keskiviikko 21. elokuuta 2019

Enterin opastukset - miten alkuun uudella paikkakunnalla?


Enterin toiminta on laajentunut viime vuosina voimakkaasti Uudenmaan sisällä. Vuoden 2017 päätteeksi opastuspaikkakuntia oli 9, vuoden 2018 päätteeksi 12 ja syyskauden 2019 alkaessa 13 kpl. Lisää lienee luvassa jossain vaiheessa, mutta välillä on hyvä pohtia hieman jo tehtyä. Mitä vaaditaan, että opastustoiminta saadaan alkuun uudella alueella?

1. Aloite uuden opastuspaikan perustamiseen

Aloite uudesta alueesta voi tulla vapaaehtoiselta, joka haluaa opastaa paikkakunnalla, jossa Enterillä ei vielä ole opastusta. Toinen vaihtoehto on, että jokin tila (esim. kirjasto) toivoo voivansa toimia opastuspaikkana alueella, jossa Enterillä ei ole vielä opastajia. Kolmas vaihtoehto olisi se, että Enter lähtisi oma-aloitteisesti lähestymään uutta aluetta, jolle haluaisi opastustoimintaansa laajentaa. Tähän mennessä uudelle alueelle on kuitenkin lähdetty joko opastajan tai opastuspaikan pyynnöstä.

2. Alueen opastustilanteen kartoittaminen ja opastuspaikan valinta

Uudelle alueelle toimintaa suunniteltaessa, on tärkeää aloittaa kartoittamalla kyseisen paikkakunnan nykyistä opastustilannetta. Onko siellä muita tahoja, jotka järjestävät samantyyppistä digiopastusta (eläkeläisyhdistykset, kirjastot, opistot tms.). Jos opastusta järjestäviä toimijoita on jo ennestään, voi joissain tapauksissa olla järkevää yhdistää voimia esim. yhteisen opastuspisteen tai opastusten viestinnän merkeissä. Vähintään kannattaa varmistaa, ettei oma uusi opastustoiminta ajoitu päällekkäin jo olemassaolevien opastusten kanssa. 

Mikäli omaa opastustilaa lähdetään etsimään, on järkevää kysyä paikallisilta mielipidettä siitä, mikä olisi sijainniltaan keskeinen ja neutraali, julkinen tila opastuksia varten. Yleensä esim. kirjastot lähtevät innolla opastuspaikoiksi, sillä asiakkaat kyselevät heiltä muutenkin paljon digiasioista ja vapaaehtoisten antama digineuvonta tuo lisäpalvelua kirjastolle. 


Uusi opastuspaikka keväältä 2019: Vihdin pääkirjasto, 
jossa Enterillä on yhteisopastusta EKL ry:n kanssa.
 Kuva: Päivi Savolainen, ENTER ry

3. Opastajien etsiminen

Jos tiedossa on jo opastustila, muttei opastajia, on helpointa lähteä liikkeelle järjestämällä infoilta tai rekrytointitilaisuus potentiaalisten opastajien löytämiseksi. Tilaisuudessa kerrotaan opastustoiminnan käytänteistä sekä siitä, mikä motivoi vapaaehtoisia opastajina toimimiseen. Tilaisuudesta löytyneet uudet opastajat kannattaa tavata tilaisuuden jälkeen vielä uudelleen ennen opastusten alkua henkilökohtaisemman perehdytyksen merkeissä. Mikäli opastamisesta kiinnostuneita vapaaehtoisia ei löydy, on järkevää pitää hetki taukoa ja kokeilla jonkin ajan kuluttua opastajien löytämistä uudelleen. 

4. Opastustoiminnan valmistelu, viestintä, seuranta ja tuki

Kun opastuspaikka ja opastajat ovat löytyneet, yhdistetään heidät keskenään ja sovitaan opastustahdista ja aikataulusta. Päätetään myös siitä, tapahtuuko opastus ajanvarauksella vai ei. Opastuspaikalle toimitetaan opastusmainokset ja sovitaan niiden viestimisestä. Varmistetaan, että kaikki on kunnossa opastusten aloitusta varten.

Opastusten alkaessa on etenkin uuden opastuspaikan kohdalla tärkeää seurata, miten toiminta lähtee käyntiin. Ovatko opastajat ja opastuspaikka perillä käytänteistä ja alkaako opastuksissa käydä opastettavia. Jos opastettavia on vähän, pyritään tehostamaan viestintää. Mikäli opastuksissa käy paljon väkeä, rekrytoidaan lisää opastajia.

Kuva: Karri Anttila /ENTER ry
Paljon on kuitenkin kiinni myös paikkakuntakohtaisista seikoista; siitä, miten opastajat ryhmäytyvät keskenään, löytyykö opastuspaikalta asiasta innostunutta yhteyshenkilöä, saako opastustoiminnan viestintä näkyvyyttä, uskaltavatko opastettavat tulla opastuksiin. Se mikä toimii yhdellä alueella, ei välttämättä toimi toisella.

Uutta tehdessä mukana onkin oltava innostusta, kärsivällisyyttä ja valmiutta muuttaa tarvittaessa suunnitelmia. Opastuspaikan yhteyshenkilön ja opastajien tutuiksi tuleminen keskenään luo hyvää ryhmähenkeä sekä auttaa käytännön asioiden sujumisessa. Hyvä ilmapiiri ja yhteys opastajien, opastuspaikan ja opastustoiminnan koordinaattorin välillä antaa virtaa opastusten käynnistymiselle ja mahdollistaa hyvät edellytykset opastustoiminnan jatkumiselle tulevaisuudessakin. 

Päivi Savolainen
ENTER ry, 
pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan opastustoiminnan koordinaattori

maanantai 5. elokuuta 2019

Enteriläinen esillä: Jukka Tamminen



Synnyin vuonna 1951 turkulaisen työläisperheen esikoiseksi. Kävin kansakoulun ja oppikoulun. Oppikoulun toisella luokalla huomasin ongelmia lukemisessa, kirjoittamisessa ja kielten oppimisessa. Abivuonna äidinkielen opettajani sanoi, että minulla on varmaankin sanasokeus. Se oli helpotus, selitti oppimisvaikeuteni. Graafinen informaatio ei välity aivoihini oikein – mutta sillä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Tämä tieto auttoi paljon jatkoelämässä.

Pääsin Turun yliopistoon opiskelemaan pääaineena matematiikka ja sivuaineina fysiikka ja tietojenkäsittelyoppi. Matematiikasta suoritin cumun, mutta laudaturia opiskellessani tajusin, että matematiikka ei motivoi minua riittävästi ja sanasokeuteni hankaloittaa sen oppimista. Niinpä vaihdoin pääaineeksi tietojenkäsittelyopin, joka oli sekä mielenkiintoista että helppoa.

Menin armeijaan vasta 26-vuotiaana, jolloin olin ollut jo muutaman vuoden naimisissa ja gradua vaille valmis. Kun Yleisradio seuraavana vuonna palkkasi minut atk-suunnittelijaksi, lähdin vaimoni kanssa etsimään vuokra-asuntoa Helsingistä. Kun keskustasta ei sopivaa löytynyt, päätimme edetä junarataa niin pitkälle, kunnes sopiva osuu kohdalle. Siitä lähtien olemme asuneet Keravalla.

Yleisradio oli hankkinut IBM:ltä ensimmäisen toimistojärjestelmän, jossa oli kahdeksan päätettä. Aiemmin parikymmentä konekirjoittajaa oli kerännyt tietoja paperille, josta sitten otettiin 150 kopiota. Sain kirjoittaa graduni tällä sanojenkäsittelyjärjestelmällä, mistä oli suuri apu sanasokeudessani, ja valmistuin vuonna 1980.

Yleisradiossa ylläpidin keskeneräistä palkanlaskentajärjestelmää, jossa ei vielä ollut tietokantoja. Peräkkäistiedostoja tahdistettiin, ja kun ohjelmisto kaatui, muutin sitä niin, että päästiin ohi kaatuneesta kohdasta, joka sitten käsiteltiin erikseen. Siihen aikaan ohjelmistot vilisivät goto-lauseita eikä rakenteista paljon ymmärretty. 1980-luvun alussa Yleisradio ryhtyi käyttämään APL-kieltä vaalitulospalvelun toteuttamiseen. Laadin APL-kielellä myös vuoden 1982 presidentinvaaleja varten Ylen ensimmäiset vaalitulosgraafit.

Seuraavat neljä vuotta toimin HP:ssä HP3000:n järjestelmäasiantuntijana.

Vuonna 1988 siirryin Finnairille. Seuraavana vuonna pääsin Peter Coadin kaksipäiväiseen seminaariin olioanalyysista. Se mullisti elämäni; ymmärsin, miten tietojärjestelmiä olisi aina pitänyt tehdä. Sain Finnairin hankkimaan oliopohjaisen Smalltalk-ohjelmointikielen ja Suomen ensimmäisen – ja ehkä ainoan – oliotietokannan: VisualWorksin. Tässä ympäristössä toteutimme useita onnistuneita oliopohjaisia sovelluksia.

Finnairin jälkeen toimin olioasiantuntijana kolmessa suomalaisessa ja yhdessä amerikkalaisessa ohjelmistotalossa.

Vuonna 2007 siirryin Tietoon pieneen oliokehittämisen ryhmään. Ajauduin johdon kanssa erimielisyyksiin kehittämismenetelmistä, ja minut irtisanottiin vuonna 2011 Tiedon ensimmäisissä yt-neuvotteluissa. Sen jälkeen hain sovelluskehittäjän hommia monesta paikasta. Joihinkin kutsuttiin haastatteluihin, mutta kuusikymppiselle ei töitä enää löytynyt,

Halusin kuitenkin tehdä jotain. Vuonna 2013 kävelin Keravan kirjastoon tapaamaan kirjaston johtajaa ja tarjouduin opastamaan tietojenkäsittelyongelmissa. Kirjaston johtaja empi ja kysyi, mitä se maksaisi. Sanoin, että ei se maksaisi mitään. Sovimme opastuksista oitis.

Samaan aikaan hakeuduin Enteriin. Keskustelin Lasipalatsin voimahahmon Ritva Vartiaisen ja toiminnanjohtajan Juulia Anderssonin kanssa. Juulia tuli käymään Keravan kirjastossa, jonka jälkeen opastukseni siellä muuttui Enterin opastukseksi. Olin urallani toiminut jo pitkään tietotekniikan opettajana ja pidin siitä, joten oli luonnollista ja todella mukavaa jatkaa tätä toimintaa opastamalla ihmisiä tietotekniikan saloihin.

Laitteistokanta on kuudessa vuodessa muuttunut paljon. Ensimmäisen tablet-laitteen hankin vuonna 2012, jolloin osallistuin some-aktiivien SomeTime-tapahtumaan Reidar Waseniuksen Briim Centerissä Helsingin keskustassa. Aluksi Enterin opastuksissa kävi suurimmaksi osaksi Windows-käyttäjiä. Pikkuhiljaa mobiililaitteiden osuus opastuksissa on kasvanut, ja nykyisin suurin osa opastettavien pulmista liittyykin niihin.

Enterissä olen pitänyt tietoiskuja mobiililaitteiden hankinnasta ja useista muista aiheista. Osallistuin mobiililaittteiden valintaoppaan laatimiseen Enterin sivuston Opiskele itse -osastoon: https://www.entersenior.fi/@Bin/2754621/Valintaopas_ver26022108.pdf . Viime keväänä pidin tietoiskun tekoälystä Oodissa. Ja Ikinörttiin olen kirjoittanut useasti.

Mitä harrastan? Kesäisin rullaluistelen, tänä kesänä olen rullaluistellut jo 110 kilometriä, ja talvisin uin uimahallissa. Matkustan vaimoni kanssa paljon, olemme käyneet 183 paikkakunnalla 43 maassa. Matkustamme noin 3–4 kertaa vuodessa. Finnairilla työskennellessäni 1990-luvun alussa kävimme Phuketissa samassa hotellissa viisi kertaa niin, että se alkoi jo tuntua kesämökiltä. Hotellin henkilökuntakin totesi, että kiva kun tulette taas. Viime talvena kävimme ensi kertaa snorklaamassa Malediiveilla, snorklaajan paratiisissa. Näimme hyvin läheltä sekä merikilpikonnan että paholaisrauskun, jonka “siipien” kärkiväli oli 3,5 metriä.

Kirjoituksiani netissä

Tietotekniikasta:
https://itkritiikki.blogspot.com/https://itkritiikki.blogspot.com/

Näköalapaikkani - 50 v tietotekniikan kehitystä
https://itkritiikki.blogspot.com/2019/06/tieojenkasittelyn-historiani.html

Object Paradigm (englanninkielinen julkaisu)
https://jukkatamminen.wordpress.com/

Jukka Tammista haastatteli
Eija Kalliala,
Enterin vapaaehtoinen

torstai 27. kesäkuuta 2019

Intoilua ja tuuletusta - kesä!

Toimistotyöläisen kesäloma häämöttää. Kannettavaa konetta ja (kahta) älypuhelinta on naputeltu sormet sauhuten pitkä tovi. Nyt tuntuu siltä, että saaristomeren autiot saaret kutsuvat, kuten myös ihanalta tuntuva elämä mahdollisimman vähällä digin käytöllä!

Minä kyllä pääasiassa pidän ja nautin tietotekniikasta ja digistä. Onneksi virastoihin ei tarvitse lähteä jonottamaan työaikana ja onneksi voi olla yhteyksissä perheeseen ja ystäviin muutenkin kuin kirjekyyhkyn välityksellä. Ja tänä keväänä löysin ihan uuden sovelluksen käyttööni: älypuhelinsovellus kasvien tunnistamiseen! Vähänkö hieno keksintö! Enää ei tarvitse arvailla ja lähettää äidille suttuisia kuvia tunnistettavaksi, vaan puhelin kertoo minulle mikä kasvi on kyseessä milloinkin. Oikea pikkupihan puutarhaharrastelijan unelma! Kiitokset muuten tästäkin vinkistä Enterin omille vapaaehtoisille...

Kuitenkin odotan jo innolla laineiden liplatusta ja saaria, joissa ei edes ole kenttää puhelimelle. Korkeimmalle kukkulalle kiivettyä saa juuri ja juuri tarkistettua sen hetkisen merisään ja tuuliennusteet, muuten voi tehdä kaikkea ihan muuta. Tekee hyvää välillä. Töihin palattua sitä taas jaksaa innostua kaikesta uudesta.

Olen jo päättänyt etsiä uutta intoiltavaa laitteistani syksyn pimetessä. Tällä kertaa se voisi olla tutustumista puhelimeni puheohjaukseen. Olisihan se hienoa ohjata puhelintaan eri toimintoihin vain puhumalla. Tämä on jäänyt itselläni aika lailla paitsioon tähän saakka…

Mutta nyt takaisin tähän hetkeen. Nautitaan kesästä kaupungissa, maalla ja merellä. Kuka missäkin, laitteiden kanssa tai ilman.

Tiina Etelämäki
ENTER ry



Kirjoittaja on ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu kolme työntekijää, 180 vapaaehtoista digitukea antavaa senioria sekä runsaasti muita senioreita, jotka haluavat pysyä digissä mukana.

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Enteriläinen esillä: Veli Kahrala





Veli Kahrala, yksi Enterin vapaaehtoisista, on iloinen ja vaatimaton, vaikka selvittelee ja ratkaisee ihailtavasti opastettavien hankalia ongelmatilanteita. Annetaan hänen kertoa itse itsestään.

Opiskelin Helsingin yliopistossa matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tietojenkäsittelyoppia 1960-luvun lopulla. Koska tarvitsin rahaakin, niin aloitin työt VTKK:lla jo vuonna 1968. Opiskelin siis töiden ohella. Mutta en valmistunut koskaan, kun kirjoittaminen ei ollut minun juttuni. Töissä yritettiin kyllä kannustaa suorittamaan opinnot loppuun, mutta en innostunut. Kuitenkin Helsingin yliopistosta saamani tietotekniikan perustaidot, joissa käsiteltiin myös tiedonsiirtoa, ovat olleet tärkeät urallani. Ilman perusteita on vaikea ymmärtää, miten asiat digitaalisessa maailmassa toimivat, ja miksi.

VTKK fuusioitiin Tietotehtaaseen, joka sitten vaihtoi nimeään useaan kertaan, nykyäänhän se on Tieto. Työskentelin siis samalla työnantajalla 45 vuotta. Suurimman osan työurastani olin esimiesasemassa, mutta olin aina kiinnostunut myös konkreettisesti tietotekniikasta. Muistan, miten 1980-luvulla vein VTKK:n lahjoittamat viisi MikroMikkoa eduskuntaan, ja neuvoin mm. Esko Aholle, miten tietokonetta ja Teko-tekstinkäsittelyohjelmaa käytettiin.

Toimin asiantuntijana internetiin liittyvissä asioissa parisenkymmentä vuotta. Ohjelmoinkin jonkin verran webin skriptikielillä. Ohjelmointikokemus auttaa ymmärtämään digitaalista maailmaa. Silloin korostin, että olennaista on ymmärtää, miten tietokonetta käytetään, mutta kaikkia käyttöjärjestelmän hienouksia ei tarvitse osata. Nykyäänhän tilanne on toinen; Windowsin ja sen asetusten tunteminen on tärkeää – tosin ne taitavat olla hepreaa suurimmalle osalle käyttäjistä. Työelämässä mikrotuki hoitaa nämä asiat.

VTKK:n koulutusyksikössä koulutin internetin käyttöä, esim. sitä, miten tehdään järkeviä hakuja niin, että saadaan haluttuja tuloksia. Koulutin myös, miten tulosmassasta valitaan sellaisia vastauksia, jotka voisivat olla oikeita.

Jäätyäni eläkkeelle kuulin radiosta Raimo Anttilan kertovan Enterin toiminnasta. Liityin Enteriin oitis ja ilmoittauduin opastajaksi, siitä taitaa olla nyt neljä vuotta.

Nykyisin opastan kahdeksan tuntia viikossa. Olen viihtynyt, pystynyt antamaan jotain, niin, ja joka kerta olen oppinut jotain ja siten pystynyt kehittymään itsekin. Joskus tulee eteen ongelmia, jotka eivät opastustilanteessa ratkea. Saatan myöhemmin etsiä niihin vastauksia netistä ja joskus niitä löydänkin.

Työurani aikana en koskaan työskennellyt mikrotuessa enkä ohjelmoinut kovinkaan paljon, mutta törmätessäni ongelmaan halusin aina löytää siihen ratkaisun jo ihan itseäni varten. Kun on aloittanut alan pioneerina, niin elinikäinen halu uusiin asioihin perehtymiseen säilyy.

Mediassa kerrotaan, että monilla senioreilla on vaikeuksia digimaailmassa. Ehkä se johtuu rohkeuden puutteesta; kokonaisuutta ei ymmärretä eikä uskalleta kokeilla. Onkohan syynä työelämän kulttuuri, jossa herkästi kutsutaan mikrotuki paikalle, jolloin käyttäjä ei saa itse kokeilla juuri mitään? Moni käyttää työssään ehkä vain yhtä sovellusta.

Nykylapsethan uskaltavat kokeilla älylaitteillaan ihan mitä vain. Ja kyllä jokainen oppii iästä riippumatta. Toiset tuntuvat pelkäävän, että eivät voi oppia. Kun opastettava ensimmäisen kerran tekee jotain, ja sitten toisella kerralla se meneekin väärin, niin hän herkästi ajattelee, että en minä voi oppia. Mutta kun kärsivällisesti kokeilee ja toistaa, niin kuka tahansa voi oppia.

Toki älylaitteiden asetukset ovat usein hankalia. Ja sitten on asioita, joita tehdään vain kerran tai silloin tällöin. Yleensä neuvon, että opastettava käyttää niitä sovelluksia, joita tarvitsee, ja tulee sitten Enterin opastuksista hakemaan apua harvinaisimpiin tilanteisiin.

Onko minulla muita harrastuksia Enterin lisäksi? Veneilyä harrastin joskus, mutta se on jäänyt. Toimin muutamien taloyhtiöiden hallituksissa, koska haluan vaikuttaa asioihin. Kuulun edelleen myös TIVIAn jäsenyhdistykseen MiitITiin.

Taisin olla lukion viimeisellä luokalla, kun ensimmäisen kerran kuulin ATK:sta. Silloin minussa syttyi halu ATK-päälliköksi. Työuralla olin pitkään osastopäällikkönä ja minulla oli toistasataa alaista. Mutta halusin aina myös tehdä raakaa työtä.

Minä teen mitä haluan, muut sitä mitä osaavat.

Veli Kahralaa haastatteli
Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Digi-seniorin kesävinkeet



Tuli se sittenkin! Vaikka tätä kirjoittaessani oli aamulla melkoista ryminää ukkosen jyristessä ja taivaan vesihanojen suoltaessa luonnolle kastetta. Mutta nuo ovat kesän merkkejä kaikki tyynni. En tiedä, mitä kenenkin mökkirannan sammakot ovat ennustaneet, mutta itselleni kesä on aina kesä, satoi tai paistoi.


Mutta ei sovi seniorin unohtaa kesällä digitouhujakaan! Etenkin mökkeilevillä ja matkailevilla senioreilla on oivallinen tilaisuus testata ja kehittää taitojaan tietotekniikan saralla. Erityisen ulottuvuuden antaa mobiililaitteiden ja -yhteyksien käyttö. Siinä muiden kesäpuuhien ohessa kannattaa tutustua mobiililaitteiden sovelluksiin ja muihin saloihin.


Sovelluksiahan maailmalla riittää. Niitä on Androideihin ja IOS-laitteisiin, sen kun vaan valitsee itselleen tarpeelliset. Usko tai älä, kartta-, sää- ja matkustamiseen liittyviä sovelluksia, joita voi suositella, riittää ikäänkuin pilvin pimein ja joka lähtöön. Kuntoilu ja terveyden vaaliminen ovat myös senioreille tärkeitä ja niihinkin löytyy apua monenlaisista sovelluksista. Älä usko, että alan tässä luettelemaan, mitä ne olisivat. Enterin nettisivuilta löytyy ”Opiskele itse”-otsikon alta suositeltavia sovelluksia eri mobiililaitteisiin. Niitä kannattaa tsekata!


Itselleni on iPadille tarttunut vuosien saatossa yhteensä 285 sovellusta, jonka lisäksi olen poistanut koko joukon niitä laitteeltani. Kehunko muka? No en kehu, sillä totuus on toisenlainen kuin tuosta voisi päätellä. Todellisuudessa käytän joitain juttuja ainoastaan matkaillessani, harrastaessani, viestitellessäni ja suurinta osaa en koskaan. 

No voinhan minä toki jotain kertoa! Käytän runsaasti esim. Supersäätä, Google Mapsia, HelMetin eri sovelluksia, Elisa Kirjaa, Elisa Viihdettä, Yle Areenaa, WhatsAppia ja muita some-sovelluksia, Googlea, Kääntäjää, HS:ää, ScannerforMe:tä (skannaan tärkeitä papereita talteen), Drivea (pilveen talteen jutut), Jigsaw HD:tä (palapeli), jne. Panitko merkille, etten maininnut yhtään kunto- tai terveyssovellusta? Osin luontainen laiskuuteni rajoittaa niiden käyttämistä, mutta kännykkä seuraa kuitenkin automaattisesti askelmääriäni. Eli kyllä minäkin liikun vaikka lähipiirin mielestä joskus liian loivin askelein.


Etsi omien laitteidesi sovelluskaupoista hakusanoilla mielenkiintoisia sovelluksia. Lue niiden sisällöstä ennenkuin lataat niitä laitteellenne. Kaupassa riittää vaihtoehtoja, jotkut ovat maksullisia ja jotkut ilmaisia. Ilmaisillakin pärjää pitkälle, sillä niitä riittää liki kaikkiin tarpeisiin.


Varoituksen sana: Kun liikut maastossa tai missä tahansa,
LATAA ETUKÄTEEN SOVELLUSKAUPASTA PUHELIMEESI 112-SOVELLUS!

Ja muista päivittää siihen kännykkänumerosi! Jos jotain sattuu, on helpompaa kutsua apua, ja apu löytää sovelluksen ansiosta paikalle.


Aurinkoista, turvallista ja antoisaa digi-kesää kaikille! 
Markku Ukonaho, Enterin opastaja


PS. Muistathan: Enter opastaa parissa paikassa myös kesällä
KAMPIN PALVELUKESKUKSESSA
Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki
Opastettavat laitteet kesäaikana: tietokone, tabletti, kännykkä
Enterin keskitetty kesäopastus 11. ja 18. kesäkuuta sekä 13., 20. ja 27. elokuuta 
tiistaisin klo 10-12. Opastus ilman ajanvarausta, jonotusperiaatteella.
Ota mukaan oma laitteesi, latausjohdot sekä tarvittavat tunnukset ja salasanat.

MAUNULAN MEDIAPAJALLA 
Metsäpurontie 25, katutaso, 00630 Helsinki 
P. 040 5900 455 
Kännykkä-, tabletti- ja tietokoneopastusta saa koko kesän ajan Maunulan Mediapajalta
joka arkipäivä klo 9-16.

Suora linkki Enterin sovellussuosituksiin: Laitteet ja tekniikka
kuvituskuva Butterfly -Pixabay

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Kursseilta vauhtia digiaskeliin


Tietotekniikan kehitysvauhti on päätähuimaavaa. Palvelut siirtyvät koko ajan enenevässä määrin nettiin, uusia laitteita tulee kuin sieniä sateella. Miten tässä vauhdissa voit pysytellä kärryillä?
Some-jatkot senioreille -kurssilaisia Espoon työväenopistossa keväällä 2019 Kuva: Satu Luhtanen
Tukea digimaailmaan
Pääkaupunkiseudulla on tarjolla runsaasti tukea niin laitteiden kuin palveluiden käyttöön. Enterin vapaaehtoiset auttavat senioreita digimaailman kysymyksissä, kirjastoista saa apua, ja monissa senioriyhdistyksissä on omia tietotekniikkakerhoja.
Myös kansalais- ja työväenopistot tarjoavat apua ja tukea, erityisesti kurssien muodossa, mutta myös avoimissa oppimisympäristöissä – Espoon työväenopistossa Tietotuvissa (https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=tietotupa). Mutta usein voi olla vaikeaa ottaa ensimmäinen askel tai edes tietää, mitä kysyä.
Kurssilla opit kokonaisuuksia
Työväenopiston kursseja on yhden kerran kursseista aina lukukauden mittaisiin. Kurssien tarkoitus on ennen kaikkea antaa uutta tietoa, valmiuksia perusteisiin ja digilukutaitoon sekä jatkoharjoitteluun.
Kurssilla
  • saat uutta, ajankohtaista tietoa
  • opit ohjatusti tekemään itse
  • kasvatat ymmärrystäsi aiheesta kokonaisuutena
  • tapaat vertaisia
  • huomaat, mikä asia vaatii vielä lisäharjoittelua.
Kurssin jälkeen on helpompi myös kysyä ja kertailla vaikkapa Enterin vertaisopastajan kanssa. Vertaisopastajan kautta voit saada myös vinkkiä sinulle sopivista kursseista.
Espoon työväenopiston, Omnian syksyn 2019 tietotekniikan seniorikurssit ovat auki ilmoittautumisille. Kurssit löydät tästä linkistä .
Tervetuloa mukaan!

Satu Luhtanen,
tietotekniikan suunnittelijaopettaja
Espoon työväenopisto, Omnia

maanantai 27. toukokuuta 2019

HUAWEI JA GOOGLE NE YHTEEN SOPPII, HUOMENNA MENNÄÄN ...




Toukokuun 2019 puolivälistä lähtien on uutisoitu Huawei- ja Honor-merkkisten puhelinten ja tablettien haasteista Googlen kanssa. Mahdollista on, että käyttöjärjestelmän valmistaja Google lopettaa Android-käyttöjärjestelmän käyttömahdollisuuden Huawein uusissa laitteissa. Tämä koskee myös Honor-laitteita, joka on yksi Huawein tavaramerkeistä.

Käsityksemme mukaan Huawei ja Honor-merkkisten laitteiden käyttö on edelleen turvallista, joten uutta laitetta ei ole tarpeen hankkia tämän uutisoinnin vuoksi. Sen sijaan uuden Huawei- tai Honor-laitteen hankintaa emme juuri nyt voi suositella.

Googlen toiminnan perusteena on USA:n hallinnon päätös, jossa Huawei-yhtiö on määritetty potentiaalisesti epäluotettavaksi valmistajaksi. Tämä johtuu siitä, että Kiinan valtion lakien mukaan kiinalaisten yritysten pitää auttaa valtiota turvallisuusasioissa eli tarvittaessa myös luovuttaa käyttäjätietoja. Taustalla on siis valtioiden keskinäisen kaupankäynnin kädenvääntö USA-vastaan-Kiina. On myös jo uutisoitu, ettei Huawei saa mm. tarvitsemiaan laiteosia (mikropiirejä) ja muita elektroniikkakomponentteja laitteisiinsa. Näinkin voi käydä. Olemassa olevien laitteiden toimintaan tällä ei ole mitään merkitystä.

Huawei valmistaa myös mobiiliverkon runkolaitteita ja kiinteän tietoliikenneverkon laitteita. Näistä laitteista on Ficom ry, suomalaisten operaattorien yhteistyöelin, antanut lausuman:

Jos siis taskusta löytyy Huawei (tai Honor), käytä sitä rauhassa äläkä hätäile. Katsotaan mihin tämä tilanne kehittyy ja reagoidaan sitten sen mukaan.


Ilkka Veuro, Enter ry vertaisopastaja
René Tigerstedt, Enter ry vertaisopastaja
Tiina Etelämäki, Enter ry toiminnanjohtaja