torstai 20. tammikuuta 2022

Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 3

Kuvitus

Enterin toiminnan alkuvuosina kännykänkäytön ja tietotekniikan opastukset olivat melko erillään toisistaan. Tässä jutussa keskitytään kännykkäopastuksen muotoutumiseen,  ja tämä on jatkoa Anja Mäkisen Enterin syntyvaiheista kertovalle historiatekstille.

Oma lukunsa Enterin historiikissa on kännykkäluotsien mukaantulo Enteriin. Olin siirtynyt 1999 työskentelemään Soneralle, jossa oli havaittu ikäihmisten vähäinen osuus matkapuhelimen käyttäjistä. Matkapuhelimet olivat vielä tuolloinkin enimmäkseen työkännyköitä, ja puhelut niillä kalliita. Tekstiviestit olivat alkaneet yleistyä jokapäiväisessä käytössä vasta 1990-luvun lopulla.
Tehtyäni Soneralle selvityksen ikäihmisten tietotekniikkaan ja matkapuhelinten käyttöön liittyvistä haasteista, sain vuonna 2000 tehtäväkseni perustaa Soneralle matkapuhelinkoulutuksesta vastaavan yksikön. Sen ensisijainen tehtävä oli kouluttaa ikäihmiset käyttämään matkapuhelinta.

Jälleen kerran kutsuin vapaaehtoisia senioreita opiskelemaan matkapuhelimen käyttöä. Laitoin viestin  vanhus- ja eläkeläisjärjestöille ja yhdistyksille - tottakai myös Enterin jäsenistölle. Avukseni Soneralta sain yhden päätoimisen kouluttajan, Eeva Oksasen, jonka rauhallinen esiintymistapa antoi koulutettaville itseluottamusta ja tuki taitojen kehittymistä. Eeva oli aiemmin työskennellyt Soneran asiakaspalvelussa, ja tunsi monenlaisia matkapuhelinpulmia. Myöhemmin kouluttajana toimi Saija Lehtimäki (nyk. Kosonen), joka myös oli kovin pidetty ja rauhallinen kouluttaja.

Tällä kertaa tavoitteemme oli kouluttaa vertaiskouluttajia, jotka lähtisivät vapaaehtoisina opastamaan senioreita matkapuhelinten käytössä. Tuohon aikaan Suomessa oli pääsääntöisesti käytössä Nokian puhelimet. Hyvin pian kuitenkin havaitsimme, että seniorit käyttivät myös Ericssonin, Sonyn, Panasonicin, Motorolan ym. valmistajien puhelimia. Jotta koulutus voitiin järjestää, kävin eri valmistajien juttusilla ”kerjäämässä” matkapuhelimia senioreiden kouluttamista varten. Kaikki valmistajat lähtivät suhteellisen helposti mukaan, ja saimme kokoon hyvän kokoelman erilaisia matkapuhelimia, joiden käyttöjärjestelmiin jouduimme Eevan kanssa tutustumaan ennen koulutusta.

Koulutusta oli milloin milläkin paikkakunnalla ympäri Suomen, ja se oli osallistujille aina maksutonta. Jos koulutettavalla oli oma matkapuhelin, koulutimme häntä oman puhelimensa käyttöön. Etenkin muita  kuin kännykkäluotseja kouluttaessaan Eeva törmäsi kuitenkin muutamia kertoja tilanteeseen, jossa koulutettava oli tuonut mukanaan television kaukosäätimen matkapuhelimen sijaan!

Kännykkämarttakurssi 2002
Kännykkämarttakurssi 2002, oikealla Eeva Oksanen

Kouluttamisen avuksi oivallus: valikkokaavio

Käyttölogiikka eri valmistajien, kuten esimerkiksi Samsungin ja Applen puhelimissa oli hyvin erilainen. Myös saman valmistajan uudempien mallien valikoissa muuttui yleensä jotakin. Sain kuitenkin idean visualisoida eri puhelinten valikkojärjestelmän. Tein aluksi Nokian valikosta kuvan, ja myöhemmin Eevan kanssa laadimme myös muista puhelimista samankaltaiset kuvat. Nokiassa valikkorakenne oli tuolloin ympyrän mallinen, Ericsonissa T:n muotoinen, Panasonicissa puun muotoinen jne. Näin syntyi koulutusmateriaalia, joita kännykkäluotsit käyttivät useita vuosia opastaessaan senioreita heidän matkapuhelintensa käytössä. Tosin uusista malleista piti aina tehdä myös uusi kuva, koska valikot muuttuivat laitekehityksen myötä. Kuulemma  jotkut kauimmin opastaneista luotseista hyödyntävät vieläkin kaavioita opastaessaan näppäinpuhelinten käyttöä. Itse löysin ainoastaan ensimmäisen Nokian valikosta laatimani dian, josta kuva ohessa. Myöhemmin matkapuhelinten käyttöala laajeni ja valikot muuttuivat ikoneiksi, jolloin valikkotoiminnoista tehdyt kuvat jäivät historiaan.  

Esimerkki valikkokaaviosta
Vaikeimmaksi koulutettavaksi Eeva Oksanen nimesi tekstiviestit. Matkapuhelinten näppäimet olivat pieniä, ja usein seniorit hylkäsivät käytön siksi, että tekstiä ei nähnyt näppäillä, eikä toisaalta myöskään lukea matkapuhelimen näytöltä.

2000-luvun alkupuolella kiersin myös itse kouluttamassa tulevia kännykkäluotseja ympäri Suomen. Kun Eeva koulutti heille erilaisten matkapuhelinten käyttöä, itse kerroin ikäkäsitykseen, ikääntyvien oppimiseen, opettajan rooliin, tietotekniikkaan, oppimisympäristöön ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen liittyviä asioita.

Eeva Oksanen kouluttamassa ikäihmisiä 2000-luvun alussa
Eeva Oksanen kouluttamassa ikäihmisiä 2000-luvun alussa






Enterin kännykkäluotseja
Enterin kännykkäluotseja 2000-luvun alkupuolella,
vasemmalla  Anja Mäkinen

Vuonna 2000 Sonera painatti myös kirjoittamamme operaattoririippumattoman ja selkokielisen matkapuhelinoppaan erityisesti ikääntyneiden käyttöä varten. Senioreiden viestintäpäivää 16.10.2001 varten teimme myös koulutusvideon, jota käytettiin kännykkäluotsien koulutustilaisuuksien tukena. Myöhemmin teimme vielä yhteistyössä silloisen Telian ja Radiolinjan edustajien kanssa Kännykänkäyttäjän ABC-oppaan ja Langattoman viestinnän ajokortin. Näissä hankkeissa TIEKE oli vetäjän roolissa.Tutkintotehtäviä ja vastauksia hioimme Radiolinjan kouluttajan Marika Quilleau´n kanssa joskus vielä aamuyöllä Soneran tiloissa Elimäenkadulla yövartijan käydessä kyselemässä, mitä teimme siihen aikaan Soneran kahviossa.  Hassu yhteensattuma: Enter on nykyisin alivuokralaisena Soneran vanhoissa tiloissa Elimäenkadulla.

Matkapuhelin tutuksi -opas ja sen kuvitusta
Matkapuhelin tutuksi -opas ja sen kuvitusta

Soneralla oli iso rooli 2000-luvun alussa resurssien tarjoajana Enterille. Ihan saumatonta ei yhteistyö kuitenkaan aina ollut. Työskennellessäni Stakesissa senioreilla ei ollut mitään sitä vastaan, että Stakes näkyi myös järjestetyissä tilaisuuksissa, koska Stakes oli valtion organisaatio. Kun siirryin Soneralle, jossa minulla oli huomattavasti paremmat mahdollisuudet tarjota maksutonta koulutusta, välineitä, tiloja ja tietoliikenneyhteyksiä senioreiden opetustilanteisiin, törmäsin usein siihen, että organisaatiotani ei saisi mainita. Ilman Soneran tukea, kännykkä luotsitoiminta olisi todennäköisesti loppunut heti alkuunsa, koska Sonera tarjosi tuolloin tietoliikenneyhteydet, ”kerjäämäni” matkapuhelimet, ja painatti oppaan matkapuhelimen käytöstä senioreiden ja kouluttajien käyttöön maksutta. Myös tämä on oletettavasti jäänyt jo historiaan, ja kaikkialla ymmärretään että yrityksen osallistuminen on aina niin sanottu win-win tilanne, jossa kaikki voittavat.

Anja Mäkinen

Tätä kirjoitusta varten olen muistellut menneitä Eeva Oksasen kanssa. Kiitokset Eevalle asioiden mieleenpalauttamisesta.

Enter25-logo
Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista

Sarjan aloitusosa Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Osa 2  Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa



maanantai 10. tammikuuta 2022

ENTER ry:lle ProICT-palkinto 2021




ATK-instituutti säätiön ProICT-palkinto 2021

ATK-instituutti säätiön vuosittain jakama ProICT-palkinto on tunnustus erityisen ansiokkaasta ICT-aihepiiriin liittyvästä työstä. Toiminnallaan palkinnon saaja on osoittanut eteenpäin katsovaa, kehittävää ja uusia ratkaisuja hakevaa asennetta.

Säätiö on päättänyt vuoden 2021 palkinnon saajaksi ENTER ry:n, joka on toiminnallaan edistänyt monipuolisesti erityisesti ikääntyvien henkilöiden valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä ja on toiminnallaan ehkäissyt digisyrjäytymistä.

ENTER ry toiminnassa keskeistä on henkilökohtainen vertaisopastus tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Yhdistys  järjestää myös laajemmille joukoille tietoiskutilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi yhdistys tuo esiin senioreiden näkökulmaa yhteiskunnassa, työryhmissä ja yhteistyöverkostoissa.

ENTER ry:ssä opastajina toimivat vapaaehtoiset digiopastajat, jotka ovat itsekin senioreita. Henkilökohtainen opastus ja tilaisuudet ovat maksuttomia. Aktiiviset vapaaehtoiset ovat olleet edellytys sille, että yhdistyksen toiminta on ollut vireää pitkään. ENTER ry perustettiin vuoden 1997 lopulla ATK-instituutissa pidetyn kurssin pohjalta, joten vuosi 2022 on yhdistyksen 25-vuotisjuhlavuosi. Tämä palkinto on kiitos kaikille niille vapaaehtoisille, jotka 25 vuoden aikana ovat mahdollistaneet yhdistyksen toiminnan.
 
ATK-instituutti säätiö haluaa osoittaa jakamallaan ProICT-palkinnolla arvostavansa ENTER ry:n toimintaa ja toivoo merkitykselliselle työlle jatkuvuutta. ENTER ry:n tekemä työ on panostus digitalisaation toteutumiseen yhteiskunnassa, toiminta rohkaisee ja vahvistaa henkilöiden tietoteknisiä tietoja ja käyttötaitoja ja siten helpottaa monien jokapäivästä arkea mahdollistaen itsenäisemmän asioiden hallinnan.
 
ProICT-palkinto on suuruudeltaan 5.000€.

maanantai 20. joulukuuta 2021

Porvoosta Lohjalle, Raaseporista Karkkilaan – Enterin toiminnan laajentuminen Uudellamaalla

kuvakollaasi opastuspaikoista 
Enterissä alkoi vuonna 2018 STEA-avusteinen projekti, jonka avulla laajensimme opastustoimintaamme uusiin kuntiin Uudellamaalla. Minut palkattiin maaliskuussa 2018 projektia koordinoimaan ja vuoden 2021 alusta minut vakinaistettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi.

Enter on vuosien 2022-2024 strategiassaan linjannut, että alueelliseen tavoittavuuteen ja tunnettuuteen aiotaan painottaa yhä enenevissä määrin. Ennen uuden strategiakauden alkamista onkin tässä vaiheessa hyvä luoda katsaus siihen, mitä viime vuosien aikana pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla on tehty, ja missä nyt ollaan.

Koordinointi vaatii aikaa ja läsnäoloa

Ennen projektia Enterillä oli ollut jo jonkin aikaa opastusta pääkaupunkiseudun ulkopuolella Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla ja Tuusulassa. Paineita toiminnan laajentumiselle oli ilmassa, kun vuonna 2017 Kirkkonummelta ja Nurmijärveltä otettiin yhteyttä ja toivottiin myös senioreille tietotekniikkaopastusta. Toiminta saatiin käyntiin, mutta resurssit alueellisen toiminnan laajentamiseen ja koordinoimiseen olivat vähäiset ja käyntejä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle pystyttiin toteuttamaan noin 10 vuodessa. Enterin maine oli kiirinyt monille muillekin alueille ja yhteistyötä kanssamme toivottiin. Tähän toiveeseen pystyimme lopulta vastaamaan STEAn lisärahoituksen myötä, jonka turvin pääsimme etenemään uusille alueille ja vahvistamaan tukeamme pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toiminta-alueillamme.

Vuosina 2018-2019 työni oli hyvin liikkuvaa. Kävin rekrytoimassa ja perehdyttämässä uusia opastajia, tapaamassa opastuspaikkojen yhteyshenkilöitä, mainostamassa toimintaa eri tilaisuuksissa ja osallistumassa mm. paikallisten digiverkostojen kokouksiin. Tein parin ensimmäisen vuoden aikana lähes 100 reissua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Matka taittui joko linja-autolla tai junalla, suuntana oli usein esim. Järvenpää, Hyvinkää tai Porvoo.

Uusiin paikkoihin suunnatessa Google Maps oli erittäin tarpeellinen väline, etenkin alkuaikoina. Monta hyvää muistoa on siitä, kun olen eri paikkakunnilla kävellyt ja valokuvia matkan varrelta ottanut. Järvenpäässä esim. törmäsin kerran aamulenkillä olleeseen minipossuun. :) Mieleen on jäänyt myös joulunalusaika vuodelta 2019, jolloin näin saman viikon aikana jouluvalot Karkkilassa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Porvoossa.

Työmatkat vaihtuivat etäyhteyksiin

Maaliskuussa 2020 fyysiset matkat oli kuitenkin jätettävä tauolle ja nykyään liikun paikkakunnalta toiselle pääosin kokouslinkkiä vaihtamalla. Vuosina 2020 ja 2021 olemme Enterissä järjestäneet etäyhteydellä paljon erilaisia opastajatapaamisia, tietoiskuja ym. tilaisuuksia opastustoimintaa tukemaan. Etäyhteyksien avulla ne ovat yhtä saavutettavissa niin muualta Uudeltamaalta kuin pääkaupunkiseudultakin. Tämä on merkittävä parannus entiseen, jolloin tapaamiset ja tietoiskut painottuivat Helsinkiin ja muuhun pääkaupunkiseutuun.

Muutamia paikan päälle suuntautuvia reissuja olen pystynyt syksyllä 2021 tekemään, mutta etäyhteydet ovat jatkossakin keskeisenä apuna laajan toiminta-alueen koordinoinnissa.

Keskeisimmät asiat, joihin on projektin aikana panostettu

  • Aktiivisten vapaaehtoisten ja opastuspaikkojen tukeminen
  • Yhteistyön merkitys uusien opastuspaikkojen perustamisessa
  • Tunnettuuden lisääminen (mm. viestinnän sekä opastettavien puskaradion avulla)
  • Etäyhteydet ja niiden hyödyntäminen toiminnan levittämisessä
  • Ajantasaisiin digiaiheisiin reagoiminen
  • Aktiivinen toiminta paikallisissa digiverkostoissa. Enter on toiminut pian jo 25 vuotta  ja eri digitoimijat arvostavat Enterin kokemusta ja asiantuntemusta.

Miten Enterin toiminnan laajeneminen näkyy tilastoissa?

Enterin toiminta on vuosina 2018-2021 kasvanut pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla seuraavasti:

  • Opastuspaikkakuntien määrä on kasvanut kuudesta kahteentoista. Mukaan ovat uusina paikkakuntina tulleet Karkkila, Lohja, Porvoo, Raasepori, Sipoo ja Vihti.
  • Opastuspaikkojen määrä on tuplaantunut (11:stä 22:een).
  • Opastajien määrä on lähes tuplaantunut (ennen hanketta 21, nykyään 38).
  • Toiminnan laajentuminen näkyy myös opastusmäärien valtavana kasvuna (v. 2017 opastuskertoja 460, vrt. 1338 opastuskertaa vuonna 2020, jolloin lähiopastukset olivat neljä kuukautta kokonaan tauolla).

Kasvua toiminnan eri osa-alueilla on tapahtunut siitä huolimatta, että korona-aikana (2020-2021) lähiopastustoimintamme on ollut välillä pitkiäkin aikoja tauolla. Osin toimintataukoja on helpottanut se, että Enterin etäopastus avattiin kaikille senioreille avoimeksi maaliskuussa 2020 ja etätukea voi pyytää mistä päin Uuttamaata tahansa.

Enterin toiminnan laajentumista emme olisi pystyneet tekemään ilman vapaaehtoistemme aktiivisuutta, opastuspaikkojemme yhteyshenkilöiden apua ja yhteistyökumppaneidemme hyviä vinkkejä. Suuri kiitos siitä, että olette aktiivisesti mukana toiminnassa! Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen eri puolilla Uuttamaata, yhdessä teidän kanssanne.

Päivi Savolainen,
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
ENTER ry

kuvitusta

Enterin lähiopastustoiminnan tilanne pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuoden 2021 lopussa:

Hyvinkää:
Opastustoimintaa Hyvinkään Onnensillassa sekä yhteistyössä Hyvinkään Eläkeläisten kanssa Hyvinkään Järjestötalolla. Lisäksi yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken Hyvinkään digiverkostossa.

Karkkila:
Opastusta Karkkilan kirjastolla, jossa Enter toimii yhdessä kirjaston vapaaehtoisten kanssa.

Kerava:
Opastusta Keravan kirjastolla. Toimimme myös Keravan digiverkostossa.

Kirkkonummi:
Opastusta Veikkolan kirjastossa. Keväällä opastukset alkavat myös Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrissä. Kunnan digiverkosto rakenteilla, Enter pyydetty mukaan.

Järvenpää:
Opastusta Myllytien toimintakeskuksessa ja Järvenpään kirjastolla. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä. Toimimme myös Järvenpään digiverkostossa.

Lohja:
Enter opastaa Lohjan pääkirjastolla ja Saukkolan kirjastolla. Opastusta tehdään Lohjan Digisenioreiden ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) ja Lohjan Sydän ry:n opastajia.

Nurmijärvi:
Opastusta Rajamäessä, Klaukkalassa ja Nurmijärven kirkonkylällä. Opastusta tehdään ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) opastajia, Nurmijärven Opisto koordinoi toimintaa. Mukana myös Nurmijärven digitoimijoiden verkostossa.

Porvoo:
Opastusta Omenamäen palvelukeskuksessa sekä Kevätkummun kirjastolla.

Raasepori:
Opastusta Pohjan kirjastolla. Suunnitelmissa keväällä 2022 aloittaa opastukset myös Tammisaaressa. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä.

Sipoo:
Opastusta Sipoon pääkirjastolla Nikkilässä.

Tuusula:
Opastusta Hyrylässä Tuusulan pääkirjastolla sekä osana Tuusulan Opiston opastustoimintaa Aunelassa, Hyrylässä. Opastusta myös Jokelan ja Kellokosken kirjastoilla. Lisäksi mukana Tuusulan digiverkostossa.

Vihti:
Opastusta Vihdin pääkirjastossa Nummelassa ja Vihdin kirkonkylän kirjastossa.

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 2

Minulta kysyttiin, voisinko muistella Enterin syntyaikoja, ja minähän lupauduin heti. Kirjoittaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin olin ajatellut, sillä onhan noista vaiheista jo Enterin 10-vuotishistoriikissa. Lopulta päädyin muistelemaan tuota aikaa niiden henkilöiden kautta, jotka omalta osaltaan vaikuttivat Enterin syntyyn.

Enter ry on virallisesti perustettu vuoden 1997 loppupuolella. Internet oli kuitenkin jo alkanut levitä hurjaa vauhtia ympäri maailmaa muutamaa vuotta aiemmin. Samanaikaisesti oli ymmärretty, että ikääntyvä väestö oli putoamassa kelkasta. Yhä enemmän palveluita oli alettu tarjota verkkoyhteyksiä hyödyntämällä. Itse työskentelin tuohon aikaan Stakesissa ikääntyneiden palveluihin liittyvissä hankkeissa projektisuunnittelijana.

Stakesissa oli herätty siihen, että ikäihmiset pitäisi pikaisesti saada tasavertaiseen asemaan muun väestön kanssa tietokoneiden ja internetin käytössä ja palveluiden hyödyntämisessä. Tietotekniikkaa hyödyntäviä palveluita suunniteltaessa ei kuitenkaan oltu ajateltu ikääntyneitä ja vammaisia. Jossakin sen aikaisissa dioissanikin luki: ”Design for young and you exclude the old. Design for old, and you include all”. Se oli vahva viesti myös yrityksille ja palveluiden suunnittelijoille.

Teaching older dogs new trigs -kurssin esite ja kurssitodistus
Teaching older dogs new tricks -kurssin esite ja kurssitodistus
Kävimme työtoverini kanssa tutustumassa muun muassa Irlannissa toteutettuihin ikääntyneille suunnattuihin atk-kursseihin, joiden nimenä oli ”Teaching older dogs new tricks”.

Kuva The Chronicle lehdessä 16.3.1996 nimeni on hauskasti kirjoitettu irlantilaisittain Mackinen😉
The Chronicle lehdessä 16.3.1996 nimeni on hauskasti kirjoitettu irlantilaisittain Mackinen

Myös Ruotsissa oli jo alettu järjestää tietokoneenkäyttökursseja senioreille. Stakesissa aloitimme pilottiprojektin, jonka tarkoitus oli perehdyttää ikäihmisiä tietotekniikkaan ja kouluttaa heitä Word, Excel ja PowerPoint -ohjelmien ja sähköpostin käyttöön. Tuolloin suomalaisista ikäihmisistä kotitalousbarometrin mukaan vain pari prosenttia omisti tietokoneen.

aPC SENIORIT -pilottikurssi sytytti halun oppia tietotekniikkaa

Kun ilmoitimme tietokoneen käytön pilottiprojektin alkamisesta vanhusjärjestöjen kautta, oli kiinnostuneiden senioreiden pilottiryhmä pian koossa. Stakesin yhteistyökumppanina toimi silloinen ATK-instituutti. Projekti oli määräaikainen, ja ATK-instituutin kanssa oli sovittu, että koulutus etenee ikäihmisten ehdoilla. Projektin tavoitteena oli kouluttaa senioreille Officen perusohjelmat – Word, PowerPoint ja Excel. Kouluttajaksi saimme ATK-instituutin lopputyötään tekevän opiskelijan, Janne Moilasen. Niinhän siinä sitten kävi, että kun projektin määräaika ATK-instituutin tiloissa päättyi, olivat ikäihmiset ehtineet perehtyä riittävästi vasta Word-ohjelmaan ja sähköpostin käyttöön.

aPC SENIORIT -kurssijuliste
aPC SENIORIT -kurssijuliste

Pilottiryhmäläiset kuitenkin toivoivat, että koko paketti voitaisiin käydä loppuun. Saimme pilotille lisäaikaa Stakesista, ja kouluttajaksemme lupautui Stakesin silloinen atk-päällikkö Kimmo Rousku. Sekä ATK-instituutin, että Stakesin kouluttajat olivat rauhallisia ja taitavia kouluttajia, ja eteneminen tapahtui senioreiden ehdoilla. Pilottikurssin jatko jouduttiin järjestämään Stakesissa kuitenkin iltaisin, koska meillä molemmilla oli Kimmon kanssa myös omat päivätyömme hoidettavana, ja atk-luokka vapautui senioreiden käyttöön vasta kun Stakesin omat päivittäiset koulutukset oli hoidettu. Itse toimin kurssilla tukihenkilönä ja auttelin tietokoneiden kanssa, jos jollakin oli vaikeuksia pysyä mukana, tai tuli muita hankaluuksia edetä muun ryhmän mukana. Kurssilla törmäsin pian omiin ennakkoluuloihini. Vanhin kurssilaisista oli reippaasti yli 80-vuotias palvelutalon asukas, ja oletin että hän tarvitsisi kurssilla eniten apua. Hän oli kuitenkin yksi näppärimmistä kurssilaisista, ja hallitsi asioita, jotka monille ”nuoremmille” senioreille aiheuttivat hankaluuksia.

Ikääntyneiden ATK-kiinnostus kyseenalaistettiin

Rauhallisten kouluttajiemme Jannen ja Kimmon ansiota oli, että kurssien jälkeen seniorit olivat innoissaan. He janosivat lisää tietoa ja osaamista tietotekniikan käytöstä. Tarkoitus oli liittyä HETKYn silloisen puheenjohtajan Jaakko Koskisen ehdotuksesta Helsingin tietotekniikkayhdistykseen (HETKY), mutta karille karahti. HETKYn hallituskokoonpano oli ehtinyt vaihtua, ja siellä oltiin sitä mieltä, että ikääntyneet eivät olisi sopineet yhdistyksen jäseniksi, koska he olisivat hallituksen mielestä lähinnä olleet kiinnostuneita vain alan lehdistä saatavista alennuksista.

Stakesissa työskennellyt tutkimusprofessori Jan Ekberg oli kanssani kokouksessa, jossa hylkäävä päätös HETKY:n jäsenyydestä tehtiin. Siinä eivät Jan Ekbergin kansainvälinen arvostus tai meidän selityksemme auttaneet, ja lähdimme hyvin turhautuneina kokouksesta. Kokouksen jälkeen mietimme mitä seuraavaksi voisimme tehdä. Yhdessä Stakesin ylitarkastajan Annikki Korhosen ja Jan Ekbergin kanssa syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta senioreille.

Ikäihmiset halusivat oman atk-yhdistyksen

Samoihin aikoihin, kun Stakesissa aloitimme pilottikurssit, oli Ikäihmisten yliopistossa koulutussuunnittelijana toiminut Helky Ahokas järjestänyt ikäihmisille kursseja tietotekniikan käytöstä. Heillä oli myös etäkoulutuspisteet Lohjan vanhainkodissa ja seurakunnan tiloissa Hakaniemessä. 

Kuvakaappaus artikkelista Waariko verkkoon, Anja Mäkinen: Dialogi 6/1997, Stakes
Kuvakaappaus artikkelista Waariko verkkoon, Anja Mäkinen: Dialogi 6/1997, Stakes

Otimme yhteyttä Helkyyn ja saimme lisätietoa heidän kursseistaan. Helky laittoi tietoa omien kurssiensa osallistujille kokouksesta, jossa pohdittaisiin yhteisen ”atk-yhdistyksen” perustamista. Myös tässä kokouksessa Kimmo Rouskulla oli rooli kokouksen alustajana ja innoittajana. Kävi tosin niin, että Stakesin koneet kaatuivat ensimmäisen kerran ja Kimmo joutui keskeyttämään luentonsa.

Enterissä on vielä mahdollisesti muutama ”alkuperäisjäsen”, jotka muistanevat yhteiset ponnistelumme vuoden 1996 – 1997 järjestön syntyajoilta. Ihan itsestään selvää ei ollut, miten ikäihmisten tiedonjano tietotekniikasta – silloin puhuttiin atk-taidoista – saataisiin parhaiten tyydytetyksi. Ja jos oma yhdistys perustettaisiin, mikä sen rooli olisi tietotekniikkataitojen kehittämisessä.

Tietokoneet olivat kalliita, ja Stakesissa yritimme haalia kokoon käytettyjä tietokoneita eri organisaatioista. Lahjoitimme koneet sitten vanhainkoteihin ja palvelukeskuksiin, missä ikäihmiset saivat käyttää niitä vapaasti muun muassa lastenlastensa kanssa viestimiseen. Ongelmia tuottivat kuitenkin usein hitaat tietoliikenneyhteydet ja niiden hinta, koska erityisesti kunnallisissa laitoksissa ei oltu varauduttu maksamaan ylimääräistä senioreille tarkoitetuista tietoliikenneyhteyksistä. Datan hinta oli tuolloin määritelty toisin kuin tänä päivänä. Nythän operaattorit tarjoavat datayhteyksiä kohtuuhintaisena kuukausihinnoiteltuina pakettihintoina. Tuolloin puheluiden ja datan hinta määräytyi käytön mukaan, ja lasku nousi helposti useampiin kymmeniin, jopa satoihin markkoihin kuukaudessa. Monet kotona asuvat kurssilaiset käyttivätkin kirjaston koneita, jos oman koneen hankinta ei ollut mahdollinen eläkeläisen kukkarolle. Kaikissa kirjastoissa ei tosin siihen aikaan ollut asiakkaiden käytössä olevia tietokoneita.

1997 perustetun yhdistyksen vetovastuu senioreilla alusta lähtien

Vaikka Enterin taival laitettiin alkuun vuoden 1996 lopulla, yhdistyksen perustamisvuodeksi tuli lopulta 1997:  Varsinainen yhdistyksen perustamisesta päättävä kokous saatiin aikaiseksi syksyllä 1997. Se järjestettiin Munkkiniemen palvelutalossa. 

Enter perustamisasiakirja
ENTER ry:n perustamisasiakirja 9.10.1997
Samoihin aikoihin oli aloitettu myös ikäihmisten koulutukset ainakin Tampereella ja Kuopiossa, missä toimivat nykyään Enteriä vastaavat yhdistykset ATK-Seniorit Mukanetti ry ja Senioreiden ATK-yhdistys Savonetti ry.

Heti alkuun olimme Stakesissa sopineet, että jos yhdistys saadaan perustettua, siitä vastaavat seniorit itse. Heitä ei saisi olla ohjailemassa mikään omia intressejään ajava ulkopuolinen taho. Toki osallistuin itse aktiivisesti Enterin hallituksen kokouksiin lähes 10 vuotta perustamisen jälkeen, mutta lähinnä kyse oli resurssien tarjoamisesta kokoustilojen, välineiden ja koulutuksen muodossa. Enterin päätehtävänähän oli aluksi antaa vertaistukea yhdistyksen jäsenistölle tietotekniikan käytössä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa.

Ympyrä sulkeutuu

Nyt näyttäisi siltä, että ympyrä sulkeutuu. Jäin itse eläkkeelle lokakuun alussa 2021, eli noin kuukausi siitä kun kirjoitan näitä muistelmia Enterin syntyajoista. Viimeinen oma työpäiväni työelämässä osui sattumalta organisaationi, HAUS kehittämiskeskuksen, 50-vuotisjuhlapäivään syyskuun viimeisenä päivänä 2021. HAUSissa olin työskennellyt tuolloin tasan 13 vuotta, mutta toiveeni oli, että erillisiä ”eläkkeellelähtöjuhlia” ei järjestetä. Yhdeksi juhlapuhujaksi HAUSin juhlaan oli kutsuttu sattumalta HAUSin kanssa läheistä yhteistyötä tekevä entinen työtoverini. Hän oli Kimmo Rousku, joka Enterin syntyaikaan työskenteli Stakesin atk-päällikkönä ja on paitsi tietokirjailija ja ahkera bloggaaja, myös Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen turvallisuuden VAHTI-johtoryhmän pääsihteeri ja tietoturvaekspertti.

Kimmon juhlapuhe kietoutui paitsi HAUSin IT-koulutuksen historiaan, myös omaan historiaani hyvin läheisesti, koska olimme jatkaneet yhteistyötä Kimmon kanssa tietotekniikan parissa myös HAUSin aikana. Näin HAUSin juhlasta muodostui myös osa omaa työhistoriaani.

Kiitokset Enterin synnystä onkin syytä jakaa hyvin laajasti niille henkilöille, jotka omalla työpanoksellaan ja koulutustaidoillaan ovat vaikuttaneet siihen, että ikääntyneet ovat ylipäänsä innostuneet tietotekniikasta ja vapaaehtoisneuvonnasta. Näitä henkilöitä ovat muun muassa Janne Moilanen, Kimmo Rousku, Helky Ahokas ja Ikäihmisten yliopiston silloiset IT-kouluttajat sekä Eeva Oksanen ja Saija Kosonen (s. Lehtimäki), joka seurasi Eeva Oksasta senioreiden kouluttajana Soneralla. Alkusysäyksen antoivat kuitenkin Pohjois-Irlannin Faith Gibson ja Jack Fawcett, joiden ansiosta senioreiden atk-kurssit rantautuivat lopulta myös Suomeen.

Omasta puolestani toivotan Enterille pitkää ikää ja menestystä. Maailman muuttuessa meidän kaikkien on opittava koko ajan uusia taitoja, jotta selviämme päivittäisissä asioinneissa, ja pysymme mukana tieto- ja informaatiotekniikan kehittymisessä.

Anja Mäkinen


Kirjoitusta varten olen keskustellut Enterin alkuajoista Helky Ahokkaan kanssa. Helky on vaihtanut koulutussuunnittelijan tehtävät kotitilansa maatilan emännäksi Punkaharjulle.


Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

tiistai 30. marraskuuta 2021

Katsomon järjestäminen Enterin etätietoiskun seuraamiseksi

 
ENTER ry järjestää paljon tietotekniikka-aiheisia tietoiskuja etäyhteydellä Zoom-ohjelman välityksellä. Enterin tietoiskut ovat senioreille suunnattuja, osa niistä on kaikille avoimia ja osa vain jäsenistön katsottavissa. Tietoa tietoiskuista sekä ilmoittautuminen niihin löytyvät Enterin kotisivujen tapahtumakalenterista.

katsomo
Kuva: Nina Ziessler

Enterin Zoomissa pitämiä tietoiskuja on mahdollista näyttää myös fyysisissä katsomoissa eri paikoissa. Osallistujat voivat olla toisilleen entuudestaan vieraita eli katsomo voi sijaita esim. kirjastossa tai palvelukeskuksessa. Tietoiskun katsomotilaisuutta markkinoidaan tällöin kaikille avoimena. Osallistujat voivat olla myös keskenään tuttuja: katsomon voi pitää omassa yhdistyksessä, harrasteryhmässä tai vaikkapa palvelutalon väelle.

Esimerkkejä tilanteista, jolloin katsomosta on iloa:

  • osallistujalla ei ole kotona tarvittavia laitteita tai osaamista etätietoiskuun osallistumiseksi
  • osallistuja haluaa seurata etätietoiskua ja keskustella aiheesta porukalla
  • tietoiskun pitäjä ei pääse paikan päälle

Ohjeet katsomon toteuttamiseksi:

  • Katsomon järjestäjällä (esim. kirjasto) tulee olla tietokone, jolla saa yhteyden Zoomiin ja joka kytketään isompaan näyttöön tai videotykkiin. Ulkoiset kaiuttimet ovat tarpeen. Nettiyhteyden tulee olla hyvä.
  • Enter järjestää etätietoiskunsa Zoomissa, ohjeistusta sen käyttöön löytyy Enterin kotisivuilta. Katsomon järjestäjän on hyvä tehdä Enterin kanssa erillinen tekninen Zoom-testaus hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. (Huom! yhteistyössä mm. pankkien kanssa toteutetut tietoiskut saatetaan järjestää esim. Teamsissa. Käytettävä ohjelma näkyy Enterin tapahtumakalenterissa.)
  • Tilaisuuden markkinointi hoidetaan yhteistyössä. Ilmoitathan siis Enterille, mikäli järjestät kaikille avoimen katsomon. Markkinointimateriaalia saat pyydettäessä Enteriltä.
  • Katsomon järjestäjä huolehtii, että paikan päällä on vastuuhenkilö (host), joka katsoo yhteydet kuntoon ja ohjaa paikan päällä olevan yleisön katsomoon. Enteriltä voi tiedustella mahdollisuutta saada vapaaehtoista hostiksi.
  • Tietoiskupäivänä Enter avaa Zoom-yhteyden ajoissa (noin 30 min ennen), jolloin katsomon järjestäjä pääsee vielä testaamaan, että äänet ja kuvayhteys toimivat.
  • Zoomissa kannattaa valita Speaker view tai vaihtoehtoisesti pienentää kaikkien Zoomissa olevien videokuvat kokonaan. Katsomon järjestäjä, kuten muutkin Zoom-osallistujat, pitää mikrofonin pääosin suljettuna.
  • Vastuuhenkilö on suuressa roolissa tilaisuuden vuorovaikutuksen mahdollistajana. Vaihtoehtoja vuorovaikutuksen toteutumiseen Zoomin ja katsomon välillä:
A) Tilaisuus on yksisuuntainen, eli katsomosta katsotaan Zoom-lähetystä, eikä katsojilla ole vuorovaikutus-/palautekanavaa.

B) Jos katsomon yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä, katsomon host kerää kysymykset ja esittää ne Zoomissa pyytämällä puheenvuoroa tai kirjoittamalla kysymykset chattiin. Host ratkaisee itse, miten kerää kommentit. 
 
C) Jos katsomon host tai esim. Enterin vapaaehtoinen liittyy paikan päällä Zoomiin puhelimellaan, silloin puhelin toimii mikrofonina, jonka kautta kisakatsomosta tulevat kysymykset voi esittää siten, että kysyjän kasvot näkyvät. (Huom! pienessä tilassa on riski, että ääni alkaa kiertää.)

D) Yleisö voi osallistua somessa #-keskusteluun
läppärilä
Kuva: Karri Anttila
  • Katsomon vastuuhenkilö ilmoittaa Enterille tiedon siitä, paljonko väkeä katsomossa on paikalla. Tämän voi tehdä tilaisuuden aikana esim. Zoomin chatissa tai lähettää tiedon sähköpostitse tietoiskun jälkeen.
  • Katsomon voi järjestää myös suorien tietoiskujen ulkopuolella, jolloin väki voi kerääntyä katsomaan jotakin ENTER ry:n tietoiskun tallennetta (huom. osa tallenteista on katsottavissa julkisesti vain kahden viikon ajan). Toivomme, että saamme tiedon myös, jos tämän tyyppisiä katsomoja järjestetään.


Lisätietoa tietoiskujen katsomoista voi tiedustella Enterin toimistolta. Toivotamme erilaiset katsomot lämpimästi tervetulleiksi tietoiskuihimme!

ENTER ry:n  Hybridityöryhmä

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Vuonna 2022 tulee kuluneeksi neljännesvuosisata ENTER ry:n perustamisesta. Tämän kunniaksi julkaisemme Ikinörtissä 25-vuotishistoriikin eli juttusarjan, jossa muistellaan tapahtumia vuosien varrelta. Sarjan virallinen ensimmäinen osa julkaistaan vielä tänä vuonna, ja siinä kerrotaan yhdistyksen syntyajoista. Muut historiikin osat julkaistaan vuoden 2022 puolella.

Juttuja ovat olleet kirjoittamassa jo tähän mennessä lukuisat enteriläiset ja voinemme paljastaa, että tarjolla on monipuolinen kattaus mielenkiintoisia ja keskenään erilaisia juttuja. Jos itse haluat tarjota omaa muistelujuttuasi sarjaan, ole yhteydessä Enterin toiminnanjohtaja Juuliaan.

Neljännesvuosisata on suuri merkkipaalu, minkä vuoksi ensi vuoden ajan yhdistys käyttää myös juhlalogoa, josta on kolme eri versiota erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Enter25-logot
Eivätkä paljastukset lopu tähän! Näiden lisäksi juhlavuoden kunniaksi myös Ikinörtti saa uudistetun, Enterin näköisen logon.
ikinörtti-logo
 
Näillä sanoin juhlavuotta kohti!
#ENTERry25v  #25vVertaisopastusta


maanantai 8. marraskuuta 2021

Enteriläinen esillä: Birgitta Wulf

Enteriläinen esillä:Birgitta Wulf
Hei kaikki enteriläiset!

On mukava liittyä teidän joukkoonne! Palasin juurilleni pääkaupunkiseudulle, lapsuuteni vietin Vantaan Ylästössä. Välillä asuin Kemiönsaarella vanhassa talossa merellisessä ympäristössä, jossa oli luontoa ja rauhaa, sekä Salossa, jossa nelikymppinen poikani asuu. Ammatiltani olen mielenterveyshoitaja ja työskennellyt vanhainkodissa, kehitysvammaisten lasten parissa sekä päiväkodissa.

Olen aina unelmoinut vanhasta talosta. Löysin unelmieni asunnon Keravalta, jossa viihdyn hyvin. Tuntui että elämäni alkoi muuttaessani tänne. Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa elämään!

Enteriin liityin keravalaisen Pirkko Kyttälän välityksellä, kun tapasimme, missäs muualla kuin täällä tietokoneen uumenissa – Facebookissa. Hän auttoi minua jossain puutarha-asioissa. Hänen kanssaan tuli puhetta näistä tietokoneasioista, ja niin sitten liityin joukkoonne ja tänä vuonna jäseneksenne. Olen ollut järjestämällänne reissulla jo kaksi kertaa, Hietaniemen hautausmaalla sekä Reino Helismaan konsertissa Lahdessa. On hienoa kuulua joukkoonne!

Kun korona tuli, löysin uuden tavan kommunikoida. Kiitän Enteriä hyvästä avusta ja haluaisinkin antaa kaikille opastajille arvosanan 10+. Etäopastus on toiminut loistavasti, vaikka paritalomme yhteinen modeemi on välillä tökkinyt. Valokuvien siirtämistä puhelimelta tietokoneelle olen selvitellyt parin opastajan kanssa.

Viimeisin apu, minkä teiltä sain, oli tieto siitä, että tietokoneelle voi puhua, jolloin tietokone muuttaa puheen tekstiksi! Tässä vinkki kaikille muillekin! Näin ei tarvitse näppäillä tietokonetta, vaan voi ihan rauhassa puhua sille mitä haluaa ja tietokone muuttaa puheen tekstiksi. Sen jälkeen tekstiä voi normaalisti muokata. Tämä helpottaa todella paljon, sillä puhuessa voi samalla vaikka kutoa!

Harrastuksista. Harrastan kierrättämistä, jos sitä voi harrastukseksi sanoa. Olenkin sen tiimoilta kehittänyt Roskisnallehahmon, jota olen esittänyt päiväkodeissa ja kouluissa. Etsin sille jatkajaa nuoremmasta ihmisestä, en ole vielä löytänyt, mutta ehkä se vielä löytyy. Kehittämäni hahmo on jo 21 vuotta vanha.

Ajaessani Roskisnallen kanssa ympäristöasioita, ajan myös huostaanotettujen lasten asioita ja  kuulunkin kadotettujen lasten asiantuntijaryhmään  Toivoisin, että me isovanhemmat hoitaisimme lastenlapsiamme silloin, kun meillä on siihen mahdollisuus, sillä meidän roolimme on tärkeä lastenlastemme elämässä. Toimin itse myös varamummina niille lapsille, joilla ei isovanhempia ole, tai nämä asuvat kaukana. Tämä on ollut erittäin palkitsevaa, sillä monet vanhemmat tarvitsevat apua lastenhoidossa. Asunnossani on paljon tilaa ja halusin lapsia pihapiiriin juoksemaan.

Rakastan kirjoittamista ja voin sanoa olevani myös mielipidevaikuttaja. Kirjoitan mielipidekirjoituksia yhteiskunnallisista asioista eri lehtiin ympäri Suomen. Haluan jättää maapallon asuttavaan kuntoon tuleville sukupolville.

Jos jollain teistä ajatus juoksee ja kirjoittaminen sujuu, niin kaikkien sanomalehtien tiedot löytyvät sanomalehtien liiton sivuilta – joten antakaa palaa! Sitä ei vaan kukaan meistä tiedä, mitä silloin tapahtuu, jos tämä koko tietokoneiden varaan rakennettu elämämme kaatuu... Mutta se on sitten kokonaan toinen juttu.

Elettiinhän me ennen tietokoneaikaakin. Muistaako joku vielä sen ajan.....

Lopuksi vielä: Olen avoin, iloinen, energinen ja puuhakas enteriläinen ja puhun vieraille ihmisille. Toimin sydämelläni.

Roskisnalle: https://roskisnalle.fi/
Kadotetut lapset: https://kadotetutlapset.fi/

Birgitta Wulfia haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen