torstai 21. huhtikuuta 2022

Enterin kevään 2022 uudet opastuspaikat


ENTER ry:n kotipaikka on Helsinki, mutta toiminta kattaa Uudenmaan alueen. Vuoden 2021 lopussa Enterillä oli yhteensä 67 lähiopastuspaikkaa 15 kunnan alueella.

Keväällä 2022 lähiopastus on alkanut monissa uusissa toimipisteissä: Kirkkonummen Fyyrissä, Munkkiniemen, Pasilan ja Tammisaaren  kirjastoissa, Pukkilan hyvinvointikeskus Onnissa sekä Kannelmäen, Kinaporin ja Kontulan palvelukeskuksissa. Esittelemme jutussa kevään uudet opastuspaikat. Tervetuloa tietotekniikkaopastukseen!

Kirkkonummi

Kirkkonummi, tuo kunta Uudenmaan läntisellä puoliskolla, jonka alueelta Jean Sibelius löysi Suomen ensimmäisen ilmoitetun kalliomaalauksen vuonna 1911.

Kirkkonummi voi ylpeillä myös palkitulla kirjastotalollaan Fyyrillä. Fyyri voitti vuonna 2021 sekä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon että kategoriansa kansainvälisessä World Architecture Festivalissa.
 
Hyvä syy lähteä tutustumaan Kirjastotalo Fyyriin on se, että nyt enteriläiset opastavat myös siellä! Opastukset kuun ensimmäisenä torstaina klo 14–16, eli vielä 5.5.2022 (Kabinetti, kahvila Messin yhteydessä). Varaa aika opastukseen mediakirjastosta p. 040 126 9872.

Kirkkonummen kirjasto
 Kirkkonummen kirjastotalo Fyyri
(Kuva: Abc10 (Wikicommons CC BY-SA 4.0)

Enterin opastusta on saatavana myös Veikkolan kirjastossa!

Munkkiniemen kirjasto (Helsinki)

Moni muistanee elokuvan Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1934), jonka pääosia näyttelivät Regina Linnanheimo ja Leif Wager. Elokuvan nimessä Munkkiniemessä oli kreivi, mutta nimestä huolimatta Munkkiniemessä ei ole koskaan ollut luostaria. Tiettävästi Helsingin vanhin lippakioski sentään löytyy Munkkiniemestä (lue Helsingin uutisista).

Munkkiniemen kirjasto (Kuva:Nina Ziessler)

Munkkiniemen kirjastossa (Riihitie 22) on Enterin tietotekniikkaopastusta tiistaisin klo 12–14. Ajanvaraus kirjastosta p. 09 3108 5033.  

Pasilan kirjasto (Helsinki)

Pasilan kirjasto on Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjasto. Sivistymätön ohikulkija saattaa kuvailla Pasilan kirjastorakennuksen näyttävän kylpyhuoneen seinältä, mutta valveutuneempi silmääjä näkee siinä modernismin perinteitä jatkavaa arkkitehtuuria:

"Kirjastossa on muistumia ja lainauksia Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten väri- ja materiaalimaailmasta. Julkisivuelementeissä on tummansinistä klinkkeriä ja pääsisäänkäynnin edustan pylväissä on klinkkeripäällystystä muistuttava pintakäsittely. Valkoiset sisätilat ympäröivät kaksikerroksista keskihallia ja sisäsuihkulähdettä. Tiloja valaisee epäsuora luonnonvalo kattoikkunoiden kautta. Sisäsuihkulähteessä on valkoista marmoria, parvella ja pääportaissa messinkiputkikaide, tiililaattapintaiset porrasaskelmat on reunustettu tammilistalla ja parvea kiertää, tammilistalla reunustettu musta laminaattitaso.
"

(Lainattu: Anni Vartolan Julkiset kirjastot ja kirjastoarkkitehtuuri 1900-luvun jälkipuoliskolla.) 

Pasilan kirjasto
Pasilan kirjasto. (Kuvalähde: hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/pasila)

Pasilan kirjaston pyöreä suihkulähde
Pasilan kirjastossa on keskellä pyöreä suihkulähde. (Kuva: Helmet-kirjastot)

Onhan kirjasto toki hieno! Ja täytyykin silmätä yksityiskohtia ensi kerralla paremmin! Opastusta on tarjolla maanantaisin parittomilla viikoilla klo 10–12 ja ne jatkuvat 9.5.2022 saakka. Varaa opastusaika etukäteen joko paikan päällä Pasilan kirjastossa tai puhelimitse numerosta 09 310 85001.

Tammisaari – Ekenäs

Onnea Tammisaaren kirjasto! Tammisaaren kirjasto perustettiin vuonna 1862 eli kirjasto täyttää tänä vuonna huikeat 160 vuotta – juhlanäyttely on esillä huhtikuussa. Ja mikäpä mukavampi lisä kirjaston toimintaan, kuin vapaaehtoisten opastajien tarjoama tietotekniikkaopastus senioreille. Opastukset toteutetaan yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa.
 
Opastusta kirjastossa: 7.4. ja 21.4. klo 11–13. Ajanvaraus kirjastosta: p. 019 289 2950 tai kirjasto@raasepori.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Tammisaaren kirjasto
 Tammisaaren kirjasto (Kuvalähde: Tammisaaren kirjasto, Ekenäs bibliotek)

Grattis! Ekenäs bibliotek fyller 160 år! Under april månad 2022 uppmärksammas Ekenäs biblioteks 160 års jubileumsår i en utställning i bibliotekets övre våning. Vi är glada att fira jubileumsåret med att börja erbjuda gratis handledning till seniorer med dator- eller telefonrelaterade problem.
 
IT-handledning torsdagar 7.4. och 21.4. kl. 11–13. Tidsbeställning från biblioteket: tfn 019 289 2950 eller biblioteket@raseborg.fi.
 

Pukkila

Kyläidylliä itäisellä Uudellamaalla! Pukkilan arvot ovat rohkeus – läheisyys – sujuvuus. Niitä noudattaen: tule rohkeasti lähiopastukseen, sujuvasti ilman ajanvarausta!
 
Enterin vapaaehtoiset opastavat Hyvinvointikeskus Onnissa (Onnintie 3) torstaisin klo 9–10.45 kahden viikon välein: 5.5., 19.5. ja 2.6. Tervetuloa!
 
Hyvinvointikeskus Onni
Hyvinvointikeskus Onni  (Kuvalähde: Hyvinvointikeskus Onni)

Kannelmäen palvelukeskus (Helsinki)

Tiesitkö, että Kannelmäen kadunnimistön teemoina ovat musiikki ja Pohjanmaan pelimannipitäjät? Uusi opastuspaikka Kannelmäen palvelukeskus liikuntapuiston lähellä sijaitseekin Urkupillintiellä. Enteriläiset opastavat palvelukeskuksella parillisen viikon tiistaisin klo 13.00–15.00 takkahuoneessa 19.4. asti. Ajanvaraus tehdään virikeohjaajalta p. 09 310 23179.
 
Kannelmäen palvelutalo
Kannelmäen palvelutalo. (Kuva: Helsingin kaupunki, palvelukeskuksen kotisivu)

Edelleen opastusta on tarjolla Kannelmäen kirjastolla tiistaisin klo 14.00–16.00, ja se jatkuu 17.5. asti. Kannelmäen kirjasto sijaitsee Kanneltalossa Klaneettitiellä. Klaneetti on muuten suomalainen kansanklarinetti.
 

Kinaporin palvelukeskus (Helsinki)

Kinaporin palvelukeskus Sörnäisissä on myös liittynyt Enterin digituen tarjoamispaikaksi. Opastusta on tarjolla maanantaisin klo 14–15 (ei 2.5.) ja torstaisin (också på svenska) klo 12–14 ilman ajanvarausta.
 
Kinapori-nimi on muuten jännä, oli se sitten peräisin mistä tahansa nimen historiaan liittyvästä tarinasta. Vaasankadun alkupäätä nimitettiin Kinakaduksi jo 1800-luvun puolella. Tässä lainaus Helsingin kaupungin karttapalveluista (kartta.hel.fi) / Aineistot / Nimistö:
 
Kinaporin palvelukeskus
Kinaporin palvelukeskus (Kuva: Helsingin kaupunki, palvelukeskuksen kotisivu)

"Kinapori-nimet liittynevät ruotsin kielen 'kina'-verbiin (suom. 'kiinata' = oleskella jonkun luona tai jossain tilapäisesti). Tiettävästi näillä main oli laajoja vuokrakasarmeja tai asuintaloja, joissa oli usein vaihtuvat asukkaat, ja pienissä tiloissa majoittui suurikin määrä ihmisiä enemmän tai vähemmän pysyvästi. Näitä taloja ruvettiin sitten kutsumaan ruotsiksi Kinaborgeiksi, osittain varmaan leikilliseen sävyyn (borg = linna, tässä tapauksessa varmaankin hiukan halventavassa mielessä). Joku tulkinta voi liittyä myös kiinalaismaisen tiiviiseen asumiseen, mutta tämä on enemmän arvailua. Joka tapauksessa nimi on tunnettu ensin ruotsinkielisessä muodossa Kinaborg. Sattumoisin suomen kielen sana 'kina' (=väittely, kiistely, kiista, riita, tora, sanaharkka, suukopu) on sitten antanut tilaisuuden myös muille, alkuperäisestä poikkeaville tulkinnoille, josta on sitten johdettu suomenkielisiä rinnakkaismuotoja kuten Toralinna ym. (JL)" 

Kontula (Helsinki)

Täältä tullaan elämä on ehkä tunnetuin Kontulaan sijoittuva elokuva. Enter vastaa: Täältä tullaan, Kontula!
 
Tarjoamme lähiopastusta Kontulassa vuoroviikoin kahdessa paikassa, kirjaston lisäksi nyt myös Kontulan palvelukeskuksessa (Kontukuja 5).
Opastusta tarjotaan palvelukeskuksessa 13.5.2022 asti parittoman viikon perjantaisin klo 10–12.  Ajanvaraus seniorikeskuksen neuvonnasta p. 09 310 61800.
 
Parillisina viikkoina samaan aikaan eli perjantaisin klo 10–12 opastusta Kontulan kirjastossa (Ostostie 4) 6.5.2022 saakka. Ajanvaraus kirjastosta p. 09 310 85094.
Kontulan palvelukeskuksen ja kirjaston kuvat: Nina Ziessler

“Opastamme ja rohkaisemme senioreita toimimaan digisti. Etsimme keinoja lisätä senioreiden itseluottamusta digitaalisessa yhteiskunnassa.”
Tervetuloa opastuksiin!
Katso kaikki opastuspaikat täältä: www.entersenior.fi/opastus/

Esittely julkaistu aiemmin Enterin uutisissa huhtikuulla 2022

torstai 7. huhtikuuta 2022

Enterilänen esillä: Esko Metsola

Enteriläinen esillä: Esko Metsola

Lähes koko työurani olen kuvannut, tuottanut, käsikirjoittanut, ohjannut ja äänittänyt elokuva- ja filmituotantoja, kuitenkin valtaosan muualla kuin Suomessa. Olen myös opettanut ja kouluttanut ihmisiä alalle.

Synnyin Helsingissä, missä kävin koulut ja opiskelin Taideteollisessa ammattikoulussa kamerataidetta ja valokuvausta.

Jälkikäteen katsoen on huvittavaa, että karsintakursseilla sain täydet pisteet muista taidemuodoista kuten mm. maalauksesta, piirtämisestä ja muovailusta, mutta en kamerataiteesta. Siitä kuitenkin tuli elämäni keskeinen sisältö.

Enterissä

Enteriin päädyin aivan sattumalta. Olimme muuttaneet Leppävaaraan ja menin käymään Sellon kirjastossa. Siellä oli menossa opastus, ja kun katselin, mitä siellä tapahtuu, minulta tultiin kyselemään neuvoa. Päädyin siis opastajaksi ennen kuin edes tiesin, mikä Enter ry on. Aika pian aloitin virallisesti opastaa ja nyt teen sitä aika säännöllisesti.

Olen vetänyt Enterissä muun muassa videotyöpajaa, jossa opetellaan kuvien ja videoiden muokkausta kertoviksi tarinoiksi. Olen myös tehnyt tietoiskun Shotcut-videoeditointiohjelman käytöstä.

Meillä on Enterissä myös aktiivinen videoryhmä, joka tekee videoita Enterin tarpeisiin. Teimme mm. Enterin viestintä-työryhmästä videoesittelyn, johon ryhmä teki itse käsikirjoituksen ja kuvasimme sen käyttäen Zoomin videokonferenssisovellusta. Minä editoin videon lopulliseen muotoonsa. Samoin teimme videon Celian äänikirjojen käytön opastamisesta.

Monilla on kotonaan paljon elämän varrella kertyneitä valokuvia, dioja, kaitafilmejä ja jopa videoita. Haluaisin koota ryhmän, jossa opeteltaisiin tekemään kuvamateriaalista sellaisia videoita, joita voisi esittää lapsille ja muille sukulaisille.

Haluaisin auttaa enteriläisiä löytämään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko puhelimesi, kamerasi, tablettisi tai tietokoneesi täynnä valokuvia ja videoita epämääräisessä järjestyksessä ja joita on vaikea löytää, katsoa ja esitellä muille? Onko sinulla vanhoja valokuva-albumeita tai irrallisia valokuvia kenkä- tai joku muu laatikko täynnä? Dioja, negatiiveja, videonauhoja? Katsooko kukaan niitä koskaan?

Haluaisitko vastauksia yllä oleviin kysymyksiin? Tästä linkistä löytyy blogini, jossa kerron tarkemmin mitä haluaisin opastaa enteriläisille. Kuvat Esille Blog

Valitettavasti en ole kovin aktiivinen kirjoittaja, mutta ehkä jonkinlainen opintopiiri kannattaisi silti perustaa?

Jos joku haluaa tuoda tai lähettää minulle kuviaan ja videoitaan, voisin tehdä niistä hänelle kuvakertomuksen korvausta vastaan. Tässä linkki Kuvat Esille Web Sivustooni.

Tämän linkin takaa löytyy tarkempaa tietoa siitä, miten erilaiset kuvat saa sellaiseen muotoon, että ne on helppoa esitellä muille. Kuvat Esille Youtube

Ensimmäinen työpaikkani oli YLE, missä työskentelin filmileikkaajana jo ennen armeijaa. Uravalintaan saattoi vaikuttaa se, että äiti oli töissä radion puolella äänitarkkailijana.

Maailmalla

Jatkoin opintoja Espanjassa, sitten siirryin Ruotsiin, missä tuleva vaimoni oli töissä. Pidimme Espanjassa noin vuoden pituisen kuherruskuukauden ja opiskelimme espanjaa. Sieltä muutimme kolmeksi vuodeksi Kolumbiaan, missä poikamme syntyi. Kolumbiassa sain erinomaisen opin elokuva- ja televisiotoiminnan ”luovista” perusteista.

Seuraavaksi meidän piti lähteä Australiaan, mutta päädyimmekin Uuteen Seelantiin. Siellä toimin South Pacific -television dokumentti- ja uutiskuvaajana.

Afrikassa

Vuonna 1976 hain paikkaa Etelä-Afrikan televisiosta, joka oli juuri aloittanut toimintansa, mutta hakemukseen vastasikin Zimbabwen Viestintäministeriön elokuvaosasto, joka tarjosi minulle töitä vastaavana ohjaaja/kameramiehenä. Neljä vuotta myöhemmin minut nimitettiin koko osaston johtajaksi (Chief Film Producer).

Elimme Rhodesiassa 37 vuotta ja näimme, miten maa kehittyi Zimbabweksi.

Kuvaamassa vuoristoalueella ehkä 1978
Kuva 1: Kuvaamassa poikani kanssa itäisellä vuoristoalueella  vuonna 1978

Rhodesiassa kuvasimme kaiken filmille, kuten olin tehnyt koko tähänastisen urani ajan. Teimme kaikenlaisia opetus- ja dokumenttielokuvia, uutispaloja, viihde- ja musiikkielokuvia yms. Tuotanto oli suunnattu aluksi valkoiselle vähemmistölle ja esityksiä järjestettiin heidän klubeillaan ja muissa yhteisöissään.
heimo-alueiden luonnonsuojeluvideon kuvaukset 2000-luvun alussa
heimo-alueiden luonnonsuojeluvideon kuvaukset
Kuvat 2 ja 3: Kuvaamme "heimo-alueiden luonnonsuojeluvideota" 2000-luvun alussa

Mustille tarkoitetut esitykset järjestettiin käyttämällä “kiertäviä elokuvateattereita”: jeeppi, generaattori, valkokangas ja kaiuttimet. Jeeppi ajoi iltapäivällä lähiseudulla mainostaen tulevaa elokuvaesitystä ja illan pimennyttyä esitys laitettiin käyntiin.
 
Maata kiersi 27 yksikköä, jotka olivat liikkeellä kolme viikkoa kerrallaan. Viikko vapaata ja taas eteenpäin! Vuodessa jokaisen elokuvan näki yli 2 miljoonaa katsojaa. Ennen Zimbabwen ensimmäisiä yleisiä vaaleja yli seitsemän miljoonaa ihmistä näki äänestämään opastavat elokuvat.

Oli myös televisiotoimintaa, mutta se tavoitti aika pienen osan väestöstä, joten kiertävät esitykset olivat välttämättömiä.

Rhodesiassa oli menossa sissisota, jossa valkoiset syrjäytettiin maan johdosta. Sota-aikana ongelmina olivat mm. miinat, joita eri osapuolet olivat kätkeneet maastoon. Kun sissitkin halusivat nähdä elokuvia, miinojen paikat kerrottiin ja elokuvaosastot pääsivät etenemään turvallisesti.
Kävelyllä elefanttien kanssa
elefantin ruokkimista
Kuvat 4 ja 5: Heinäkuu 2011 - Kävelyllä elefanttien kanssa. Kesyn elefantin syöttämistä läheisessä luonnonpuistossa. 

Kun olimme asuneet maassa neljä vuotta, vallan otti Robert Mugabe. Hän johti maata vuoteen 2017 asti. Silloin me olimme jo palanneet Suomeen.

Zimbabwen itsenäistyttyä entisistä sissijärjestöistä tuli puolueita, jotka opettelivat johtamaan maata. Kaikille hallinnon aloille tuli sodassa olleita miehiä, jotka alkoivat harjoitella valtion hoitamista. Johtoon nimitettiin aina paikallinen ja tilanteet olivat joskus kiusallisia, koska heille monet asiat olivat aivan uusia.

Minunkin osastoni johtoon tuli sissien entisen tiedotusosaston johtaja ja hänen mukanaan iso joukko sissejä, joista minun piti kouluttaa mm. kameramiehiä, leikkaajia ja äänittäjiä. Heillä oli hyvin hämärä käsitys elokuvista, joten homma ei ollut helppoa. Vähitellen koulutimme heistä mukiinmeneviä ammattilaisia juuri ennen kuin yleistyi valkoisten siirtyminen yksityisille tahoille tai pois koko maasta .

Aika pian perustin minäkin oman tuotantoyrityksen Zimbabwe Interfilms (pvt) ltd, jonka nimissä tein monipuolisesti töitä sekä uudelle hallinnolle että monille muille. Tuotimme sekä paikalliseen että kansainväliseen levitykseen mm. elokuvia ja televisiosarjoja, koulutusfilmejä ja dokumentteja.
Tallentamassa ääntä
Kuva 6: Tallentamassa ääntä näytelmäelokuvan kuvauksessa vuonna 2002

Itsenäisyyden jälkeen maahan saapui monia kansainvälisiä kuvausryhmiä ja elokuvatuotantoja ja onnistuin saamaan heiltä monenlaisia elokuvatuotantoon liittyviä töitä.

Olen tehnyt elokuva- ja videotuotannoissa kaikkea mahdollista. Olen ollut paitsi tuottaja, myös käsikirjoittaja, editoija, äänittäjä, kuvaaja ja johtanut kokonaisia kuvausryhmiä. Valitettavasti valtaosa tuotannoista on tehty filmille eikä niitä ole digitoitu, joten minulla ei ole paljoakaan näyttöjä osaamisestani.

Zimbabwen kehitys valtioksi oli hidas ja hankala prosessi eikä omistusten siirto briteiltä zimbabwelaisille sujunut kovin hyvin. Maatiloja ”vallattiin” ja monet suuret ja kannattavat maatilat jäivät heitteille, koska uudet omistajat eivät osanneet niitä hoitaa.

Kymmenen vuotta sitten, triljoonien prosenttien inflaation jälkeen, päätimme muuttaa takaisin Suomeen. Vaihdoimme automme maahan töihin tulleen perheen kanssa niin, että saimme asua heidän talossaan Espoon ja Kirkkonummen rajoilla vuoden. Sieltä päädyimme Espooseen, missä asumme nyt.
valtava inflaatio - pöydällä ystävien matkarahaa noin US$150,00
Kuva 7: Helmikuu 2008. Zimbabwessa usean biljoonan dollarin inflaatio. Ystävät vaihtaneet matkarahaa noin US$150,00

Esko Metsolaa haastatteli Sirkku Nyström, Enterin vapaaehtoinen

perjantai 1. huhtikuuta 2022

Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 7
Enterin matka Lasipalatsista Oodiin ja kirjastojen vakituiseksi kumppaniksi
kuvituskuva Matkan varrelta

Enterin historiaa läpikäydessä ei voi ohittaa Helsingin kaupunginkirjastojen kanssa tehdyn yhteistyön merkitystä. Yhteistä taivalta on kertynyt jo 17 vuotta. 25-vuotiaan yhdistyksen historiasta se on iso siivu!

Enterin toiminnan alkuvuosina opastusta oli järjestetty mm. Kalliolan kansalaisopistolla, Vapaaehtoistyön ja omaishoidon keskuksessa sekä palvelutaloissa. Vertaisopastukselle tuntui olevan kysyntää ja enteriläisen Timo Puskan yhteydenotto kirjastotoimenjohtajaan Maija Berndtsoniin käynnisti yhteistyön Helsingin kirjastojen kanssa vuonna 2005. Enterille tarjottiin mahdollisuutta osallistua perusteilla olevaan, uudenlaisen kansalaisten kohtaamispaikan toimintaan Lasipalatsilla.
Senioreille suunnatut vertaisopastukset pääsivät paraatipaikalle, kun sähköisten palveluiden ja laitteiden käyttöä ryhdyttiin opastamaan Enterin tietokonetuutoreiden ja kännykkäluotsien toimesta kesällä 2005.
 
Enteriläiset ovat siis olleet eräänlaisia kansalaisvaikuttamisen ja kirjastoyhteistyön pioneerejä.
Enterin opastustoiminta oli uudenlainen avaus kirjastopalveluiden tuottamisessa. Se herätti ihastusta ja välillä myös vähän ihmetystäkin kirjastoissa sekä myös kansainvälisesti. Tänä päivänä vertaisopastukset ja kirjastotilojen omatoiminen käyttö ovat jo vakiintunutta toimintaa.” (Kari Lämsä ja Lotta Muurinen v.2015)
kollaasi Kohtaamispaikalta
Opastaminen tapahtui alkuvuosina pääasiassa Kohtaamispaikan tietokoneilla, mutta vähitellen kannettavat tietokoneet yleistyivät ja niitä alkoi näkyä myös opastuksissa. Myös älypuhelimet alkoivat yleistyä senioreidenkin keskuudessa. Lea Grönlund piti Kohtaamispaikassa ensimmäisen älykännykkäluennon vuonna 2012 Nokian Lumia 800:n kasvattaessa suosiotaan. Vuonna 2013 noin puolet opastetuista kännyköistä oli älykännyköitä, loput näppäinpuhelimia ja vanhempia malleja.

Kaiken aikaa toiminnan suolana ovat olleet innostuneet, auttamishaluiset vapaaehtoiset, joilla on aikaa kohdata ja rohkaista senioreita uuden opetteluun. (Helmet uutiset 11.4.2013)
Opastajat ovat aina olleet itsekin tiedonjanoisia ja Lasipalatsilla järjestettiin erilaisia enteriläisten kursseja ja jäsenistön tieto- ja viestintätekniikkakerhon tapaamisia. Myös Enterin 10-vuotisjuhlat järjestettiin Lasipalatsilla.

Yhteistyö kirjastojen kanssa laajeni vuonna 2012, kun uusia opastuspaikkoja perustettiin sivukirjastoihin eri puolille kaupunkia. Vuonna 2013 aloitettiin yhteistyö Rikhardinkadun kirjaston kanssa kaikille avoimien tietoiskujen järjestämisessä. Ensimmäinen “Seniorit nettiin” -sarjan luento pidettiin 7.2.2013 aiheena sosiaalinen media. Luentosarjan suunnittelussa ja toteutuksessa Enterin vapaaehtoisella Urho Karjalaisella oli merkittävä rooli. Tilaisuuksiin osallistui jopa 30-50 henkilöä/kerta. Tietoiskuja ryhdyttiin järjestämään pian monistamisperiaatteella myös Oulunkylän ja Kallion kirjastoissa - tämä tietoiskuyhteistyö jatkui aina kevääseen 2020 saakka, kunnes korona keskeytti tapahtumat ja siirryttiin etätietoiskuihin. Nyt koronan jälkeen siirrytään vähitellen hybriditoteutuksiin ja saadaan toivottavasti taas lisää lähitilaisuuksia!

Enterin viikottaiset opastukset säilyttivät suosionsa myös toiminnan siirtyessä vuonna 2015 Postitalossa sijainneeseen Kirjasto10:iin, jossa opastettavia riitti edelleen tasaisena virtana. Tiistait ja torstait klo 11-14 ilman ajanvarausta oli perinne jo tuolloin ja opastettavia oli toistakymmentä joka kerta. Kympissä pidettiin myös monia opastajien kahvihetkiä, toimintaryhmien kokouksia, ryhmäopastuksia ja opintopiiritapaamisia. Henkilökunta oli tuttua ja enteriläisille oli oma kaappi ja avain. Voisi sanoa, että enteriläiset kuuluivat kalustoon!

Tiiviin yhteistyön seurauksena Enter sai kutsun uuden keskustakirjaston peruskiven muuraustilaisuuteen toukokuussa 2016. Enteriä edustamassa olivat hallituksen jäsenet Raimo Anttila ja Seppo Kurkinen sekä työntekijät Juulia Andersson ja Nina Ziessler. Keväällä 2018 Kari Lämsä esitteli kympin opastajaporukalle joulukuussa avautuvan Oodin havainnekuvia ja yhdessä suunnittelimme, mikä tila opastuksille parhaiten sopisi. Kirjasto10:n ovet sulkeutuivat syksyllä ja tammikuussa 2019 astelimme intoa täynnä Oodin avariin tiloihin.
kollaasi Oodista
Jo ennakkoon Oodia hehkutettiin niin Suomessa kuin ulkomailla arkkitehtuurin ja monia avoimia tiloja yhdistävänä rakennuksena ja yleisövirta oli avajaisvuonna keskustakirjastossa huikea. Tietysti meitä jännitti, kuinka valtavan rakennuksen uumenista Enterin toiminta löydettäisiin ja otettaisiin vastaan. Jo Lasipalatsilla vuonna 2014 oli ollut säpinää ja opastuksia tehtiin vuodessa noin 700 - Oodissa avajaisvuoden 2019 aikana opastuksia tehtiin jopa 1200! Parhaimmillaan opastajia oli paikalla yhdeksän kerrallaan ja opastettavat joutuivat odottamaan vuoroaan. Kirjastolaisetkin hämmästelivät kerta toisensa jälkeen opastusten suosiota!

Oodi on toki tarjonnut upeat puitteet muutenkin Enterin aktiiviselle toiminnalle. Useat toimintaryhmien ja opintopiirien kokoukset ja opastajien aluetapaamiset on järjestetty ryhmätyötiloissa. Kuutio-tilassa pidettiin ensimmäinen opastajien hybriditietoisku keväällä 2019 - siis kauan ennen koronaa. Saman vuoden marraskuussa Enterin perinteinen pelitapahtuma siirrettiin Kampin palvelukeskuksesta Oodiin ja se keräsi paljon uusia pelaamisesta kiinnostuneita osallistujia. Myös vuoden 2020 mediataitoviikon tilaisuus ehdittiin pitää vain kuukausi ennen koronasulkua.
kollasi kirjastoista
Samaan aikaan toiminta on vakiintunut monien sivukirjastojenkin tapahtumatarjontaan ja onkin tärkeää, että opastusta on tarjolla mahdollisimman lähellä ihmisiä eri puolilla kaupunkia. Kirjastojen määrä ja paikat ovat vaihdelleet kysynnän ja vapaaehtoisten saatavuuden mukaan. Tällä hetkellä enteriläisiä tapaa 22 kirjastossa Helsingissä - uusimpina tulokkaina tänä vuonna Munkkiniemen ja Pasilan kirjastot!
Kun kaupungilla on kaiken kaikkiaan 37 kirjastoa, vielä riittää uusia paikkoja valloitettavaksi!

Tarinat yhteen koonnut
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (2016-2022)

Lähteenä yhdistyksen toimintakertomukset sekä aiemmat Ikinörtti-jutut


Enter 25 -logo
Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

maanantai 28. maaliskuuta 2022

Kokemuksia ja oppia yli rajojen

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 6
@daptation-projekti 2010 - 2012 

matkan varrelta -kuva @daptation-projektista

Perustamisestaan lähtien ENTER ry on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa ja ollut itse kiinnostunut muissa maissa saaduista kokemuksista ikäihmisten tietotekniikkaopastuksessa.

Kymmenisen vuotta sitten Enter osallistui hankkeeseen, jossa Irlanti, Liettua, Puola ja Suomi löysivät toisensa.  EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan Grundtvig-koulutusohjelman tavoitteena oli kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä sekä lisätä liikkuvuuksien määrää ja vastata väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen.

Tämän haasteen puitteissa neljä järjestöä haki EU-tukea vuosille 2010 - 2012 projektille, joka sai nimekseen @daptation (adaptation -  kymmenen vuotta sitten ät-merkillä saattoi vielä leikitellä näinkin). Mukana projektissa olivat:
Age Action, Irlanti
Seniors Initiatives Centre, Liettua
Lodz 3U, Puola
ENTER ry, Suomi

adaptation-hankkeen logo perustietoa
Suomessa hankkeiden oppimiskumppanuuksia hoiti ja monitoroi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Projektin alkuunpanijana Enterissä oli yhdistyksemme silloinen puheenjohtaja Sakari Eränen.

Tavoitteet

Projektin tavoitteiksi määriteltiin:
  • tutkia ja kokeilla parhaita käytäntöjä tietotekniikan opastamisessa ikäihmisille
  • valmentaa vapaaehtoisia opastamaan tietotekniikkaa ikäihmisille
  • järjestää workshop-työpajoja kumppanimaissa
  • kannustaa ikäihmisiä jakamaan omaa oppimistaan edelleen
Workshopit

Irlanti

kuvakooste tapaamisesta Irlannissa
Ensimmäinen kaksipäiväinen workshop oli maaliskuussa 2011 Dublinissa, Irlannissa.
Päivien yhtenä kokoontumispaikkana oli 
— ei enempää eikä vähempää kuin Googlen Euroopan pääkonttori! Siellä harjoiteltiin muun muassa sähköpostien kääntämistä Googlen Translate-ohjelmalla ja kuvien liittämistä sähköpostiin.

Suomi

kuvakooste tapaamisesta Helsingissä
Kesäkuussa 2011 oli sitten Suomen vuoro. Kumppanit olivat lähettäneet paikalle kolmihenkiset ryhmät ja Suomesta mukana oli 8 henkeä. Helsinkiin kokoonnuttiin ja sitten lähdettiinkin Tallinnaan!  Viking XPRS tarjosi hyvät kokoustilat, jossa menomatkan ajan harjoiteltiin PowerPointia ja Picasaa. Helteinen iltapäivä sujui leppoisasti Tallinnaan tutustuessa ja illalla paluu laivalla Helsinkiin.  
Lasipalatsilla
Seuraavan päivän ohjelmaan kuului useita vierailukohteita: Työväenopisto, Kaupungintalo ja silloinen opastuspaikkamme Lasipalatsi.  Facebookia ja eri maiden opastuskäytäntöjä ehdittiin käydä läpi vilkkaan kokemusten vaihdon lomassa.

Liettua

kuvakooste tapaamisesta Liettuassa
Workshop 3 järjestettiin syyskuussa 2011 Kaunasissa, Liettuassa. 
Tutustumista pankkiohjelmiin
Tietokoneluokka kaupungin tiloissa ja Swedbankin ja SEB-pankin konttorit Vilnassa olivat käyntikohteina.  Verkkokauppa- ja pankkiohjelmia käytiin päivien aikana läpi.

Puola

kuvakooste vierailusta Puolassa
Projektin viimeinen kurssipaikka tammikuussa 2012 oli Lodz, Puola. Paikallisessa tekniikan opistossa harjoiteltiin Skype-puheluita sekä blogin kirjoittamista. Kaupunkiin tutustuminen ja kunkin järjestön opastustoiminnan esittely ja vertailu kuuluivat tärkeänä osana päivien ohjelmiin.


Näissä neljässä workshopissa oli yleensä mukana kolmehenkiset joukkueet kustakin maasta, paikallisia isäntämaan edustajia enemmänkin. Osanottajat vuorottelivat tilanteen mukaan opastajan ja opastettavan roolissa, kukin oman tietotekniikan ja englannin kielen taitonsa pohjalta.  Rohkaisua ja naurua riitti!

Saadut kokemukset

Elinikäistä oppimista, sitähän tämä on.  Parivuotisessa Lifelong Learning -projektissa osanottajat pääsivät tutustumaan ja vertailemaan eri maiden toimintatapoja tietotekniikan opastuksessa. Jo pelkästään taloudelliset resurssit aiheuttivat toki eroja. Kun meillä Suomessa ikäihmiset tulivat omien laitteittensa kanssa vaikkapa Lasipalatsiin hakemaan neuvoja, oli Liettuassa ja Puolassa yleensä tarjolla tietokoneluokka, jossa peruskäyttöä saattoi harjoitella yhteisillä pöytäkoneilla.

Saimme kuitenkin yhdessä todeta, että pienillä resursseilla ja pienin askelin voidaan Euroopassa saavuttaa suuria (with small resources and small steps, big things are done in Europe). Vertaisopastus - ikäihmiseltä ikäihmiselle - se oli kymmenen vuotta sitten ja on edelleenkin Enterin vahvuus, josta saamme olla ylpeitä.  

Jälkipuntarointia

projektilaiset yhteiskuvassa
Hankkeen aikana toistui sitaatti Henry Fordilta:
Coming together is the beginning. Keeping together is progress. Working together is success.”  Yhdessä saavutamme enemmän!

Projektin suurin oppi oli todellakin yhteistyön merkitys. Tietotekniikan opastus koko Euroopassa on toki liian iso palanen haukattavaksi, eikä se ollut tämän projektin tarkoituskaan. Kunkin maan on löydettävä oma tapansa toimia.  

Suomessa pieni pääkaupungin yhdistys ENTER ry yhdessä muiden toimijoiden kanssa voi herättää päättäjiä siihen, että opastustoimintaan tarvitaan resursseja! Laajempi yhteistyö alkoi SeniorSurf -verkoston pohjalta Vanhustyön keskusliiton, VTKL:n, tuella vuonna 2013. Sen jälkeen asiaan on herätty monella taholla. Digi- ja väestövirasto, DVV, koordinoi nyt digitukea Suomessa valtakunnallisesti, Enter yhtenä tärkeänä tekijänä mukana.

Kati Roiha

mukana Helsinki- ja Kaunas-workshopeissa sekä loppuraporttia laadittaessa


Englanninkielinen yhteissivusto @daptation-projektista löytyy liettualaiselta palvelimelta: http://adaptation.senjoru-centras.lt/

Enteriläinen Urho Vuori on myös kertonut Ikinörtissä kokemuksistaan toisesta Grundtvig-työpajasta vuonna 2013:
https://ikinortti.blogspot.com/2013/10/colourful-ageing-workshop-report-from.html


Enter 25 -logo
Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska


maanantai 21. maaliskuuta 2022

ENTER opastaa Itä-Uudellamaalla

Kantele-talon aulan lasiseinän toiselta puolelta ruokalassa kuuluu aamukymmeneltä pienten koululaisten iloinen pulina. Meillä Kevätkummun digipäivystyksessä on turhankin hiljaista. Arvelemme, että syynä on yhdistelmä: korona, runsasluminen talvi ja liukkaat kulkuväylät.

Toista oli, kun ENTER ry:n opastukset Porvoossa alkoivat nelisen vuotta sitten, kertovat alusta asti mukana olleet Ilpo Sorjonen ja Tommy Fransman.

Digiopastukset saivat silloin lentävän lähdön, kun kaupungin vanhus- ja vammaispalveluissa etsimme uutta suuntaa ja kumppaneita, sanoo nykyisin Porvoon kaupungin hyvinvointikoordinaattorina työskentelevä Petra Bärlund-Hämäläinen. Digitaitojen edistäminen oli kaupungilla yhtenä painopisteenä, ja ENTER ry oli juuri laajentamassa toimintaansa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Sopivat tilat löytyivät Omenamäen palvelukeskuksesta ja opastukset alkoivat kahdella kielellä, Petra kertoo. Hän toimii edelleen itsekin digiopastajana aina kun työtehtävät sen sallivat.

Hänen roolinsa oli ratkaiseva alusta alkaen paitsi yhteyshenkilönä kaupungin suuntaan myös opastusten organisoinnissa, Tommy korostaa.

Petra Bärlund-Hämäläinen ja opastajia
                                                              Kuva: Leena Kultanen

Valtava ilon lähde, kuvaa Petra Bärlund-Hämäläinen digiopastusta. “Enterin vahvuus on rauhallinen ja henkilökohtainen vertaistuki. Opastaja ja opastettava puhuvat samaa kieltä.”

Hur det började i Äppelbacken

“Fast vi hör till Enter rf och det är dom som sköter det här, har vi verkligen en motor här i Borgå, Petra Bärlund-Hämäläinen. I första tiden var hon med varje gång på tisdagarna i Äppelbacken och där var mycket folk. Hon ordnade, att det löpte”, säger Tommy.

”Det var ju meningen, att vi skulle ha en som vi lär, men när det fanns så mycket och vi var ju många förstås – kanske 8–9 – ändå räckte det inte och vi kunde i värsta fall ha två eller ännu värre en gång tre stycken på en gång. Alla var ändå nöjda och fick litet hjälp.”

Kevätkummun ja Gammelbackan kirjastot mukaan toimintaan

Myöhemmin uusiksi opastuspaikoiksi tulivat Kevätkummun ja Gammelbackan lähiöissä sijaitsevat kirjastot. Kun koronan takia keskeytyneet lähiopastukset käynnistyivät uudelleen syksyllä 2021, Kevätkummun opastukset lähtivät hyvin käyntiin. Gammelbackan pisteessä sen sijaan oli niin hiljaista, että se päätettiin sulkea.

Porvoossa on tärkeää tarjota neuvontaa ilman ajanvarausta, korostavat kokeneet opastajat. Yhtä lailla tärkeää on, että digiopastusta tarjotaan säännöllisesti joka viikko. Omenamäen palvelukeskuksen opastus toimii edelleen ajanvarauksella. 

Sipoossa etsitään lisää opastajia

Itä-Uudellamaalla on digiopastusta tarjolla Porvoon ohella Sipoon Nikkilässä kahden opastajan voimin. Toinen heistä porvoolainen Ilpo, joka on ”lainassa ” Nikkilässä kunnes sinne saadaan toinen sipoolainen opastaja.

”Samat asiat ovat esillä siellä kuin Porvoossa”, hän sanoo. Pääasiassa opastus liittyy läppäreiden, tablettien ja älypuhelinten käyttöön. Sipoon pääkirjasto Nikkilässä on hänen mukaansa hyvä paikka opastuksille, koska sinne on esteetön pääsy myös rollaattorilla liikkuville.

Digiopastusta on nyt tarjolla Nikkilässä joka toinen viikko. Se kannattaisi Ilpon mielestä muuttaa, jotta ihmiset löytäisivät palvelun pariin. ”Opastus pitäisi olla joka viikko kuten täällä Kevätkummussa”, hän ehdottaa.

Porvoon ja Sipoon lisäksi Itä-Uudenmaan kolmanneksi opastuspaikkakunnaksi on keväällä tulossa Pukkila, joten opastusta on yhä kattavammin saatavilla.

Pauli Säynäväjärvi , Tommy Fransman ja Ilpo Sorjonen
Opastajat Pauli Säynäväjärvi (vasemmalla), Tommy Fransman ja Ilpo Sorjonen
Kuva: Leena Kultanen

ENTER-yhteistyö vahvisti Porvoon kaupungin digitukea

Petra uskoo opastettavien palaavan, sillä tarvetta digiopastukselle on. Hänen visiossaan digiopastus pyörii ja pysyy voimissaan tulevaisuudessakin. Sähköisten palveluiden lisääntyminen kasvattaa henkilökohtaisen tuen tarvetta, hän uskoo.

”Etätuki ei sovi kaikille”, hän muistuttaa.

ENTER-yhteistyön myötä Porvoon kaupungille on syntynyt pikku hiljaa digituen verkosto, jossa eri ikäisten tarpeet otetaan huomioon. Kansalaisopiston tarjoama ikäihmisten digiloikka on nivottu mukaan säännöllisten tietoiskujen avulla. Omenamäessä pidetyt tietoiskut saavuttivat hyvin osallistujia ja täydensivät ENTERin opastuksia. Korona-aika siirsi ne kuitenkin etäopetukseksi.

Sote-uudistuksen myötä Porvoo ja Sipoo kuuluvat jatkossa samaan hyvinvointialueeseen.

Toimiva digiopastus vaatii sitoutumista myös kunnilta, sanoo Porvoon kaupungin hyvinvointikoordinaattori Petra Bärlund-Hämäläinen.

Leena Kultanen
Enterin vertaisopastaja

keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 5

Ritva ja Timo Puska

Ritva muistelee

Työelämän päättyessä loppui myös työpaikan atk-tuki, joten hakeuduimme tietokonekursseille. Timo kävi Työväenopiston kurssilla, jota veti Juhani Enckell. Juhani kertoi Enterin toiminnasta ja sitä myöten liityimme Enteriin. Olemme olleet Enterissä jäseninä noin 20 vuotta. Muistan Enterin 5-vuotisjuhlat, joissa julkistettiin Maisa Krokforsin Enterille omistettu sävellys.

Enterin vuosikokouksessa keväällä 2003 Töölön kirjastossa Maisa ja minut valittiin hallitukseen: Maisa puheenjohtajaksi ja minä toimin sihteerinä. Olin vuoden hallituksen jäsenenä myös seuraavan puheenjohtajan, Sakari Eräsen kaudella.

Olimme Timon kanssa Kalliolassa Pekka Ronin vetämässä kolmivuotisessa projektissa, johon hän oli saanut apurahan Raha-automaattiyhdistykseltä ikäihmisten vertaistuutoroinnin koulutukseen. Mukana  olivat Marjatta Miettinen, Kaija Ekstam, Kaija Salminen, Leila Onnela, Pirkko Seppälä, Liisa Kosonen, Tauno Olaskari, Mirja Kostiainen ja Rauno Kervinen. Koulutus ja opastukset pidettiin sekä Kalliolassa että Sandelsissa.  

Pekka Roni sanoi projektin päättyessä tämän olleen hänen elämänsä opettavaisin vaihe ja joustavuutensa lisääntyneen, koska olimme olleet niin aktiivisia ja kyselleet paljon asioita. Opetusta oli alkukoulutuksen jälkeen kerran kuukaudessa.  Jokaisen kerran alkuun oli varattu kymmenen minuuttia kysymyksille ennen varsinaiseen aiheeseen siirtymistä. Pekka Roni piti tietoiskuja ja testasi kotitehtävien avulla, mitä olimme oppineet.

Enterillä oli pieni toimistohuone VaTin tiloissa Itäkeskuksessa. Saimme käyttää keittiötä, pitää hallituksen kokouksia neuvotteluhuoneessa ja säilyttää arkistoa siellä. Kun toimistohuoneen käyttö loppui, Enterin arkisto siirrettiin Ilkka Mäkimattilan kellariin, kunnes Enter sai tilat Kaisaniemenkadulta.

Ikinörtti ilmestyi tuolloin paperiversiona ja se painettiin Yliopistopainossa. Hoidimme  Marjatta Miettisen kanssa postituksen: osoitetarrojen liimaus, frankkeeraus ja kuljetus postiin. Myöhemmin Ikinörtti meni nettiin, jolloin jäsenille oli tarjolla sekä paperiversio että nettiversio – kunnes paperiversio lopetettiin.

Vuonna 2004 Tampereella järjestettiin Hyvä ikä -messut, joita Enterin puolesta olin järjestämässä Ilkka Mäkimattilan kanssa. Messuilla toimimme yhteistyössä Tampereen Mukanetin kanssa. Mukana oli sekä tietokoneopastajia että kännykkäluotseja.

kuva Hyvä Ikä -messuilta
Enterin tutorit esittelivät Hyvä Ikä -messuilla 2004
tietotekniikan mahdollisuuksia.

Alussa Enterin opastustoiminta oli kovin toisenlaista kuin nykyisin. Hiiri oli hukassa, harjoiteltiin ohjelmien lataamista ja poistamista sekä tietoturvaohjelmien lataamista. Ei ollut älypuhelimia, eikä kokoonnuttu Zoomin välityksellä. Tietokonemaailma on muuttunut hirveästi näiden vuosien aikana, jolloin olemme olleet Enterissä.

Ritva ja Timo:

2000-luvun puolivälissä enteriläiset alkoivat opastaa kirjastoissa. Timo otti yhteyttä tuntemaansa Helsingin kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtsoniin, joka pani toimeksi ja järjesti enteriläisille mahdollisuuden  tulla opastamaan kirjastoihin. Aloitimme opastuksen Lasipalatsissa noin vuonna 2006. Lasipalatsi oli Enterille keskeinen paikka silloin, kun meillä ei ollut varsinaista toimistoa. Siellä vietettiin myös pikkujouluja ja pidettiin hallituksen kokouksia.

Vuosikokouksia pidettiin Kalliolan auditoriossa. Opastus alkoi Kalliolan toisen kerroksen tietokoneluokassa ja on jatkunut tähän päivään asti, nykyään katutason Naapuruustilassa. Alkuun oltiin kalliolaisia opastajia, nyt enteriläisiä.

Timo on valittu Enterin vuosikokousten puheenjohtajaksi 2000-luvun alusta tähän päivään asti.

Timo kokouksen pj
Timo johtaa puhetta syyskokouksessa 2013

Vuonna 2004 olimme mukana  TV1:n opetusohjelmien sarjassa, jossa esitettiin ikäihmisiä käytännön tilanteissa tietokoneiden ja kännyköiden kanssa. Sarjaa kuvattiin Senioritalo Sandelsissa. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa vuonna 2006 esittelimme kolmen tietoturvaohjelman asentamista ja testasimme niiden käytettävyyttä. Toimittaja Lauri Miettinen tuli kotiimme kuvaamaan.

Ritva ja Timo Kuningaskuluttajassa
Ritva ja Timo Kuningaskuluttajassa 2006
Kuvakaappaus Ylen sivulta

Mitä Enter on merkinnyt meille?

Enter on merkinnyt meille sosiaalisia suhteita ja tunnetta, että tehdään tärkeää työtä.
Yhteiset koulutukset, retket ja tapaamiset tuovat elämään sisältöä. Enterissä olemme harrastaneet myös kulttuuria kuten teatterissa ja musikaaleissa käyntejä sekä kiinnostaviin kohteisiin tutustumista mm.  Tampereella, Lahdessa, Tallinnassa ja Tartossa.

Tällä hetkellä meillä on Kalliolassa tiivis opastajaryhmä. Kun sama porukka on toiminut siellä pitkään, olemme tavanneet vapaa-ajallakin ja jakaneet kuulumisia yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Mukana ovat meidän lisäksemme Matti Pihkala, Kirsti Malm, Riitta Järvinen ja Kari Ruija. Tiistaisin käymme Kalliolassa, ja joka toinen torstai Sandelsissa Matti Pihkalan ja Heikki Rautavan kanssa. Lisäksi osallistumme Kampissa Lea Grönlundin vetämään "älypiiriin", jotta pysyisimme ajantasalla uusista tietotekniikka-alan asioista.

Ritvaa ja Timoa haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Enter 25 -logo
Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa

tiistai 22. helmikuuta 2022

Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 4

Matkan varrelta kuvituskuva

Vuonna 1997 perustettu “Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry” ja sen tietotekniikasta kiinnostuneet edelläkävijät olivat aloittaneet toimintansa niukoin resurssein. Toiminta oli ensimmäisen 15 vuoden aikana pikkuhiljaa laajentunut, mutta jäsenmäärä pysyi sitkeästi parin sadan paikkeilla.  Kun rahoitus oli lähes pelkästään jäsenmaksujen varassa, olivat yhdistyksen vuosittaiset käyttövarat 3000 – 5000 euron luokkaa. Raha kului suurelta osin toimistohuoneen vuokraan ja muihin juokseviin menoihin.

Isompiin saappaisiin

Muutos tapahtui vuonna 2012.  Enter oli anonut useana vuonna avustusta silloiselta Raha-automaattiyhdistykseltä RAY:ltä, mutta tuloksetta. Vuoden 2011 lopulla tapahtuneessa jaossa yhdistykselle kuitenkin myönnettiin
50 000 euron määräraha. Päätökseen sisältyi lisäksi mahdollisuus saada määrärahaa kolmen vuoden ajan eli vuoteen 2014 asti, kunhan vuosittaiset perustelut ja näyttö siihen oikeuttaisivat.

Anomus oli tehty edellisvuosien tapaan ilman suurempia odotuksia.  RAY:n myönteinen tukipäätös tuli silloiselle hallitukselle lähes yllätyksenä.  Asiaa ei oltu osattu valmistella vuoden 2012 toiminnan suunnittelussa, ja hallitus oli näin uuden edessä.

Mihin suuntaan

Enterin hallituksessa oli toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mihin sen toimintaa tulisi suunnata. Pitäisikö yhdistyksen ensisijaisesti olla mukana julkisissa ja muissa vastaavissa  hankkeissa vaikuttamassa tietoyhteiskuntaohjelmien sisältöön ja painotuksiin ikäihmisten edustajana?  Hallituksen puheenjohtajasta olisi sen mukaan tullut yhdistyksen palkattu toimihenkilö ja hänen panoksensa toiminnan johtamisessa olisi korostunut. Opastus- sekä tietoiskutoimintaa olisi pyöritetty puhtaasti vapaaehtoisvoimin.

Osa hallituksesta taas näki, että yhdistyksen tulisi keskittyä senioreiden tietoteknisten taitojen kehittämiseen opastus- ja tietoiskutoimilla. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävät jätettäisiin pääsääntöisesti muille yhdistyksille, joilla oli julkishallinnollisia kytköksiä.

Tammikuussa  2012 hallitus keskusteli asiasta vilkkaasti ja päätyi lopulta kutsumaan koolle ylimääräisen jäsenkokouksen.  Äänestysten jälkeen yhdistykselle valittiin uusi hallitus, jonka jäseniksi tulivat henkilöt, jotka näkivät opastus- ja tietoiskupainotuksen oikeaksi yhdistyksen toiminnan kehittämistavaksi.

Raimo Anttila
Hallitusta  johtamaan valittiin Raimo Anttila

Millä keinoin

Miten Enterin perustoimintaa eli tietokoneiden ja kännyköiden käytön opastustoimintaa pitäisi kehittää?  Tätä varten toteutettiin vuoden 2012 aikana Opasta-suunnitteluprojekti, jonka vetäjäksi palkattiin määräaikainen koordinaattori.

Projektin aikana järjestetyissä työpajoissa kartoitettiin tarpeita ja keinoja

  • uusien opastajien hankinnasta ja perehdytyksestä
  • opastajien osaamisen ajan tasalla pitämisestä ja kehittämisestä
  • senioreille suunnattavan koulutuksen tarpeesta ja sisällöstä
  • opastuksen ja koulutuksen kohteista ja muodoista tulevaisuudessa
  • hyvistä motivointi- ja palkitsemiskeinoista vapaaehtoistyössä
kollaasi oppimiskahvilakuvista
Lopputuloksena syntyi näkemys yhdistyksen toiminnan kohteista ja ohjaamisesta.

Projekti valmistui vuoden 2012 loppupuolella. Tehtiin päätös hakea yhdistykselle toiminnan koordinaattoria. Lukuisten hakemusten läpikäynnin pohjalta valittiin puolen tusinaa hakijaa haastattelukierrokselle. Lopputuloksena oli päätös palkata Juulia Andersson, joka aloitti työt maaliskuussa 2013.

Juhlaa työn lomassa

Näiden käänteiden ja kehitystyön aikana oli aihetta myös juhlaan, olihan ENTER ry:n perustamisesta kulunut 15 vuotta! Ravintola Kaisaniemessä maaliskuussa 2013 järjestetyllä juhlalounaalla oli mahdollisuus tavata jäseniä ja kiittää edelläkävijöitä ja yhteistyökumppaneita vuosien aikana tehdystä arvokkaasta työstä. Juhlatunnelmia voi fiilistellä Ikinörtti-blogin jutussa Juhlien jälkeen.

Oikea strategia?

Palkatun työntekijän rinnalla on alusta alkaen toiminut hallitus sekä vapaaehtoisista koostuvat toimintaryhmät Koulutus, Opastus, Viestintä ja Jäsentoiminta. Näiden saumaton yhteistyö oli ja on edelleen hyvä perusta yhdistyksen toiminnan laajenemiselle. Niillä on myös iso merkitys yhteisöllisyyden luomisessa. Jäsenet voivat aktiivisesti ja monipuolisesti toimia Enterissä opastajina, tietoiskujen pitäjinä sekä tilaisuuksiin osallistujina.

Jälkikäteen on helppoa todeta, että valittu opastukseen painottuva toimintalinja oli oikea. STEA-avustuksien tukemana Enter on voinut palkata henkilöstöä opastustoiminnan organisointiin. Jäsenmäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut yli tuhanteen.  Käytännön opastustyön ohella Enteristä on myös kasvanut yhteiskunnallinen toimija, jonka panosta arvostetaan monissa 2020-luvun digihankkeissa.   

Kirjoittajat:
Raimo Anttila, hallituksen puheenjohtaja 2012-2015
Kati Roiha, hallituksen varapj 2012-2013
Juulia Andersson, toiminnanjohtaja

Enter25-logo
Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan