maanantai 20. tammikuuta 2020

Lähes iäisyysnörtti

Tämä juttu juontaa siitä, että tituleerasin itseäni Enterin joululounaalla ikinörtiksi ja vieläpä teknologiaorientoituneeksi. Ikinörtti on sana, jolla itse kutsun senioreita, jotka ovat huvikseen tai ammatikseen puuhastelleet tietotekniikan saralla ainakin viidellä eri vuosikymmenellä -  jos kauemmin, niin silloin on jo iäisyysnörtti. Kun ei hienostella teknologiaorientoituneisuudella, niin voidaan olla vain liian kiinnostuneita tekniikasta. Silloin aikaa kuluu enemmän laitteiden kuin ihmisten kanssa.

Taustasta sen verran, että aloitin atk-alalla 1972, työuran 1973 ja se päättyi ict-alalla 2013, koko tuo aika kului alan palveluiden tuottajaorganisaatioissa. Työ oli teknistä ja ajoittain myös hektistä.

 

Tuo teknisyys vääjäämättä johti tuohon omaan tituleeraukseen.
Kotitietokone tuli hankittua 1986 ja se oli Amstrad PC1512, jossa oli ensimmäisiä graafisia käyttöliittymiä eli GEM. Laitteista tuli sitten harrastus ja omat koneet piti koota itse. Siinä olikin sitten ajan saatossa monenmoisia laatikkoa eri variaatioineen ja jatkuvine muutoksineen, ei ihan järkevää eikä taatusti halpaa. Ei tuo ollut myöskään terveellistä - se selviää myöhemmin, mutta olihan se olevinaan kivaa olla nörtti. Tällä ajalla IVO-buutti oli tuttuakin tutumpi ja ei sitä näinä päivinäkään sovi unohtaa, se on taikaa tietotekniikassa.


Kun työelämässä 1990-luvulla siirryttiin kannettaviin tietokoneisiin eli läppäreihin, niin oma koneiden kasaaminen sai luonnollisen lopun kun IBM ThinkPad ilmestyi kotiin ja korvasi nuo isot laatikot. Samaan aikaan eli 1995 matkapuhelimet olivat tulleet mukaan, mutta nehän vain toivat 24h tavoitettavuuden ja ehkä paperikalenterin ylläpito siirtyi luuriin.
Nyt koitti itselle teknisesti rauhallisempi ajanjakso, jolloin oli aikaa muullekin elämälle esim matkailulle, mutta se on toinen juttu.


Vuosituhannen vaihteen paikkeilla oli lyhyt kausi kämmentietokoneiden (PDA) kanssa, ne eivät oikein ottaneet tuulta siipien alle, mutta olivat aitoja nörttivehkeitä. Buumi alkoi vasta kun matkapuhelin ja kämmentietokone ympättiin samoihin kuoriin ja kehitettiin "helppokäyttöiset" käyttöliittymät. Näin taisi nykyään niin yleinen älypuhelin ja sen isompi veli tabletti syntyä. Alkoi digi"helvetin" aika.

Yrityksissä tietokoneet ovat aina olleet verkossa, kotona verkkoyhteydet yleistyivät PC-laitteiden myötä. Kotiverkko on nörtin märkä päiväuni, niin paljon - miltei loputtomasti - ihanaa tekniikkaa. Pitää olla langallinen verkko ja sitten myös langaton WLAN. Joutuu perehtymään reitittimiin, kytkimiin, kuitumuuntimiin, tietoturvaan, DHCP-asioihin, NATtaukseen, kiinteisiin ja vaihtuviin IP-avaruuksiin, NAS-palvelimiin, varmistuksiin jne listaa voi jatkaa loputtomiin. Kun mukaan sekoittuu vielä IoT, niin ollaan jo nörttitaivaassa. Omassa kotiverkossa taitaa olla jatkuvassa nettiyhteydessä tällä hetkellä reilut 20 laitetta eikä loppua näy.

                                                                  Kotiverkko vuonna 2020                                           Kaavio: Harri Sipi
Digiaikana verkossa olevien laitteiden operointi ja säätö on siirtynyt - jopa kokonaan - älylaitteisiin, jolloin täppäri/luuri ja niihin asennettavat äpit eli sovellukset ovat pakollisia. Kun vakiointi on vähäistä ja jokainen valmistaja luo oman enemmän tai vähemmän huonon sovelluksen, niin asentamista riittää ja käyttäjän osa ei ole helppo. Ikä ei sekään tule yksin, vaan vaivojen kanssa. Kun perin suomalaiseen tyyliin on saatu korkea verenpaine sekä hankittu kakkostyypin diabetes ja jostain geeniperimästä varmaan heikentyi myös kuulo. Näitä pitää seurata ja ikinörtti ei tietenkään kirjaa mitään käsin vaan mittarit pitää yhdistää älylaitteisiin ja seurantaan tarvitaan tietty taas lisää asennettavia äppejä. Varjopuolena on sitten lähes menetetty käsin kirjoittamisen taito.

Noiden lisäksi tulee yleisimmät eli sähköpostin, dokumenttien, palveluiden, harrastusten sekä somen jne käyttöön tarvittavat äpit, esim auton pysäköinnin maksamiseen on tarvitaan neljä eri sovellusta. Omissa laitteissa on jotain 150 ns. hyötysovellusta ja monet niistä molemmissa. Päivitysten määrä on loputonta ja jatkuvaa, nyt parissa päivässä niitä on tullut 24 kpl. Koneiden rakentelun sijaan onkin tullut älylaitteiden "virittely" ja hyödyntäminen.

Siinä riittää haastetta ikinörtillekin, usein tulee mieleen kanssakulkijat, jotka vihkiytymättöminä joutuvat tähän digitaaliseen suohon. Miten he voivat selvitä? Onneksi meillä on innokkaat vapaaehtoiset avustamassa. Loppuun siis sopii kaunis kiitos sekä Enterin porukalle sekä muille samaa tekeville ympäri Suomen niemen.

Se taisi olla tässä
Harri Sipi

maanantai 13. tammikuuta 2020

Digivinkeillä viisaammaksi


Liikumme nykyään älypuhelimet taskussa ja mukana kulkee aina oiva apuväline. Puhelimesta voi etsiä tietoa vierailtavasta matkakohteesta, katsoa milloin seuraava bussi lähtee tai tarkastaa päivän sään. Arki on täynnä tilanteita, joissa puhelin sujahtaa taskusta käteen ja auttaa monessa käänteessä omistajaansa.

Aspa-säätiön Digi haltuun! -hanke lähti miettimään arkea helpottavia digivinkkejä syksyllä 2018 ja huomasi kuinka moni aloittelevakin älylaitteiden käyttäjä innostui yksinkertaisista arjen vinkeistä. Kokeneelle käyttäjälle moni asia on itsestäänselvyys, koska puhelimen tarjoamasta avusta on tullut arkipäivää. Juuri niin siinä kuuluisi käydäkin. Puhelin ei ole itseisarvo vaan apuväline. Näistä havainnoista lähti liikkeelle idea kerätä arjen digivinkkejä laajemmin ja haastaa mukaan kaikki paljastamaan omat digivinkkinsä, joita ilman ei enää pärjäisikään. Syntyi digivinkkiviikko.


Hyville vinkeille omistettu kokonainen viikko!

Digivinkkiviikko on kampanja, jonka ideana on koota arkea helpottavia digivinkkejä. Syksyllä 2018 Digi haltuun! -hanke keräsi reilusti yli sata hyvää vinkkiä kampanjallaan. Vinkeistä koottiin eri teemoja kuten pankkiasiat, liikkuminen, työelämävinkit ja vapaa-aika. Jokaiseen teemaan liittyen valittiin paras vinkki, josta julkaistiin opasvideo digivinkkiviikolla. Vinkkien joukossa oli jokaiselle jotakin. Mukaan haastettiin myös julkisia tahoja ja esimerkiksi Mikrobitti-lehti lähetti oman vinkkinsä kampanjaan.

Tänä vuonna digivinkkiviikko toteutetaan yhteistyössä ENTER ry:n kanssa ja sen ajankohta sijoittuu mediataitoviikolle 10.2-16.2.2020.

Nyt on siis hyvä aika alkaa miettimään itselle tärkeitä arjen digitoimintoja, jotka helpottavat elämää. Vinkki voi olla hyvinkin yksinkertainen ja arkinen, mutta mukaan mahtuu myös teknisempiä vinkkejä. Ne voivat myös liittyä ihan laitteen käyttöönkin. Viime kerralla Enterin opastajalta saimme erittäin tärkeän vinkin: ”Älypuhelin on pieni tietokone. Kohtele sitä sen mukaisella kunnioituksella.” Tämän vinkin siivittämänä on hyvä aloittelijankin lähteä liikkeelle opettelemaan uusia taitoja.

Miten pääsen mukaan

Oman digivinkkinsä voi jakaa halutessaan vaikka heti. Mukaan tempaukseen pääsee laittamalla oman vinkkinsä mihin tahansa some-kanavaan ja merkitsemällä siihen hästägin (#) #digivinkki tai #digivinkkiviikko2020.

Voit siis jakaa vinkkisi Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa tai vaikka tehdä oman videon ja jakaa sen YouTubessa. Mielikuvitus on toteutuksessa rajana! Tammikuun lopulla sekä Aspa-säätiön että Enterin viestinnän kanavissa alkaa näkyä ja kuulua digivinkkiviikon tohinat. Parhaita yllämainituilla hästägeillä julkaistuja vinkkejä nostetaan molempien järjestöjen somekanavissa esille. Lähde siis rohkeasti mukaan oman vinkkisi kanssa ja auta muita samalla!

Lämmittelyksi jaan tähän oman digivinkkini: Avaa Twitter tai YouTube. Kirjoita suurennuslasin kohdalle #digivinkki. Hästägillä löydät monen monta vinkkiä, joista voit joko oppia uutta tai ottaa inspiraatiota omaa digivinkkiäsi varten. Oletko valmis? Hyvä, sillä haastan sinut mukaan jakamaan digivinkkisi meille!

Susanna Saarvo
Digi haltuun! –hankkeen projektipäällikkö


Lisätietoa kampanjasta entersenior.fi/yhdistys/digivinkkiviikko/



tiistai 7. tammikuuta 2020

Enteriläinen esillä: Helena Venäläinen



Olen syntynyt Rauhan päivänä vuonna 1951. Vuonna 1971 ylioppilaskirjoitusten jälkeen menin OP Ryhmään välivuodeksi, joka venyi aika pitkäksi. Olin mukana kehittämässä tietotekniikkapuolella yritysten kotimaan maksuliikenteen pankkisovelluksia kuten erilaisia maksatuksen ja laskutuksen sovelluksia sekä automaatti- ja maksupäätejärjestelmiä.

Työtehtävät ovat olleet lähes 40 vuoden aikana kovin erilaisia, mm. selvittelyä, suunnittelua, koodausta, testausta, projektien vetämistä ja henkilöstöhallintoa. Viimeiset vuodet toimin osaamisen kehittäjänä. Niinpä aloitin yliopisto-opintoni vasta 1990-luvun puolivälissä, kun tyttäreni oli jo muuttanut omilleen. Toki opin paljon töissäni ja koska laitetoimittajat ja työnantajani järjestivät lisäkoulutusta työntekijöilleen.

Opiskelin ensin Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa tietotekniikkaa, ja kirjauduin sitten varsinaiseksi opiskelijaksi. Tietotekniikan lisäksi opiskelin kognitiotieteen cumun verkko-opintoina monen yliopiston yhteisessä Connet-verkostossa, sillä tietokoneiden rinnalla minua alkoi kiinnostaa entistä enemmän ihmisen toiminta ja tiedonkäsittely sekä järjestelmien käytettävyys. Valmistuin maisteriksi vuonna 2005. Sen jälkeen suoritin Haaga-Helian Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan pedagogiset opinnot.

Keväällä 2010 jäin eläkkeelle ja hakeuduin Enteriin, joka tuolloin oli vielä pieni yhdistys, noin 150 jäsentä ja parikymmentä opastajaa. Olen siis nähnyt Enterin jäsenmäärän valtavan nousun tällä vuosikymmenellä. Olen toiminut Enterin hallituksessa ja ollut vuonna 2013 mukana työryhmässä uudistamassa Enterin verkkosivustoa. Mukana oli myös Metropolian opiskelijoita laatimassa opinnäytetyötään ja jo tuolloin pohdittiin Enterin sivuston saavutettavuutta.

Kun organisoimme Enterin toimintaryhmiä uudestaan, perustimme koulutusryhmän, jonka vetäjänä olen toiminut. Koulutusryhmän toiminnan alkuaikoina Enter järjesti vain muutaman tietoiskun vuodessa, mutta siitä toiminta on merkittävästi laajentunut ja monipuolistunut. Järjestämme nykyisin omien tietoiskujen lisäksi kaikille avoimia tietoiskuja mm. kirjastojen Seniorit nettiin -sarjassa. Raimo Anttilan ideasta tietoiskuja ruvettiin monistamaan eri paikkoihin. Tuulikki Paturi on edistänyt yhteistyötä Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa, jotka järjestävät tietoiskuja jäsenillemme. Jäsenten tietoiskuja pidetään kerran kuussa nykyisin eri kirjastoissa ja pienryhmäopastuksia mm. Kampissa.

Opastajien koulutukseen panostetaan: uusille opastajille on järjestetty perehdystyskoulutusta keväisin ja syksyisin yhdessä suomenkielisen työväenopiston kanssa. Lisäksi opastajille järjestetään tietoiskuja ja opintopiiritoimintaa. Itse vastaan älypiiristä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa, nykyisin Oodissa. Opiskele itse -sivusto täydentää tarjontaa, samoin opastajien Facebook-ryhmä, jossa opastajat voivat jakaa tietoa toisilleen. Itse opastan Itäkeskuksen kirjastossa kerran viikossa ajanvarauksella, erityisesti Applen laitteita. Niin, olen myös Celia-kummi ja opastan äänikirjojen käyttöä.

Olen koko elämäni opiskellut uutta, ja tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa pidän sitä välttämättömänä. Enterin toimintaan osallistumisen myötä olen saanut uuden työyhteisön ja ihania kollegoja, pystyn kehittämään itseäni erityisesti tietotekniikassa sekä jakamaan omaa osaamistani.


S/Y Berenike 40 vuotta, juhlaliputus

Mitä harrastan? Purjehdusta, siksi en juuri opastakaan toukokuun ja syyskuun välillä. Keväällä ja syksyllä olen telakalla kunnostamassa purjevenettäni Berenikeä ja kesällä koetan olla mahdollisimman paljon vesillä kavereideni kanssa. Mielestäni maailman paras paikka purjehtia on Saaristomeri. Käyn talvisin viikoittain kaupungin senioriliikunnassa mm. uimassa ja vesijumpassa. Lisäksi harrastan elokuvia, kirjallisuutta ja teatteria. Syyskesän ja syksyn rakkain harrastukseni on sienestys.

Kuulun pieneen yhdistykseen, joka vuokraa Vartiosaaressa noin sata vuotta vanhaa huvilaa, Björknäs II. Pääsen sinne luonnon keskelle kesäisin vajaassa tunnissa polkupyörällä ja soutuveneellä. Huvilalla on entisöitävä puutarha, jossa on järjestetty puutarhatalkoita. Minulla on Vartiosaaressa tyttäreni kanssa viljelypalsta, jonka kitkemiseen en valitettavasti purjehdukseltani juurikaan ehdi. Vartiosaari luontoineen on ihana paikka virkistäytyä, enkä missään nimessä toivo sinne kerrostaloja.

Olen matkustellut riittävästi, sillä olen käynyt purjehtimassa mm. Tongalla, Malesiassa, Karibialla sekä seilannut yli Atlannin. Nyt olen tehnyt henkilökohtaisen ilmastopäätöksen, että en enää lennä. Katsotaan, miten sen päätöksen kanssa pärjään.

Helenaa haastatteli
Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Joululahjaksi älypuhelin? Muista nämä!

Joululahjojen paketointi käy tällä hetkellä kuumana, samalla kun toiset keskittyvät virittelemään joulutunnelmaa keittiöstä kantautuvilla tuoksuilla tai joululaulujen sävelin. Enterin vapaaehtoiset digiopastajatkin ovat jo vetäytymässä joulun viettoon, mutta vielä tuli mieleen lähettää viimeinen virtuaaliopastus iloksenne.

Kokosimme kaikkien hyödynnettäväksi tärkeimmät vinkit siltä varalta, että jonkun joulukääröstä ilmestyy uusi älypuhelin. Tai jos itse suunnittelet lahjoittavasi oman käytetyn puhelimen eteenpäin.

Uuden älypuhelimen saaminen on toki hieno juttu. Varsinkin jos on sellaista toivonut. Joskus sellaisen saattaa saada täytenä yllätyksenä tai vaikka nimenomaan on koittanut lähipiirilleen selittää, ettei haluaisi lähteä moiseen hömpötykseen. Jos nyt kuitenkin olet kohtelias ja otat lahjan vastaan, niin ole utelias - kysele lähipiiriltäsi, miten he puhelinta käyttävät ja poimi niistä sinua kiinnostavat asiat. Tee listaa ja harjoittele yhtä asiaa kerrallaan, kaikessa rauhassa. Pyydä apua ja jos lähipiiristä ei sopivaa auttajaa löydy, katso vinkit sen varalle jutun lopusta. Apua kyllä on saatavilla!

Mikä käyttäjätili? Tarvitaanko se tosiaan?  

Kun uusi älypuhelin otetaan käyttöön, tarvitaan käyttäjätili - Android-puhelimessa Google-tili, iPhonessa AppleID. Ilman tiliä laitteen käyttö ontuu ja törmäät myöhemmin ongelmiin, vaikka puhelimella soittaminen onnistuisikin ilman tiliä. Jos sinulla on Gmail-sähköposti, sinulla on jo Google-tili. Käytä sitä Android-puhelimessasi, älä turhaan luo uutta tiliä. Pidä asiat mahdollisimman yksinkertaisina!

Jos kyse on ensimmäisestä älylaitteesta, eikä käyttäjätiliä vielä ole, luodaan se käyttöönottovaiheessa. (Ohjeet: Luo Google-tili sekä Luo AppleID) Tilin käyttäjätunnus voi molemmissa tapauksissa olla jo olemassa oleva sähköpostiosoite. Tiliä luodessa keksitään kuitenkin uusi salasana - ja nyt tarkkana: muista laittaa salasana talteen!

Uuteen puhelimeen siirtyminen

Tee nämä asiat ennen kuin hylkäät vanhan puhelimen!

Tärkeimmät asiat
  1. Vanhan (äly)puhelimen varmuuskopiointi ainakin pilveen. Jos käytössä on kotitietokone, puhelimen tiedot voi varmistaa myös sinne.
  2. WhatsApp-sovelluksen varmuuskopiointi erikseen sovelluksen asetuksista
  3. Mahdollisen SD-muistikortin sisällön (yleensä valokuvia) kopiointi tietokoneelle tai pilveen. Jos SD-muistikorttia ei voi siirtää uuteen puhelimeen, kannattaa se formatoida eli alustaa.
  4. Jos käytössä on ollut jo älypuhelin ja siinä Google-/AppleID, ladatut sovellukset ja yleensä myös yhteystiedot siirtyvät sen mukana.
Vanhemmasta puhelimesta siirtyminen uudempaan älypuhelimeen voi vaatia SIM-kortin vaihtamisen pienempään mikro- tai nanokokoiseen. Se onnistuu ilmaiseksi omalta operaattorilta, joko myymälässä paikan päällä tai kotiin tilattuna, jolloin toimitukseen menee muutama arkipäivä.
DNA: Uusi puhelin? 4+1 vinkkiä tietojen siirtämiseen

Ohjeita käyttöjärjestelmän vaihtajalle

Swappie: Näin vaihdat Androidista iPhoneen

Telia: Tietojen siirtäminen iPhonesta Androidiin
HS: Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iPhonen ja Androidin välillä käy näin

Älä anna lahjaksi vanhaa ja hidasta laitetta

Ihmiset hidastuvat vanhetessaan, laitteiden pitää olla nopeita.

Monella voi olla mielessä hankkia mahdollisimman halpa älypuhelin tai antaa oma vanha puhelin esimerkiksi iäkkäämmälle läheiselle. Varmista kuitenkin, että laite on oikeasti vielä käyttökelpoinen - myös silloin, kun kyseessä on aloitteleva käyttäjä. Mikään ei syö motivaatiota yhtä varmasti, kuin hidas ja toimimaton laite!

Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmä on riittävän uusi ja päivityksiä on saatavilla. Hieman vanha laitemalli ei haittaa, mutta jos käyttöjärjestelmä on vanhentunut, laite hidastuu eikä sovelluspäivityksiäkään kohta enää saa.

Jos ostat kaupasta puhelinta, joka on erityisen halpa, kysy miksi! Jos syynä on vanha käyttöjärjestelmä tai vähäinen muisti (alle 32Gt), laitetta ei kannata ostaa.

Tärkein vinkki oman laitteen kierrätykseen                                                    

Vaikka antaisit oman vanhan puhelimesi jollekin läheiselle, poistathan omat tietosi ja käyttäjätilisi siitä asianmukaisesti! Miten monet kerrat Enterin opastuksissakin on ihmetelty laitteita, joissa on pojan tai siskon tyttären käyttäjätili, jonka asetukset on solmussa ja salasana täysi mysteeri.

Pähkinänkuoressa:
  • Varmuuskopioi omat tiedot
  •  Kirjaudu ulos käyttäjätililtä
  •  Palauta tehdasasetukset

Tarkemmat ohjeet Android  ja IOS/iPhone -puhelinten  kierrättämiseen:
Android-puhelimen tyhjentäminen eli tehdasasetusten palauttaminen

Apple: Mitä sinun tulee tehdä ennen kuin myyt, annat pois tai vaihdat iPhonesi

Apua vertaisopastuksesta

Laitteen mukana lahjaksi kannattaa antaa myös aikaa auttaa läheistään puhelimen käyttöön otossa. Jos tämä ei esimerkiksi etäisyyden tai muiden rasitteiden takia ole mahdollista, voit tulostaa pakettiin myös ohjeet siitä, mistä auttamishaluisten ja kärsivällisten vertaisopastajien tarjoamaa digiopastusta löytää.
SeniorSurfin opastuspaikkakartta (Koko Suomi)

Enterin opastuspaikat kartalla (Uusimaa)

Rauhallista joulun aikaa!

Nina Ziessler

ENTER ry, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

lauantai 14. joulukuuta 2019

Jäähyväiset Windows 7:lle - vinkkejä käyttäjille



Windows 7 oli hyvä käyttöjärjestelmä, mutta 14.1.2020 sen päivitykset loppuvat. Samalla loppuvat tietoturvapäivitykset ja korjaukset käyttöjärjestelmän eli tietokoneen perusohjelmiston toimintaan.  Tämän jälkeen Windows 7 -koneen käyttö nettiin yhdistettynä ei siis ole tietoturvallista käyttöjärjestelmän valmistajankaan eli Microsoftin mukaan.

Mitkä ovat seniorin vaihtoehdot tässä tilanteessa?


Tilannetta on syytä arvioida käyttötarpeen näkökulmasta, eikä vain halusta jatkaa tutun laitteen käyttöä väkisin.

Jos käyttäjä haluaa edelleen käyttää internetin palveluita sekä Windows-tietokoneessa ajettavia ohjelmia, käyttötarpeen arvioinnin on lähdettävä näistä lähtökohdista.

Seniorien yleisimmästä näkökulmasta netin käyttö on selainpohjaista (Chrome, Firefox, Edge tai aiemmin Internet Explorer).  Kun käyttö on tällaista, suositeltavin käyttöväline on tabletti, joka on kevyt ja kätevä. Paljon kirjoittavallekin se voi olla hyvä valinta, jos hankitaan lisäksi erillinen näppäimistö.

Jos Windows 7 -tietokoneella on paljon muokattu valokuvia tai videoita, laskettu Excelillä, tehty esityksiä, hoidettu kirjanpitoa tms., pitää tällöin saada uusi käyttöjärjestelmä, käytännössä Windows 10. Jos koneessa haluaa käyttää vain selainta, tällöin vaihtoehtona on myös Linuxin asentaminen käyttöjärjestelmäksi.

Yksinkertaisin tapa saada käyttöönsä Windows 10 -tietokone on ostaa uusi kannettava tietokone. Yleensä riittävän hyvän koneen saa 300–500 eurolla, mutta teknisiin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Uuden laitteen hankkijan kannattaa perehtyä esimerkiksi Enterin laitteenhankintaoppaaseen.

Windows 10 eroaa Windows 7:sta hankalassa mielessä. Kaikkia Windows 7:n tukemia tulostimia, skannereita ja muita oheislaitteita ei enää tueta Windows 10:ssä. Valitettavaa mutta totta.  Siirtyminen uuteen käyttöjärjestelmään voi siis tarkoittaa myös uusien oheislaitteiden hankintaa. Yhteensopivuutta voi etukäteen selvittää nettikyselyillä ja Windows 10:n tukemien oheislaitteiden luetteloista.

Eräin edellytyksin käyttöjärjestelmän valmistaja Microsoft voi edelleen päivittää tietokoneen Windows 7:stä Windows 10:ksi. Päivitys vie pari tuntia ja voi joissain tapauksissa kuitenkin epäonnistua, jos esimerkiksi kovalevy on liian pieni.

Windows 7 -tietokoneen käyttäjän ongelmatiikkaa on esitetty myös Enter ry:n videoblogissa:


Tervetuloa digiopastuksiin pohtimaan vaihtoehtoja tähänkin kysymykseen! Aihe on haastava myös monelle opastajalle, mutta yhdessä keskustelemalla ratkaisut varmasti löytyvät. Enterin opastuspaikat Uudellamaalla ovat joulutauolla ja avautuvat loppiaisen jälkeen. Opastuspaikat ja ajat löydät osoitteesta https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Senioreille suunnatut tietotekniikan vertaisopastuspaikat muualla Suomessa löytyvät osoitteesta: https://www.seniorsurf.fi/opastuspaikat/
Myös oman alueen kirjastot osaavat yleensä neuvoa, mistä digitukea on saatavilla.

Ilkka Veuro, vertaisopastaja

tiistai 10. joulukuuta 2019

Mitä digiopastuksissa oikeasti opastetaan?



ENTER ry:ssä on lähes 200 vapaaehtoista senioria, jotka auttavat muita senioreita digiasioissa. Vuosittain opastuksia tehdään tuhansia ja vuosittain yhdistyksessä myös selvitetään, mitä opastuksissa oikeasti opastetaan. Eniten kaivataan apua älypuhelinten peruskäyttöön. 

Viime vuosien tapaan älypuhelinten opastukset vaan lisääntyvät ja lisääntyvät. Samaa ovat muuten kertoneet muutkin ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset eri puolilla Suomea. Tablettien määrä tuntuu hieman hiipuneen, mutta kyllä nekin opastuksissa näkyvät. Älypuhelimet kiinnostavat myös tietoiskujen aiheena. Monet yhdistykset ovat pyytäneet vapaaehtoisiamme puhumaan älypuhelinten iloista ja hyödyistä ja haluavat innostaa ja kannustaa jäseniään tutustumaan laitteisiinsa ja opettelemaan entistä monipuolisemmin niiden käyttöä.
Opastettujen laitteiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

 Älypuhelimet tutuksi opastuksissa

Älypuhelinten perushallinta tosiaan puhututtaa opastuksissamme. Sekä erilaisia asetuksia että päivitysten tekemistä pohditaan paljon. Monilla senioreilla on kaikki päivitykset tekemättä, sillä niitä ei uskalleta tai osata tehdä itse. Omat taidot koetaan monesti jopa heikommiksi, kuin ne todellisuudessa ovat. Rohkaisu onkin yksi suurimpia ja tärkeimpiä digiopastajan tehtäviä.


Älypuhelimien opastusaiheiden osuudet 2019 (Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi)

Rohkaisemisen lisäksi digiopastuksissa opetellaan mm. laittamaan puhelin äänettömälle, lisäämään yhteystietoja ja tarkistamaan onko nettiyhteys käytettävissä. Kysyttyjä aiheita ovat myös erilaiset viestintäpalvelut, kuten mm. sähköpostit sekä WhatsApp. Myös kaikki valokuviin liittyvät aiheet kiinnostavat. Monet haluavat oppia varmuuskopioimaan kuvia ja lähettämään niitä ystävilleen. Samalla tulee usein kysymyksiä pilvipalveluiden logiikasta ja tiedostojen löytämisestä laitteelta. 

Tänä vuonna sähköinen asiointi näkyi nousevana opastusaiheena. Aika kaukana se on vielä verrattuna älylaitteiden perushallintaan, mutta nousi kuitenkin jo listalle. Tässäkin rohkaisu ja erilaisten termien avaaminen ovat keskeisimpiä apuja, mitä opastajat antavat, sillä sähköiset palvelut pelottavat tai niiden toimintalogiikka tuntuu vieraalta.


Yksi opastus kestää keskimäärin yhden tunnin. Tuon tunnin aikana opastettava joutuu ja pääsee tekemään itse mahdollisimman paljon, jotta hän itse oppii ja saa varmuutta tekemiseen. Monet tulevat opastuksiin useammankin kerran ja sehän sopii. Ilahduttavaa on sekin, että jatkuvasti myös uudet asiakkaat löytävät opastuksiin. Eniten Enterin opastuksissa käy 70-80-vuotiaita naisia, mutta toivotamme tietysti tervetulleiksi kaikki oppimishaluiset tai apua tarvitsevat, nuoremmat ja vanhemmat seniorit - myös ne miehet..! 

Opastusaihekysely löytyy kokonaisuudessaan Enterin nettisivuilta
Tiina Etelämäki
ENTER ry

Kirjoittaja on ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistykseen kuuluu kolme työntekijää ja 1000 seniorin joukko, joka haluaa pysyä digissä mukana. Heistä lähes 200 antaa vapaaehtoisina digiopastusta muille senioreille.

torstai 5. joulukuuta 2019

Enterin Lea Grönlund on Vuoden vapaaehtoinen!

Huikean hienoa - enteriläinen Lea Grönlund on palkittu Vuoden vapaaehtoisena! Lea on todella nimityksensä ansainnut. Tällä kertaa nimitys on jaettu kahden ehdokkaan kesken, toinen palkittu on Inka Setälä. Onnittelut myös Inkalle! Vuoden vapaaehtoinen -kampanja on Kansalaisareenan koordinoima.

Kun yhdistyksen hallituksessa tänä vuonna mietimme, että ehdottaisimmeko jotain enteriläistä mukaan kisaan ja kukahan se olisi, Lean nimi nousi esiin yksimielisesti. Kuten ehdotukseen kirjoitimme: “Lea Grönlund on innostava ja rohkaiseva ilopilleri. Hän on toiminut vapaaehtoisena tietotekniikan vertaisopastajana ENTER ry:ssä 20 vuoden ajan ja monitoiminaisena Helsingin Mikaelin seurakunnassa 30 vuotta.”

Sama Lean sanoin: ”Jaksan aina innostua itse ja innostuttaa toisia. Mielelläni etsin apuneuvoja, ratkaisuja ja ohjeita erilaisiin ongelmatilanteisiin, kun vaikka näkö- tai kuulovamma vaikeuttaa digin opettelua ja käyttöä. Auttamisen ilo on paras kiitos!”

Digiopastaminen on todella ajankohtainen vapaaehtoistoiminnan muoto. Tällä nimityksellä saamme varmasti digitukea nostettua entistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Digitaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Omien asioiden hoitaminen tapahtuu koko ajan enemmän digitaalisesti, mutta tukevat ne taidot muutakin elämää. Leakin opastaa kuulemma kaikkien varsinaisten opastuspaikkojen lisäksi puutarhalla palstanaapureille kasvientunnistussovellusten käyttöä ja kulkiessaan metrossa reittioppaan käyttöä...


  Kuva: Tiina Etelämäki
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Elina Varjonen (vas.) ja puheenjohtaja
Marianne Heikkilä palkitsivat Lea Grönmanin 5.12.2019
Kuva: Kansalaisareena
Tässä he ovat! Vuoden vapaaehtoiset Inka Setälä ja Lea Grönlund

Tiina Etelämäki
ENTER ry