Porvoosta Lohjalle, Raaseporista Karkkilaan – Enterin toiminnan laajentuminen Uudellamaalla

 

Enterissä alkoi vuonna 2018 STEA-avusteinen projekti, jonka avulla laajensimme opastustoimintaamme uusiin kuntiin Uudellamaalla. Minut palkattiin maaliskuussa 2018 projektia koordinoimaan ja vuoden 2021 alusta minut vakinaistettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi.

Enter on vuosien 2022-2024 strategiassaan linjannut, että alueelliseen tavoittavuuteen ja tunnettuuteen aiotaan painottaa yhä enenevissä määrin. Ennen uuden strategiakauden alkamista onkin tässä vaiheessa hyvä luoda katsaus siihen, mitä viime vuosien aikana pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla on tehty, ja missä nyt ollaan.

Koordinointi vaatii aikaa ja läsnäoloa

Ennen projektia Enterillä oli ollut jo jonkin aikaa opastusta pääkaupunkiseudun ulkopuolella Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla ja Tuusulassa. Paineita toiminnan laajentumiselle oli ilmassa, kun vuonna 2017 Kirkkonummelta ja Nurmijärveltä otettiin yhteyttä ja toivottiin myös senioreille tietotekniikkaopastusta. Toiminta saatiin käyntiin, mutta resurssit alueellisen toiminnan laajentamiseen ja koordinoimiseen olivat vähäiset ja käyntejä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle pystyttiin toteuttamaan noin 10 vuodessa. Enterin maine oli kiirinyt monille muillekin alueille ja yhteistyötä kanssamme toivottiin. Tähän toiveeseen pystyimme lopulta vastaamaan STEAn lisärahoituksen myötä, jonka turvin pääsimme etenemään uusille alueille ja vahvistamaan tukeamme pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toiminta-alueillamme.

Vuosina 2018-2019 työni oli hyvin liikkuvaa. Kävin rekrytoimassa ja perehdyttämässä uusia opastajia, tapaamassa opastuspaikkojen yhteyshenkilöitä, mainostamassa toimintaa eri tilaisuuksissa ja osallistumassa mm. paikallisten digiverkostojen kokouksiin. Tein parin ensimmäisen vuoden aikana lähes 100 reissua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Matka taittui joko linja-autolla tai junalla, suuntana oli usein esim. Järvenpää, Hyvinkää tai Porvoo.

Uusiin paikkoihin suunnatessa Google Maps oli erittäin tarpeellinen väline, etenkin alkuaikoina. Monta hyvää muistoa on siitä, kun olen eri paikkakunnilla kävellyt ja valokuvia matkan varrelta ottanut. Järvenpäässä esim. törmäsin kerran aamulenkillä olleeseen minipossuun. :) Mieleen on jäänyt myös joulunalusaika vuodelta 2019, jolloin näin saman viikon aikana jouluvalot Karkkilassa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Porvoossa.

Työmatkat vaihtuivat etäyhteyksiin

Maaliskuussa 2020 fyysiset matkat oli kuitenkin jätettävä tauolle ja nykyään liikun paikkakunnalta toiselle pääosin kokouslinkkiä vaihtamalla. Vuosina 2020 ja 2021 olemme Enterissä järjestäneet etäyhteydellä paljon erilaisia opastajatapaamisia, tietoiskuja ym. tilaisuuksia opastustoimintaa tukemaan. Etäyhteyksien avulla ne ovat yhtä saavutettavissa niin muualta Uudeltamaalta kuin pääkaupunkiseudultakin. Tämä on merkittävä parannus entiseen, jolloin tapaamiset ja tietoiskut painottuivat Helsinkiin ja muuhun pääkaupunkiseutuun.

Muutamia paikan päälle suuntautuvia reissuja olen pystynyt syksyllä 2021 tekemään, mutta etäyhteydet ovat jatkossakin keskeisenä apuna laajan toiminta-alueen koordinoinnissa.

Keskeisimmät asiat, joihin on projektin aikana panostettu

• Aktiivisten vapaaehtoisten ja opastuspaikkojen tukeminen
• Yhteistyön merkitys uusien opastuspaikkojen perustamisessa
• Tunnettuuden lisääminen (mm. viestinnän sekä opastettavien puskaradion avulla)
• Etäyhteydet ja niiden hyödyntäminen toiminnan levittämisessä
• Ajantasaisiin digiaiheisiin reagoiminen
• Aktiivinen toiminta paikallisissa digiverkostoissa. Enter on toiminut pian jo 25 vuotta  ja eri digitoimijat arvostavat Enterin kokemusta ja asiantuntemusta.

Miten Enterin toiminnan laajeneminen näkyy tilastoissa?

Enterin toiminta on vuosina 2018-2021 kasvanut pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla seuraavasti:

• Opastuspaikkakuntien määrä on kasvanut kuudesta kahteentoista. Mukaan ovat uusina paikkakuntina tulleet Karkkila, Lohja, Porvoo, Raasepori, Sipoo ja Vihti.
• Opastuspaikkojen määrä on tuplaantunut (11:stä 22:een).
• Opastajien määrä on lähes tuplaantunut (ennen hanketta 21, nykyään 38).
• Toiminnan laajentuminen näkyy myös opastusmäärien valtavana kasvuna (v. 2017 opastuskertoja 460, vrt. 1338 opastuskertaa vuonna 2020, jolloin lähiopastukset olivat neljä kuukautta kokonaan tauolla).
  

Kasvua toiminnan eri osa-alueilla on tapahtunut siitä huolimatta, että korona-aikana (2020-2021) lähiopastustoimintamme on ollut välillä pitkiäkin aikoja tauolla. Osin toimintataukoja on helpottanut se, että Enterin etäopastus avattiin kaikille senioreille avoimeksi maaliskuussa 2020 ja etätukea voi pyytää mistä päin Uuttamaata tahansa.

Enterin toiminnan laajentumista emme olisi pystyneet tekemään ilman vapaaehtoistemme aktiivisuutta, opastuspaikkojemme yhteyshenkilöiden apua ja yhteistyökumppaneidemme hyviä vinkkejä. Suuri kiitos siitä, että olette aktiivisesti mukana toiminnassa! Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen eri puolilla Uuttamaata, yhdessä teidän kanssanne.

Päivi Savolainen,
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
ENTER ry

Enterin lähiopastustoiminnan tilanne pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuoden 2021 lopussa:

Hyvinkää:
Opastustoimintaa Hyvinkään Onnensillassa sekä yhteistyössä Hyvinkään Eläkeläisten kanssa Hyvinkään Järjestötalolla. Lisäksi yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken Hyvinkään digiverkostossa.

Karkkila:
Opastusta Karkkilan kirjastolla, jossa Enter toimii yhdessä kirjaston vapaaehtoisten kanssa.

Kerava:
Opastusta Keravan kirjastolla. Toimimme myös Keravan digiverkostossa.

Kirkkonummi:
Opastusta Veikkolan kirjastossa. Keväällä opastukset alkavat myös Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrissä. Kunnan digiverkosto rakenteilla, Enter pyydetty mukaan.

Järvenpää:
Opastusta Myllytien toimintakeskuksessa ja Järvenpään kirjastolla. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä. Toimimme myös Järvenpään digiverkostossa.

Lohja:
Enter opastaa Lohjan pääkirjastolla ja Saukkolan kirjastolla. Opastusta tehdään Lohjan Digisenioreiden ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) ja Lohjan Sydän ry:n opastajia.

Nurmijärvi:
Opastusta Rajamäessä, Klaukkalassa ja Nurmijärven kirkonkylällä. Opastusta tehdään ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) opastajia, Nurmijärven Opisto koordinoi toimintaa. Mukana myös Nurmijärven digitoimijoiden verkostossa.

Porvoo:
Opastusta Omenamäen palvelukeskuksessa sekä Kevätkummun kirjastolla.

Raasepori:
Opastusta Pohjan kirjastolla. Suunnitelmissa keväällä 2022 aloittaa opastukset myös Tammisaaressa. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä.

Sipoo:
Opastusta Sipoon pääkirjastolla Nikkilässä.

Tuusula:
Opastusta Hyrylässä Tuusulan pääkirjastolla sekä osana Tuusulan Opiston opastustoimintaa Aunelassa, Hyrylässä. Opastusta myös Jokelan ja Kellokosken kirjastoilla. Lisäksi mukana Tuusulan digiverkostossa.

Vihti:
Opastusta Vihdin pääkirjastossa Nummelassa ja Vihdin kirkonkylän kirjastossa.

Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 2

Minulta kysyttiin, voisinko muistella Enterin syntyaikoja, ja minähän lupauduin heti. Kirjoittaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin olin ajatellut, sillä onhan noista vaiheista jo Enterin 10-vuotishistoriikissa. Lopulta päädyin muistelemaan tuota aikaa niiden henkilöiden kautta, jotka omalta osaltaan vaikuttivat Enterin syntyyn.

Enter ry on virallisesti perustettu vuoden 1997 loppupuolella. Internet oli kuitenkin jo alkanut levitä hurjaa vauhtia ympäri maailmaa muutamaa vuotta aiemmin. Samanaikaisesti oli ymmärretty, että ikääntyvä väestö oli putoamassa kelkasta. Yhä enemmän palveluita oli alettu tarjota verkkoyhteyksiä hyödyntämällä. Itse työskentelin tuohon aikaan Stakesissa ikääntyneiden palveluihin liittyvissä hankkeissa projektisuunnittelijana.

Stakesissa oli herätty siihen, että ikäihmiset pitäisi pikaisesti saada tasavertaiseen asemaan muun väestön kanssa tietokoneiden ja internetin käytössä ja palveluiden hyödyntämisessä. Tietotekniikkaa hyödyntäviä palveluita suunniteltaessa ei kuitenkaan oltu ajateltu ikääntyneitä ja vammaisia. Jossakin sen aikaisissa dioissanikin luki: ”Design for young and you exclude the old. Design for old, and you include all”. Se oli vahva viesti myös yrityksille ja palveluiden suunnittelijoille.

Teaching older dogs new tricks -kurssin esite ja kurssitodistus

Kävimme työtoverini kanssa tutustumassa muun muassa Irlannissa toteutettuihin ikääntyneille suunnattuihin atk-kursseihin, joiden nimenä oli ”Teaching older dogs new tricks”.

The Chronicle lehdessä 16.3.1996 nimeni on hauskasti kirjoitettu irlantilaisittain Mackinen

Myös Ruotsissa oli jo alettu järjestää tietokoneenkäyttökursseja senioreille. Stakesissa aloitimme pilottiprojektin, jonka tarkoitus oli perehdyttää ikäihmisiä tietotekniikkaan ja kouluttaa heitä Word, Excel ja PowerPoint -ohjelmien ja sähköpostin käyttöön. Tuolloin suomalaisista ikäihmisistä kotitalousbarometrin mukaan vain pari prosenttia omisti tietokoneen.

aPC SENIORIT -pilottikurssi sytytti halun oppia tietotekniikkaa

Kun ilmoitimme tietokoneen käytön pilottiprojektin alkamisesta vanhusjärjestöjen kautta, oli kiinnostuneiden senioreiden pilottiryhmä pian koossa. Stakesin yhteistyökumppanina toimi silloinen ATK-instituutti. Projekti oli määräaikainen, ja ATK-instituutin kanssa oli sovittu, että koulutus etenee ikäihmisten ehdoilla. Projektin tavoitteena oli kouluttaa senioreille Officen perusohjelmat – Word, PowerPoint ja Excel. Kouluttajaksi saimme ATK-instituutin lopputyötään tekevän opiskelijan, Janne Moilasen. Niinhän siinä sitten kävi, että kun projektin määräaika ATK-instituutin tiloissa päättyi, olivat ikäihmiset ehtineet perehtyä riittävästi vasta Word-ohjelmaan ja sähköpostin käyttöön.

aPC SENIORIT -kurssijuliste

Pilottiryhmäläiset kuitenkin toivoivat, että koko paketti voitaisiin käydä loppuun. Saimme pilotille lisäaikaa Stakesista, ja kouluttajaksemme lupautui Stakesin silloinen atk-päällikkö Kimmo Rousku. Sekä ATK-instituutin, että Stakesin kouluttajat olivat rauhallisia ja taitavia kouluttajia, ja eteneminen tapahtui senioreiden ehdoilla. Pilottikurssin jatko jouduttiin järjestämään Stakesissa kuitenkin iltaisin, koska meillä molemmilla oli Kimmon kanssa myös omat päivätyömme hoidettavana, ja atk-luokka vapautui senioreiden käyttöön vasta kun Stakesin omat päivittäiset koulutukset oli hoidettu. Itse toimin kurssilla tukihenkilönä ja auttelin tietokoneiden kanssa, jos jollakin oli vaikeuksia pysyä mukana, tai tuli muita hankaluuksia edetä muun ryhmän mukana. Kurssilla törmäsin pian omiin ennakkoluuloihini. Vanhin kurssilaisista oli reippaasti yli 80-vuotias palvelutalon asukas, ja oletin että hän tarvitsisi kurssilla eniten apua. Hän oli kuitenkin yksi näppärimmistä kurssilaisista, ja hallitsi asioita, jotka monille ”nuoremmille” senioreille aiheuttivat hankaluuksia.

Ikääntyneiden ATK-kiinnostus kyseenalaistettiin

Rauhallisten kouluttajiemme Jannen ja Kimmon ansiota oli, että kurssien jälkeen seniorit olivat innoissaan. He janosivat lisää tietoa ja osaamista tietotekniikan käytöstä. Tarkoitus oli liittyä HETKYn silloisen puheenjohtajan Jaakko Koskisen ehdotuksesta Helsingin tietotekniikkayhdistykseen (HETKY), mutta karille karahti. HETKYn hallituskokoonpano oli ehtinyt vaihtua, ja siellä oltiin sitä mieltä, että ikääntyneet eivät olisi sopineet yhdistyksen jäseniksi, koska he olisivat hallituksen mielestä lähinnä olleet kiinnostuneita vain alan lehdistä saatavista alennuksista.

Stakesissa työskennellyt tutkimusprofessori Jan Ekberg oli kanssani kokouksessa, jossa hylkäävä päätös HETKY:n jäsenyydestä tehtiin. Siinä eivät Jan Ekbergin kansainvälinen arvostus tai meidän selityksemme auttaneet, ja lähdimme hyvin turhautuneina kokouksesta. Kokouksen jälkeen mietimme mitä seuraavaksi voisimme tehdä. Yhdessä Stakesin ylitarkastajan Annikki Korhosen ja Jan Ekbergin kanssa syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta senioreille.

Ikäihmiset halusivat oman atk-yhdistyksen

Samoihin aikoihin, kun Stakesissa aloitimme pilottikurssit, oli Ikäihmisten yliopistossa koulutussuunnittelijana toiminut Helky Ahokas järjestänyt ikäihmisille kursseja tietotekniikan käytöstä. Heillä oli myös etäkoulutuspisteet Lohjan vanhainkodissa ja seurakunnan tiloissa Hakaniemessä. 

Kuvakaappaus artikkelista Waariko verkkoon, Anja Mäkinen: Dialogi 6/1997, Stakes

Otimme yhteyttä Helkyyn ja saimme lisätietoa heidän kursseistaan. Helky laittoi tietoa omien kurssiensa osallistujille kokouksesta, jossa pohdittaisiin yhteisen ”atk-yhdistyksen” perustamista. Myös tässä kokouksessa Kimmo Rouskulla oli rooli kokouksen alustajana ja innoittajana. Kävi tosin niin, että Stakesin koneet kaatuivat ensimmäisen kerran ja Kimmo joutui keskeyttämään luentonsa.

Enterissä on vielä mahdollisesti muutama ”alkuperäisjäsen”, jotka muistanevat yhteiset ponnistelumme vuoden 1996 – 1997 järjestön syntyajoilta. Ihan itsestään selvää ei ollut, miten ikäihmisten tiedonjano tietotekniikasta – silloin puhuttiin atk-taidoista – saataisiin parhaiten tyydytetyksi. Ja jos oma yhdistys perustettaisiin, mikä sen rooli olisi tietotekniikkataitojen kehittämisessä.

Tietokoneet olivat kalliita, ja Stakesissa yritimme haalia kokoon käytettyjä tietokoneita eri organisaatioista. Lahjoitimme koneet sitten vanhainkoteihin ja palvelukeskuksiin, missä ikäihmiset saivat käyttää niitä vapaasti muun muassa lastenlastensa kanssa viestimiseen. Ongelmia tuottivat kuitenkin usein hitaat tietoliikenneyhteydet ja niiden hinta, koska erityisesti kunnallisissa laitoksissa ei oltu varauduttu maksamaan ylimääräistä senioreille tarkoitetuista tietoliikenneyhteyksistä. Datan hinta oli tuolloin määritelty toisin kuin tänä päivänä. Nythän operaattorit tarjoavat datayhteyksiä kohtuuhintaisena kuukausihinnoiteltuina pakettihintoina. Tuolloin puheluiden ja datan hinta määräytyi käytön mukaan, ja lasku nousi helposti useampiin kymmeniin, jopa satoihin markkoihin kuukaudessa. Monet kotona asuvat kurssilaiset käyttivätkin kirjaston koneita, jos oman koneen hankinta ei ollut mahdollinen eläkeläisen kukkarolle. Kaikissa kirjastoissa ei tosin siihen aikaan ollut asiakkaiden käytössä olevia tietokoneita.

1997 perustetun yhdistyksen vetovastuu senioreilla alusta lähtien

Vaikka Enterin taival laitettiin alkuun vuoden 1996 lopulla, yhdistyksen perustamisvuodeksi tuli lopulta 1997:  Varsinainen yhdistyksen perustamisesta päättävä kokous saatiin aikaiseksi syksyllä 1997. Se järjestettiin Munkkiniemen palvelutalossa. 

ENTER ry:n perustamisasiakirja 9.10.1997

Samoihin aikoihin oli aloitettu myös ikäihmisten koulutukset ainakin Tampereella ja Kuopiossa, missä toimivat nykyään Enteriä vastaavat yhdistykset ATK-Seniorit Mukanetti ry ja Senioreiden ATK-yhdistys Savonetti ry.

Heti alkuun olimme Stakesissa sopineet, että jos yhdistys saadaan perustettua, siitä vastaavat seniorit itse. Heitä ei saisi olla ohjailemassa mikään omia intressejään ajava ulkopuolinen taho. Toki osallistuin itse aktiivisesti Enterin hallituksen kokouksiin lähes 10 vuotta perustamisen jälkeen, mutta lähinnä kyse oli resurssien tarjoamisesta kokoustilojen, välineiden ja koulutuksen muodossa. Enterin päätehtävänähän oli aluksi antaa vertaistukea yhdistyksen jäsenistölle tietotekniikan käytössä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa.

Ympyrä sulkeutuu

Nyt näyttäisi siltä, että ympyrä sulkeutuu. Jäin itse eläkkeelle lokakuun alussa 2021, eli noin kuukausi siitä kun kirjoitan näitä muistelmia Enterin syntyajoista. Viimeinen oma työpäiväni työelämässä osui sattumalta organisaationi, HAUS kehittämiskeskuksen, 50-vuotisjuhlapäivään syyskuun viimeisenä päivänä 2021. HAUSissa olin työskennellyt tuolloin tasan 13 vuotta, mutta toiveeni oli, että erillisiä ”eläkkeellelähtöjuhlia” ei järjestetä. Yhdeksi juhlapuhujaksi HAUSin juhlaan oli kutsuttu sattumalta HAUSin kanssa läheistä yhteistyötä tekevä entinen työtoverini. Hän oli Kimmo Rousku, joka Enterin syntyaikaan työskenteli Stakesin atk-päällikkönä ja on paitsi tietokirjailija ja ahkera bloggaaja, myös Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen turvallisuuden VAHTI-johtoryhmän pääsihteeri ja tietoturvaekspertti.

Kimmon juhlapuhe kietoutui paitsi HAUSin IT-koulutuksen historiaan, myös omaan historiaani hyvin läheisesti, koska olimme jatkaneet yhteistyötä Kimmon kanssa tietotekniikan parissa myös HAUSin aikana. Näin HAUSin juhlasta muodostui myös osa omaa työhistoriaani.

Kiitokset Enterin synnystä onkin syytä jakaa hyvin laajasti niille henkilöille, jotka omalla työpanoksellaan ja koulutustaidoillaan ovat vaikuttaneet siihen, että ikääntyneet ovat ylipäänsä innostuneet tietotekniikasta ja vapaaehtoisneuvonnasta. Näitä henkilöitä ovat muun muassa Janne Moilanen, Kimmo Rousku, Helky Ahokas ja Ikäihmisten yliopiston silloiset IT-kouluttajat sekä Eeva Oksanen ja Saija Kosonen (s. Lehtimäki), joka seurasi Eeva Oksasta senioreiden kouluttajana Soneralla. Alkusysäyksen antoivat kuitenkin Pohjois-Irlannin Faith Gibson ja Jack Fawcett, joiden ansiosta senioreiden atk-kurssit rantautuivat lopulta myös Suomeen.

Omasta puolestani toivotan Enterille pitkää ikää ja menestystä. Maailman muuttuessa meidän kaikkien on opittava koko ajan uusia taitoja, jotta selviämme päivittäisissä asioinneissa, ja pysymme mukana tieto- ja informaatiotekniikan kehittymisessä.

Anja Mäkinen

Kirjoitusta varten olen keskustellut Enterin alkuajoista Helky Ahokkaan kanssa. Helky on vaihtanut koulutussuunnittelijan tehtävät kotitilansa maatilan emännäksi Punkaharjulle.

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa