maanantai 18. lokakuuta 2021

Kirjanmerkin luominen eri selaimille

Turvalliseen verkkoasiointiin kuuluu, ettei verkkopankkiin tai viranomaispalveluihin kirjauduta hakukonetuloksien tai sähköpostiin tai tekstiviestillä tulleiden linkkien kautta, vaan palvelun osoite kirjoitetaan suoraan osoiteriville. Jotta pääset jatkossa helpommin kyseiselle sivulle, kerromme, miten turvallisen sivun voi tallentaa eri selaimilla kirjanmerkkeihin tai suosikkeihin.

Kirjoita käyttämäsi selaimen (Chrome, Firefox, Edge tai Safari) osoiteriville haluamasi palvelun, esimerkiksi pankkisi verkko-osoite muodossa nordea.fi. Sivulle saapuessasi osoite muuntuu muotoon https://www.nordea.fi/ ja osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti pankille eikä niitä voi siepata. Voit napauttaa lukon kuvaa, jolloin avautuu sivuston varmenne: 

Alla olevat kuvat kirjanmerkin tallentamisen eri vaiheista ovat Googlen Chrome -selaimesta, mutta Mozilla Firefox ja Microsoftin Edge -selaimissa on vastaavat vaiheet hiukan eri sanoin. Ohje Safari-selaimelle löytyy hieman alempaa.

Ohje selaimille Chrome, Firefox ja Edge


  1. Napauta osoiterivin oikeassa päässä Suosikki-painiketta (tähti)  ja sitten riviä Lisää kirjanmerkki.
  2. Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.




  3. Napauta Valmis
  4. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta kansiosta, johon olen ne tallentanut.

  5. Avaa verkkopankki kirjanmerkistä, kun haluat hoitaa pankkiasioita.
  6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
    Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä. 
  7. Napauta lukon kuvaa varmistaaksesi, että varmenne on voimassa.

Ohje Safari-selaimelle (Mac-tietokoneet)

  1. Kirjoita selaimen osoiteriville haluamasi palvelun verkko-osoite.
  2. Valitse Safari-selaimen yläriviltä Kirjanmerkit > Lisää kirjanmerkki.
  3. Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi tai suosikiksi. Suosikit näkyvät suoraan osoiterivin alapuolella ja kun avaat uuden välilehden.

    Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se halutessasi itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.
  4. Paina Lisää.
  5. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta ja aloitussivulta. 

  6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
    Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä.
    Voit myös klikata lukon kuvaa ja varmistua, että varmenne on voimassa.

  7. Nyt voit kirjautua turvallisesti. 
Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

Turvallisesti digipalveluihin

Olemme tottuneet hakemaan tietoa hakukone Googlesta, koska sieltähän kaikki tieto löytyy. Nyt kuitenkin kielletään: Älä siirry pankkipalveluihin ja muille viranomaisten sivuille googlettamalla! Omaksu turvallinen tapa asioida netissä.

Alla oleva kuvaa Chrome -selaimen näkymää tietokoneessa, mutta ohjeet soveltuvat muihinkin selaimiin ja mobiililaitteille. Selain on tietokoneohjelma, jolla vieraillaan verkkosivuilla ja katsellaan niiden sisältöä. Googlen Chrome on tunnetuin, muita selaimia ovat muun muassa Microsoftin Edge,  Mozilla Firefox  ja Applen Safari.

Hakukoneen avulla haetaan verkosta tietoa. Google on hakukoneista tunnetuin ja laajimmin käytössä. Suosittuja ovat myös Yahoo ja Microsoftin Bing. Älä kirjaudu verkkopankkiin tai tunnistautumista edellyttäviin palveluihin minkään hakukoneen tai linkkien kautta! Hakukoneesta voi haksahtaa oikealta vaikuttavalle huijaussivustolle.

Selaimen osoitekenttä on yleensä laitteesi selaimen yläosassa. Kirjoita siihen palvelun suora, aito osoite. Jokaisella internetsivulla on oma osoitteensa, joten on syytä olla tarkkana, mihin osoitteeseen menee. Kirjoita pankin tai palvelun osoite itse internetselaimen osoiteriville kokonaisuudessaan. Selain lisää automaattisesti alkuosan https://www. Verkko-osoitteita ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta on hyvä tiedostaa, että Suomen kansallinen verkkotunnuspääte on .fi. Sitä käytetään sekä viranomaispalveluissa että niihin rinnastettavissa pankki- ja vakuutuspalveluissa. Toki fi-päätteen saavat hakemuksesta  käyttöönsä  muutkin sivustot, esimerkkinä entersenior.fi.

Miten varmistut turvallisesta osoitteesta

Lue ensin alla olevat ohjeet ja kun olet varmistunut, että osoite vie turvallisesti aitoon palveluun, lisää osoite kirjanmerkiksi ja käytä jatkossa sitä.

    Esimerkkejä: 

    • Kirjoita osoitekenttään vero.fi ja se muuttuu muotoon
      https://vero.fi/henkiloasiakkaat
      tai tarjoaa osoitetta https://vero.fi/omavero

    Kummastakin osoitteesta pääsee samaan päämäärään, kirjautumaan omaveroon.

    Sivulle saapuessasi osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti palveluun eikä niitä voi siepata.  Napauta lukkoa, jolloin avautuu sivuston varmenne. Varmenne on digitaalinen tunniste, jolla sen kohde voidaan tunnistaa. Tarkista varmenne ja lisää sitten haluamasi sivu kirjanmerkiksi.

    • Kun kirjoitat osoiteriville kela.fi ja painat enteriä, muuntuu osoite muotoon
      https://www.kela.fi/
    • Osoitekentässä tarjotaan myös osoitetta https://www.kela.fi/omakela 
      OmaKela on Kelan asiointipalvelu henkilöasiakkaille - tämä tieto löytyi Googlen hakukoneen kautta. Osoite https://www.kela.fi/omakela on luotettava ja suositeltava väylä omiin kela-palveluihisi. Siirry sivulle ja tarkista sen varmenne. Lisää osoite kirjanmerkiksi.
    • Kun alat kirjoittaa osoiteriville kanta.fi tai omakanta.fi, osoite muuntuu muotoon https://www.kanta.fi/omakanta
      Tämän sivun lopussa on linkki ohjeeseen “Miten asioin turvallisesti Omakannassa?” Tutustu siihen ja toimi sen mukaan.
    • Kun alat kirjoittaa osoiteriville melko uuden palvelun tunnusta maisa, selain tarjoaa maisa.fi kirjautumissivua ja kun sitä napauttaa, pääseee sivulle https://maisa.fi/maisa/Authentication/Login?
      Maisa on käytössä Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Vantaan sekä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan palveluissa. Jos käytät Maisaa, lisää osoite kirjanmerkiksi.

    Osoitteessa ei ole ääkkösiä

    Osoitteessa ei ole kirjaimia ä,ö ja å, vaan ä=a ja ö=o

    • Kun kirjoittaa osoiteriville LähiTapiola tai lähitapiola, avautuu lista kyseisen vakuutusyhtiön palvelusivuista, mutta vasta alimpana tarjotaan osoitetta, eikä se ole lähitapiola, vaan https://www.lahitapiola.fi/
    • Vastaavasti Oma Säästöpankki ei ole omasäästöpankki vaan https://www.omasp.fi/fi  
    • https://www.nordea.fi/  Jos Nordea on pankkisi, lisää osoite kirjanmerkiksi.
    • https://www.aktia.fi
    • https://danskebank.fi
    • https://www.s-pankki.fi/
      S-Pankin sivustolla on hyvät ohjeet kirjautumisesta verkkopankkiin. Linkki siihen on sivun lopussa.

    Vaikka edellä suorastaan kiellettiin käyttämästä hakukonetta kirjautumiseen, saatat silti joutua hakemaan hakukoneesta palvelun nimeä, osoitetta tai tietoa palvelusta. Kiinnitä tällöin huomiota osoitteen kirjoitusasuun. Huijaussivustot tarjoavat näennäisesti oikeaa osoitetta. Esimerkiksi op saatetaan kirjoittaa niin, että kirjain o on korvattu numerolla 0. Siksi on tärkeää että kirjoitat osoitteen itse oikein ja ilman välilyöntejä selaimen osoiteriville.

    • https://www.op.fi/

    Muuta osoitteiden kirjoitusasusta
    • https://www.helmet.fi/fi-FI
      Kun Helmet-kirjaston osoitteessa on /fi-FI lopussa, kyse on suomenkielisestä sivustosta. Jos vaihdat kieleksi ruotsin, muuttuu  osoite muotoon https://www.helmet.fi/sv-FI  

    Kertauksena

    Kun puhutaan suojatusta yhteydestä johonkin verkkosivuun, tulee sivulle mentäessä osoiteriville yleensä ensimmäiseksi lukko ja https://-osio ennen osoitetta. Näin tapahtuu esimerkiksi verkkopankkiin tai vakuutuspalveluihin kirjauduttaessa. Turvallisin keino kirjautua tietokoneella verkkopankkiin tai tunnistautumista vaativiin palveluihin on käyttää kirjanmerkkeihin  tallennettua aitoa sivustoa.

    Sivuston varmenteen voimassaolon voi tarkistaa ennen suosikiksi lisäämistä napauttamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Varmenteen tarkistamisesta tulee helposti rutiinia ja se on suositeltava tapa. 

    Käytä kännykällä ja tabletilla turvallisia mobiilisovelluksia

    Asioimiseen tabletilla ja kännykällä pätevät samat ohjeet: älä siirry palveluihin  googlehaun tai minkään hakukoneen kautta. Turvallisin keino asioida verkkopankissa kännykällä ja tabletilla on käyttää pankin mobiilisovellusta. Lataa sovellus ilmaiseksi oman laitteesi sovelluskaupasta joko Google Play Kauppa tai App Store.

    Kun viranomaispalvelulla ei mobiilisovellusta, käytetään asioimiseen selainta. Tarkista myös mobiililaitteessa sivuston varmenne naputtamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Lisää sitten osoite mobiilikirjanmerkkeihin tai kuvakkeeksi aloitusnäyttöön. 


    Lue myös:

    Miten asioin turvallisesti Omakannassa? 
    Op-pankin ohje
    Huijaussivustot 
    S-Pankin ohje
    Näin kirjaudut verkkopankkiin 
    Yle Digitreenit Sanasto 
    Mitä ovat selain, käyttis ja wifi? Laaja digisanasto selittää sanat selvällä suomella

    Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

    Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa
    Kirjanmerkin luominen eri selaimille


    Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa

    piirros ketjusta jonka ihminen rikkoo

    Hurahtaminen ja innostuminen äkisti ovat luonnollista toimintaa.
    Härskit hämärähemmot voivat näiden toimintojen kautta käyttää hyväksi SINUN rahojasi. Valmistaudu ja estä se!

    Kun asioit netissä:

    • Tarkasta osoiterivin teksti siirtyessäsi verkkopankkiin
      • lue osoiterivin teksti ääneen - tunnisteessa on oltava pankin nimi, jonka perässä .fi ilman lisäyksiä.
      • Suomalaisilla pankeilla on AINA Suomen kansallinen verkkotunnuspääte .fi - EI .com tai muuta päätettä.

    • Älä avaa sähköpostiin tulleita linkkejä, joissa kehoitetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.
    • Älä avaa tekstiviestillä tulleita linkkejä, joissa kehotetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.

    • Kuitenkin: Saatujen linkkien avaaminen on perusteltua, jos voit varmistua viestin lähettäjästä.
    • Kannattaa myös suhtautua suurella varauksella sähköpostiviestissä tai sen liitteenä tulleeseen kehotukseen ladata linkistä jokin ohjelma tai päivitys.

    • Älä salli Youtuben mainoksena ehdotettuja Windows:n ohjainpäivityksiä tai ohjelma-asennuksia.
    • Pidä ITSE kaikkien ohjelmien päivitykset ajan tasalla
      • puhelimen / tabletin sovellukset
      • puhelimen / tabletin käyttöjärjestelmä
      • läppärin ja pöytätietokoneen käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmat (Firefox, Chrome, kirjanpito, jne)
      • päivitykset on tietoturvan kannalta tärkeää pitää ajan tasalla, vaikka tämä tarkoittaisikin uudistuneen ohjelman uudelleenopettelua
    • Puhelimessa pitää aina olla salasana eli näytön lukituskoodi - samoin tabletissa
      • suosituksena muistamisen helpottamiseksi avaamiseen sama numerosarja kuin SIM-kortin PIN
      • avaamisen PIN-koodin voi korvata kuvio tai koodi tai sormenjälki tai kasvojen tunnistus

    Salasanat

    • Suunnittele salasanat: muistettavia, kirjoitettavia, pitkiä taivutettuja suomenkielisiä sanoja, joiden väleissä numeroita ja erikoismerkkejä.
    • Huomioi nämä 3 luokkaa: kriittiset (salasanojen holvin pääsalasana, pankki, pääsähköposti palautuksiin), tärkeät ja toisarvoiset.
    • Käytä kaikkien salasanojen taltiointiin 1 tai 2 “sinikantista vihkoa" tai salasanojen tallennussovellusta LastPass, KeyPass jne.
    • Pidä salasanasi vain omana tietonasi. Toimintakykysi heikkenemisen varalta on syytä kertoa luotettavalle henkilölle, mistä salasanojen varasto löytyy ja miten siihen pääsee hätätapauksessa käsiksi. 
    Ilkka Veuro
    Enterin vertaisopastaja

    Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin: 

    tiistai 12. lokakuuta 2021

    Enterin ohjeet laitteen ja liittymän ostotilanteeseen

    Kuinka monet farkut oikeastaan tarvitset? Minkä yläosan tai kenkien kanssa omistamasi farkut yhdistelet? Mitkä ovat farkkujen pesuohjeet? Missä tilanteissa farkkuja käytät, ovatko ne hienot vai sopivatko vain arkikäyttöön? Kun ostat uudet, pitäydytkö samassa merkissä vai vaihdatko merkkiä?

    SIM-kortti ja kaksi puhelinta
    Nämä ovat kysymyksiä, joita joudumme miettimään vaatekaupoilla. Monille uusien tietoteknisten laitteiden ja liittymien ostaminen on haastavaa, joten kehotamme Enterissä miettimään näitä samansuuntaisia asioita jo ennen kaupassa asiointia. Pääasia on kartoittaa käyttötarve ja siihen soveltuvat laitteet ja liittymät.

    Uuden laitteen ostotilanteessa:
    • Mikä olisi uuden laitteen käyttötarve? Mitä laitteella tekisit?
    • Mitä laitteita jo omistat? Tee lista, jossa on mukana myös oheislaitteet, koska on tärkeää miettiä ostotilanteessa myös sitä, miten laitteet kytketään toisiinsa.
    • Mitä laitteita olet ennen omistanut? Haluatko pitäytyä samassa merkissä ja käyttöjärjestelmässä?
    • Ostotilanteessa uskalla kyseenalaistaa ja kysyä itseäsi mietityttävät seikat. Varmista myös se, mistä asioista loppulasku koostuu.
    • Tutustu laitteiden palautusoikeuteen. Usein kivijalkakaupasta ostaessa palautusoikeutta ei ole. Netistä ja puhelinmyynnistä ostettaessa palautusoikeus on vähintään 14vrk, mikäli tuote on myyntikelpoinen. Palautusoikeuden tarkat määritelmät ovat kauppakohtaiset eli tarkistathan ne. 
    Uuden liittymän ostotilanteessa:
    • Tutustu etukäteen omaan operaattorilaskuusi: tiedätkö kaikkien nykyisten liittymien käyttötarkoituksen ja mihin laitteeseen ne kytkeytyvät?
    • Mitä varten tarvitset uutta liittymää? Missä kaikkialla laitteita käytät kodin lisäksi? Onko taloudessa useampia henkilöitä, jotka käyttävät nettiliittymiä?
    • Onko sinulla erikseen kodissa kiinteä laajakaista/ valokuitu, jota maksat esimerkiksi vastikkeessa? Jos on, et välttämättä tarvitse jokaiseen laitteeseen omaa nettiliittymää vaan voit käyttää kodissasi olevaa nettiä langattomasti. Mikäli tarvitset laitteita paljon kodin ulkopuolella, esim. mökillä niin tämä vaikuttaa liittymätarpeisiin.
    • Ostotilanteessä pyydä myyjää vielä selvittämään kanssasi nykyiset liittymäsi, eli mitä liittymää käytät missäkin laitteessa.
    • Peruskäyttäjälle riittää älykännykään 4G-liittymä ja 10M, jos yhteyttä ei jaeta useampaan laitteeseen.

    Ennen kaikkia ostotilanteita:

    läppäri, tabletti ja puhelin
    Seuraa Twitter-keskustelua #TarinoitaYlimyynnistä
    (pääset katsomaan, vaikkei sinulla olisi Twitter-tiliä)

    tiistai 21. syyskuuta 2021

    Enteriläinen esillä: Ritva Korte

    ENTERILÄINEN ESILLÄ  Ritva Korte

    Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Itä-Helsingissä, Tammisalossa. Nykyisin asun Laajasalon Jollaksessa lähellä lapsuuteni maisemia.


    Ensimmäinen työpaikkani oli Tullihallituksen Tilastotoimistossa, jossa toimin opiskeluaikana reikäkorttilävistäjänä. Se oli ensikosketukseni tietotekniikkaan. Meillä oli jännittävän näköinen, huoneen täyttävä lajittelulaitteisto, jossa korttien lajittelua ohjattiin yhdistelemällä piuhoja kytkentäpaneelissa.  Mielenkiintoni automaattiseen tietojenkäsittelyyn oli herätetty!

    Ohjelmoinnin aloitin Basicilla, vaikka vääräleuat sanoivat basicin pilaavan aivot. Cobol-ohjelmointikielikin tuli sitten myöhemmin tutuksi. Vuonna 1974 minut rekrytoitiin Hankkijalle systeemisuunnitteluharjoittelijaksi. Työskentelin Hankkijalla kymmenen vuotta systeemisuunnittelijana ja pidin vaihtelevasta työstäni kovasti.

    Hankkijan jälkeen olen työskennellyt kansainvälisissä firmoissa tietohallinnon johtotehtävissä mm. tupakka- ja juomateollisuudessa. Kun mieheni jäi eläkkeelle viisi vuotta ennen minua, kärvistelin aikani, mutta ottamani eläkevakuutuksen turvin saatoin jäädä eläkkeelle hiukan etuajassa.

    Matkustelimme paljon jo työaikana, muutaman viikon joka vuosi maaliskuussa, mutta kun olin jäänyt eläkkeelle, toteutimme nuoruuden haaveeni, Uuden-Seelannin matkan. Englannin opettajani oli Uudesta-Seelannista ja kertoi kiehtovia tarinoita kotimaastaan, joita koululaisena kuuntelin silmät säihkyen. Kun matka vihdoin toteutui, se ylitti kaikki odotukseni, se oli yksi elämäni parhaita reissuja. Matkalla valokuvasin pienellä digikameralla monta tuhatta kuvaa ja harmittelin, ettei valokuvista saa irti sitä, mitä itse koin matkalla.

    Päätin hankkia kunnon kameran ja menin kursseille opettelemaan valokuvausta. Sen jälkeen matkoillani olen roudannut mukanani melkoista kuvausarsenaalia, ja lentoyhtiöiden kanssa on ollut vaikeuksia saada ne kaikki menemään läpi käsimatkatavaroissa. Valokuvauksesta on tullut itselleni tärkein harrastus. Kuljen aina kamera mukanani, jos ei muuta niin ainakin kännykän kamera. Joskus tuntuu, että näen elämän linssin läpi.

    Toimin aktiivisesti Laajasaon Valokuvaajat ry:ssä ja Helsingin Kameraseurassa. Julkaisen myös jonkin verran kuvia sosiaalisen median kanavissa kuten Instagramissa (@ritvakorte) ja Facebookissa. Minulla on myös oma kuvagalleria Kuvat.fi -palvelussa (ritvakorte.kuvat.fi). Teen valokuvakirjoja, niitä on pari hyllymetriä, joka matkasta oma kirjansa sekä vuosikirjat, jotka kuvateksteineen ovat kuin päiväkirjoja. Kun mietitään, milloin jokin asia tapahtui, niin katsotaan vuosikirjasta. Nyt korona-aikaan, kun ei pääse matkustamaan, mieheni usein istuu työhuoneessa ja lukee valokuvakirjoja; se on kiva tapa elää matkat uudestaan.

    Harrastan myös valokuvanäyttelytoimintaa. Laajasalon Valokuvaajat järjestää 5–6 yhteisnäyttelyä vuodessa. Korona-aikanakin, kun näyttelytilat ovat olleet suljettuina,  olemme järjestäneet näyttelyitä Itä-Helsingin senioritaloissa vain asukkaiden iloksi. Laajasalon Valokuvaajien vuosinäyttely pidetään tänä vuonna marraskuussa Kaapelitehtaan Galleria Westissa.

    Vuoden 2017 jälkeen olen osallistunut moniin kansainvälisiin ja kotimaisiin valokuvakilpailuihin, ja saanut kaksi arvonimeä: vuonna 2020 Artiste-arvonimen The International Federation of Photographic Art -yhdistykseltä ja tänä vuonna Mestari-arvonimen Suomen Kameraseurojen liitolta.

    Toisena harrastuksena minulla on pienen puutarhamme hoito. Puutarha on viime vuosina päässyt ryöpsähtämään viidakoksi ja kaipaa kovasti uudistamista. En vaan millään raaskisi luopua yhdestäkään istuttamastani kasvista. Puutarhassa on myös paljon valokuvattavaa mm. hyönteisiä, lintuja, oravia, hiiriä, perhosia ja tietenkin kasveja. On ollut todella mukavaa, kun nyt korona-aikaan olen voinut kykkiä omassa pihassa kameran kanssa ja kokeilla erilaisia luoviakin tekniikoita. Kun mies kalastaa ja minä hoitelen puutarhaa, niin meillä molemmilla on omaa mieluista tekemistä ja saamme ihan itse tuotettua ruokaakin pöytään.

    Erityisesti talviaikaan olen tehnyt sukututkimusta, joka on kuin salapoliisityötä. On jännittävää ja palkitsevaa, kun omasta suvusta löytyy mielenkiintoisia tarinoita. Harmittaa, että en ymmärtänyt aloittaa aiemmin, jotta olisin voinut haastatella omia isovanhempiani. Olen löytynyt kadoksissa olleita sukulaisia mm. Kanadasta sekä sukulaisia, joista en ole tiennyt mitään. Isoäidin veljen lapsenlapsenlapsetkin ovat ottaneet minuun yhteyttä löydettyään yhteyden sukututkimuksen kautta. Verkkopalveluissa esim. MyHeritagen ja Genin kautta saattaa avautua muiden sukututkijoiden tekemää tutkimusta omastakin suvusta.

    Yksi talviharrastus, joka minulla odottaa toteutumistaan, on vanhojen valokuvien digitointi, ne kun vielä lojuvat joissain laatikoissa. Kun saisi ne vielä dokumentoitua, ettei jälkipolvilla olisi samanlainen tilanne kuin vanhempieni ja isovanhempieni kuvien kanssa: kuvissa on ihmisiä, joista kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat.

    Miten tulin Enteriin? 2010-luvun puolivälissä ystäväni Savonetista Varkaudesta ehdotti minulle, että liittyisin Enteriin, jonka vieraina savonettilaiset olivat juuri käyneet Helsingissä. Hän kertoi, että yhdistys järjestää mukavaa ja antoisaa puuhaa. Hän itse on tykännyt Savonetin toiminnasta.

    Otin yhteyttä Enteriin, kävin Kampin palvelukeskuksessa seuraamassa Lea Grönlundin ryhmän älylaiteopastusta ja suoritin opastajille tarkoitetun kurssin. Opastin älylaitteiden käyttöä muutaman vuoden Kampissa, Laajasalon palvelutalo Rudolfissa ja Roihuvuoren kirjastossa, mutta nyt olen ollut kaksi ja puoli vuotta poissa opastuksista. Ensin pitkän ulkomaanmatkan vuoksi – ja sen jälkeen tulikin korona.

    Nähtäväksi jää, palaanko vielä opastamaan. Se on ollut antoisaa, siinä ystäväni oli oikeassa, opastaminen antaa paitsi opastettavalle myös opastajalle, tulee hyvä mieli molemmille, kun voi kannustaa ja rohkaista oppimaan. Toki omia opastettavia on ollut täällä koko ajan, naapureita ja ystäviä, jotka välillä kutsuvat hätiin.

    Enterissä yhteisö on mukava, ihmiset ovat samanhenkisiä, ei jää yksin ja apua saa aina. Kun tekniikka kehittyy valtavan nopeasti, niin opastaessa pysyy paremmin kärryillä eikä putoa kelkasta. Tietokoneiden käyttöä en ole kovinkaan paljon opastanut, siihen kaipaisin joskus apua itsekin. Voin hyvin samaistua ikäisteni ja itseäni vanhempien tilanteeseen, kun ollaan välillä ihan pihalla.

    Ritva Korte Instagramissa: https://www.instagram.com/ritvakorte/
    Ritva Korten valokuvagalleria: https://ritvakorte.kuvat.fi/


    Ritva Kortea haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

    torstai 2. syyskuuta 2021

    Utopiaa ja dystopiaa - digiopastuksen tuleva vuosikymmen

     “Opastuksen utopia on tilanne, jossa käyttäjät ovat niin tottuneita netin ja siihen liitettyjen laitteiden käyttöön, että Enter on pelkkä ompeluseura, jossa muistellaan vain menneitä "hyviä" aikoja.”

    Eli oikeastaan helppokäyttöisyyden utopia on Enterin opastajille dystopia eli kauhukuva: aika jolloin ei pääsisi enää vertaisopastamaan!  

    HKM:Ompeluseuran kävelyretki Munkkiniemeen; maalaus Forslund Olga, Tekijä 1916
    Ompeluseuran kävelyretki Munkkiniemeen - Olga Forslund 1916 
    Kuva: Mari Valio /Helsingin kaupunginmuseo

    Onneksi Enterissä kuitenkin nähdään, ettei meistä vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen tule tarpeetonta. Opastajat pitävät todennäköisenä, että seniorikäyttäjien perustaidot tulevat hieman parantumaan, koska moni viisikymppinen joutuu työssään käyttämään tietokoneita ja omistaa älypuhelimen.

    Mutta moni ei tarkoita kaikkia! Ja eläkkeelle jäädessä tilanne tulee olemaan samanlainen kuin nytkin: työaikana ongelmat heitetään työpaikan helpdeskille ja yhtäkkiä eläkkeellä pitäisikin ratkaista kaikki ongelmat itse. Käyttöjärjestelmät, sovellusversiot ja tietoturva-asiat muuttuvat säännöllisesti, joten uusien asioiden kanssa tarvitaan tulevaisuudessakin vertaisopastajia ja muuta digitukea.

    “Opastuksen lähitulevaisuudessa varmaankin tulee ymmärtää lisää esineiden internetistä (IoT, Internet of Things), koska se vääjäämättä tulee 5G-verkkojen myötä myös kadulle. Kotona laitteiden tietoturva on yhtä hyvä kuin kotiverkon tietoturva. Oleellisinta on saada ihmiset ymmärtämään tietoturva kokonaisuutena, ei laitekohtaisena erikoisuutena.”

    Kuinka paljon sitten opastuksella hoidetaan 10 vuoden päästä jääkaappien ja pesukoneiden liittämistä kotiverkkoon? Tai miten kännykkäsovelluksella katsotaan jääkaapin sisältö kaupassa ollessa? On jännä nähdä, miten laitteet kehittyvät ja millaista hyödyllistä teknologiaa saamme tulevaisuudessa käyttöömme.

    kuvituksena IoT-keittiö
    Poster vector created by macrovector - www.freepik.com

    Senioreiden digituen tarve on tunnistettu jo pitkään, mutta DVV:n kartoituksen mukaan myös nuoret kaipaavat opastusta digitaitoihin ja helppokäyttöisempiä palveluita (Nuorten digitaidot -kartoitus 2021  pdf-tiedosto avaa uuden ikkunan). Kaikki me digituen kentällä toimivat jaammekin varmasti saman toiveen: että kymmenen vuoden päästä laitteet ja palvelut olisivat helppokäyttöisempiä ja että jokaisella palvelulla olisi hyvä ohjeistus sekä toimiva monikanavainen asiakaspalvelu/ oma digituki. Se helpottaisi myös vertaisopastajien hommia.

    Palataan vielä opastajien dystopiaan eli opastustoiminnan loppumiseen: Maanantaina 30.8. opastajien kauden aloituksessa kysyimme, mitä opastustoiminta heille merkitsee. Vastauksissa korostuivat teemat: harrastus, auttaminen, oppiminen ja yhteisöllisyys. Opastus on siis sekä opastajalle että asiakkaalle myös paljon muuta kuin pelkkä ongelmanratkaisutilanne - se on tärkeää sosiaalista kanssakäymistä, joka kannustaa molemminpuoliseen oppimiseen.

    sanapilvi

    Teksti Juulia Andersson
    Sitaatit ENTER ry:n vertaisopastajat



    keskiviikko 25. elokuuta 2021

    Enteriläinen esillä: Pirkko Yamashita

    Pirkko Yamashita

    Olen helsinkiläinen, mutta viettänyt suuren osan elämästäni ulkomailla. Japanilainen mieheni työskenteli ulkoministeriön palveluksessa, ja hänen kanssaan kiersin maailmaa: Uusi Seelanti, Hong Kong, Tokio, Mumbai, Saksassa olimme pariin otteeseen, sitten Espanjassa ja Irlannissa. Lapset ovat kahden kulttuurin lapsia ja maailmankansalaisia, toinen on YK:n palveluksessa New Yorkissa ja toinen lääkärinä Saksassa.

    Japanissa oli aluksi vaikeaa, törmäsin kielivaikeuksiin ja täysin erilaiseen vuosituhansia vanhaan kulttuuriin, joka tuntui ja näkyi jokapäiväisessä elämässä. Kun menin markettiin, en ollut varma, missä pussissa on suolaa ja missä sokeria. Alkuun ei ollut japaninkielisiä oppikirjoja, joten opin japanin kieltä kalakauppiaalta, vihanneskauppiaalta, viinakauppiaalta ja riisikauppiaalta. Tutkijoille olisi Kiotossa ollut jokin kielikurssi, mutta minulle se ei soveltunut. Myöhemmin opin japania TV:n lastenohjelmista ja kokkausohjelmista. Paikalliset olivat tiedonnälkäisiä; tulin ulkomailta, joten he halusivat tietää, miten olen ja mitä teen.

    Vuonna 1962 ei puhelinlinjoja ollut joka paikassa. Puhelu Suomeen piti tilata muutama päivä etukäteen, ja se kiersi monien keskusten kautta. Maailma on muuttunut paljon, muistan vielä isoäidin luona seinässä olleen käsin veivattavan puhelimen.

    Tytär toi 26 vuotta sitten Irlantiin miehelleni tietokoneen synttärilahjaksi, jotta meidän olisi helppo keskustella keskenämme. Tytär viipyi pari päivää ja yritti opettaa minulle tietokoneen käyttöä, kun mies ei siitä innostunut. Joka kerran, kun koskin koneeseen, pelkäsin, että se räjähtää. Tuli kalliiksi, kun vähän väliä soitin tyttärelle kysyäkseni neuvoja. Pikkuhiljaa opin käyttämään tietokonetta auttavasti niin, että saatoin lähettää sähköpostia ja jutella lasten kanssa.

    Kun parikymmentä vuotta sitten palasimme Suomeen, olin kuin maahanmuuttaja, enhän ollut asunut Suomessa viiteenkymmeneen vuoteen; en tiennyt kuinka maa toimii, kaikki oli muuttunut. Liityin Suomalais-japanilaiseen yhdistykseen, jossa myöhemmin toimin puheenjohtajana. Eräässä yhdistyksen tilaisuudessa yhtäkkiä joku koputti olkapäälleni ja kysyi: "Ootsä Pirkko." En tunnistanut kysyjää. Hän huomasi sen, sanoi olevansa luokkatoverini Maisa Paunu (nyk. Krokfors). "Miten tunnistit", ihmettelin. "Äänestä", Maisa vastasi. Emme olleet tavanneet vuosikymmeniin, mutta ilmeisesti musiikki-ihmisen korva tunnistaa ihmisen äänen. Ihmettelen sitä vieläkin.

    Maisa Krokfors ehdotti, että liittyisin Enteriin, jossa hän toimi aktiivisesti. Olin käyttänyt tietokonetta, mutta en osannut käyttää sitä kunnolla. Olenkin kiitollinen Enterille saamistani neuvoista. Alkuun olin innokkaana mukana ja opin paljon sellaista, mitä tarvitsin, kun hoidin Suomalais-japanilaisen yhdistystä ja sen lehteä. Kokoro ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa.

    Kun luovuin yhdistyksen aktiivisesta toiminnasta tuntui kuin istuisin tyhjän pallon päällä. Niin kauan kuin hoidin yhdistyksen hommia, käytin tietokonetta; nyt minulla on iPad. Näin 83-vuotiaana tuntuu, että kaikki hidastuu ja ennen oppimani unohtuu. Pitäisi alkaa taas käydä Enterin tilaisuuksissa, toiminta on loistavaa ja tietoa on paljon.

    Mitä harrastan? Taijia. Hong Kongissa kiinalainen mies, joka puhui japania, tuli  aamuisin seitsemältä kotiini opettamaan minulle taijia. Muuten olen harrastanut sitä, mitä eri asemamaissa on ollut tarjolla, harrastuksia, joita kansainväliset yhdistykset ovat tarjonneet. Olen myös osallistunut erilaisiin vapaaehtoistoimintoihin.

    Nykyisin harrastan vanhana oloa. Yritän selvitä korona-ajasta, terävöityä ennen kuin täysin lamaannun. Vietän paljon aikaa netissä. Viidenkymmenen vuoden valokuvat pitäisi järjestää, mutta siihen en ole vielä ryhtynyt. Taidan tarvita Enterin apua!

    Enterille kiitos sen arvokkaasta ja hyvästä työstä!

    Pirkko Yamashitaa haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen