maanantai 18. lokakuuta 2021

Kirjanmerkin luominen eri selaimille

Turvalliseen verkkoasiointiin kuuluu, ettei verkkopankkiin tai viranomaispalveluihin kirjauduta hakukonetuloksien tai sähköpostiin tai tekstiviestillä tulleiden linkkien kautta, vaan palvelun osoite kirjoitetaan suoraan osoiteriville. Jotta pääset jatkossa helpommin kyseiselle sivulle, kerromme, miten turvallisen sivun voi tallentaa eri selaimilla kirjanmerkkeihin tai suosikkeihin.

Kirjoita käyttämäsi selaimen (Chrome, Firefox, Edge tai Safari) osoiteriville haluamasi palvelun, esimerkiksi pankkisi verkko-osoite muodossa nordea.fi. Sivulle saapuessasi osoite muuntuu muotoon https://www.nordea.fi/ ja osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti pankille eikä niitä voi siepata. Voit napauttaa lukon kuvaa, jolloin avautuu sivuston varmenne: 

Alla olevat kuvat kirjanmerkin tallentamisen eri vaiheista ovat Googlen Chrome -selaimesta, mutta Mozilla Firefox ja Microsoftin Edge -selaimissa on vastaavat vaiheet hiukan eri sanoin. Ohje Safari-selaimelle löytyy hieman alempaa.

Ohje selaimille Chrome, Firefox ja Edge


  1. Napauta osoiterivin oikeassa päässä Suosikki-painiketta (tähti)  ja sitten riviä Lisää kirjanmerkki.
  2. Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.




  3. Napauta Valmis
  4. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta kansiosta, johon olen ne tallentanut.

  5. Avaa verkkopankki kirjanmerkistä, kun haluat hoitaa pankkiasioita.
  6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
    Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä. 
  7. Napauta lukon kuvaa varmistaaksesi, että varmenne on voimassa.

Ohje Safari-selaimelle (Mac-tietokoneet)

  1. Kirjoita selaimen osoiteriville haluamasi palvelun verkko-osoite.
  2. Valitse Safari-selaimen yläriviltä Kirjanmerkit > Lisää kirjanmerkki.
  3. Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi tai suosikiksi. Suosikit näkyvät suoraan osoiterivin alapuolella ja kun avaat uuden välilehden.

    Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se halutessasi itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.
  4. Paina Lisää.
  5. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta ja aloitussivulta. 

  6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
    Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä.
    Voit myös klikata lukon kuvaa ja varmistua, että varmenne on voimassa.

  7. Nyt voit kirjautua turvallisesti. 
Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

Turvallisesti digipalveluihin

Olemme tottuneet hakemaan tietoa hakukone Googlesta, koska sieltähän kaikki tieto löytyy. Nyt kuitenkin kielletään: Älä siirry pankkipalveluihin ja muille viranomaisten sivuille googlettamalla! Omaksu turvallinen tapa asioida netissä.

Alla oleva kuvaa Chrome -selaimen näkymää tietokoneessa, mutta ohjeet soveltuvat muihinkin selaimiin ja mobiililaitteille. Selain on tietokoneohjelma, jolla vieraillaan verkkosivuilla ja katsellaan niiden sisältöä. Googlen Chrome on tunnetuin, muita selaimia ovat muun muassa Microsoftin Edge,  Mozilla Firefox  ja Applen Safari.

Hakukoneen avulla haetaan verkosta tietoa. Google on hakukoneista tunnetuin ja laajimmin käytössä. Suosittuja ovat myös Yahoo ja Microsoftin Bing. Älä kirjaudu verkkopankkiin tai tunnistautumista edellyttäviin palveluihin minkään hakukoneen tai linkkien kautta! Hakukoneesta voi haksahtaa oikealta vaikuttavalle huijaussivustolle.

Selaimen osoitekenttä on yleensä laitteesi selaimen yläosassa. Kirjoita siihen palvelun suora, aito osoite. Jokaisella internetsivulla on oma osoitteensa, joten on syytä olla tarkkana, mihin osoitteeseen menee. Kirjoita pankin tai palvelun osoite itse internetselaimen osoiteriville kokonaisuudessaan. Selain lisää automaattisesti alkuosan https://www. Verkko-osoitteita ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta on hyvä tiedostaa, että Suomen kansallinen verkkotunnuspääte on .fi. Sitä käytetään sekä viranomaispalveluissa että niihin rinnastettavissa pankki- ja vakuutuspalveluissa. Toki fi-päätteen saavat hakemuksesta  käyttöönsä  muutkin sivustot, esimerkkinä entersenior.fi.

Miten varmistut turvallisesta osoitteesta

Lue ensin alla olevat ohjeet ja kun olet varmistunut, että osoite vie turvallisesti aitoon palveluun, lisää osoite kirjanmerkiksi ja käytä jatkossa sitä.

    Esimerkkejä: 

    • Kirjoita osoitekenttään vero.fi ja se muuttuu muotoon
      https://vero.fi/henkiloasiakkaat
      tai tarjoaa osoitetta https://vero.fi/omavero

    Kummastakin osoitteesta pääsee samaan päämäärään, kirjautumaan omaveroon.

    Sivulle saapuessasi osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti palveluun eikä niitä voi siepata.  Napauta lukkoa, jolloin avautuu sivuston varmenne. Varmenne on digitaalinen tunniste, jolla sen kohde voidaan tunnistaa. Tarkista varmenne ja lisää sitten haluamasi sivu kirjanmerkiksi.

    • Kun kirjoitat osoiteriville kela.fi ja painat enteriä, muuntuu osoite muotoon
      https://www.kela.fi/
    • Osoitekentässä tarjotaan myös osoitetta https://www.kela.fi/omakela 
      OmaKela on Kelan asiointipalvelu henkilöasiakkaille - tämä tieto löytyi Googlen hakukoneen kautta. Osoite https://www.kela.fi/omakela on luotettava ja suositeltava väylä omiin kela-palveluihisi. Siirry sivulle ja tarkista sen varmenne. Lisää osoite kirjanmerkiksi.
    • Kun alat kirjoittaa osoiteriville kanta.fi tai omakanta.fi, osoite muuntuu muotoon https://www.kanta.fi/omakanta
      Tämän sivun lopussa on linkki ohjeeseen “Miten asioin turvallisesti Omakannassa?” Tutustu siihen ja toimi sen mukaan.
    • Kun alat kirjoittaa osoiteriville melko uuden palvelun tunnusta maisa, selain tarjoaa maisa.fi kirjautumissivua ja kun sitä napauttaa, pääseee sivulle https://maisa.fi/maisa/Authentication/Login?
      Maisa on käytössä Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Vantaan sekä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan palveluissa. Jos käytät Maisaa, lisää osoite kirjanmerkiksi.

    Osoitteessa ei ole ääkkösiä

    Osoitteessa ei ole kirjaimia ä,ö ja å, vaan ä=a ja ö=o

    • Kun kirjoittaa osoiteriville LähiTapiola tai lähitapiola, avautuu lista kyseisen vakuutusyhtiön palvelusivuista, mutta vasta alimpana tarjotaan osoitetta, eikä se ole lähitapiola, vaan https://www.lahitapiola.fi/
    • Vastaavasti Oma Säästöpankki ei ole omasäästöpankki vaan https://www.omasp.fi/fi  
    • https://www.nordea.fi/  Jos Nordea on pankkisi, lisää osoite kirjanmerkiksi.
    • https://www.aktia.fi
    • https://danskebank.fi
    • https://www.s-pankki.fi/
      S-Pankin sivustolla on hyvät ohjeet kirjautumisesta verkkopankkiin. Linkki siihen on sivun lopussa.

    Vaikka edellä suorastaan kiellettiin käyttämästä hakukonetta kirjautumiseen, saatat silti joutua hakemaan hakukoneesta palvelun nimeä, osoitetta tai tietoa palvelusta. Kiinnitä tällöin huomiota osoitteen kirjoitusasuun. Huijaussivustot tarjoavat näennäisesti oikeaa osoitetta. Esimerkiksi op saatetaan kirjoittaa niin, että kirjain o on korvattu numerolla 0. Siksi on tärkeää että kirjoitat osoitteen itse oikein ja ilman välilyöntejä selaimen osoiteriville.

    • https://www.op.fi/

    Muuta osoitteiden kirjoitusasusta
    • https://www.helmet.fi/fi-FI
      Kun Helmet-kirjaston osoitteessa on /fi-FI lopussa, kyse on suomenkielisestä sivustosta. Jos vaihdat kieleksi ruotsin, muuttuu  osoite muotoon https://www.helmet.fi/sv-FI  

    Kertauksena

    Kun puhutaan suojatusta yhteydestä johonkin verkkosivuun, tulee sivulle mentäessä osoiteriville yleensä ensimmäiseksi lukko ja https://-osio ennen osoitetta. Näin tapahtuu esimerkiksi verkkopankkiin tai vakuutuspalveluihin kirjauduttaessa. Turvallisin keino kirjautua tietokoneella verkkopankkiin tai tunnistautumista vaativiin palveluihin on käyttää kirjanmerkkeihin  tallennettua aitoa sivustoa.

    Sivuston varmenteen voimassaolon voi tarkistaa ennen suosikiksi lisäämistä napauttamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Varmenteen tarkistamisesta tulee helposti rutiinia ja se on suositeltava tapa. 

    Käytä kännykällä ja tabletilla turvallisia mobiilisovelluksia

    Asioimiseen tabletilla ja kännykällä pätevät samat ohjeet: älä siirry palveluihin  googlehaun tai minkään hakukoneen kautta. Turvallisin keino asioida verkkopankissa kännykällä ja tabletilla on käyttää pankin mobiilisovellusta. Lataa sovellus ilmaiseksi oman laitteesi sovelluskaupasta joko Google Play Kauppa tai App Store.

    Kun viranomaispalvelulla ei mobiilisovellusta, käytetään asioimiseen selainta. Tarkista myös mobiililaitteessa sivuston varmenne naputtamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Lisää sitten osoite mobiilikirjanmerkkeihin tai kuvakkeeksi aloitusnäyttöön. 


    Lue myös:

    Miten asioin turvallisesti Omakannassa? 
    Op-pankin ohje
    Huijaussivustot 
    S-Pankin ohje
    Näin kirjaudut verkkopankkiin 
    Yle Digitreenit Sanasto 
    Mitä ovat selain, käyttis ja wifi? Laaja digisanasto selittää sanat selvällä suomella

    Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

    Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa
    Kirjanmerkin luominen eri selaimille


    Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa

    piirros ketjusta jonka ihminen rikkoo

    Hurahtaminen ja innostuminen äkisti ovat luonnollista toimintaa.
    Härskit hämärähemmot voivat näiden toimintojen kautta käyttää hyväksi SINUN rahojasi. Valmistaudu ja estä se!

    Kun asioit netissä:

    • Tarkasta osoiterivin teksti siirtyessäsi verkkopankkiin
      • lue osoiterivin teksti ääneen - tunnisteessa on oltava pankin nimi, jonka perässä .fi ilman lisäyksiä.
      • Suomalaisilla pankeilla on AINA Suomen kansallinen verkkotunnuspääte .fi - EI .com tai muuta päätettä.

    • Älä avaa sähköpostiin tulleita linkkejä, joissa kehoitetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.
    • Älä avaa tekstiviestillä tulleita linkkejä, joissa kehotetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.

    • Kuitenkin: Saatujen linkkien avaaminen on perusteltua, jos voit varmistua viestin lähettäjästä.
    • Kannattaa myös suhtautua suurella varauksella sähköpostiviestissä tai sen liitteenä tulleeseen kehotukseen ladata linkistä jokin ohjelma tai päivitys.

    • Älä salli Youtuben mainoksena ehdotettuja Windows:n ohjainpäivityksiä tai ohjelma-asennuksia.
    • Pidä ITSE kaikkien ohjelmien päivitykset ajan tasalla
      • puhelimen / tabletin sovellukset
      • puhelimen / tabletin käyttöjärjestelmä
      • läppärin ja pöytätietokoneen käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmat (Firefox, Chrome, kirjanpito, jne)
      • päivitykset on tietoturvan kannalta tärkeää pitää ajan tasalla, vaikka tämä tarkoittaisikin uudistuneen ohjelman uudelleenopettelua
    • Puhelimessa pitää aina olla salasana eli näytön lukituskoodi - samoin tabletissa
      • suosituksena muistamisen helpottamiseksi avaamiseen sama numerosarja kuin SIM-kortin PIN
      • avaamisen PIN-koodin voi korvata kuvio tai koodi tai sormenjälki tai kasvojen tunnistus

    Salasanat

    • Suunnittele salasanat: muistettavia, kirjoitettavia, pitkiä taivutettuja suomenkielisiä sanoja, joiden väleissä numeroita ja erikoismerkkejä.
    • Huomioi nämä 3 luokkaa: kriittiset (salasanojen holvin pääsalasana, pankki, pääsähköposti palautuksiin), tärkeät ja toisarvoiset.
    • Käytä kaikkien salasanojen taltiointiin 1 tai 2 “sinikantista vihkoa" tai salasanojen tallennussovellusta LastPass, KeyPass jne.
    • Pidä salasanasi vain omana tietonasi. Toimintakykysi heikkenemisen varalta on syytä kertoa luotettavalle henkilölle, mistä salasanojen varasto löytyy ja miten siihen pääsee hätätapauksessa käsiksi. 
    Ilkka Veuro
    Enterin vertaisopastaja

    Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin: 

    tiistai 12. lokakuuta 2021

    Enterin ohjeet laitteen ja liittymän ostotilanteeseen

    Kuinka monet farkut oikeastaan tarvitset? Minkä yläosan tai kenkien kanssa omistamasi farkut yhdistelet? Mitkä ovat farkkujen pesuohjeet? Missä tilanteissa farkkuja käytät, ovatko ne hienot vai sopivatko vain arkikäyttöön? Kun ostat uudet, pitäydytkö samassa merkissä vai vaihdatko merkkiä?

    SIM-kortti ja kaksi puhelinta
    Nämä ovat kysymyksiä, joita joudumme miettimään vaatekaupoilla. Monille uusien tietoteknisten laitteiden ja liittymien ostaminen on haastavaa, joten kehotamme Enterissä miettimään näitä samansuuntaisia asioita jo ennen kaupassa asiointia. Pääasia on kartoittaa käyttötarve ja siihen soveltuvat laitteet ja liittymät.

    Uuden laitteen ostotilanteessa:
    • Mikä olisi uuden laitteen käyttötarve? Mitä laitteella tekisit?
    • Mitä laitteita jo omistat? Tee lista, jossa on mukana myös oheislaitteet, koska on tärkeää miettiä ostotilanteessa myös sitä, miten laitteet kytketään toisiinsa.
    • Mitä laitteita olet ennen omistanut? Haluatko pitäytyä samassa merkissä ja käyttöjärjestelmässä?
    • Ostotilanteessa uskalla kyseenalaistaa ja kysyä itseäsi mietityttävät seikat. Varmista myös se, mistä asioista loppulasku koostuu.
    • Tutustu laitteiden palautusoikeuteen. Usein kivijalkakaupasta ostaessa palautusoikeutta ei ole. Netistä ja puhelinmyynnistä ostettaessa palautusoikeus on vähintään 14vrk, mikäli tuote on myyntikelpoinen. Palautusoikeuden tarkat määritelmät ovat kauppakohtaiset eli tarkistathan ne. 
    Uuden liittymän ostotilanteessa:
    • Tutustu etukäteen omaan operaattorilaskuusi: tiedätkö kaikkien nykyisten liittymien käyttötarkoituksen ja mihin laitteeseen ne kytkeytyvät?
    • Mitä varten tarvitset uutta liittymää? Missä kaikkialla laitteita käytät kodin lisäksi? Onko taloudessa useampia henkilöitä, jotka käyttävät nettiliittymiä?
    • Onko sinulla erikseen kodissa kiinteä laajakaista/ valokuitu, jota maksat esimerkiksi vastikkeessa? Jos on, et välttämättä tarvitse jokaiseen laitteeseen omaa nettiliittymää vaan voit käyttää kodissasi olevaa nettiä langattomasti. Mikäli tarvitset laitteita paljon kodin ulkopuolella, esim. mökillä niin tämä vaikuttaa liittymätarpeisiin.
    • Ostotilanteessä pyydä myyjää vielä selvittämään kanssasi nykyiset liittymäsi, eli mitä liittymää käytät missäkin laitteessa.
    • Peruskäyttäjälle riittää älykännykään 4G-liittymä ja 10M, jos yhteyttä ei jaeta useampaan laitteeseen.

    Ennen kaikkia ostotilanteita:

    läppäri, tabletti ja puhelin
    Seuraa Twitter-keskustelua #TarinoitaYlimyynnistä
    (pääset katsomaan, vaikkei sinulla olisi Twitter-tiliä)

    tiistai 21. syyskuuta 2021

    Enteriläinen esillä: Ritva Korte

    ENTERILÄINEN ESILLÄ  Ritva Korte

    Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Itä-Helsingissä, Tammisalossa. Nykyisin asun Laajasalon Jollaksessa lähellä lapsuuteni maisemia.


    Ensimmäinen työpaikkani oli Tullihallituksen Tilastotoimistossa, jossa toimin opiskeluaikana reikäkorttilävistäjänä. Se oli ensikosketukseni tietotekniikkaan. Meillä oli jännittävän näköinen, huoneen täyttävä lajittelulaitteisto, jossa korttien lajittelua ohjattiin yhdistelemällä piuhoja kytkentäpaneelissa.  Mielenkiintoni automaattiseen tietojenkäsittelyyn oli herätetty!

    Ohjelmoinnin aloitin Basicilla, vaikka vääräleuat sanoivat basicin pilaavan aivot. Cobol-ohjelmointikielikin tuli sitten myöhemmin tutuksi. Vuonna 1974 minut rekrytoitiin Hankkijalle systeemisuunnitteluharjoittelijaksi. Työskentelin Hankkijalla kymmenen vuotta systeemisuunnittelijana ja pidin vaihtelevasta työstäni kovasti.

    Hankkijan jälkeen olen työskennellyt kansainvälisissä firmoissa tietohallinnon johtotehtävissä mm. tupakka- ja juomateollisuudessa. Kun mieheni jäi eläkkeelle viisi vuotta ennen minua, kärvistelin aikani, mutta ottamani eläkevakuutuksen turvin saatoin jäädä eläkkeelle hiukan etuajassa.

    Matkustelimme paljon jo työaikana, muutaman viikon joka vuosi maaliskuussa, mutta kun olin jäänyt eläkkeelle, toteutimme nuoruuden haaveeni, Uuden-Seelannin matkan. Englannin opettajani oli Uudesta-Seelannista ja kertoi kiehtovia tarinoita kotimaastaan, joita koululaisena kuuntelin silmät säihkyen. Kun matka vihdoin toteutui, se ylitti kaikki odotukseni, se oli yksi elämäni parhaita reissuja. Matkalla valokuvasin pienellä digikameralla monta tuhatta kuvaa ja harmittelin, ettei valokuvista saa irti sitä, mitä itse koin matkalla.

    Päätin hankkia kunnon kameran ja menin kursseille opettelemaan valokuvausta. Sen jälkeen matkoillani olen roudannut mukanani melkoista kuvausarsenaalia, ja lentoyhtiöiden kanssa on ollut vaikeuksia saada ne kaikki menemään läpi käsimatkatavaroissa. Valokuvauksesta on tullut itselleni tärkein harrastus. Kuljen aina kamera mukanani, jos ei muuta niin ainakin kännykän kamera. Joskus tuntuu, että näen elämän linssin läpi.

    Toimin aktiivisesti Laajasaon Valokuvaajat ry:ssä ja Helsingin Kameraseurassa. Julkaisen myös jonkin verran kuvia sosiaalisen median kanavissa kuten Instagramissa (@ritvakorte) ja Facebookissa. Minulla on myös oma kuvagalleria Kuvat.fi -palvelussa (ritvakorte.kuvat.fi). Teen valokuvakirjoja, niitä on pari hyllymetriä, joka matkasta oma kirjansa sekä vuosikirjat, jotka kuvateksteineen ovat kuin päiväkirjoja. Kun mietitään, milloin jokin asia tapahtui, niin katsotaan vuosikirjasta. Nyt korona-aikaan, kun ei pääse matkustamaan, mieheni usein istuu työhuoneessa ja lukee valokuvakirjoja; se on kiva tapa elää matkat uudestaan.

    Harrastan myös valokuvanäyttelytoimintaa. Laajasalon Valokuvaajat järjestää 5–6 yhteisnäyttelyä vuodessa. Korona-aikanakin, kun näyttelytilat ovat olleet suljettuina,  olemme järjestäneet näyttelyitä Itä-Helsingin senioritaloissa vain asukkaiden iloksi. Laajasalon Valokuvaajien vuosinäyttely pidetään tänä vuonna marraskuussa Kaapelitehtaan Galleria Westissa.

    Vuoden 2017 jälkeen olen osallistunut moniin kansainvälisiin ja kotimaisiin valokuvakilpailuihin, ja saanut kaksi arvonimeä: vuonna 2020 Artiste-arvonimen The International Federation of Photographic Art -yhdistykseltä ja tänä vuonna Mestari-arvonimen Suomen Kameraseurojen liitolta.

    Toisena harrastuksena minulla on pienen puutarhamme hoito. Puutarha on viime vuosina päässyt ryöpsähtämään viidakoksi ja kaipaa kovasti uudistamista. En vaan millään raaskisi luopua yhdestäkään istuttamastani kasvista. Puutarhassa on myös paljon valokuvattavaa mm. hyönteisiä, lintuja, oravia, hiiriä, perhosia ja tietenkin kasveja. On ollut todella mukavaa, kun nyt korona-aikaan olen voinut kykkiä omassa pihassa kameran kanssa ja kokeilla erilaisia luoviakin tekniikoita. Kun mies kalastaa ja minä hoitelen puutarhaa, niin meillä molemmilla on omaa mieluista tekemistä ja saamme ihan itse tuotettua ruokaakin pöytään.

    Erityisesti talviaikaan olen tehnyt sukututkimusta, joka on kuin salapoliisityötä. On jännittävää ja palkitsevaa, kun omasta suvusta löytyy mielenkiintoisia tarinoita. Harmittaa, että en ymmärtänyt aloittaa aiemmin, jotta olisin voinut haastatella omia isovanhempiani. Olen löytynyt kadoksissa olleita sukulaisia mm. Kanadasta sekä sukulaisia, joista en ole tiennyt mitään. Isoäidin veljen lapsenlapsenlapsetkin ovat ottaneet minuun yhteyttä löydettyään yhteyden sukututkimuksen kautta. Verkkopalveluissa esim. MyHeritagen ja Genin kautta saattaa avautua muiden sukututkijoiden tekemää tutkimusta omastakin suvusta.

    Yksi talviharrastus, joka minulla odottaa toteutumistaan, on vanhojen valokuvien digitointi, ne kun vielä lojuvat joissain laatikoissa. Kun saisi ne vielä dokumentoitua, ettei jälkipolvilla olisi samanlainen tilanne kuin vanhempieni ja isovanhempieni kuvien kanssa: kuvissa on ihmisiä, joista kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat.

    Miten tulin Enteriin? 2010-luvun puolivälissä ystäväni Savonetista Varkaudesta ehdotti minulle, että liittyisin Enteriin, jonka vieraina savonettilaiset olivat juuri käyneet Helsingissä. Hän kertoi, että yhdistys järjestää mukavaa ja antoisaa puuhaa. Hän itse on tykännyt Savonetin toiminnasta.

    Otin yhteyttä Enteriin, kävin Kampin palvelukeskuksessa seuraamassa Lea Grönlundin ryhmän älylaiteopastusta ja suoritin opastajille tarkoitetun kurssin. Opastin älylaitteiden käyttöä muutaman vuoden Kampissa, Laajasalon palvelutalo Rudolfissa ja Roihuvuoren kirjastossa, mutta nyt olen ollut kaksi ja puoli vuotta poissa opastuksista. Ensin pitkän ulkomaanmatkan vuoksi – ja sen jälkeen tulikin korona.

    Nähtäväksi jää, palaanko vielä opastamaan. Se on ollut antoisaa, siinä ystäväni oli oikeassa, opastaminen antaa paitsi opastettavalle myös opastajalle, tulee hyvä mieli molemmille, kun voi kannustaa ja rohkaista oppimaan. Toki omia opastettavia on ollut täällä koko ajan, naapureita ja ystäviä, jotka välillä kutsuvat hätiin.

    Enterissä yhteisö on mukava, ihmiset ovat samanhenkisiä, ei jää yksin ja apua saa aina. Kun tekniikka kehittyy valtavan nopeasti, niin opastaessa pysyy paremmin kärryillä eikä putoa kelkasta. Tietokoneiden käyttöä en ole kovinkaan paljon opastanut, siihen kaipaisin joskus apua itsekin. Voin hyvin samaistua ikäisteni ja itseäni vanhempien tilanteeseen, kun ollaan välillä ihan pihalla.

    Ritva Korte Instagramissa: https://www.instagram.com/ritvakorte/
    Ritva Korten valokuvagalleria: https://ritvakorte.kuvat.fi/


    Ritva Kortea haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

    torstai 2. syyskuuta 2021

    Utopiaa ja dystopiaa - digiopastuksen tuleva vuosikymmen

     “Opastuksen utopia on tilanne, jossa käyttäjät ovat niin tottuneita netin ja siihen liitettyjen laitteiden käyttöön, että Enter on pelkkä ompeluseura, jossa muistellaan vain menneitä "hyviä" aikoja.”

    Eli oikeastaan helppokäyttöisyyden utopia on Enterin opastajille dystopia eli kauhukuva: aika jolloin ei pääsisi enää vertaisopastamaan!  

    HKM:Ompeluseuran kävelyretki Munkkiniemeen; maalaus Forslund Olga, Tekijä 1916
    Ompeluseuran kävelyretki Munkkiniemeen - Olga Forslund 1916 
    Kuva: Mari Valio /Helsingin kaupunginmuseo

    Onneksi Enterissä kuitenkin nähdään, ettei meistä vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen tule tarpeetonta. Opastajat pitävät todennäköisenä, että seniorikäyttäjien perustaidot tulevat hieman parantumaan, koska moni viisikymppinen joutuu työssään käyttämään tietokoneita ja omistaa älypuhelimen.

    Mutta moni ei tarkoita kaikkia! Ja eläkkeelle jäädessä tilanne tulee olemaan samanlainen kuin nytkin: työaikana ongelmat heitetään työpaikan helpdeskille ja yhtäkkiä eläkkeellä pitäisikin ratkaista kaikki ongelmat itse. Käyttöjärjestelmät, sovellusversiot ja tietoturva-asiat muuttuvat säännöllisesti, joten uusien asioiden kanssa tarvitaan tulevaisuudessakin vertaisopastajia ja muuta digitukea.

    “Opastuksen lähitulevaisuudessa varmaankin tulee ymmärtää lisää esineiden internetistä (IoT, Internet of Things), koska se vääjäämättä tulee 5G-verkkojen myötä myös kadulle. Kotona laitteiden tietoturva on yhtä hyvä kuin kotiverkon tietoturva. Oleellisinta on saada ihmiset ymmärtämään tietoturva kokonaisuutena, ei laitekohtaisena erikoisuutena.”

    Kuinka paljon sitten opastuksella hoidetaan 10 vuoden päästä jääkaappien ja pesukoneiden liittämistä kotiverkkoon? Tai miten kännykkäsovelluksella katsotaan jääkaapin sisältö kaupassa ollessa? On jännä nähdä, miten laitteet kehittyvät ja millaista hyödyllistä teknologiaa saamme tulevaisuudessa käyttöömme.

    kuvituksena IoT-keittiö
    Poster vector created by macrovector - www.freepik.com

    Senioreiden digituen tarve on tunnistettu jo pitkään, mutta DVV:n kartoituksen mukaan myös nuoret kaipaavat opastusta digitaitoihin ja helppokäyttöisempiä palveluita (Nuorten digitaidot -kartoitus 2021  pdf-tiedosto avaa uuden ikkunan). Kaikki me digituen kentällä toimivat jaammekin varmasti saman toiveen: että kymmenen vuoden päästä laitteet ja palvelut olisivat helppokäyttöisempiä ja että jokaisella palvelulla olisi hyvä ohjeistus sekä toimiva monikanavainen asiakaspalvelu/ oma digituki. Se helpottaisi myös vertaisopastajien hommia.

    Palataan vielä opastajien dystopiaan eli opastustoiminnan loppumiseen: Maanantaina 30.8. opastajien kauden aloituksessa kysyimme, mitä opastustoiminta heille merkitsee. Vastauksissa korostuivat teemat: harrastus, auttaminen, oppiminen ja yhteisöllisyys. Opastus on siis sekä opastajalle että asiakkaalle myös paljon muuta kuin pelkkä ongelmanratkaisutilanne - se on tärkeää sosiaalista kanssakäymistä, joka kannustaa molemminpuoliseen oppimiseen.

    sanapilvi

    Teksti Juulia Andersson
    Sitaatit ENTER ry:n vertaisopastajat



    keskiviikko 25. elokuuta 2021

    Enteriläinen esillä: Pirkko Yamashita

    Pirkko Yamashita

    Olen helsinkiläinen, mutta viettänyt suuren osan elämästäni ulkomailla. Japanilainen mieheni työskenteli ulkoministeriön palveluksessa, ja hänen kanssaan kiersin maailmaa: Uusi Seelanti, Hong Kong, Tokio, Mumbai, Saksassa olimme pariin otteeseen, sitten Espanjassa ja Irlannissa. Lapset ovat kahden kulttuurin lapsia ja maailmankansalaisia, toinen on YK:n palveluksessa New Yorkissa ja toinen lääkärinä Saksassa.

    Japanissa oli aluksi vaikeaa, törmäsin kielivaikeuksiin ja täysin erilaiseen vuosituhansia vanhaan kulttuuriin, joka tuntui ja näkyi jokapäiväisessä elämässä. Kun menin markettiin, en ollut varma, missä pussissa on suolaa ja missä sokeria. Alkuun ei ollut japaninkielisiä oppikirjoja, joten opin japanin kieltä kalakauppiaalta, vihanneskauppiaalta, viinakauppiaalta ja riisikauppiaalta. Tutkijoille olisi Kiotossa ollut jokin kielikurssi, mutta minulle se ei soveltunut. Myöhemmin opin japania TV:n lastenohjelmista ja kokkausohjelmista. Paikalliset olivat tiedonnälkäisiä; tulin ulkomailta, joten he halusivat tietää, miten olen ja mitä teen.

    Vuonna 1962 ei puhelinlinjoja ollut joka paikassa. Puhelu Suomeen piti tilata muutama päivä etukäteen, ja se kiersi monien keskusten kautta. Maailma on muuttunut paljon, muistan vielä isoäidin luona seinässä olleen käsin veivattavan puhelimen.

    Tytär toi 26 vuotta sitten Irlantiin miehelleni tietokoneen synttärilahjaksi, jotta meidän olisi helppo keskustella keskenämme. Tytär viipyi pari päivää ja yritti opettaa minulle tietokoneen käyttöä, kun mies ei siitä innostunut. Joka kerran, kun koskin koneeseen, pelkäsin, että se räjähtää. Tuli kalliiksi, kun vähän väliä soitin tyttärelle kysyäkseni neuvoja. Pikkuhiljaa opin käyttämään tietokonetta auttavasti niin, että saatoin lähettää sähköpostia ja jutella lasten kanssa.

    Kun parikymmentä vuotta sitten palasimme Suomeen, olin kuin maahanmuuttaja, enhän ollut asunut Suomessa viiteenkymmeneen vuoteen; en tiennyt kuinka maa toimii, kaikki oli muuttunut. Liityin Suomalais-japanilaiseen yhdistykseen, jossa myöhemmin toimin puheenjohtajana. Eräässä yhdistyksen tilaisuudessa yhtäkkiä joku koputti olkapäälleni ja kysyi: "Ootsä Pirkko." En tunnistanut kysyjää. Hän huomasi sen, sanoi olevansa luokkatoverini Maisa Paunu (nyk. Krokfors). "Miten tunnistit", ihmettelin. "Äänestä", Maisa vastasi. Emme olleet tavanneet vuosikymmeniin, mutta ilmeisesti musiikki-ihmisen korva tunnistaa ihmisen äänen. Ihmettelen sitä vieläkin.

    Maisa Krokfors ehdotti, että liittyisin Enteriin, jossa hän toimi aktiivisesti. Olin käyttänyt tietokonetta, mutta en osannut käyttää sitä kunnolla. Olenkin kiitollinen Enterille saamistani neuvoista. Alkuun olin innokkaana mukana ja opin paljon sellaista, mitä tarvitsin, kun hoidin Suomalais-japanilaisen yhdistystä ja sen lehteä. Kokoro ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa.

    Kun luovuin yhdistyksen aktiivisesta toiminnasta tuntui kuin istuisin tyhjän pallon päällä. Niin kauan kuin hoidin yhdistyksen hommia, käytin tietokonetta; nyt minulla on iPad. Näin 83-vuotiaana tuntuu, että kaikki hidastuu ja ennen oppimani unohtuu. Pitäisi alkaa taas käydä Enterin tilaisuuksissa, toiminta on loistavaa ja tietoa on paljon.

    Mitä harrastan? Taijia. Hong Kongissa kiinalainen mies, joka puhui japania, tuli  aamuisin seitsemältä kotiini opettamaan minulle taijia. Muuten olen harrastanut sitä, mitä eri asemamaissa on ollut tarjolla, harrastuksia, joita kansainväliset yhdistykset ovat tarjonneet. Olen myös osallistunut erilaisiin vapaaehtoistoimintoihin.

    Nykyisin harrastan vanhana oloa. Yritän selvitä korona-ajasta, terävöityä ennen kuin täysin lamaannun. Vietän paljon aikaa netissä. Viidenkymmenen vuoden valokuvat pitäisi järjestää, mutta siihen en ole vielä ryhtynyt. Taidan tarvita Enterin apua!

    Enterille kiitos sen arvokkaasta ja hyvästä työstä!

    Pirkko Yamashitaa haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

    keskiviikko 18. elokuuta 2021

    Digiopastusta ulkona - raikas tuulahdus uutta

    Opastusta Rikhardinkadun kirjaston sisäpihalla värikkäiden varjojen alla
    Kesäopastusta Rikhardinkadun kirjaston sisäpihalla
    Kuva: Pirjo Salo

    Enterin lähiopastukset ehtivät olla tauolla puolisen vuotta, kun toukokuussa alkoi koronatilanne hieman hellittää ja kirjastot availivat varovaisesti oviaan ja palveluitaan. Tarve opastusten tarjoamiselle oli olemassa ja vapaaehtoistenkin puolelta tuli varovaista innostumista - olisi mukava päästä taas opastamaan!

    Etäopastukset puhelimitse olivat pyörineet jo vuoden verran ja kysyntä oli vilkastunut koko ajan. Monet kiittelivät etäopastuksen ketteryyttä: opastuspyyntöön vastattiin jopa saman päivän aikana ja moni ongelma ratkesi keskustelemalla ja etäyhteydellä ilman, että tarvitsi kotoa lähteä mihinkään. Kuitenkin erityisesti kännykkäopastus on monesti hankalaa etänä ja lisäksi on tietysti iso joukko avun tarvitsijoita, jotka eivät löydä tai halua etäopastusta. Oli siis selvää, että pohdimme jatkuvasti koska ja miten olisi turvallista toteuttaa jälleen opastuksia ihmisten ilmoilla!

    Vaikka opastuskausi yleensä päättyy toukokuussa vapaaehtoisten suunnatessa kesämökeille ja muihin kesäpuuhiin, ei kesäaikana opastaminen ole Enterissä mikään ihan uusi juttu! Vuosina 2016-2019 järjestimme kesäopastusta Kampin palvelukeskuksen sisätiloissa (linkki blogijuttuun). Siitä muodostui mukava, vilkas ja odotettu vuosittainen kesätapahtuma.

    Tämän vuoden toukokuussa ulko-opastus tuntui turvallisimmalta tavalta edetä kohti lähiopastuksia. Ulkona opastamiseen saimme vinkkejä Helsingin työväenopistolta, joka oli aloittanut Likidigituki ihan pihalla -palvelun jo kesällä 2020. Helsingin ja Espoon kirjastoista löytyi nopealla aikataululla muutama yhteistyökumppani uudelle kokeilulle - alueiden valintaan vaikutti tietysti myös toiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset.

    Yhteistyössä kirjastojen kanssa, Kallion kirjaston edustalla.
    Kuva: Nina Ziessler

    Ulkotiloissa tapahtuvan opastuksen suunnittelussa oli otettava huomioon

    • suunnitelma sateen varalle: katos, korvaavat sisätilat tai opastuksen peruminen
    • auringonpaisteessa: katos tai muu varjo
    • ympäristön melu
    • tuolien ja pöytien järjestely
    • ei latausmahdollisuutta 
    • koronasuositusten mukaisesti kasvomaskien käyttö ja käsihygieniasta huolehtiminen

    Etukäteisjärjestelyiden lisäksi markkinointi on tietysti kaiken a ja o. Mahdollisten peruutusten vuoksi ja ruuhkien välttämiseksi otimme ajanvarauksen käyttöön ja tiedotimme opastuksista kirjastojen, senioritahojen ja muiden verkostojen kautta. Kesäopastukset ponkaistiin liikkeelle käytännössä noin viikossa ja viimeistään toisella opastusviikolla ajanvarauslistat olivat jo täynnä. Kesäkuu tarjosi parasta kesäsäätä eikä opastuksia jouduttu sateiden takia perumaan. Miten hyvältä tuntuikaan kohdata taas tuttuja opastajakavereita sekä olla avuksi opastettaville, silmätysten! (Voiko kasvomaskien kanssa olla 'kasvotusten'?)

    Opastusta maskit kasvoilla - silti niin valoisa tunnelma kasvokkain
        Keskustelua digistä Laajasalon kirjaston terassilla.
    Kuva: Lea Grönlund

    Elokuun ajan ulko-opastukset jatkuvat täydellä vauhdilla Kallion, Laajasalon, Rikhardinkadun, Sellon ja Tapiolan kirjastojen luona. Ja sadesäällä pääsemme nyt myös sisätiloihin! Lisätiedot Enterin nettisivuilta.

    Kommentteja opastajilta:

    Opastaminen oli pitkästä aikaa kuin kotiin olisi tullut. Mukava ja hyvä tunne saada jakaa tietoja ja taitoja ja nähdä oppimisen ilo.

    Kävin Rikhardinkadun pihalla, oikein mukava paikka vaikka ensin epäilin että sellainen kuilu on kaikuisa mutta eipä ollut, tiiliseinät imivät sekä kaikun että kuuman auringon paisteen.

    Varsin helposti sitä solahtaa opastajan rooliin vaikka edellisestä kerrasta on aikaa.

    Olihan se kivaa taas tavata opastettavat kasvotusten. Ulkona opastaminen oli minusta hauskaa ja uskon, että se luontevalla tavalla lisää Enterin näkyvyyttä ja tunnettavuutta.  

    Kiva ja raikas tuulahdus.

     Kesäinen Tapiola, kulttuurikeskus ja kirjasto taustalla.
    Kuva: Nina Ziessler


    Nina Ziessler
    Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
    - Pääkaupunkiseutu ja Kirkkonummi

    torstai 1. heinäkuuta 2021

    On syytä hengähtää iloisesti

    Perinteisen kesätoivotuksen sijaan ajattelin tällä kerralla avata hieman sitä, mitä toimintamme kulisseissa tapahtuu." "

    Enterin nettisivu uudistui 17.6. ja sivuston käyttäjille näkymä oli saumaton: sivuston ulkonäkö vaihtui lennossa noin klo 12:45. Sitä ennen kaikki oli testattu moneen kertaan ja olimme lopputulokseen tyytyväisiä. Tunti julkaisun jälkeen jäsenemme lähetti palautetta: etusivun painikkeet eivät muuten toimi. No ei se sitten aivan mennytkään kuin Strömsössä. Kukaan ei ollut hoksannut testata kaikkein näkyvimpiä osia eli etusivun painikkeita. Ai että nauroimme asialle! No onneksi asian korjaaminen vei vain minuutin.

    Mikä edelsi nettisivu-uudistusta?

    Jos tarkastelemme historiaa, niin tämä nettisivu-uudistus oli Enterin historian kolmas iso uudistus kymmenen vuoden sisällä. Edelliset uudistukset on toteutettu keväisin vuosina 2013 ja 2017. Huomaamattamme uudistuksen sykliksi on muodostunut 4 vuotta. Edellinen uudistus vuonna 2017 toteutettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa silmällä pitäen ja nyt tähtäin oli toki myös Enterin 25-vuotisjuhlavuodessa 2022.

    Ennen vuotta 2013 Enterin nettisivut olivat pitkälti tummansinisen sävyiset. Tässä esimerkiksi kuva etusivusta vuodelta 2007:

    kuvakaappaus etusivusta 2007
    Kuvakaappaus etusivusta vuodelta 2007
    Vuonna 2012 nettisivu-uudistusta alettiin suunnitella ja hommassa oli silloin Enterin vapaaehtoisten Aulikin, Katin ja Helenan lisäksi Metropolian opiskelija Miia Vallasvuo. Miia teki opinnäytetyön nettisivu-uudistuksestamme “Saavutettavaa suunnittelua senioreille : verkkosivutoteutus ENTER ry:lle.”
    Miia tutki työssään sitä, kuinka pitkälle esteettömyyden ja käytettävyyden vienti on mahdollista Yhdistysavaimen julkaisualustan tarjoamissa senhetkisissä puitteissa.

    Vuonna 2013 julkaistu ilme oli pääsävyltään oranssi ja meillä oli käytössä ensimmäistä kertaa ammattivalokuvaajan ottamat kuvat.

    etusivunäkymä 2013
    Etusivunäkymä 2013

    Muutaman vuoden päästä oranssia tuntui olevan sivuilla liikaa, kansikuvaksi haluttiin valokuvan sijaan piirroskuva ja tulossa siinsi Enterin 20-vuotisjuhlat syksyllä 2021. Silloin graafikko Salla Vaseniusta pyydettiin toteuttamaan Enterin 20-vuotisbanneri.

    Enterin 20-vuotisbanneri
    Enterin 20-vuotisbanneri

    Bannerista napattiin pääväriksi mustikansininen Enterin vuoden 2017 nettisivu-uudistukseen. Banneria lukuunottamatta uudistus toteutettiin omin voimin: sivuja siivottiin ja tehtiin joitain muutoksia. Etusivun laatikot olivat viestintäryhmän vetäjän Aulikin käsialaa. Aulikki vastasi muutenkin paljon nettisivun ulkonäön suunnittelusta ja Enterin toimistolaiset sivujen siivoamisesta ja muokkaamisesta.

    Eusivunäkymää 2017

    2020 vuoden aikana alkoi kuulua kommentteja, että nettisivuihin kaivattiin raikkautta: värit koettiin syksyisinä. Myös uusia mainosvalokuvia oli taas tarpeen ottaa. Lisäksi 23.9.2020 meitäkin alkoi velvoittaa Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli Enterin nettisivujen tuli olla saavutettavat ja niistä tuli olla saatavilla saavutettavuusseloste. (Olimmepa muuten 2013 aikaamme edellä, kun jo silloin nettisivu-uudistuksessa oli saavutettavuusajattelu mukana!) Kaikki seikat tukivat sitä, että syksyllä 2020 Viestintäryhmä päätti käynnistää nettisivu-uudistuksen. Aikatauluksi sovittiin, että uudet sivut on käytössä, kun toiminnan syyskausi alkaa eli syyskuuksi 2021, mutta mieluummin jo ennen kesälomia.    

    Yhdistysavain oli jo jonkin aikaa tarjonnut mahdollisuutta siirtyä käyttämään heidän uutta kotisivutyökaluaan, jonka näkymä on luotu mobiililaitteet edellä eli sivut asettuvat parhaiten kännykällä selailuun. Tilastojen mukaan myös Enterin nettisivuja selataan hyvin paljon kännyköillä, joten siirtymä oli looginen. Vaihto uuteen kotisivutyökaluun toi kuitenkin myös paljon lisätyötä, koska työkalu oli meille uusi: aluksi menikin paljon aikaa siihen, että tutustuimme sen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin.

    Värien raikastuminen vaati myös sen, että koko Enterin väripaletti tuli miettiä uudestaan. Siihen työhön sekä saavutettavan nettisivun ulkonäön suunnitteluun meille tuli avuksi Muuks Creativen graafikko Marja Hautala. Yksi asia oli varma: Enterin oranssi on ja pysyy, joten uusi väripaletti luotiin sen ympärille. Pääväriksi oranssin kaveriksi valikoitui petrooli.

    Ensimmäisiä kokeiluja uudella väripaletilla
    Koronatilanne pysyi huonona koko kevään 2021, joten uudet valokuvat jäivät ottamatta. Teimme paljon kokeiluja siitä, mikä olemassa olevista kuvista toimisi nettisivun etusivun kansikuvana ja minkä kokoisena. Tuntui, että aina joko päät leikkautuivat tai näkyi pelkkää lattiaa. Jossain vaiheessa kansikuvatilanne näytti niin huonolta, että pelkäsimme, ettei nettisivuja saada julkaistua ennen kesälomia. Onneksi ymmärsimme hyödyntää lisäapua ja sen perusteella saimme lopulta kansikuvan kuntoon.

    Kun visuaalinen ilme oli luotu, alkoi sisällön kopioiminen: koko nykyinen sivusto kopioitiin uuteen työkaluun, luotiin muutama uusi sivu ja siirreltiin tekstiosioita pitkin poikin. Kaikki tiedostot piti linkittää uudestaan ja monet muutkin linkit korjata. Koska kännykkä on uusien sivujen pääasiallinen selailuväline, uudet sivut ovat vanhoja kapeammat. Tämä johti siihen, että jokainen yksittäinen sivu oli pakko käydä läpi ja katsoa, että se asettuu nätisti, vaikka teksti sinänsä pysyikin samana. “Sivuostosuunnittelu”-niminen WhatsApp-ryhmä lauloi: “Voitteko käydä katsomassa, miltä tekemäni muutokset näyttävät?”, “Tässä muutama ehdotus kuvana, mikä teidän mielestänne näyttää parhaimmalta?” Toisaalla evästeisiin liittyvää viestiketjua veti Harri ja samaan aikaan mietittiin lisäksi uusien sivujen käytön ohjeistamista.

    Ison työn jälkeen pääsimme julkaisuvaiheeseen. Kyllä jännitti! Olimme toimiston porukalla yhteisessä videoneuvottelussa ja jaoin näyttöni, jotta muut näkivät, kun painoin “Ota uudet kotisivut käyttöön” -nappia. Hurrasimme, kun uusi ilme oli julkaistu. Sitten menimme puhelimilla katsomaan, miltä näyttää: “Apua! Julkinen sivu vaatii sisäänkirjautumisen!” Jotain siis oli pielessä ja oli äkkiä mentävä painamaan vanhat sivut takaisin - onneksi sellainen oli mahdollista. Tuli hetkellinen lamaannus. Eikö tämä onnistukaan? Emmekö saakaan uusia sivuja julkaistua tänään? Pienen hetken jälkeen aloimme purkaa ongelmaa: jos etusivu pyytää sisäänkirjautumaan, ongelma on oltava oikeuksissa. Sitähän kautta vyyhti alkoi aueta, korjasimme asian ja painoin uudestaan “Ota uudet kotisivut käyttöön” -nappia. Sivut toimivat kuten pitääkin. Ja lopputulosta voi nyt kaikki ihailla!

    Suurkiitos kaikille enteriläisille, jotka olitte mukana uudistuksessa! Vaikka työ oli iso, niin olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että sivut ovat meidän tekemät ja meidän näköiset.
     
    Mikäli löydät sivuilta toimimattomia linkkejä tai muita virheitä, kerro meille niin korjaamme ne. Autamme myös mielellämme, mikäli kaipaat apua nettisivun käyttämisessä tai et löydä haluamaasi tietoa. Kannattaa muuten myös kurkata vapaaehtoisemme Matin tekemä esittelyvideo nettisivuista https://youtu.be/Ezn_y0ENFvs

    Heinäkuun olemme kuitenkin lomalla eli sekä toimisto että etäopastajat palaavat tietokoneiden ääreen taas maanantaina 2.8.

    Kiitos kaikille enteriläisille, yhteistyökumppaneille ja muille toiminnassamme mukana olleille aktiivisesta kevätkaudesta 2021!

    Hyvää kesää!
    Juulia Andersson
    Enterin toiminnanjohtaja

    maanantai 14. kesäkuuta 2021

    Enteriläinen esillä: Sirkku Nyström

    Sirkku Nyström

    Synnyin Lapinlahdella, Pohjois-Savossa meidän aittaan. Vuotta nuorempi veljeni syntyi jo Kuopiossa synnytyslaitoksella. Kätilö ja naapurin emäntä olivat auttamassa. Siihen aikaan sanottiin, että "laps tulloo pesumummoonsa". Naapurin emäntä oli armoton marjastaja, ja minä olen edelleen marjastaja ja sienestäjä, niin kauan kuin selkä kestää. Viime kesäkin oli sellainen, jolloin mustikat eivät keräämällä loppuneet. Asun kissan kanssa Helsingin keskustassa, mutta autolla pääsen Espoon metsiin.

    Olen kuin monikulmainen mutteri, minussa monia puolia. Pohjakoulutukseltani olen teologi, mutta olen myös käynyt toimittajakoulun ja opiskellut markkinointia. Harjoitteluaikana 1970-luvulla Me naiset -lehdessä tapasin mm. Leila Kallialan. Hän pelasi innokkaasti golfia, mikä ei tuolloin ollut vielä kovin suosittua.

    Olen toiminut Punaisen Ristin tiedottajana, ja työskennellyt toimittajana Ilta-Sanomissa. Markkinoinnista ja mainonnasta kirjoitin Markkinointi ja Mainonta -lehdessä ja  Kauppalehdessä, yhteensä 15 vuotta. Työelämäni viimeinen paikka oli Sana-lehden päätoimittajana. Sen jälkeen jatkoin töitä freelancerina viisitoista vuotta, ja jatkan vieläkin. Askel-lehdessä ilmestyy kerran kuussa Sirkun keittiössä -palsta, missä heinäkuun ruokana on vanhan ajan kesäkeitto. Parhaillaan kirjoitan haastattelua Esa Ruuttusesta, joka laulaa Paavon roolia Viimeisissä kiusauksissa elokuussa.

    Liityin Enteriin, kun Laitisen Pena houkutteli, puhui kiihkeästi Enterin puolesta. Tulin Kalliolaan Enterin vuosikokoukseen, ja liityin heti mukaan. Penan vaimo Eva oli vuosia henkilökohtainen kirjakauppiaani. Enterissä olen ollut saamapuolella ja paljon olen oppinut. Ilkka Veuro keksi, että voisin liittyä Enterin viestintäryhmään, ja siinä olen toiminut pitkään.

    Enter yhdistää ihmisiä, joita ei muuten todennäköisesti tapaisi. On häkellyttävää, miten valtavaa osaamista, tietotaitoa ja pitkän linjan tietotekniikkakokemusta löytyy Enteristä. Salmen ja Unelman kanssa meillä on Digisiskot-piiri, jossa tapaamme Zoomissa säännöllisesti.

    Mitä harrastan? Aiemmin mainitsemani marjastuksen ja sienestyksen lisäksi harrastan oopperaa ja minulla on Suomen Kansallisoopperan kausikortti. Käyn vesijumpassa, luen paljon ja kuuntelen klassista musiikkia. Radio on minulle tärkeämpi kuin TV, kuuntelen lähinnä Yle 1 -kanavaa, jonka ohjelmat antavat perspektiiviä.

    Enterin viestintäryhmän vetäjä Aulikki Uusitalo-Kasvio kertoi kerran kokouksessa Hesarin toimittaja Anna-Stina Nykäsen ihmetelleen paneelikeskustelussa, miksi ikäihmiset eivät näy somessa.
    Valpastuin siitä ja aktivoin vanhan twitter-tilini.

    Twitterissä keskustelen ikäihmisistä ja koronaepidemiasta varsin maltillisten ihmisten kanssa. Minua kiinnostaa, miten kauan meidän ikäihmisten pitää jaksaa elää koronavaaran kanssa.
    Facebookissa minulla on parituhatta ystävää, koska olen ollut siellä vuodesta 2008, Yritän siellä  ja Twitterissä nostaa ikäihmisten näkökulmaa esiin: mekin olemme olemassa!

    Jossain somekeskustelussa kysyttiin porukalta, millainen sää oli, kun tulit ylioppilaaksi. Kerroin, että sää oli kaunis ylioppilasjuhlissani keväällä 1965.

    Seuraan valppaasti, mitä maailmassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu, kuuntelemalla radiota, lukemalla useita lehtiä ja keskustelemalla somessa.

    Sirkku Nyströmiä haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

    maanantai 31. toukokuuta 2021

    Enterin jäsentoimintaryhmä esillä

    toimintaryhmän tunnus

    Enter ei ole pelkkää tietotekniikkaa vaan yhdistyksen jäsenet ovat aktiivisia monin tavoin. Enterin jäsentoimintaryhmä järjestää jäsenistölle virkistäytymiseen ja yhdessäoloon monenlaisia omakustanteisia retkiä, ja jäsenet voivat myös itse ehdottaa retkikohteita.

    Kahdeksanhenkinen jäsentoimintaryhmä kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa ja järjestää retkiä noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa keskustellaan edellisen kokouksen jälkeen järjestetyistä retkistä ja niiden palautteesta sekä suunnitellaan tulevia retkiä. 

    Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monipuolisesti erilaisia retkiä ja jäsentoimintaa – jokaiselle jotain. Paljon ideoita tulee jäsenistöltä. Retket ovat omakustannushintaisia: STEA (= Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus) tukee Enterin opastustoimintaa, mutta ei retkiä. 

    Teatteri-, konsertti- ja kartanoretket

    Teatteri- ja konserttiretkien kohteet määräytyvät jäsenten toivomusten pohjalta tai tapahtumien järjestäjiltä saatujen tietojen pohjalta. Olemme käyneet Tampereen ja Lahden teattereissa seuraamassa musikaaleja kuten Evita ja Myrskyluodon Maija. Kestosuosikkeja ovat olleet Lahden Sibeliustalon päiväkonsertit, joissa olemme nauttineet esim. Olavi Virran, Frank Sinatran ja Juha Watt Vainion musiikista. Kartanoretkiä on tehty Malmgårdeniin, Rutumiin, Haikkoon sekä Mustioon, jossa olimme myös kesäteatterissa.

    kooste retkikohdekuvista
    Kuvakooste Carmen-retkestä Kuvat: Salme Hanski

    Salme, Saila ja Marco
    Salme ja Saila kohtasivat Marco Bjurströmin Carmen-retkellä

    Ennen teatteriesitystä tai konserttia käymme yhdessä nauttimassa lounaan jossain ravintolassa, joka valitaan yleensä sijainnin ja lounastarjousten perusteella. Tietenkin hinta merkitsee jotakin, mutta lounaspöydän anti on tärkein. Yleensä lounaspöydissä syntyy lämminhenkisiä enteriläisiä keskusteluja, ja seuraavista retkikohteista voi jo tulla ehdotuksia.

    kooste Fiskars-retken kuvista
    Kuvia retkeltä  Fiskarsiin ja Mustioon  Kuvat: Salme Hanski

    Retket pääkaupunkiseudulla

    Olemme järjestäneet pienimuotoisia retkiä lähikohteisiin kuten Eduskuntataloon, Suomen Pankin rahamuseoon, Musiikkimuseo Fameen sekä Ateneumin taidenäyttelyihin. Näiden muutaman tunnin retkien jälkeen on joskus käyty yhdessä lounaalla tai kahvilla.

    kooste Fame-retken kuvista
    Kuvakooste retkestä Musiikkimuseo Fameen Kuvat: Salme Hanski

    Op:n arkkitehtuuria
    Retki OP:n tiloihin Vallilassa  Kuva: Eija Kalliala
    Suosittuja ovat myös olleet yhteiset lounastilaisuudet, joita on järjestetty noin kuukauden välein. Lounaspaikoiksi on valittu ravintoloita, joihin on hyvät liikenneyhteydet. Näiden tilaisuuksien osallistujamäärät ovat vaihdelleet, parhaimmillaan mukana on ollut nelisenkymmentä enteriläistä. 

    lounaalla Haraldissa
    Lounastapaaminen  ravintola Haraldissa Kuva: Salme Hanski

    Saariretket

    Enter on järjestänyt yleensä alkukesästä opastettuja retkiä lähisaaristoon, kuten yleisölle vuonna 2016 avattuun Vallisaareen ja vuonna 2017 avattuun Isosaareen, joihin pääsee vuoroveneellä. Opas kierrättää meitä ympäri saarta ja kertoo saaren kulttuurihistoriasta ja luonnosta kuten erikoisista puista ja kasvillisuudesta. Oppaan avulla pääsemme myös paikkoihin, jotka eivät ole auki yksittäisille kävijöille, kuten Isosaaren torpedokoeasemalle, jossa sota-aikana testattiin torpedoita. 

    Vallisaari-alus
    Kuva: Salme Hanski

    Retket Viroon

    Tallinnan museoihin kuten Kumuun, Kadriorgin palatsiin ja Merimuseon Lentosatamaan olemme tehneet päiväretkiä ja nähneet mielenkiintoisia erikoisnäyttelyitä. Viimeisin museokäynti ennen koronapandemiaa suuntautui tukholmalaisen Fotografiskan Tallinnan filiaalin.

    Pari kertaa olemme yöpyneet Tallinnassa ja käyneet Estonia-teatterissa katsomassa Sirkusprinsessaa ja Katariina-balettia. Aamupäivällä halukkailla on ollut mahdollisuus tutustua Viru-hotellin KGB-museoon. Pari kertaa olemme käyneet myös Tartossa, Viron ihanassa yliopistokaupungissa tutustumassa Viron uuteen Kansallismuseoon.

    opas kertoo Tartosta
    Tartossa 2019 Kuva: Eija Kalliala
    Viron retkillä menomatkalle joku tai jotkut enteriläiset ovat pitäneet kokoustilassa tietoiskuja ajankohtaisista tietoteknisistä aiheista kuten tekoälystä. Paluumatkoilla olemme syöneet buffet-illallisen hyvässä enteriläisessä seurassa. 

    Virtuaalikahvit

    Korona-aika peruutti monet retket, joten aloimme järjestää jäsenistölle virtuaalikahvihetkiä Zoomissa kerran kuussa. Kahveille osallistuvat noin kolmisenkymmentä enteriläistä jaetaan 4–6 hengen virtuaalikahvipöytiin. Keskustelut ovat rönsyilleet laidasta laitaan opastuksista ja etäopastuksista terveyteen ja liikuntaan.

    Virtuaaliretket

    Aeroponinen viljely alkoi virtuaalikahvikeskustelujen myötä kiinnostaa niin paljon, että syksyllä 2020 järjestimme virtuaaliretken Omnian Otaniemen älykkääseen aeroponiseen yhteisöpuutarhaan. Siellä sinisten viljelypönttöjen anturit lähettelivät viestejä viljelijöiden älypuhelimiin, kun piti tarkistaa viljelmien valaistusta, kosteutta tai pH:ta.
    Virtuaalisesti olemme tutustuneet myös Kirpilän kotimuseon teoksiin sekä Ateneumiin Ilja Repinin taiteeseen. Tänä keväänä yhdeksänkymmentä enteriläistä käveli virtuaalisesti oppaan johdolla Nizzan rantabulevardilla ja kaupungin kaduilla kuullen ja nähden, miten nizzalaiset elävät koronan keskellä. 

    kuvakaappaus Nizzan rantabulevardilta
    Virtuaalikävelyllä Nizzan rantabulevardilla Kuvakaappaus: Lea Grönlund

    Retket tukevat Enterin varsinaista toimintaa

    Laivaretkillä on tietotekniikkaan liittyvä tietoisku ja busseissa jaetaan tietoa opastuksista ja tulevista tilaisuuksista. Monesti bussin takapenkillä aloitetaan henkilökohtainen opastaminen jo ennen kuin bussi on lähtenyt liikkeelle.  

    Jäsenretket ovat suosittuja ja toivottuja. Enteriläiset viihtyvät toistensa seurassa ja löytävät retkillä uusia tuttavuuksia. Joskus retki täyttyy jopa muutamassa tunnissa.

    Tulevan syksyn tapahtumien suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Meillä kaikilla on tarve yhdessäoloon, ja siihen Enterin jäsentoimintaryhmä pyrkii omalta osaltaan tarjoamaan mahdollisuuksia.

    Video: Enterin toimintaryhmät esillä: Jäsentoimintaryhmä

    Enterin jäsentoimintaryhmä:
    Salme Hanski, ryhmän vetäjä
    Merja Eloaho
    Marjatta Ikkala
    Marita Kailovaara
    Eija Kalliala
    Eva Korkiala-Blomqvist
    Saila Oinas
    Olli Uotila

    tiistai 11. toukokuuta 2021

    Henkilögalleria Enteriläinen esillä

    otsikko kuvana

     Kesäkuussa 2019 aloitettu juttusarja Enteriläinen esillä on nostanut esille 17 (päivitetty 15.6.2021) valovoimaista ENTER ry:n jäsentä. Esittelyyn on toistaiseksi valikoitunut henkilöitä, jotka ovat yhdistyksen ydintoiminnan kautta jo ennestään tuttuja: opastajina toimivia, tietoiskujen pitäjiä tai muulla tavalla aktiivisia enteriläisiä.

    Juttusarja on saanut paljon lukijoita ja sitä kiitellään. Nyt henkilögalleriaan kaivataan juttuja myös Enterin rivijäsenistä ja siihen toiveeseen pyrimme vastaamaan.

    Niinpä Ikinörtti toivoo lukijoiltaan apua:
    Haluaisitko sinä kertoa oman tarinasi tai osaatko ehdottaa jotain toista enteriläistä, jonka esittelyn haluaisit blogiin? Juttusarjan vakiintuneen käytännön mukaan Enterin viestintäryhmä valitsee esiteltävän henkilön, Ikinörtin toimittaja haastattelee esiteltävän henkilön ja laatii siltä pohjalta tekstin. 

    Lähetä ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen info@entersenior.fi

    • Viestin aihe: Enteriläinen esillä -ehdotus
    • Ehdotuksesi ja lyhyt perustelu
    • Oletko kysynyt henkilöltä suostumusta vai pyytääkö Ikinörtti häneltä suostumusta?
    • Ehdokkaan nimi ja sähköpostiosoite
    • Ehdottajan nimi ja sähköpostiosoite

    Kaikki sarjassa ilmestyneet esittelyt

    Huomaa: Jokainen kuva on linkki juttuun, ja avautuu aina samaan ikkunaan


    Enterin viestintäryhmä