistä. Sitä monistetta olemme pitäneet ajan tasalla laitteiden ja ohjelmistojen kehittyessä.

Kerran olimme  pitämässä tilaisuutta 15 ikäihmisen ryhmälle, ja olin juuri kertonut puhelimen mukana pitämisen tärkeydestä. Yksi osallistuja sanoi lankapuhelimen riittävän ja ettei aio hankkia eikä pitää kännykkää mukanaan. Silloin eräs yli 90-vuotias rouva pyysi puheenvuoroa ja kertoi, ettei häntä tässä olisi, ellei hänellä olisi ollut kännykkä mukana palatessaan talvella saaresta mökiltään. Hän oli liikkunut hiihtäen, kaatunut ja reisiluu oli murtunut. Hän oli soittanut pojalleen, joka tiesi, mihin apua tarvitaan ja ohjasi ambulanssin paikalle. Silloin  näppäinpuhelinten aikaan ei ollut vielä paikannuspalvelua eikä 112-sovellusta. Porukka hiljeni ja kännykän vastustus vaimeni. Vertaisen sana tehosi.

Tukikohtana Kampin palvelukeskus

Kampin palvelukeskus on koko ajan ollut hyvä kumppani opastustoiminnallemme. He ovat vastaanottaneet opastukseen ilmoittautumiset ja olemme saaneet käyttää heidän laitteitaan kuten dokumenttikameraa, videotykkiä ja tietokoneita.

Kännykän opastaminen on tosi hauskaa ja mielenkiintoista

Minulle opastaminen on koska ja missä vain tapahtuvaa ja voin suositella muillekin siitä harrastukseksi eläkepäiviin. Kerran mennessäni Kamppiin opastamaan, metrossa henkilö vieressäni pähkäili kännykkänsä kanssa, enkä malttanut olla kysymättä, mikä on noin hankalaa. Siitä tulikin metromatkan kestänyt opastus ja kassistani löytyi sille puhelimelle tekemäni selko-ohjeetkin,  ja samalla meni eteenpäin tietoa Enteristä.

Nokian myymälässä Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa kävimme usein tutkimassa uutuuksia ja kyselemässä esimerkiksi näkemisen ongelmiin ratkaisuja. Kerran olivat jotenkin salaperäisiä, sillä eivät saaneet kertoa, että älypuhelimet ovat juuri tulossa Nokialta. Niissä oli juuri niitä kyselemiämme toimintoja.

Vähitellen kuului tietoja älykännyköiden tulosta ja pohdimme, ettei niitä varmaan ikäihmiset hanki. Mutta toisin kävi. Nokia Lumia 800 ja 710 julkistettiin lokakuussa vuonna  2011. Itsekin sitten ostin Nokia Lumia 800 heti, kun se tuli markkinoille. Niistä älypuhelimista sitten toisessa ikinörtin jutussa lisää.

Enterin kännykkä- ja tablettiopastus jatkuu taas Kampin palvelukeskuksessa 6.9. Klo 10-11:30. Ajanvaraus puh. 09 3104 4513

Lea Grönlund
kännykkäopastuksen konkari vuodesta 2000 - ja vieläkin innostunut!

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa
juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan

Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa

Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012

Osa 7 Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa

Opastajien kevätkiitosretket

Kiitokseksi kevään tietotekniikkaopastuksista Enter tarjosi opastajilleen valinnaisen museokierroksen. Vaihtoehtoina olivat fyysinen vierailu Elisan puhelinmuseossa Helsingin Töölössä sekä virtuaalivierailut Loimaalle Suomen Maatalousmuseo Sarkaan tai Turun museokeskuksen digitaaliseen näyttelyyn Turku Åbo 1827, joka esittelee 3D-mallinnoksella Turkua ennen sen paloa.
 
Lue opastajien kokemuksia museoretkistä:

Vierailu Elisan Puhelinmuseoon 9.5.2022

Maanantaiaamuna pyöräillessäni Espoosta Runeberginkadulle Helsinkiin en osannut aavistaa, kuinka kiinnostavaa oli päästä telefoonien kehityksen aikamatkalle 1920-luvulta 2020-luvulle.  Tuumailin polkiessani halki kauniiden merimaisemien, että meille opastajille esiteltäisiin muutamia veivattavia lankapuhelimia ja kerrottaisiin siinä sivussa lyhyesti teletekniikan muutoksista ja lopuksi saisimme vielä nähdä uusimmat älykännyt. Tammikuussa aloittanut vertaisopastaja koki yllätyksen!

Kuva: Anna Suihko

Enterin vapaaehtoiset opastajat astuivat sisään arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemaan hienoon rakennukseen, jonne puhelinmuseo on perustettu vuonna 1986. Kävelimme portaat ylös, ja eteemme avautui vaikuttava näkymä nostalgiseen tekniikkaan: Pohjoismaiden ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus vuodelta 1922 (oli käytössä vuoteen 1985 asti) on edelleen toimintakuntoinen! Osaava ja taitava oppaamme Matti Takala kertoi hauskasti historiasta ja näytti, kuinka puhelimilla voi soittaa museon sisällä ja “nähdä äänen kulkevan lankoja pitkin”. Meitä huvitti ja ihmetytti kuullessamme mekaanisten releitten pölynpyyhkijöiden ammattikunnasta. Pölyt aiheuttivat rahinaa puhelujen aikana ja releitä pyyhittiin jatkuvasti pienillä pensseleillä.

Kuva: Anna Suihko

 

 

Näimme puhelinpylväät, kaapelit, vanhat puhelinluettelot (sain tarkistaa omat vanhat osoitetietoni ja lankapuhelinnumeroni), puhelinkopin, valtavan määrän erilaisia puhelimia, mm. presidenttien käyttämiä erikoispuhelimia sekä “sentraalisantran” istumassa tyylikkäänä keskuksen edessä.

Museokäynnin jälkeen menimme vielä yhteiselle lounaalle Mamma Rosaan ja nautimme maittavan aterian sekä virkistäydyimme toistemme seurasta.

Kotimatkallani satulan selässä kertasin kaikkea kuulemaani ja näkemääni. Teletekniikka on hurjasti kehittynyt. 5G-verkolla älylaitetta selaileva nykykäyttäjä tuskin voi uskoa, että Suomessa noin 40 vuotta sitten tarvittiin ihmisiä välittämään äänipuheluja. Ihmiset ovat tehneet työtään joskus hyvinkin vaikeissa olosuhteissa, ovat olleet rohkeita ja menneet eteenpäin. 

 

Maailma muuttuu digitalisaation myötä valtavaa vauhtia. Muutunko minä ja pysynkö vauhdissa mukana? Huomisesta en tiedä - kuitenkin uskon, että paras on vasta edessä.

Kiitos retkestä,
Anna Suihko - vertaisopastaja

***

Vierailu Digimuseon Turku Åbo 1827 -näyttelyyn 2.6. 2022

Virtuaalisella retkellä Digimuseoon esiteltiin Turkua ennen vuoden 1827 tulipaloa. Kuljimme oppaan johdolla molemmin puolin jokea ja näimme sekä autiota seutua että komeita rakennuksia, joista sitten palossa hävisi suurin osa. Niitä on tänä päivänäkin jäljellä, tosin monet restauroituina.

  kuvakaappaus Digimuseon sivulta 

Palon jälkeen esimerkiksi Keisarillinen Turun Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi ja Engelin suunnittelema nykyinen Helsingin yliopiston päärakennus valmistui 1832. Alunperin Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema Turun Akatemia kunnostettiin niin ikään Engelin ohjeiden mukaan ja se luovutettiin vuonna 1830 Turun hovioikeuden, Turun tuomiokapitulin ja lääninhallituksen käyttöön.

Nykyään Akatemiatalo on juhlasalia lukuunottamatta hovioikeuden käytössä. Juhlasalia hallinnoi Turun yliopisto. (Kuva: Markus Koljonen. Wikimedia Commons CC BY-SA 3.0)

Tunnin kierros 360°-näkymää hyödyntäen oli mielenkiintoinen. Oppaan hyvä esitys innosti tutkimaan itsenäisesti ja syventyen tarjolla olevaa materiaalia.

Itse kävin Apteekkimuseossa, Qwenselin talon näyttelyssä. Siellä voi katsella talon historiaa eteisen pottakaapista aina juhlasaliin saakka. Voimme kulkea kaikissa huoneissa, infotekstit kertovat esineistä napin painalluksella.

kuvakaappaus Apteekkimuseon ja Qwenselin talon sisäänkäynniltä

Virtuaaliset kohteet löytyvät netistä osoitteessa https://digimuseo.fi/. Sieltä voi klikata avoimet, ilmaiset näyttelyt. Osaan näyttelyistä voi myös varata opastetun kierroksen museo-oppaan opastamana.

Virtuaalisia museokäyntejä luodaan lisää ja niiden suosio jatkuu. Meillä ikäihmisillä on jäljellä rakkaus museoihin, mutta monilla alkavat pitkät bussimatkat eri kaupunkien museoihin olla työläitä liikuntarajoitteiden vuoksi. On hienoa voida osallistua esteettömästi museokäynteihin ruudun äärellä.

Virtuaalinen kaupunki on rakennettu Turun vuoden 1808 karttapohjaan.
Tuhoutuneiden osien esille saamiseen on hyödynnetty Lidar-ilmalaserkeílausta.
Inforuudut on laatinut Turun museokeskus. 

Digimuseossa on myös Turun museokeskuksen varsin vaikuttava Luostarinmäki 1827-näyttely. Liikkuminen digitaalisen Luostarinmäen kujilla tuntuu lähes todelliselta, sillä 360°tekniikka mahdollistaa vaikutelman korkeuseroista, kuvissa on kasvillisuutta ja materiaalien tuntua.

Kiitollisena retkestä ja uusista ideoista,
Unelma Krakau - vertaisopastaja

Tähän mennessä tapahtunutta

Missä olit vuonna 1997? Mitä silloin tapahtui?

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä. Presidentti Martti Ahtisaari vihki käyttöön Helsingin Pasilaan valmistuneen Hartwall Areenan. Suomen neljäs valtakunnallinen TV-kanava Nelonen aloitti toimintansa.

Mitä muistat? Oliko sinulla jo vuonna 1997 kännykkä? Milloin perustit ensimmäisen sähköpostiosoitteesi? Mitä hakukonetta käytit netissä?

Radiossa soi Spice Girls. Walesin prinsessa Diana kuoli. Suomalainen Merita Pankki ja ruotsalainen Nordbanken ilmoittivat yhdistyvänsä. Suurelokuva Titanic sai ensi-iltansa.

Samoihin aikoihin Helsingissä näppäiltiin alkusäveliä ikäihmisten tietotekniikkayhdistykselle. Yhdistys oli ollut tekeillä vuodesta 1996, mutta varsinainen perustamisesta päättävä kokous pidettiin Munkkiniemen palvelutalossa lokakuussa 1997.

Mitä luulet, kun ”Ikäihmisten atk-yhdistys ENTER ry” perustettiin, ei perustamisasiakirjaa täytettäessä taidettu ”painaa enteriä” vaan kirjoituskoneen rivinvaihtoa? 

Lue Enterin ensiaskelista mm. mitä tekemistä irlantilaisilla oli asian edistämisessä ja miksi ikäihmisiä ei hyväksytty mukaan Helsingin tietotekniikkayhdistykseen:
https://ikinortti.blogspot.com/2021/12/ikaihmisten-atk-yhdistys-enter-ryn.html

 Vuosituhat vaihtuu ja kännykät pirisevät

Vuosituhannen vaihteessa ja 2000-luvun alkuvuosina Nokian matkapuhelimet olivat yleisiä ja niiden tyypillinen soittoääni oli Grande Valse. Voit muistella tuttua tilutusta videosta linkin takaa:    https://www.youtube.com/watch?v=Vk4KK-gh0FM (avautuu uuteen ikkunaan)

Matkapuhelimet eivät tuohon aikaan olleet ”älykännyköitä”. Enterin toiminnan alkuvuosina kännykänkäytön ja tietotekniikan opastukset olivatkin melko erillään toisistaan. Jutun kirjoittajalla Anja Mäkisellä, Eeva Oksasella, sekä teleyhtiö Soneralla oli kännykkäopastuksen kehittämisessä suuret roolit.

Mitäpä ikäihmiset tuumasivat tekstareista kaksikymmentä vuotta sitten? Entä soiteltiinko 2000-luvun vaihteessa myös kaukosäätimillä? Lue kännykkäopastuksen kehittymisestä ja ”kännykkäluotseista” kertova historiikki: https://ikinortti.blogspot.com/2022/01/kannykkaluotsit-mukaan-enterin.html

 Vuonna 2012 toiminta nytkähti isommalle vaihteelle

Sauli Niinistöstä tuli Suomen presidentti. Guggenheim-taidemuseosta äänestettiin Helsingissä. Risteilyalus Costa Concordia ajoi karille Italiassa. Kesäolympialaiset pidettiin Lontoossa. Talvivaaran kaivos puhutti. ENTER ry täytti kymmenen vuotta.

”Enter oli anonut useana vuonna avustusta silloiselta Raha-automaattiyhdistykseltä RAY:ltä, mutta tuloksetta. Vuoden 2011 lopulla tapahtuneessa jaossa yhdistykselle kuitenkin myönnettiin 50 000 euron määräraha. - - - Anomus oli tehty edellisvuosien tapaan ilman suurempia odotuksia.  RAY:n myönteinen tukipäätös tuli silloiselle hallitukselle lähes yllätyksenä.”

Mitä rahalla tehtiin? Ainakaan hallitus ei haihtunut Bahamasaarille viettämään leppoisia eläkepäiviä, sillä yhdistys tosiaan vahvistui ja sai virtaa toimintaansa: Juulia Andersson palkattiin työntekijäksi ja nykyäänkin toimivat toimintaryhmät perustettiin.

Lue: https://ikinortti.blogspot.com/2022/02/vuosi-2012-enter-tuli-murrosikaan-ja.html

Kaksi kertaa kaksi vuosikymmentä Enterissä

”Alussa Enterin opastustoiminta oli kovin toisenlaista kuin nykyisin. Hiiri oli hukassa, harjoiteltiin ohjelmien lataamista ja poistamista sekä tietoturvaohjelmien lataamista. Ei ollut älypuhelimia, eikä kokoonnuttu Zoomin välityksellä. Tietokonemaailma on muuttunut hirveästi näiden vuosien aikana, jolloin olemme olleet Enterissä.”

Jäätyään eläkkeelle 2000-luvun alussa Timo Puska meni työväenopiston tietokonekurssille. Kurssilla Timo kuuli Enteristä, ja niinpä hän ja hänen vaimonsa Ritva Wahlsten-Puska liittyivät jäseniksi. Puskat ovat olleet mukana kaikessa Enter-vuosiensa varrella: opastamassa, hallituksessa, messuilla, televisiossa, Ikinörttiä postittamassa… Timoa on muuten kiittäminen Enterin yhteistyöstä Helsingin kirjastotoimen kanssa.

Lue Enterin vaiheista Puskien tarinan kautta:
https://ikinortti.blogspot.com/2022/03/muistelua-ritva-wahlsten-puska-ja-timo.html

Juttu on kooste ENTER ry:n 25-vuotisjuhlavuonna tähän mennessä ilmestyneistä teksteistä, jotka kertovat tapahtumista yhdistyksen matkan varrelta.

Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 7
Enterin matka Lasipalatsista Oodiin ja kirjastojen vakituiseksi kumppaniksi

Enterin historiaa läpikäydessä ei voi ohittaa Helsingin kaupunginkirjastojen kanssa tehdyn yhteistyön merkitystä. Yhteistä taivalta on kertynyt jo 17 vuotta. 25-vuotiaan yhdistyksen historiasta se on iso siivu!

Enterin toiminnan alkuvuosina opastusta oli järjestetty mm. Kalliolan kansalaisopistolla, Vapaaehtoistyön ja omaishoidon keskuksessa sekä palvelutaloissa. Vertaisopastukselle tuntui olevan kysyntää ja enteriläisen Timo Puskan yhteydenotto kirjastotoimenjohtajaan Maija Berndtsoniin käynnisti yhteistyön Helsingin kirjastojen kanssa vuonna 2005. Enterille tarjottiin mahdollisuutta osallistua perusteilla olevaan, uudenlaisen kansalaisten kohtaamispaikan toimintaan Lasipalatsilla.
Senioreille suunnatut vertaisopastukset pääsivät paraatipaikalle, kun sähköisten palveluiden ja laitteiden käyttöä ryhdyttiin opastamaan Enterin tietokonetuutoreiden ja kännykkäluotsien toimesta kesällä 2005.
 

Enteriläiset ovat siis olleet eräänlaisia kansalaisvaikuttamisen ja kirjastoyhteistyön pioneerejä.
“Enterin opastustoiminta oli uudenlainen avaus kirjastopalveluiden tuottamisessa. Se herätti ihastusta ja välillä myös vähän ihmetystäkin kirjastoissa sekä myös kansainvälisesti. Tänä päivänä vertaisopastukset ja kirjastotilojen omatoiminen käyttö ovat jo vakiintunutta toimintaa.” (Kari Lämsä ja Lotta Muurinen v.2015)

Opastaminen tapahtui alkuvuosina pääasiassa Kohtaamispaikan tietokoneilla, mutta vähitellen kannettavat tietokoneet yleistyivät ja niitä alkoi näkyä myös opastuksissa. Myös älypuhelimet alkoivat yleistyä senioreidenkin keskuudessa. Lea Grönlund piti Kohtaamispaikassa ensimmäisen älykännykkäluennon vuonna 2012 Nokian Lumia 800:n kasvattaessa suosiotaan. Vuonna 2013 noin puolet opastetuista kännyköistä oli älykännyköitä, loput näppäinpuhelimia ja vanhempia malleja.

Kaiken aikaa toiminnan suolana ovat olleet innostuneet, auttamishaluiset vapaaehtoiset, joilla on aikaa kohdata ja rohkaista senioreita uuden opetteluun. (Helmet uutiset 11.4.2013)
Opastajat ovat aina olleet itsekin tiedonjanoisia ja Lasipalatsilla järjestettiin erilaisia enteriläisten kursseja ja jäsenistön tieto- ja viestintätekniikkakerhon tapaamisia. Myös Enterin 10-vuotisjuhlat järjestettiin Lasipalatsilla.

Yhteistyö kirjastojen kanssa laajeni vuonna 2012, kun uusia opastuspaikkoja perustettiin sivukirjastoihin eri puolille kaupunkia. Vuonna 2013 aloitettiin yhteistyö Rikhardinkadun kirjaston kanssa kaikille avoimien tietoiskujen järjestämisessä. Ensimmäinen “Seniorit nettiin” -sarjan luento pidettiin 7.2.2013 aiheena sosiaalinen media. Luentosarjan suunnittelussa ja toteutuksessa Enterin vapaaehtoisella Urho Karjalaisella oli merkittävä rooli. Tilaisuuksiin osallistui jopa 30-50 henkilöä/kerta. Tietoiskuja ryhdyttiin järjestämään pian monistamisperiaatteella myös Oulunkylän ja Kallion kirjastoissa - tämä tietoiskuyhteistyö jatkui aina kevääseen 2020 saakka, kunnes korona keskeytti tapahtumat ja siirryttiin etätietoiskuihin. Nyt koronan jälkeen siirrytään vähitellen hybriditoteutuksiin ja saadaan toivottavasti taas lisää lähitilaisuuksia!

Enterin viikottaiset opastukset säilyttivät suosionsa myös toiminnan siirtyessä vuonna 2015 Postitalossa sijainneeseen Kirjasto10:iin, jossa opastettavia riitti edelleen tasaisena virtana. Tiistait ja torstait klo 11-14 ilman ajanvarausta oli perinne jo tuolloin ja opastettavia oli toistakymmentä joka kerta. Kympissä pidettiin myös monia opastajien kahvihetkiä, toimintaryhmien kokouksia, ryhmäopastuksia ja opintopiiritapaamisia. Henkilökunta oli tuttua ja enteriläisille oli oma kaappi ja avain. Voisi sanoa, että enteriläiset kuuluivat kalustoon!

Tiiviin yhteistyön seurauksena Enter sai kutsun uuden keskustakirjaston peruskiven muuraustilaisuuteen toukokuussa 2016. Enteriä edustamassa olivat hallituksen jäsenet Raimo Anttila ja Seppo Kurkinen sekä työntekijät Juulia Andersson ja Nina Ziessler. Keväällä 2018 Kari Lämsä esitteli kympin opastajaporukalle joulukuussa avautuvan Oodin havainnekuvia ja yhdessä suunnittelimme, mikä tila opastuksille parhaiten sopisi. Kirjasto10:n ovet sulkeutuivat syksyllä ja tammikuussa 2019 astelimme intoa täynnä Oodin avariin tiloihin.

Jo ennakkoon Oodia hehkutettiin niin Suomessa kuin ulkomailla arkkitehtuurin ja monia avoimia tiloja yhdistävänä rakennuksena ja yleisövirta oli avajaisvuonna keskustakirjastossa huikea. Tietysti meitä jännitti, kuinka valtavan rakennuksen uumenista Enterin toiminta löydettäisiin ja otettaisiin vastaan. Jo Lasipalatsilla vuonna 2014 oli ollut säpinää ja opastuksia tehtiin vuodessa noin 700 - Oodissa avajaisvuoden 2019 aikana opastuksia tehtiin jopa 1200! Parhaimmillaan opastajia oli paikalla yhdeksän kerrallaan ja opastettavat joutuivat odottamaan vuoroaan. Kirjastolaisetkin hämmästelivät kerta toisensa jälkeen opastusten suosiota!

Oodi on toki tarjonnut upeat puitteet muutenkin Enterin aktiiviselle toiminnalle. Useat toimintaryhmien ja opintopiirien kokoukset ja opastajien aluetapaamiset on järjestetty ryhmätyötiloissa. Kuutio-tilassa pidettiin ensimmäinen opastajien hybriditietoisku keväällä 2019 - siis kauan ennen koronaa. Saman vuoden marraskuussa Enterin perinteinen pelitapahtuma siirrettiin Kampin palvelukeskuksesta Oodiin ja se keräsi paljon uusia pelaamisesta kiinnostuneita osallistujia. Myös vuoden 2020 mediataitoviikon tilaisuus ehdittiin pitää vain kuukausi ennen koronasulkua.

Samaan aikaan toiminta on vakiintunut monien sivukirjastojenkin tapahtumatarjontaan ja onkin tärkeää, että opastusta on tarjolla mahdollisimman lähellä ihmisiä eri puolilla kaupunkia. Kirjastojen määrä ja paikat ovat vaihdelleet kysynnän ja vapaaehtoisten saatavuuden mukaan. Tällä hetkellä enteriläisiä tapaa 22 kirjastossa Helsingissä - uusimpina tulokkaina tänä vuonna Munkkiniemen ja Pasilan kirjastot!
Kun kaupungilla on kaiken kaikkiaan 37 kirjastoa, vielä riittää uusia paikkoja valloitettavaksi!

Tarinat yhteen koonnut
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (2016-2022)

Lähteenä yhdistyksen toimintakertomukset sekä aiemmat Ikinörtti-jutut

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012