torstai 25. kesäkuuta 2020

Erilainen kevät - taas opitaan uutta

Jokainen on huomannut tämän kevään olleen erilainen. Syynä on ollut korona, joka on rajoittanut ihmisten toimintaa, tai ainakin fyysisiä tapaamisia. Toisilta on tullut sydäntä särkeviä yhteydenottoja siitä, että viimeistään nyt pitäisi kaikki hoitaa sähköisesti. Yhdessä on ihmetelty esimerkiksi miten ruokaa tilataan kotiin ilman tietoteknisiä laitteita. Toiset taas ovat kertoneet, kuinka heidän elämänsä ei ole ikinä ollut näin sosiaalista ja täynnä tapahtumia kuin nyt etätilaisuuksien myötä. Kokemukset vaihtelevat suuresti ihmisistä ja elämäntilanteista riippuen.

Enterissä piti - tai "saatiin" - ajatella kaikki taas toisin. Maaliskuun puolen välin jälkeen käynnistettiin etäopastukset ja niistä on opittu paljon. Vaikka itse olimmekin alkuun epävarmoja etäopastuksista, opastettavat ovat antaneet niistä erinomaista palautetta. Ongelmia on ratkottu ja uutta on opittu jatkuvasti. Etäopastuksia on tehty kevätkauden aikana yhteensä jo yli 200 kertaa. Syyskaudeksi saamme etäopastuksista entistä parempia kevään oppien jälkeen.

Kevään mittaan monet jäsenet sekä muut seniorit ovat toivoneet meiltä lisäoppia ajankohtaisiin aiheisiin liittyen, kuten muun muassa verkossa ostamiseen tai yhteydenpitosovelluksiin. Näistä aiheista olemme järjestäneet etätietoiskuja ja ne ovatkin olleet menestys! Yhdessä on opeteltu tilaisuuksiin liittymistä ja kun se onnistuu, voi alkaa imemään uutta oppia aiheesta jos toisestakin etätilaisuuksien myötä. Ihminenhän oppii kaikenikäisenä, kun vaan motivaatiota ja opastusta löytyy.

Monessa eri tilanteessa viime aikoina on tullut kysymyksiä puhelimen kaiuttimen käytöstä. Tässä vielä vinkkejä, miten kaiuttimen saa päälle vaikkapa, puhelun aikana. Tuolloin voi samaan aikaan vaikka tutkia kalenteria tai puhelimen asetuksia, kätevä taito tämäkin! Laitteiden eri ominaisuuksia kannattaa opetella käyttämään, niin ne palvelevat meitä entistä paremmin.




Enterin digivinkki: kaiuttimen käyttö Android-puhelimessa
https://youtu.be/nbo94R-hsUc

Lisäys 2.7.2020:

Kaiuttimen käyttö iPhone-puhelimessa
https://youtu.be/aOTzsOUCUN0


Tiina Etelämäki
ENTER ry

tiistai 16. kesäkuuta 2020

Kruunupään varjossa – enteriläisten koronakevät 2020

Enter järjesti 23.4.–31.5.2020 jäsenilleen valokuvakampanjan, jossa pyydettiin kertomaan kuvan keinoin koronakeväästä 2020. ”Mikä tässä keväässä on erilaista, miten se omassa arjessasi näyttäytyy, mistä olet jäänyt paitsi, mitä on tullut ehkä tilalle? Entä missä roolissa digitaaliset välineet ovat, miten niiden käyttö on sujunut ja mitä ne ovat mahdollistaneet?" Kuvia saatiin 24 jäseneltä yhteenä 55 kappaletta. Miltä lähipiiri sitten näytti enteriläisten linssin takaa?
 
Kevät puski luonnossa esiin yhtä kauniina kuin ennenkin, mutta enteriläinen katseli ikkunan takaa omaisia, jotka olivat tulleet tervehtimään. Kasvokkain ei sopinut tavata kuin painavasta syystä. Jos kohtaaminen oli välttämätöntä, käytettiin kasvomaskia. Käsiä pestiin melkein nilelle saakka.

Kuva 1. Ruudun takaa. Anna-Liisa Öfverberg
Kuva 2. Maski kasvoilla, läppäri kädessä. Erkki Ylitalo
Kuva 3. Käsienpesu Pirjo Salo
Eristykseen oli vankat perusteet. Koronaviruksen aiheuttama Covid-19-sairaus levisi kevättalvella Kiinasta Eurooppaan, myös Suomeen. Maan hallitus hillitsi tartuntojen leviämistä kaikin voimin. Valmiuslaki astui voimaan 17.3.2020, ja ulkomaanmatkoja, koulujen lähiopetusta, ihmisten kokoontumisia sekä palveluja rajoitettiin. Koululaiset siirtyivät etäopetukseen, vanhemmat etätöihin ja isovanhemmat eristyksiin. Palvelut muuttuivat etäversioiksi.
Erityistä huolta kannettiin ikäihmisistä, sillä heille tauti oli vaarallinen. Pysy kotona, älä tapaa muita fyysisesti kevyin perustein, pidä parin metrin etäisyyttä, pese käsiä, yski hihaan, vältä kasvojen koskettelua. Rajoituksia kiristettiin eristämällä Uusimaa 26.4.–14.5.2020 väliseksi ajaksi muusta Suomesta. Kiltit kansalaiset noudattivat hallituksen suosituksia. 
Rajoitukset näkyivät heti katukuvassa. Siellä missä ennen tungeksi ihmisiä, olikin nyt tyhjää: tori ja kauppakeskus ilman asiakkaita, metro vailla kulkijoita ja yksinäinen Oodi ihmisvirtaa paitsi. Enteriläinen hipsi kuvaamaan silloin, kun ne vähätkin muut kävijät olivat poissa.

Kuva 4. Kauppatori. Liisa Hoffman
Kuva 5. Kauppakeskus. Pirjo Salo
Kuva 6. Oodi. Nina Ziessler
Kuva 7. Metroasema. Pirjo Salo
Ulkoilua suositeltiin vain perheenjäsenten kanssa ja turvavälejä noudattaen. Enteriläinen suuntasi puistoon, rannoille ja ulkoilualueille. Lenkkipolut olivat usein tyhjiä, ja puistonpenkillä saattoi nököttää ainoastaan nallepari. Samaan aikaan rajoitusten kanssa kukat loistivat yhtä kauniina kuin ennenkin, ja peurat popsivat istutuksia samalla antaumuksella kuin muinakin keväinä.

Kuva 8. Puistonpenkki; nallet. Aulikki Uusitalo-Kasvio
Kuva 9. Narsissit. Hanspeter Kunz 
Kuva 10. Peurat. Jarmo Eulenberger
Kuva 11. Puu ja kivi uskaltavat halata. Liisa Luukkonen.

Kun tietoiskuihin, opastuksiin ja muihin tapaamisiin ei enää voinut lähteä entiseen tapaan kodin ulkopuolelle, oli enteriläisellä aikaa muuhun mukavaan. Voi suunnitella ja valmistaa taidekäsityöläisen aterioita leipomuksineen ja tehdä oikein urakalla uusia tuotteita, joille oli nyt tarvetta: kansanmaskeja. 

Kuva 12. Kevään ensiherkut puutarhasta, Leena Vainio
Kuva 13. Ruisleipiä. Sissi Maijala 
Kuva 14. Maskipaja. Sinikka Kuorikoski 

Jos kesämökille menosta pitikin luopua oli enteriläisellä kädet täynnä tekemistä. Hän järjesteli kotoisan tekniikkapisteensä, hankki verkkokaupasta pari vempainta lisää ja avasi digistradat lähipiiriin ja maailmalle. Tapasi kollegoita ja ystäviä videon välityksellä, sometti ja mailasi, luki digikirjoja, jumppasi etäohjeiden mukaan, järjesteli viimeinkin ne valokuvat, katsoi kaiken maailman viihdettä, nuuski maailman koronatilannetta verkkouutisista. Eli mukana joukossa, oli yhteydessä.

Kuva 15. Kotitoimisto. Matti Antman 
Kuva 16. Kotijumppanurkkaus. Kati Roiha 
Kuva 17. Valokuvapaja. Sinikka Kuorikoski 
Rajoitukset purivat, ja huhtikuun lopulla 2020 epidemia osoitti Euroopassa rauhoittumisen merkkejä. Suomessa kertyi juhannukseen mennessä yhteensä runsaat 7 000 tartuntaa ja 300 kuolemaa. Viranomaiset siirtyivät uuteen strategiaan, avainsanoina testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Kouluissa palattiin lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. Kesäkuussa rajoituksia purettiin lisää, valmius niiden muutoksiin säilyttäen. Kruunupää mellasti nyt Amerikoissa ja eteläisessä Aasiassa.
Kaikki koronanaikainen enteriläisyys ei näy kuvissa. Nämä harmaat pantterit kyyristyivät — eivät suinkaan ongelmien alle — vaan kokeileviin hypähdyksiin ja harppauksiin uusien sovellusten ja käyttötapojen omaksumisessa. He osallistuivat etätietoiskuihin, etäopastuksiin sekä virtuaalikahveille ja -lounaille. Opettelivat ja iloitsivat uusista käyttömahdollisuuksista. Tästä kaikesta on runsaasti videotallenteita, kyselytuloksia ja lukumäärätietoa yhdistyksen arkistoissa. 

Enteriläinen sopeutui tilanteeseen. Hänellä ei ollut pelkoa potkuista eivätkä yyteet vaanineet olan takana. Jos olikin eroahdistusta, huolta terveydestä tai taloudesta, kuulumisia sairastumisista, ehkä kuolemistakin, oli enteriläisellä kuitenkin keinoja pitää yhteyttä läheisiin, kollegoihin ja viranomaisiin. Hän luovi koronan nostattamissa tyrskyissä. Tämä sopeutuja oli omanlaisensa voittaja kulttuurievoluutiossa, jossa luonnon evoluution tavoin sopivimmat pärjäävät, survival of the fittest

Enteriläinen katsoo kuvakimaran mukaan optimistisena tulevaisuuteen. Hän on hybriditoimija, jolla on hallussaan pakillinen digityökaluja ihmeiden tekemiseen. Hänellä on polkunsa, siltoja esteiden ylittämiseen ja toivo hyvästä tulevaisuudesta. 

Kuva 18. Tie valoon. Maarit Fred

Kampanjakuvia on jaettu Enterin kanavilla aihetunnisteilla
#ENTERrykoronakevät2020  #valokuvakampanja
instagram.com/entersenior
twitter.com/entersenior
facebook.com/enterseniorit

Teksti ja kuvavalinnat: Ilta-Kanerva Kankaanrinta
Kuvat: Kuvaajan nimi mainittu kunkin kuvan yhteydessä
Tekninen toteutus Aulikki Uusitalo-Kasvio
Valokuvakampanjan organisointi  Nina Ziessler

Lisätietoja


Selvitimme: Näin Suomi on opetellut uusia digitaitoja poikkeusaikana. Yhteenveto tutkimustuloksista. Helsinki: Elisa. 

Suomen koronavirusstrategia ja toimenpiteet. 2020. Wikipedia. San Francisco CA: Wikimedia.

Tukes ohjeistaa: Näin ostat kansanmaskin. 1.6.2020. Helsinki: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

torstai 4. kesäkuuta 2020

Tutustu Enterin työntekijöihin - osa 2/2


Ninan 17.5. 2018  kuvaama selfie

Toukokuussa Ikinörtin työntekijähaastattelussa tavattiin opastustoiminnasta vastaavat Nina ja Päivi, ja nyt juttusarja jatkuu toiminnanjohtajien haastattelulla. Ikinörtin kysymyksiin siis vastasivat vs.toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki ja toiminnanjohtaja Juulia Andersson.

Tiina Etelämäki

Tiina Etelämäki on työskennellyt Enterissä tammikuusta 2017 ja hänen työsuhteensa Enterissä päättyy elokuun lopussa.

Juulia Andersson

Juulia Andersson on työskennellyt Enterissä helmikuusta 2013. Juulia jäi vanhempainvapaalle alkuvuodesta 2017 ja palaa nyt syyskauden alussa takaisin töihin.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Tiina: Vapaa-aika menee mukavasti perheen parissa, eli seuralaisina ovat mies sekä 8- ja 10-vuotiaat lapset. Pidän käsillä tekemisestä, on mukavaa esimerkiksi ommella sekä puuhata takapihalla kasvien parissa. Nämä ovat harrastuksia, joissa koko ajan voi oppia uutta ja lisää. Tämän kevään aikana olen myös tehnyt oman hapanjuuren ja alkanut leipoa leipiä juureen. On ihanaa, kun oman leipoman leivän tuoksu valtaa kodin.
Monta kesää taas on vierähtänyt perheen veneillessä. On ihanaa vastapainoa arjelle, kun pääsee seikkailemaan autioihin saariin ja nauttimaan Suomen luonnosta.

Juulia: Vapaa-aika kuluu pitkälti perheen kanssa ulkoillessa, puutarhassa hyöriessä tai jotain talon nurkkaa laittaessa. Tykkään myös paljon ruoanlaitosta, ja yrttien lavakasvatukseen olen aivan hurahtanut. Joskus iltaisin on kiva katsella telkkarista eurooppalaisia rikossarjoja tai MasterChef Australiaa.

Mikä on mielestäsi kivoin työtehtäväsi?


Tiina: Kivointa työssäni on sen moninaisuus. Toisaalta saa olla suoraan tekemisissä loppukohderyhmä kanssa ja opastaa senioreita digiasioissa. Samalla saa olla mukana erilaisissa työryhmissä tuomassa ruohonjuuritason ääntä päätösten tueksi. Myös viestintä on mielekästä kuten myös uusien toimintojen kehittäminen ja uuden kokeilu. Parasta on siis, kun pääsee tekemään monipuolisesti kaikkea mahdollista.

Juulia:
Ehdottomasti työn monipuolisuus! Saa mm. tavata erilaisia ihmisiä erilaisista konteksteista, oppia ja opettaa tietotekniikan käyttöä, tehdä hallinnollisia töitä ja kehittää toimintoja. Töistä poissa ollessa eniten on kuitenkin ollut ikävä aktiivisia ja innokkaita enteriläisiä.

Entä tylsin työtehtäväsi?


Tiina:
Tämä onkin vaikea kysymys. Ehkä puuttuvien jäsenmaksujen karhuaminen :D

Juulia
: Opastajien matkakulujen maksatus juuri ennen joulua. Homma on iso ja se vaatii vain raakaa keskittymistä, jottei tule vääriä numeroita tai tiliöintejä. Muutama kymmenen menee kerralla ja sitten alkaa keskittyminen herkästi herpaantumaan.

Mitä uutta haluaisit seuraavaksi opetella tai tehdä? (töissä tai kotona)


Tiina:
Jo viime kesänä lupasin itselleni, että opettelen käyttämään eri laitteiden puheohjausta paremmin. Se opettelu on edelleen hieman kesken. Viime kuukausina olen myös luvannut itselleni, että opettelen olemaan kunnolla läsnä virtuaalisissa tilaisuuksissa. Sekin on oma taitolajinsa!

Juulia: Töihin palatessa odotan mielenkiinnolla muutaman uuden ohjelman opettelua. Kotona kaapissa odottaa kilo punasipuleita hillokkeen tekoa varten, ja kuusenkerkkäsiirappia kiinnostaisi kovasti myös itse tehdä.

Kerro jokin tekniikkaan liittyvä muisto


Tiina: Muistan, kun lapsena olin alakoulun teatterikerhossa. Parasta oli, kun saliin asennettiin oma tekniikkapöytä mm. valoille. Olin onnellinen, kun minä satuin olemaan sillon paikalla ja asentajat opettivat minulle sen käytön. Oli hauska päästä kokeilemaan jotain ihan uutta. Se on myös kerrottava, että olin ensin epäuskoinen älypuhelimia kohtaan. Ensimmäisten puoliälylaitteiden ollessa markkinoilla ihmettelin vain, että mitähän hyötyä noistakin voisi minulle olla. Ensimmäisen oman sellaisen laitteen jälkeen ei enää ollutkaan paluuta vanhaan.

Juulia: Televisiosta tuli Teho-osasto kerran viikossa klo 21-22. Olin iltatöissä ja kaasujalka saattoi olla hieman painava, kun pyrin olemaan kotona ensimmäisellä mainostauolla. Tallentava VHS-nauhuri kyllä oli, mutta se oli epäluotettava. Ja olihan se tallennetta hienompaa katsoa ohjelma juuri sillon, kun se TV:stä tuli. Eipä olisi se Juulia uskonut, että nykyisin kaikki suosikkiohjelmat ovat saatavilla netissä ja niitä katsotaan silloin kun itselle sopii.

Mitä haluaisit tekniikan kehityksessä vielä nähdä?  


Tiina: Olen varma, että teknologia saadaan vielä niin intuitiiviseksi, että sen käyttö sujuu kuin itsestään meiltä kaikilta. Haluaisin nähdä, miten ja milloin se tapahtuu.

Juulia: Odotan ja toivon helppokäyttöisyyden lisääntyvän merkittävästi tietotekniikassa. Vähän toisenlaisena asiana tulee mieleen materiaalitekniikan kehitys: Ystäväni on tutkimusryhmänsä kanssa onnistunut luomaan alumiinioksidista valmistettua lasia, joka voi venyä menemättä rikki. Siitä tehty kännykän näyttö olisi mahtava nähdä!


haastattelu: Ikinörtti koronakeväänä 2020

tiistai 26. toukokuuta 2020

Tutustu Enterin työntekijöihin - osa 1/2



Ninan 17.5. 2018  kuvaama selfie

Enterin ”toimiston likat” ylläpitävät yhdistyksen päivittäistä toimintaa. Ikinörttiä kuitenkin kiinnosti tietää, miten työntekijät esimerkiksi viettävät vapaa-aikaansa. Tässä ensimmäisessä blogijutussa Ikinörtti haastatteli opastustoiminnasta vastaavia Ninaa ja Päiviä. Kesäkuussa julkaistaan haastattelun toinen osa, jossa kysymyksiin vastaavat toiminnanjohtajat Tiina ja Juulia.

Nina Ziessler
Nina Ziessler on toiminut Enterissä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina helmikuusta 2016 lähtien. Hänen vastuullaan on pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen opastustoiminta.

Päivi Savolainen
Päivi Savolainen on toiminut projektisuunnittelijana Enterissä keväästä 2018 alkaen. Hänen keskeisenä työkokonaisuutenaan on kehittää toimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. 

Mitä teet vapaa-ajallasi?


Nina: Vapaa-ajallani ulkoilen paljon perheeni kanssa. Metsäretket ovat yleensä kaikkien mieleen, ainakin jos mukaan pakkaa hyvät eväät. Välillä myös pyöräilemme pitkiä matkoja. Tänä keväänä olen nauttinut harvinaisen paljon koiralenkeistä iltaisin. 12-vuotiaan koiravanhuksen askel vain alkaa olla jo varsin verkkaisa. Huilunsoitto on ollut iso osa elämääni lapsuudesta saakka. Nykyään soitan vaihtelevasti Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesterissa. Odotan kovasti tulevaisuuden konsertteja Temppeliaukion kirkossa ja Tshaikovskin ihanaa 5.sinfoniaa!

Päivi: Asun Leppävaarassa mieheni ja 5-vuotiaan tyttäremme kanssa. Tällä hetkellä vapaa-aika menee pitkälti perheen kanssa puuhaillessa. Olen sen verran sohvaperuna, että ns. omalla ajallani tulee helposti katsottua tv:tä. Penkkiurheilu, etenkin jalkapallo, on lähellä sydäntäni. Sitten kun tyttö on hieman isompi, haluaisin verestää joogaharrastustani. Olen lisäksi raskaamman musiikin ystävä ja aiemmin käynyt paljonkin bändikeikoilla. Nyt korona-aikaan pitäisi ehkä hyödyntää sekä virtuaalijooga- että keikkamahdollisuudet kotoa käsin.

Mikä on mielestäsi kivoin työtehtäväsi?


Nina: Työssäni parasta on sen monipuolisuus sekä aktiivisten ihmisten kanssa työskentely. Meidän vapaaehtoisilta pulppuaa ideoita ja he innostuvat myös uusiin kokeiluihin. Pääsen itsekin oppimaan koko ajan uutta. Viestintä kiinnostaa minua ja olen yrittänyt poimia sieltä täältä uusia ideoita ja työkaluja työhöni. Tänä keväänä olen innostunut etätietoiskujen järjestämisestä, vaikka ihmisten tapaamista livenä onkin jo kova ikävä!

Päivi: Mieluisia työtehtäviä on paljon ja toisaalta suosikkihommat vaihtelevat myös fiiliksen mukaan. Työhöni kuuluu normaalioloissa esimerkiksi paljon matkustamista ympäri Uuttamaata. On ollut hienoa päästä tutustumaan eri kuntiin ja kaupunkeihin, löytää omat suosikkipaikat eri alueilta ja tavata ihania ihmisiä. Työn ehdottomasti parhaita puolia ovat myös sen joustavuus, vapaus sekä kaikki tosi mukavat ihmiset, joiden kanssa saan tehdä töitä. Työ on myös sisällöltään hyvin palkitsevaa ja mielekästä.

Entä mikä on tylsin työtehtäväsi?


Nina: Tylsää työssäni on lähinnä vain se, ettei aika riitä kaikkeen! Laskujen tarkastukset, tilastoinnit ja erilaisten taulukkojen pyörittämiset menevät mukavasti suunnittelutyön, viestinnällisten tehtävien ja kaiken muun koordinoinnin ohella.

Päivi: Tylsintä on monesti kiire, jonka vuoksi stressi pääsee joskus niskan päälle. Kun mielessä on paljon asioita, joita tulisi ja haluaisi tehdä, ei aika tunnu välillä riittävän millään. Konkreettisista työtehtävistä erilaiset raportit tulee helposti lykättyä varsinaisen tekemisen tieltä, jolloin ne kasaantuvat ja tuskastuttavat enemmän kuin jos ne saisi hoidettua heti alta pois.

Mitä uutta haluaisit seuraavaksi opetella tai tehdä? (töissä tai kotona)


Nina: Aloitimme mieheni kanssa viime syksynä espanjan opinnot ja toivon, että näille opinnoille riittäisi tulevaisuudessa enemmän aikaa.

Päivi: Kotona en tällä hetkellä kaipaa niinkään uuden oppimista, kun mielessä on niin paljon ihan tavallisia asioita, joita ei ehdi tekemään. Pidän kyllä erilaisista aivopähkinöistä ja tällä hetkellä vireillä on taas vanha tapani, piin desimaalien ulkoaopettelu. Koen tämän äärimmäisen rentouttavaksi, vaikka sinänsä hyödytöntä onkin. Tavoitteenani on päästä yli kahdensadan, saa nähdä onnistuuko tänä kesänä. Töissä on viime aikoina tullut opeteltua nopeaan tahtiin etätilaisuuksien hostaamista, tässä yritän kehittyä koko ajan.

Kerro jokin tekniikkaan liittyvä muisto


Nina: Sain ensimmäisen kännykän lukiossa vuonna 1996. Se oli Siemens GSM-puhelin. Sama puhelinnumero on säilynyt siitä lähtien. Muutama vuosi sen jälkeen olin opiskelijavaihdossa Englannissa ja muistelen, että sikäläiset nuoret ihmettelivät tekstiviestejä. Keväällä 2002 tein työharjoittelua Malmin virkistyskeskuksessa ja minulle kerrottiin, että eräs yhdistys oli alkanut neuvoa ikäihmisille tietokoneen käyttöä. Se oli tietämättäni ensikosketukseni Enteriin!

Päivi: Yksittäisenä tekniikkamuistona tuli mieleen se, kun radiosta nauhoitti vielä musiikkia kasetille. Oli tarkkaa puuhaa, mihin kohtaan kasettia mitäkin nauhoitti ja usein tuli hypittyä kasetin puolelta toiselle suosikkibiisien perässä. Mullistavaa oli siirtyminen cd-levyihin, joissa sai hypättyä kappaleesta toiseen ilman kelaamista!

Mitä haluaisit tekniikan kehityksessä vielä nähdä?


Nina: Toivon, että tekniset ratkaisut ja älysovellukset helpottaisivat arkea entisestään ja mahdollistaisivat sen, että työn lisäksi voidaan keskittyä perheen ja ystävien kanssa olemiseen, harrastamiseen, kulttuuriin ja matkailuun. Tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut voivat auttaa säästämään aikaa ja rahaa sekä tekemään ympäristöystävällisiä valintoja arjessa. Netflix ehdottaa minulle kiinnostavia sarjoja sen perusteella, mitä olen aiemmin katsonut. Samalla tavalla haluaisin saada ehdotuksia vaikkapa seuraavista retki- ja matkakohteista. Lisäksi toivoisin kovasti, että kaikista palveluista tulisi entistä saavutettavampia ja laitteista yhä helppokäyttöisempiä kaikille meille.

Päivi: Teknisessä tulevaisuudessa haluaisin nähdä robotin, joka laittaisi kotiruokaa. Ruoanlaitto ei ole vahvimpia puoliani ja liian usein tulee turvauduttua valmisruokiin. Olisi ihanaa, jos joku kehittelisi kotikäyttöön edullisen ja näppärän kokkirobotin, joka taikoisi terveellistä ja hyvää kotiruokaa. Eiköhän tällainen vielä jossain vaiheessa ole tulossa! :D

haastattelu  Ikinörtti koronakeväänä 2020

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Ota Twitter haltuun

Yleistä Twitteristä


Twitter on julkinen yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät julkaisemaan ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit (englanniksi tweet) voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä. Twitterissä voi julkaista myös kuvia ja videoita. Palvelun käyttö on maksutonta.

Twitter julkaistiin heinäkuussa 2006, ja vuoden 2018 puolivälissä maailmassa arvioitiin olevan noin 335 miljoonaa aktiivista Twitter-käyttäjää.

Rekisteröidy palveluun

Twitteriä voi seurata ilman käyttäjätunnusta, mutta käyttäjätunnuksen luominen on suositeltavaa. Ilman käyttäjätunnusta ei voi julkaista tviittejä.

Siirry osoitteeseen https://twitter.com/signup, minkä jälkeen anna vaaditut tiedot (nimi ja sähköpostiosoite tai puhelinnumero ja salasana). Twitter muodostaa  käyttäjätunnuksen automaattisesti nimestä, mutta voit muuttaa sitä myöhemmin. Käyttäjätunnuksen pitää olla yksi sana, ei välilyöntiä eikä yhdysviivaa, mutta sanan osia erottamassa voi olla alaviiva_ tai isoKirjain. Tutustu tviitttaajien erilaisiin käyttäjänimiin.

Kun olet rekisteröitynyt, voit aloittaa tviittaamisen.

Voit myöhemmin täydentää profiilitietojasi. Profiiliin voit lisätä mm. kuvan, sijainnin, verkkosivun ja lyhyen kuvauksen itsestäsi.

Jos koet, että joku käyttäjä kiusaa sinua Twitterissä, voit estää tai ilmiantaa kyseisen käyttäjän. Halutessasi voit suojata tilisi niin, että vain hyväksymäsi seuraajat pääsevät lukemaan tviittejäsi.

Rekisteröitymisen jälkeen voit kirjautua palveluun puhelinnumerolla, käyttäjätunnuksella tai sähköpostiosoitteella ja salasanalla.

Tviittaaminen


Rekisteröidyttyäsi voit ruveta seuraamaan (follow) muita käyttäjiä ja tviittaamaan itse. Tämän jälkeen Twitterin profiilisivullesi muodostuu virta, johon omat ja kontaktien tviitit päivittyvät reaaliaikaisesti sitä mukaa, kun uusia tviittejä julkaistaan. Algoritmit valitsevat tviiteistä näytettäviksi ensisijaisesti ne, joiden ne arvioivat kiinnostavan sinua aiemman Twitter-käyttäytymisesi perusteella.

Voit kirjoittaa uusia viestejä Twitterin pääsivulle tietokoneella, kännykällä  ja tabletilla. Lisäksi voit lähettää Twitteriin viestejä ulkoisista palveluista kuten esim. Instagramista tai Swarmista.

Pääsääntöisesti lähettämäsi tviitit näkyvät koko maailmalle. Jos olet suojannut tilisi, tviittisi näkyvät vain seuraajillesi. Mieti kuitenkin, mitä haluat jakaa.

Tviittisi tallentuvat omalle profiilisivullesi käänteisessä aikajärjestyksessä, tuorein viesti ensimmäisenä. Muiden käyttäjien profiileja selaamalla voit nähdä, millaisiin aiheisiin ja tviittauksiin he ovat keskittyneet.

Keskeiset toiminnot


Puhuttelu - @tunnus
Osoittaa viestin käyttäjälle, että hänet on mainittu kyseisessä tviitissä. Käyttäjä löytää itseensä kohdistuneet maininnat ilmoituksista Maininnat-välilehdeltä.

Aihetunniste - #hashtag
Twitterin tapa liittää tviittejä samaan aihepiiriin. Aihetunnisteet muuntuvat linkeiksi, jotka johtavat hakuun kyseisellä termillä. Tämä on nopea ja kevyt tapa luoda esim. tapahtumalle taustakanava. Aihetunnistetta ei voi “varata”, eli kannattaa tarkistaa, käytetäänkö samaa aihetunnistetta Twitterissä jossain muussa yhteydessä esim. jollain toisella kielellä.

Uudelleentviittaus - retweet
Tapa välittää tviittejä eteenpäin antamalla ansio alkuperäiselle tviittaajalle. Todella tehokas toiminto, joka mahdollistaa viestien välittämisen laajalle yleisölle esim. katastrofitilanteissa.
Viestin voi uudelleentviitata suoraan tai kommentoiden.

Yksityiset viestit
Twitterissä voi lähettää myös yksityisiä viestejä toisille käyttäjille. Niissä ei ole 280 merkin rajoitusta.

Listat
Aihetunnisteiden lisäksi Twitterissä on mahdollisuus käyttää listoja. Listat mahdollistavat kontaktien jakamisen pienempiin ryhmiin esim. aiheiden tai kielen perusteella.

Tykkäämiset
Tykkäämisellä käyttäjä osoittaa pitävänsä viestin sisällöstä.

Kommentoinnit
Kaikkia tviittejä voi kommentoida ja aiheesta voi kysyä lisää.

Näkyvyys
Uudelleentviittaus, kommentointi ja tykkääminen lisäävät tviitin näkyvyyttä, samoin aihetunnisteiden, kuvien ja videoiden käyttäminen.

Hetket
Hetket ovat korostettuja merkittäviä tapahtumia, joiden luomisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia tviittejä ja valokuvia. Usein tviitti “elää” kohtalaisen lyhyen ajan, mutta hetkissä se saa lisää näkyvyyttä. Hetken voi luoda vain selaimella Twitter.com:ssa, ei Twitterin mobiiliversioilla.


Esimerkki hyvästä tviitistä


kuvakaappaus esimerkki tviitistä

Aktiivisen Twitter-keskustelijan tviitti (21.1.2020) on kerännyt kuvakaappauksen hetkellä 20 tunnissa 800 tykkäystä, 6 uudelleentviittausta ja 21 kommenttia. Kun tviittiä napauttaa, avautuu viestiketju. Viestiketjuissa ja niiden sisältämissä kommenteissa käy ilmi Twitterin idea: mielipiteitä puoleen ja toiseen, oivaltavaa sanailua tai linkki syvemmälle asiaan.

Vinkkejä aloittelevalle tviittaajalle

  • Luo käyttäjätunnus ja täytä profiilitietosi.
  • Kerää rohkeasti seurattavia.
  • Ala tviitata.
  • Etsi sopivia kontakteja esim. omia tuttujasi sekä omaan alaasi tai mieleenkiinnon kohteisiisi liittyviä käyttäjiä.
  • Uudelleentviittaa viestejä.
  • Seuraa jotain suosittua aihetta ja hae tviittejä itseäsi kiinnostavista aiheista.
Tapio Hietamäki
Enterin vertaisopastaja

Lähteet

Twitter-opas vasta-alkajille http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitter-opas-vasta-alkajille/
- päivitetty 8.11.2017
Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Twitter
https://www.zento.fi/blog/twitter-hetket/

Linkkejä ja seurattavia

Mieluummin Twitteriin kuin barrikadeille
twitter.com/entersenior
twitter.com/SenioritSomessa
twitter.com/tapiohietamaki

keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Pilaa nettihuijarin päivä! Hanki tietoa kuinka välttyä nettihuijauksilta


Itseopiskelu ja oman tiedon kartuttaminen parasta ennaltaehkäisyä nettihuijausten välttämisessä


Olen Jaana Savolainen ja toimin Kuluttajaliitossa Huijarit kuriin! -hankkeessa projektikoordinaattorina. Hanke toimii (2019-2021) STEA:n avustuksella ja tavoitteena on nettihuijausten ennaltaehkäisy koulutusten, tiedottamisen ja neuvonnan keinoin.

Uutena toimintamuotona aloitin 1.4.2020 nettihuijausaiheiset webinaarit – Huijausinfon keskiviikkowebinaarit, jotka koulutusten tavoin ovat kaikille maksuttomia ja avoimia. Lisätietoa webinaareista saat Kuluttajaliiton sivuilta https://www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/huijarit-kuriin/keskiviikkowebinaarit/

Tunnistatko digihuijauksen?
Tiedätkö mitä tehdä, jos luottokorttisi tiedot varastetaan?
Kannattaako tarkistamatta osallistua tutun näköisen yrityksen kilpailuun, jossa luvataan palkinnoksi ilmaiseksi vuoden ruuat?
Vaikuttaako verkkokaupan tarjous liian hyvältä ollakseen totta?
Saitko sosiaalisessa mediassa kaveripyynnön täysin vieraalta ulkomaalaiselta henkilöltä?

Netin huijarit käyttävät hyväkseen ihmisten hyväntahtoisuutta ja auttamishalua, yksinäisyyttä ja tietämättömyyttä sekä näinä koronavirusaikoina ihmisten pelkoa ja epätietoisuutta. Huijarille kaikki keinot ovat sallittuja ja tavoite on hyötyä taloudellisesti ja saada uhri luovuttamaan tärkeitä tunnuksia tai lähettämään rahaa välittämättä uhrille aiheutuvasta haitasta.

Digitaidot ja medialukutaito ovat tärkeässä asemassa digihuijausten ennaltaehkäisyssä

Kyky tunnistaa huijaus, huolellisuus, tarkkuus ja maltti ”klikkauspäätöksissä” auttavat hyödyntämään internetin suomia mahdollisuuksia sekä toimimaan turvallisesti ja rohkeasti verkossa.

Netti antaa hyvät mahdollisuudet meille kuluttajille saada tietoa tai hoitaa asioita. Kuinka helppoa onkaan tehdä kotisohvalta verkkokauppaostoksia tai pitää yhteyttä videopuhelun avulla kaukana asuviin sukulaisiin ja ystäviin. Sähköpostilla hoituu monta asiaa ja erilaisia nettiin ”valuneita” palvelujakin voi käyttää itselleen sopivana ajankohtana.

Vaikka netti toimii oivallisena paikkana tehdä ostoksia ja hoitaa asioita niin on hyvä tiedostaa, että siellä ovat myös huijarit. Suurin osa netissä tavaraa ja hyödykkeitä myyvistä yksityishenkilöistä ja yrityksistä ovat rehellisiä. On kuitenkin hyvä tiedostaa huijatuksi tulemisen mahdollisuus ja olla tarkka ja huolellinen. Lankeamme huijauksiin, koska emme tunnista niitä. Mahdollisesti meillä on kiire ja tehdään ”klikkauspäätös” ajattelematta asiaa loppuun asti. Huijarit kehittävät jatkuvasti uusia tapoja, miten saada ihmiset lankaan. Toisin sanoen, huijareilla toimii jatkuva ”tuotekehitys”. Tämän takia meidän tulee olla tarkkana ja tietoisia siitä, miten huijarit toimivat. Ja kannattaa muistaa, että huijarilla on aina kiire!

Kirjastoilla, kylätaloilla, kumppanuuskeskuksissa, palvelutaloissa ja muissa kokoontumispaikoissa vapaaehtoisten digiopastajien tarjoamat opastukset ovat normaalioloissa tärkeässä roolissa. Keväällä 2020 digiopastusta annetaan etävälitteisesti koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolosuhteiden vuoksi. ENTER ry:ltä voi pyytää digitukea jättämällä etäopastuspyynnön, muita Uudenmaan etädigitukitoimijoita löytyy Suomidigi.fi -sivuston listauksesta.

Digiopastajien tuella voi kehittää omia taitoja erilaisten digilaitteiden käytössä kuin myös saada neuvoa ja tietoa, kuinka tunnistaa netissä olevat huijaukset välttyäkseen niiltä mahdollisimman hyvin. Lisäksi opastajilta saa myös tietoa, kuinka tulee toimia, jos epäilee huijarin saaneen mm. luottokortin tiedot tai on menettänyt huijauksen sattuessa rahaa.
Paras keino itse ennaltaehkäistä huijatuksi tulemista on oman tiedon kartuttaminen, kuinka netissä asioiminen on turvallista. Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hanke tarjoa mahdollisuuden itseopiskeluun. Olemme koonneet verkkosivuillemme itseopiskelupaketin yleisimmistä netissä tapahtuvista huijauksista sekä ohjeet, miten tunnistat huijauksen ja kuinka toimia, jos tulee huijatuksi . Voit verkossa opetella asioita omassa tahdissa ja juuri silloin kun se sinulle parhaiten sopii.

Lisäksi hanke on tuottanut videon, jossa käydään läpi yleisimmät nettihuijaukset ja annetaan ohjeita, kuinka niiltä voi välttyä. Saat tietoa, miten toimia, jos olet itse tai läheisesi on tullut huijatuksi. Video löytyy Kuluttajaliiton huijausinfon sivulta https://www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/huijarit-kuriin/tietoa-digihuijauksista/

Lopuksi kertaus:
  • Ole huolellinen ja tarkka
  • www-osoite tulee olla muotoa https://...
  • Älä mene mukaan huijarin kiireeseen
  • Tarkista asioita, terve epäily on itsesuojelua
  • Hälytyskellojen pitää soida, jos nettirakas pyytää rahaa!
  • Jos joku kuulostaa liian hyvältä tai pahalta ollakseen totta, se ei yleensä ole totta
  • Vahingon sattuessa, älä jää yksin! Soita Kuluttajaliiton neuvontapuhelimeen https://www.kuluttajaliitto.fi/neuvontapalvelut/huijaukset/

Turvallista ja antoisaa nettisurffailua ja ollaan kuulolla! Jaa tietoa kaverillekin!
Kunhan koronavirusepidemia on selätetty, tavataan taas koulutuksissa ja siihen asti keskiviikkowebinaareissa!

Hyvää kevättä kaikille!
Ystävällisin terveisin, Jaana Savolainen



perjantai 24. huhtikuuta 2020

Enteriläisten blogeja 2020


Wikipedian mukaan: “Blogi (engl. blog, sanasta weblog) on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit, videot, diat tai muu sisältö ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogin kirjoittaja on bloggari, bloggaaja tai blogisti.


Blogit ovat tämän päivän tiedonjakokanavia, päiväkirjoja, ohjeiden kotipaikkoja ja mitä ikinä halutaankin. Blogeja kirjoitetaan kaikesta mahdollisesta maan ja avaruuden välillä. Joku kertoo kokemuksistaan putkiremontista, toinen jakaa matkakertomuksia ja kolmas keskittyy kulttuurielämyksiin. Myös erilaisiin sairauksiin voi saada vertaistukea blogeja lukemalla. Tekstiblogien lisäksi julkaistaan video-, kuva- ja musiikkiblogeja, jopa koodiblogeja.

Jotkut seuraavat säännöllisesti monia blogeja ja tilaavat uudet postaukset sähköpostiinsa. Hekin jotka eivät tietoisesti lue blogijuttuja, ajautuvat joskus silmäilemään somessa suositeltuja tekstejä tai avaavat vahingossa blogin etsiessään hakukoneilla tietoa tarpeeseen. Blogi saattaa saada näistä satunnaisista vierailijoista seuraajia.

Bloggaaminen ei ole pelkästään nuorten tai keski-ikäisten touhua. Myös monet seniorit bloggaavat - joillakin on nimissään useampi blogi.

Enterin blogipiiri pyysi kevättalvella enteriläisiä ilmoittamaan bloginsa Ikinörtissä julkaistavaan koosteeseen. Saimme tiedot 16 blogista - muutaman enemmän kuin neljä vuotta aiemmin julkaistussa koosteessa. Jotkut bloggaajat ovat jatkaneet aktiivisesti julkaisemista, muutamia blogeja on hiipunut ja uusia on tullut tilalle. Tämä kuvaa bloggaamisen hetkessä elävää luonnetta.

Kooste enteriläisten ilmoittamista blogeista kuvattuna bloggaajien omin sanoin
-listalle lisätty  26.4. Putket tulee...-blogi


Elämää ja kokemuksia
Jukka Tamminen - Asiaa muinaisesta megaliittisista kivitöistä ja sen tarkkusteknologiasta

ENTER ry:n videoblogi
julkaistaan YouTubessa Enterin kanavalla
Enterin videoblogi on säännöllisen epäsäännöllisesti ilmestyvä senioreille suunnattu sarja.

IT arvioita
Jukka Tamminen - Juttuja tietotekniikasta

IT-Dinosaurus Blog
Jukka Tamminen -Englanniksi juttuja oliopohjaisesta sovellustan kehittämisestä

Kirjala
Ilta-Kanerva Kankaanrinta - Kirjallisuusblogi sykähdyttävistä tietokirjoista, osallistuvaa havainnointia reaali- ja digimaailman menosta.

Kolmas ikä - eläkettä ja eliksiiriä
Hopeasurffari - Kirjoitan asioista, jotka ilahduttavat eläkeläisiä tai saavat verenpaineen nousemaan.

Kulttuuri- ja ict-poimintoja
Eija Kalliala - Artikkeleja erilaisista tapahtumista. Joka artikkelin alussa on muutama tekstin sisällöstä muokattu haiku tai muu runo.

Putket tulee...
Psalo -  Lähestyvä putkiremontti huolestuttaa, naurattaa ja saattaa sivuta tietotekniikkaakin.

Ristiin rastiin maailmaa
Jukka Tamminen - Matkakertomuksia

Rödbergsbubblan
tomjohan - Riktar sig till personer som antingen är på väg att pensioneras eller som redan gått i pension.

Tapsan tablettitarinoita
Tapio Hietamäki - Tarinoita ja mietteitä arjen digimaailmasta ja tapahtumista sekä harrastuksistani.

Tigerbloggen
bert - progressiv kultur

Tietotekniikka
Jukka Tamminen - Juttuja tietotekniikasta

Vallaton mummeli

Vallaton mummeli - Kulttuuri, harrastukset, puutarha, matkat, jopa ruokaohjeita ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä, elämästä. Vanha blogigi Hallitua kaaosta, jossa myös lastenlasten juttuja yms. Sitä en enää päivitä, mutta lukijoita käy yllättäen edelleen.

Vanhus Stadissa   
Vanhus Stadissa - Kirjoitan purskahdellen menneistä, ajankohtaisista, tulevista ja hyvin sekalaisista aiheista. Blogilta puuttuu totaalisesti johtoajatus. Enimmäkseen puran postauksissa kirjoittamisen angstiani.

Ikinörtti
ENTER ry:n blogikokoelma on mukana seniorien digimaailmassa ja
tarkastelee muutakin menoa ikäihmisten vinkkelistä. Ikinörtissä julkaistaan enteriläisten ja kumppaneidemme juttuja.
                                     

Seniorien blogimaailmaan on tullut jäädäkseen blogi Seniorin silmin -Seniorin blogi senioreille
Bloggaaja kokoaa omien juttujensa ohella senioriblogeista listaa, jolle sinäkin voit ilmoittaa oman blogisi. Listalta löytyy mielenkiintoista luettavaa - Enterin blogipiiriltä vahva suositus tutustua niihin. 

Hyödynnä myös laajaa Blogit.fi-listaa, jolta voit hakea blogeja aihealueittain tai noukkia luettavaa Suomen blogien Top10-listalta.

jutun kokosi
Enterin blogipiiri

lauantai 18. huhtikuuta 2020

Digivinkki: Internetsivu kuvakkeeksi - osa 2 iPhone

Mobiililaitteella monien sivustojen tai ohjelmien (esim. HS, Yle Areena, sähköposti) käyttö onnistuu parhaiten mobiilisovelluksilla, jotka ladataan iPhone- ja  iPad-laitteille AppStoresta. Sovellukset näkyvät laitteen näytöllä erilaisina kuvakkeina. Jos käytettävissä ei ole sovellusta, voidaan sivustolle siirtyä haku-toiminnolla, Sirin avulla tai nettiselaimen (Safari) kautta. Usein käytetyt sivustot voi tallentaa selaimen kirjanmerkkeihin tai niistä on mahdollista tehdä verkko-osoitteeseen johtava pikakuvake mobiililaitteen aloitusnäytölle. Ikinörtin digivinkki osa1 ohjeistaa kuvakkeen lisäämisen  Android-laitteelle ja tämä osa 2 neuvoo vastaavan asian Applen laittille - Iphonelle ja iPadille.

Kuvakkeita iPhonen Koti-valikossa

Internetsivu kuvakkeeksi Koti-valikkoon

1.     Mene Safari-selaimella nettiin.
2.     Kirjoita haluamasi verkkosivu osoitekenttään esim. entersenior.fi
3.     Napauta  Jaa -kuvaketta näytön alalaidasta (Kuva 1).
4.     Selaa valikkoa ja valitse Lisää Koti-valikkoon + (Kuva 2).

Kuva 3. Lisää Koti-valikkoon

5.     Valitse vielä  Lisää (Kuva3).

Kuvake tuli viimeiseksi näytölle, josta voit sen siirtää haluamaasi paikkaan.
Kokeile, viekö kuvake Enterin etusivulle.

Digivinkin laati Enterin vertaisopastaja
Lea Grönlund

Digivinkki: Internetsivu kuvakkeeksi - osa 1 Android-laite

Android-puhelimia ovat muun muassa Samsung, Huawei, Honor, Nokia, Sony ja OnePlus. Puhlinvalmistajat ovat räätälöineet  Android-järjestelmiään, joten niiden toiminnoissa ja nimityksissä on eroavuuksia. Lisäksi saattaa olla malli- ja Android-versiokohtaisia eroja.

Mobiililaitteella monien sivustojen tai ohjelmien (esim. HS, Yle Areena, sähköposti) käyttö onnistuu parhaiten mobiilisovelluksilla, jotka ladataan Android-laitteella Google Play -kaupasta. Sovellukset näkyvät laitteen näytöllä erilaisina kuvakkeina. Jos käytettävissä ei ole sovellusta, voidaan sivusto tai palvelu hakea Google-haun tai nettiselaimen (esim. Chrome) kautta. Usein käytetyt sivustot voi tallentaa selaimen kirjanmerkkeihin tai niistä on mahdollista tehdä verkko-osoitteeseen johtava pikakuvake mobiililaitteen aloitusnäytölle. Digivinkki neuvoo, miten sivustosta ja yhteystiedosta tehdään kuvakkeet.  Ikinörtti on julkaissut vastaavan ohjeen iPhonelle.


Kuvakkeita


Kuva1.   Kuvakkeita mobiililaittteen näytöllä
Kun tarkastelet yllä olevaa kuvaa, huomaat, että kolmessa oikean puoleisessa kuvakkeessa on Chrome-selaimen logo. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvake johtaa internetsivulle. Muut kaksi kuvaketta vievät tavalliseen tapaan sovelluksiin.

Internetsivun  lisääminen kuvakkeeksi Android-laitteelle

Käytä Samsungissa kuvakkeen lisäämiseen Chrome- tai Firefox-selainta puhelimen oman selaimen sijaan.
  1. Mene Android-älypuhelimella tai tabletilla ENTERry:n sivustolle kirjoittamalla Googlen hakupalkkiin entersenior.fi.
  2. Kun näytölle avautuu Enterin pääsivu, napauta oikean yläreunan kolmen päällekkäisen pisteen valikkokuvaketta eli hampurilaista (Kuva 2).
  3. Valitse avautuneesta valikosta Lisää aloitusnäyttöön (Kuva3).
  4. Näytölle aukeaa valintaikkuna, jossa on vielä vahvistukseksi teksti "Lisää aloitusnäyttöön" sekä oranssi kuvake ja teksti ENTER ry.
  5. Napauta valintaa Lisää, jolloin voit vielä valita "Lisää automaattisesti" tai "Sijoita manuaalisesti koskettamalla pitkään".
  6. Lisää automaattisesti, jolloin kuvake sijoittuu aloitusnäyttöön vapaana olevaan tilaan.
  7. Testaa, viekö näytölle asettunut kuvake Enterin etusivulle.

Lisää näytölle Ikinörtti-blogin kuvake

Toistaminen tehostaa oppimista, joten harjoittele lisäämällä Enterin Ikinörtti-blogin kuvake.

  1. Hae blogin osoite nyt äänikomennolla: Napauta Googlen hakupalkissa mikrofonin kuvaa. Kun näytölle tulee teksti ...kuunnellaan..., sano puhelimelle: ikinörtti.
  2. Valittavaksesi tulee useita Ikinörtti-versioita, jotka kaikki vievät blogiin, mutta mahdollisesti eri juttuihin. 
  3. Valitse ylin  tai esimerkiksi blogin osoite https://ikinortti.blogspot.com/.
  4. Kun olet blogin sivulla, napauta hampurilaista ja Lisää aloitusnäyttöön.
  5. Testaa kuvakkeen toimivuus.
  6. Jos haluat siirtää kuvaketta parempaan kohtaan näytöllä, “nojaa” siihen eli paina sitä pitkään. Nyt saat kuvakkeen “leijumaan” eli voit siirtää sitä sormea nostamatta paikasta toiseen. Pudota kuvake haluamaasi kohtaan nostamalla sormi.
  7. Kokeile, kunnes oivallat - nojaa, leijuta, pudota... Tai raahaa kuvake halutessasi roskakoriin.

Lisää näytölle Reittiopas-kuvake

HSL:llä on toimivat mobiilisovellukset, mutta meistä moni tykkää käyttää kännykällä Reittioppaan selainversiota.

  1. Kirjoita tai puhu Googlen hakukenttään Reittiopas. Sinulle tarjotaan sivua https://reittiopas.hsl.fi, jonka HSL- symboli on vaaleanpunaisella pohjalla.
  2. Siirry tälle sivulle, valitse hampurilaisesta Lisää aloitusvalikkoon. Saat näytöllesi yllä olevan kaltaisen kuvakkeen.

Lisää yhteystieto pikavalinnaksi

Edellä kuvatulla tavalla voit lisätä myös yhteystiedon pikakuvakkeeksi näytölle muilla kuin Samsung-puhelimella (katso tämän jutun perässä oleva kommentti aiheesta). 
  1. Valitse Yhteystiedoista henkilö, jonka numeron haluat pikavalinnaksi.
  2. Avaa osoitetieto näytölle.
  3. Napauta hampurilaisesta Luo pikakuvake tai Lisää aloitusnäytölle. 
    Huaweissa: Luo oikopolku - Luo pikakuvake yhteystiedolle.
  4. Kuvakkeessa näkyy yhteystiedon merkki ja alla henkilön nimi
  5. Testaa yhdistääkö pikakuvake oikeaan puhelinnumeroon.
Tällä tavoin voit lisätä älypuhelimesi alotusnäyttöön pikakuvakkeita haluamillesi sivuille ja yhteystietoihin.
Enter julkaisee digivinkkinä vastaavankaltaisen ohjeen myös iOS- eli Applen mobiililaitteille.

Digivinkin laati Enterin vertaisopastaja
Aulikki Uusitalo-Kasvio

 vinkkiä  muokattu 19.4.  kommentin pohjalta

torstai 26. maaliskuuta 2020

Digiopastusta senioreille etänä

Maailman yhtäkkiä vallinnut poikkeustila on saanut meidätkin Enterissä miettimään uusia järjestelyjä. Olemme perinteisesti tarjonneet digiopastusta senioreille julkisissa paikoissa vierekkäin istuen. Nyt emme pysty näin tekemään. Opastustarve ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään, joten ratkaisuja pitää etsiä!

Onneksi Enterissä oli jo pilotoitu etäopastamista talven aikana yhdistyksen jäsenistölle. Viime viikolla tiedustelimme vapaaehtoisiltamme, ketkä haluaisivat alkaa opastaa etänä nyt poikkeusaikana. Saimme välittömästi 35 ilmoittautumista! Mahtava määrä innokkaita ja osaavia ihmisiä, tämän porukan kanssa on hieno lähteä taas opettelemaan uutta!

Pystymme siis tarjoamaan etäopastamista Uudenmaan senioreille ainakin toistaiseksi. Tällä hetkellä pystymme opastamaan Windows 10 -koneiden käyttöä. Etäopastusta voi pyytää melkeinpä mihin asiaan tahansa: laitteen ja ohjelmien asetuksiin, ohjelmien käyttöön, tiedostojen siirtoihin, varmuuskopiointiin, pilvipalveluihin, jossain määrin myös päivitysasioihin. Suunnittelemme jatkuvasti myös muita etänä tarjottavia palveluita. Lähiaikoina on tiedossa ainakin tietoiskuja etänä kaikille kiinnostuneille!

Etäopastuksista löytyy lisätietoa sivuiltamme:
www.entersenior.fi/enter-opastaa/etaopastus


Tietopaketti ikäihmisille korona-aikaan

Enterin vapaaehtoiset ovat koonneet senioreille myös tietopaketin korona-ajalle.
www.entersenior.fi/opiskele-itse/tietopaketti-ikaihmisten-avuksi-/

Pakettiin on koottu linkkejä viranomaisten ja muiden luotettavien tahojen koronatiedotuksiin sekä sivustoille, joista ikäihmiset löytävät nopeasti tietoa oman alueensa terveyspalveluista epidemia-aikana Uudellamaalla. Tietopaketista löydät myös vinkkejä ruokaostosten tilaamisesta kotiin, ehdotuksia ajanvietteeksi sekä keinoja virtuaaliseen yhteydenpitoon.

Mahdollisuuksia ja kärsivällisyyttä

Poikkeusaika vaatii meiltä kaikilta uutta ajattelua. Kun kuuluu riskiryhmään ja joutuu olemaan neljän seinän sisällä, vaatii tilanne entistä enemmän mielikuvitusta. Jos tuntuu että sosiaalinen elämä häviää, kannattaa opetella soittamaan videopuheluita tai kokeilla sosiaalista mediaa. Monta asiaa pystyy myös tilaamaan kotiin erilaisten verkkokauppojen kautta, niihin kannattaa tutustua nyt viimeistään. Jos ystävällä ei ole mitään digivälinettä, kirjoita ihan fyysinen kirje. Se varmasti ilahduttaa. Välillä varmasti ärsyttää ja turhauttaa, mutta ainakin Windows 10 -koneiden käytössä me Enterissä voimme auttaa <3


Tiina Etelämäki
toiminnanjohtaja
ENTER ry
entersenior.fi/

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Enteriläinen esillä: Matti Antman


Olen olympiavuoden lapsi, synnyin Helsingissä. Muutimme perheen kanssa Järvenpäähän isovanhempien omakotitalon saunatupaan ja sitten vinttikamariin, kuten silloin tapana oli.
Koulut kävin Järvenpäässä ja lisäopinnot Helsingissä pääosin työn ohessa.

Ammattialani löytyi varsin kiinnostavalla tavalla. Kun olimme muuttaneet tuohon vinttikammariin, saunatupaa alettiin vuokrata. Ollessani vähän toisella kymmenellä huomasin eräänä aamuna transistorimatkaradion palasina pihalla. Kävi ilmi, että vuokralainen oli jostain polttanut päreensä ja rikkonut radionsa mainitulla tavalla. Korjasin osat talteen. Ihmettelin tietysti saisiko radiosta vielä ehjän. No ei saanut. Mutta kiitos mainion kirjastolaitoksen löysin radio- ja elektroniikkaharrastajille suunnattuja kirjoja ja opiskelin vähitellen, mitä eri osat olivat ja voiko niitä hyödyntää jotenkin.

Eipä aikaakaan, kun aloin matkustella Helsinkiin komponenttiostoksille Yrjönkadulle ja aloin rakentelemaan elektroniikkalaitteita, ensin ns. kidekoneen, jolla vastaanotin voimakkaita radioasemia, sitten transistorivahvistimia, kaiuttimia koteloineen jne. Tein myöskin paikallisen radiolähettimen ULA-taajuuksille. Lähettimen myöhemmillä versioilla perustin oman musiikkikanavan, joka kuului omaan matkaradiooni noin kilometrin päähän kotoa. Olin kyllästynyt sen aikaiseen YLEn musiikkitarjontaan, sitä ei teinipojalle juuri ollut tarjolla.
Nauhoittelin siis omalle nauhurille kaverin levyjä ja joitakin kappaleita sain otettua YLEn tarjonnasta. Niitä sitten kuuntelin, kun liikuin ulkona matkaradion kanssa. Tämä oli tietysti laitonta ja toivottavasti rikos on vanhentunut.

1970-luvulla pääsin töihin silloiseen Nokia Elektroniikkaan ja työskentelin kymmenen vuotta teknisissä tehtävissä. Töihin kuului myös mittalaitteiden käytön opastusta mm. silloisen Neuvostoliiton Öljyministeriön henkilöstölle ja suomalaisille pankkiterminaaleista vastaaville huoltotekniikoille. Kouluttaminen oli jännittävä kokemus ja huomasin pitäväni siitä. Itse sain laiteopastusta mm. Guernseyn saarella vuosittain. Siinä sai hyvää oppia siitä, miten monikansallinen elektroniikkafirma hoitaa jälkimarkkinoinnin (Tektronix inc. teki oskilloskooppeja, joita Nokia osti sadoittain jälleenmyyntiin ja itselleen).

Nokia oli hyvä firma olla töissä siihen aikaan. Jos kykyjä ja tahtoa riitti, sai aina kokeilla siipiään eri tehtävissä. Erityisesti oto-kouluttajan mieltä lämmitti kun esimiehelle tuli kiitoskirje Kremlistä hyvin hoidetusta koulutuksesta.

Tuon kymmenvuotisen teknisen kauden jälkeen siirryin kaupallisiin tehtäviin, ensin Nokian materiaalihallintoon, jossa tehtävänäni oli hankkia globaaleilta markkinoilta tehdaskoneita, mittalaitteita ja kaikkea niihin liittyvää.

Murroskohta urallani tuli silloin, kun Nokia muutaman muun suomalaisyhtiön kanssa päätti perustaa mikropiiritehtaan Suomeen. Pääsin mukaan tehdasprojektiin, ja 80-luvun puolivälin jälkeen aloimme tehdä avainkomponentteja Nokia-Mobira nimiselle firmalle, joka oli silloin vielä varsin pieni ja tuntematon. Kävi ilmi, että heidän tuotteensa – matkapuhelin – tulee olemaan menestystuote. Kaikki arviot valmistukseen tarvittavasta materiaalimäärästä menivät totaalisesti pieleen …

1980-luvulla Nokialla oli vielä omaa tietokonetuotantoa, MikroMikko-nimiset koneet, joita saimme käyttöömme työtehtäviin. Siitä alkoi orastaa kiinnostukseni myös niihin ja aloin harrastaa tietokonejuttuja. Taisi olla niin, että aina kun Intel julkaisi merkittävän uuden prosessorin, minun piti päivittää oma kotikoneeni nopeampaan versioon vähintään vaihtamalla ns. emolevy uuteen. Yrityksen ja erehdyksen kautta opin asioita. Netti ja hakukoneet (Netscape) tulivat aikanaan avuksi. Kun sain ensimmäisen multimediatietokoneen Windows 95 -käyttöjärjestelmällä, niin sillä koneella tekikin jotain, mm. ääni ja valokuvaprojekteja).

Yhdeksänkymmentäluvulle tultaessa kävi ilmi, että pieni mikropiiritehtaamme ei kykene vastaamaan Nokian matkapuhelinyksikön kysyntään. Niinpä Nokia päätti myydä firman, johon olin mennyt mukaan tuotannon suunnittelun ja materiaalihallinnon vastaavaksi päälliköksi.

Firman ostivat puolijohde alalla pitkään työskennelleet kaverukset Sveitsistä ja Saksasta. Sain jäädä firmaan ja etenin siellä myyntiin ja markkinointiin. Teimme erikoistuotteita mm. TV- ja autoteollisuuteen ympäri Eurooppaa.

Sitten tuli puhelinsoitto, jolla minut kutsuttiin italialais-ranskalaiseen mikropiirijättiin töihin, vastuualueena Nokia Tietoliikenne ja myöhemmin asiakaskohtaisten ratkaisujen myynti Nokia Matkapuhelimiin. Tätä vaihetta kesti pitkälle 2000-luvun loppupuolelle. Kiinnostavin myyntiprojektini oli kamerasensorin saaminen Nokian puhelimeen. Työurani päättyi Nokian liiketoiminnan vastuuhenkilönä ST-Ericsson nimisessä tytäryhtiössä, jossa yritimme yhdessä Nokian kanssa tehdä maailman parasta mikropiirisarjaa matkapuhelimen alustaksi.
Tämä tarina päättyi, kun herra Elop astui Nokian johtoon. Hän lopetti kaikki projektimme. Jouduin sitten irtisanomaan tiimimme jäsenet, ja lopulta sain itse ns. kultaisen kädenpuristuksen 61,5 vuotiaana vuoden 2013 lopulla. Eläkettä anoin, kun täytin 63-vuotta.

Mietin mitä tehdä; olin ns. kotimiehenä ja muutaman vuoden jälkeen vaimoni omaishoitajana, hänellä oli vaikea parantumaton sairaus. Tältä kannalta katsoen tuo kultainen kädenpuristus tuli oikeaan aikaan.

Etsin kuitenkin jotain järkevää puuhaa kotona olemisen vastapainoksi. Taisi olla vuoden 2015 puolella, kun selailin nettiä ja näin Enter ry:stä jonkun jutun, jolloin otin yhteyttä Juulia Anderssoniin. Tapasimme ja kysyin, kelpaisinko minä mahdollisesti yhdistyksen jäseneksi ja vertaisopastajaksi, olihan kouluttajakokemukseni työelämässä tuoreena mielessäni, samoin käytännössä opittu tietotekniikka ja työelämässä opittu matkapuhelintekniikka.

            Kuva: Katri Lassila
Olen todella tyytyväinen siihen, että pääsin mukaan Enterin toimintaan. Nyt takana on useita vuosia, joina olen saanut auttaa senioreita heidän tietotekniikka- ja laitteen käyttö -ongelmissaan. Itse olen oppinut samalla paljon uutta. Välitön palaute palkitsee, varsinkin, jos se on myönteistä. Jatkuva opiskelu pitää virkeänä.

Matti Antman
Enterin vertaisopastaja

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Kännykällä voi soittaa ja maksaa ostoksia

Kesällä 1989 menin vaateostoksille kera suuren käsilaukun, jonka täyttivät kokonaan Mobiran raahattava kännykkä ja lompakko, jossa oli käteistä. 30 vuotta myöhemmin olin viettämässä viikonloppua Lontoossa ja toki menin vaateostoksille. Kännykkä oli muuttunut moninkertaisesti pienempään kokoon. Nyt se mahtui tavalliseen takin taskuun ja samaan kännykän suojakuoreen mahtui pankkikorttikin.

Kuinkas ollakaan - omassa pankissani oli huoltokatkos, eikä korttia voinutkaan käyttää. Mikä avuksi, kun käteistä ei ollut kuin muutama punta? Eipä hätää! Onneksi olin jo aikaisemmin ottanut käyttöön kännykässäni mobiilimaksamisen eli se toimi kuin luottokortti lähimaksulla kaupan maksupäätelaitteella. Kera ostoskassin ja pienen kännykän, jossa oli suuri joukko toiminnallisuuksia sisällään, matka jatkui. Paljon on muuttunut tuon 30 vuoden aikana.

Kuva: mohamed hassan Pixabaystä

Suomi on ollut mobiilimaksamisen pioneereja 


Sonera esitteli vuonna 1997 ostosautomaatin, josta oli mahdollista ostaa tuotteita puhelinsoitolla. Vähän myöhemmin siirryttiin käyttämään tekstiviestejä, joka osoittautui käteväksi tavaksi sisältöpalveluiden maksamiseen. Kehitys on jatkunut ja tänä päivänä mobiilimaksamisen ideana on, että käteisen ja maksukortin sijasta voi maksaa esimerkiksi kaupan kassalla pelkästään vilauttamalla puhelinta maksupäätteelle. Pääosin mobiilimaksusovellukset käyttävät tunnistautumiseen joko bluetooth-tekniikkaa tai nfc-lähimaksutekniikkaa.

Mobiilimaksamisen käyttöönotto toki vaatii älykännykän. Siinä pitää olla viimeisimmät päivitykset omaava käyttöjärjestelmä, jossa valittu mobiilimaksamisen sovellus toimii. Myös tunnistamiseen tarvittava bluetooth- tai nfc-asetukset täytyy olla aktivoituna.

Suosittelen, että kännykkämaksamista kannattaa harjoitella muutamia kertoja jossain tutussa kaupassa pienellä ostoksella rauhallisena ajankohtana. Mukana kannattaa olla myös ensimmäisillä harjoittelukerroilla vielä se vaihtoehtoinen maksutapakin ihan varmuuden vuoksi. Se kummasti rauhoittaa mieltä, vaikka sitä ei tarvittaisikaan.

Markkinoilla on jo monta mobiilimaksamisen vaihtoehtoa
Lista ei ole kattava vaan esimerkki osasta vaihtoehdoista.

 

Apple Pay tuli saataville Suomeen lokakuussa 2017. Apple Pay -mobiilimaksu toimii kaikissa lähimaksupäätteissä ja tukee Wallet-sovelluksen kautta muun muassa Nordean ja St1:n Mastercard-kortteja. Maksun voi tehdä pitämällä Apple iPhonea maksupäätteen lähellä ja vahvistamalla maksu esimerkiksi iPhonen sormenjälkilukijalla. Puhelimen lukitusta ei tarvitse avata, sillä puhelin havaitsee lähellä olevan maksupäätteen. Kaupoissa Apple Pay toimii iPhone SE-, iPhone 6- ja uudemmissa iPhone-malleissa ja Apple Watch -älykellolla.
Google Pay -mobiilimaksujärjestelmää käytetään yleisimmin Android-laitteissa. Google Paylla maksaa ostoksia kaupoissa puhelimellasi napauttamalla.  Google Pay käyttö vaatii kännykässä yleistä nfc-tekniikkaa, jolla maksutiedot siirtyvät maksupäätteelle. Google Payllä tehdä myös ostoksia sovelluksissa ja verkkosivustoilla. Google Pay julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2015. Eurooppaan Google Pay tuli 2016 ja pohjolaan vuonna 2018.

Samsung Pay: Samsung Pay ei vielä toimi Suomessa, eikä tänne tulon päivämäärää ole vahvistettu. Pohjoismaista Samsung Pay on käytössä vasta Ruotsissa. Samsung Pay -järjestelmän avulla voi maksaa ostoksia lähimaksuna nfc-tekniikan eli lyhyen kantaman langatonta tiedonsiirtoa tukevissa laitteissa. Nfc:n lisäksi Samsung Pay käyttää mst-teknologiaa (magnetic secure transmission), joka tuo mobiilimaksamisen mahdolliseksi myös paikoissa, joissa lähimaksaminen ei ole tuettuna. Samsung Pay vaatii Samsung Galaxy S6 edge+ -puhelimen tai uudemman.

Nordean mobiilimaksamisen vaihtoehto on aikoinaan ollut Nordea Pay. Nykyään Nordea suosittele seuraavia vaihtoehtoja: Anroid-käyttäjille Google Pay:tä ja Apple-käyttäjille Apple Pay:tä. Lisäksi Nordealla on oma mobiilisovellus Nordea Siirto, jolloin käyttäjä voi unohtaa käteisen tai pitkät pankkien tilinumerot, vaikka leffamaksuja kaverille tai nettikirppisostoksia maksaessaan. Maksut siirtyvät reaaliaikaisesti Siirto-käyttäjien välillä helposti ja turvallisesti tililtä toiselle. Jos käyttäjä on Nordean tai Osuuspankin asiakas, hän saat Siirron käyttöön lataamalla sovelluksen puhelimeen ja vahvistamalla henkilöllisyyden pankkitunnuksilla. Näin varmistetaan, että kaikki käyttäjät voivat siirtää ja vastaanottaa maksuja turvallisesti pelkän puhelinnumeron avulla.

MobilePay-maksutavan Danske Bank esitteli vuonna 2013. MobilePay oli alkuun kahden henkilön välisen rahan siirtämistä, mutta palvelu on sittemmin yleistynyt mobiilimaksuna. MobilePaylla rahansiirto kaverille tai laskujen jakaminen onnistuu kätevästi. Maksat ostokset verkossa, sovelluksissa ja kaupoissa vain yhdellä pyyhkäisyllä. Suomen käytetyin mobiilimaksusovellus MobilePay on maksuton kaikkien pankkien asiakkaille.
Pivo on vastaavasti Osuuspankkiryhmän sovellus, joka on laajentunut kattamaan muutakin kuin maksusovelluksen. Sovelluksella voi maksujen suorittamisen lisäksi muun muassa laatia budjetteja ja seurata omaa kulutusta. Iso osa Pivo-sovellusta on myös erilaiset etuohjelmat. Esimerkiksi opiskelijat saavat liitettyä opiskelijakorttinsa Pivoon, sekä Cityshopparin etuohjelma löytyy myös sovelluksesta. Sovelluksen maksuominaisuudet ovat avoinna kaikkien pankkien asiakkaille.

 
S-Mobiili on S-Pankin kehittämä sovellus, joka tuo yhteen sovellukseen S-kaupan, S-pankin ja varainhoidon palvelut sekä vakuutukset. Pysyt aina ajan tasalla S-bonustilanteestasi ja ostoistasi, saat juuri sinulle kohdennetut edut ja kuititkin ovat tallessa sähköisessä kuittiarkistossa. S-Pankin Säästäjä-palvelussa näket säästöjen karttumisen ja sähköinen tunnistaminen tekee verkkoasioinnistasi sujuvampaa. Käytännössä voit siis viedä esimerkiksi puhelimesi NFC-kortinlukijan lähelle, ja se lukee bonukset samalla tavalla kuin bonuskortin.

Mobiilimaksu on erillinen puhelinoperaattoreiden tarjoama palvelu, jolla ei ole omaa sovellusta. Mobiilimaksu toimii kaikkien Suomen suurimpien operaattoreiden verkoissa, kuten DNA, Elisa, Moi ja Telia. Palvelu toimii niin, että hyväksyt maksutapahtuman kauppiaan nettisivustolla tai sovelluksessa, ja ostokset veloitetaan omalla puhelinlaskullasi. Matkapuhelinoperaattori tunnistaa kännykäsi SIM-kortin perusteella, jolloin itse maksutapahtuman toteuttaminen ei edellytä erillistä rekisteröitymistä tai kirjautumista.

Paypal on kansainvälinen verkko- ja mobiilimaksupalvelu, joka kattaa verkko-ostokset, rahan lähettämisen perheelle tai kaverille netissä. Palvelun käyttö vaati, että vähintään itsellä on oman PayPal-tili. Paypal-maksusovelluksella voi pitää kattavasti kirjaa maksuista ja tilitiedoista ja suorittaa maksuja mihin päin maailmaa tahansa. Rahansiirto toiselle henkilölle voi olla maksullista, jos tarvitsee vaihtaa valuuttaa. Rahan lähettäminen vaatii myös vastaanottajalta PayPal-tilin. Lähimaksuomimaisuus kaupoissa ei kännykällä onnistu.

Miksi joitakin pankki- tai luottokortteja ei voi liittää kauppamaksamiseen mobiilisovelluksessa

Pankit voivat päättää itse, voiko niiden myöntämiä kortteja käyttää mobiilimaksamiseen. Pankit voivat rajoittaa mobiilimaksamista tietyillä tai kaikilla korteillaan. Esimerkiksi Google Payn osalta voi asiaa tarkistaa Google Pay Ohjeet - Suomi: Tuetut maksutavat. Aina voi soittaa myös omaan pankkiin ja tiedustella onko oma luottokortti kyseisen pankin mobiilimaksuliikenteeseen hyväksytty kortti.

Tuula Jylhänkangas
Enterin vertaisopastaja