Näytetään tekstit, joissa on tunniste #ENTERry25v. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #ENTERry25v. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. marraskuuta 2022

Seniorit Digitorilla

Lokakuun alussa Enter järjesti senioreille Digitorin Kampin palvelukeskuksessa ja kutsui mukaan myös joukon yhteistyökumppaneita. Tapahtumassa esiteltiin digivinkkejä sekä toimijoita “toripöydissä”. Digitori oli samalla Enterin 25-vuotisjuhlavuoden syksyn avoin päätapahtuma (syntymäpäiväjuhlat vietetään marraskuussa jäsenistön kesken). Tässä tunnelmia kuvien myötä:

Juhlasalin puolella sijaitsivat Enterin opastajien isännöimät ja emännöimät toripydät, joissa oli tarjolla digivinkkejä eri aiheista.

Yläkerran aulassa Enterin kumppanit esittelivät palveluitaan.
Digitorin ohjelmalehtinen.

Vas. Aulassa Helsingin kaupunginteatterin Taidetta ikääntyneiden koteihin -hanke keräsi tarinoita. Tarinoista ja ajatuksista syntyy teatteriesitys, joka saa ensi-iltansa helmikuussa 2023 ja kiertää mm. helsinkiläisissä palvelukeskuksissa. 

Kesk. CeniorPhone on Enterin kannatusjäsen. CeniorPhone-sovelluksella voi räätälöidä älypuhelimen näytön itselleen sopivaksi.

Oik. Operaattori Elisa on myös Enterin kannatusjäsen. Elisa oli kertomassa palveluistaan ja vastaamassa kysymyksiin.

Kaupunginteatterin tarinankeräyspisteellä juteltiin oman elämän tärkeistä hetkistä.

Helsingin Invalidien Yhdistyksen Digipiste oli myös mukana, samoin kuin HelsinkiMissio. Molemmat ovat Enterin tärkeitä kumppaneita digituessa.

Helsingin kaupungilta olivat mukana Helsinki-info, Seniori-info sekä Helsingin digituki.

Juhlasalin toripöydissä riitti kuhinaa.

Pöydässä numero kaksi päivitettiin laitteita ja ohjelmia.

Enterin vapaaehtoiset seniorit esittelivät torilla hyödyllisiä digilaitteita ja sovelluksia sekä antoivat vinkkejä laitteiden käyttöön.
Vas. Toripöydässä harjoitellaan, kuinka Wifi-salasana vaihdetaan reitittimeen.
Oik. Torilla tavataan myös tuttuja! Nina Ziessler työskenteli aiemmin Enterissä ja Veli Kahrala on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
Tässä tutkitaan Chromecastin käyttöä. Chromecast-lisälaitteella saat vaikkapa YleAreenan TV-ohjelmat älykännykästä  televisioruudulle. 




Tietysti myös Enter oli tavattavissa. Vas. Vapaaehtoiskoordinaattorit Päivi ja Hanna kertoivat opastuspalveluista. Oik. Sisäänheittäjinä ala-aulassa vapaaehtoiset Unelma ja Sirkku.
Vas. SeniorSurfin Tiina Etelämäki ja Nina Ziessler toivat ruotsalaiset kollegat tutustumaan suomalaiseen seniorien vertaisopastukseen.
Oik. Enterin toiminnanjohtaja Juulia ja viestintäkoordinaattori Jenni torihumussa, taustallaan Helmet-kirjastopalvelut Helsingistä. Mukana oli myös saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntija Celia.


Kaikkiaan tapahtuma sujui hienosti. Saamme nähdä tuleeko tästä jokavuotinen perinne! Kiitos torikävijöille, mainioille yhteistyökumppaneillemme sekä toripöydissä ja muissa tehtävissä puuhailleille upeille vapaaehtoisillemme.


Koonti: Jenni Blomqvist
Kuvat: Jenni Blomqvist ja Matti Pihkala


Tule mukaan, ryhdy enteriläiseksi!
  • Haluaisitko liittyä Enterin jäseneksi?
"Hyvä porukka johon on mukava kuulua. Saa opetusta rauhalliseen tahtiin tai voi itse tulla opastajaksi, jolloin samalla oppii itsekin koko ajan!"
  • Tai olisiko yrityksesi tai yhteisösi kiinnostunut kannatusjäsenyydestä?
Lue jäsenyydestä: https://www.entersenior.fi/yhdistys/jasenyys/

maanantai 5. syyskuuta 2022

Kännykkäilmiön keskiössä—näppäilystä pyyhkäisyihin

 ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 8

Tässä Ikinörtin historiasarjassa on julkaistu Anja Mäkisen kirjoitukset Enterin synnystä ja kännykkätoiminnan alkuajoista. Jatkan historiaa kännykkätoiminnasta ja Kampin opastuksesta aloittaen siitä, kun tulin soneralaisten  Anja Mäkisen ja Saija Lehtimäen pitämälle kännykkäluotsikurssille vuonna 2000.

Matkan varrelta - kännykkäluotsit

Monipuolisella kurssilla käsiteltiin kaikki silloiset matkapuhelimen toiminnot ja operaattoreiden palvelut. Avasimme erilaisten puhelimien kuoret ja siinä opittiin niksit, miten esimerkiksi SIM- kortti ja akku pitää laittaa paikoilleen.

Jokainen joutui pitämään opastavan esityksen jostain puhelimen toiminnosta. Oma aiheeni oli tekstiviestit. Perustelin monella tapaa, miksi kannattaa käyttää tekstiviestejä ja miten niitä oppii tekemään. Siihen aikaan oli valttia valistaa, että tekstiviesti on kätevä tapa viestiä, jos kuulo on alentunut. Tämä neuvo pätee yhä.

Kurssi oli niin innostava, että lähdin mukaan täysillä. Olenkin saanut Enterin toiminnasta eläkepäiviin tosi kehittävän ja monipuolisen harrastuksen ja paljon hyviä, samoista asioista kiinnostuneita ystäviä.

Niin kauan kun Anja sai Soneralla työskenneltyään olla mukana toiminnassa, hän järjesti Enterin kanssa paikkoja, joissa käytiin kännykkää opastamassa. Kun  hän joutui organisaatiomuutoksen myötä jättämään kännykkätoiminnan, mietittiin porukalla mahdollisuutta jatkaa opastamista. Kaikki opastajat halusivat  jatkaa hyvää toimintaa ja niinpä  lupauduin ryhmän vetäjäksi eli kännykkäluotsikoordinaattoriksi. Pentti Suonikko oli  keksinyt hyvän nimen kännykkäluotsi. Luotseja olivat silloin lisäkseni ainakin Maisa, Laina, Liisa, Mirja, Ritva, Sylvia, Mirja K, Liisa K, Pirkko Y, Urho, Pentti, Raija, Pirkko H, Pirkko K, Kaarina ja Marjatta L. Muutama heistä opastaa vieläkin. Opastuksessa innostettiin ja houkuteltiin sopivilta vaikuttavia henkilöitä mukaan Enteriin ja opastajiksi.

Enterin toimintaa esittelevä dia vuodelta 2004

Kännykkäklubi - nykyisin palaute-, opintopiiri

Jo "Anjan aikoina" oli ollut kerran kuukaudessa erillinen kännykkäklubi eli  luotsien yhteinen palautepalaveri, jossa kerrottiin minkälaisia opastuksia oli kullakin ollut. Tämä tapa otettiin sitten jokaisen  opastuskerran jälkeiseen käyttöön saatuamme vakiotilat Kampin palvelukeskuksesta. Näissä palautekeskusteluissa opitaan pohtien toisten opastustilanteista ja ratkotuista ongelmista, eikä mikään jää vaivaamaan mieltä.

Luotsien suositut luennot

Anja oli pitänyt kännykkäaiheisia luentoja ja jatkoin niitä Pentti Suonikon kanssa. Maisa Krokfors piti tilaisuuksia myös  ruotsinkielisille ryhmille. Opastustakin on koko ajan ollut saatavilla myös ruotsiksi sekä englanniksi.

Alkuun käytettiin luentojen tukena  kalvoja, jotka yhdessä ideoimme ja teimme.  Joissakin paikoissa (kuten Heureka, Työväenopisto ja Kalliola) oli jo käytettävissä dokumenttikamera, mikä auttoi kovasti näppäinpuhelinten toimintojen havainnollistamista.

Luentojen aiheina olivat Kännykkä tutuksi, Kännykkä turvaksi ja avuksi, Millaiset laitteet seniorille ja vinkkejä käyttöön. Luentojen jälkeen oli yleensä opastusta, jossa mukana olleet harjoittelivat luennolla opittua omilla kännyköillään. Luennoilla olleet uskaltautuivat sitten helpommin opastuksiin, kun huomasivat, etteivät ole yksin ongelmineen.

Kerran alkuaikoina  mennessämme ryhmänä sisälle opastuspaikkaan, kuului jostain ihmettelevä ja epäilevä ääni: “Noin vanhoja!” Silloin ei vielä oltu totuttu, että ikäihmisetkin voivat opettaa digitaitoja toisille.

Luentoja pyydettiin kaikkiin palvelukeskuksiin ja eri eläkeläisyhdistysten tilaisuuksiin sekä seurakuntien eläkeläisryhmiin niin Helsinkiin kuin Vantaalle ja Espooseen. Opastuksia oli myös kuuloyhdistyksen sekä invalidien yhdistyksen jäsenille.  Käytiin  Keravallakin, Pirkko Kyttälän opastuspaikassa Talkoorenkaassa. Maisa Krokfors oli järjestänyt Heinolan asuntomessualueelle paikan, jossa porukalla opastettiin. Saimme vierailla samalla Maisan mukavassa kesäpaikassa, ja siitä jäi mukavat muistot.  Kännykkäluotsit olivat myös mukana Tampereella Hyvä Ikä -messuilla ja monipäiväisessä Heurekan tapahtumassa opastamassa.

Dia "Kännykät ovat nykyaikaa"
     Yhdistysdia vuodelta 2004, jolloin oli  Hyvä Ikä -messut

Digi ei olekaan ihan uusi asia

Monasti vuosina 2006-07 työväenopistoilla oli luentoni peräkkäin viestintäneuvos Tauno Äijälän pitämän koulutustilaisuuden kanssa. Hän luennoi digilähettiläänä kansalaisille ahkerasti helpottaakseen  siirtymistä ja sopeutumista digitelevisioaikaan. Digisovitin  piti hankkia ja hän koulutti siihen ja asennukseen vapaaehtoisia auttamaan varsinkin ikäihmisiä.

Kännykkäilmiö näkyi mediassa juttuina ja paremmuus-testeinä

Kännykkäluotsien toiminta kiinnosti mediaa  ja toiminnastamme tehtiin kokonainen Kuningaskuluttaja-ohjelma, joka loppui Kampin lauluryhmän laulamaan Puhelinlangat laulaa - lauluun. Pääsimme myös Puoli yhdeksän -uutisiin -  kotonani kuvattiin käytössä olevia kännykän apuneuvoja, joita olin opastanut ystäväni ottamaan käyttöön. Esimerkkinä näytettiin muistutukset lääkkeiden ottamisesta ja tärkeistä tapaamisista.

Radiossakin musiikkiohjelman lomassa esitettiin nauhoitettuja kännykänkäytön kysymyksiä ja olin vastaamassa niihin, mikä toi yhteydenottoja ympäri Suomea. Vuosi oli silloin 2004.

Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Kuluttaja tekivät kännykkätestejä, joissa kännykkäluotsit yhdessä käyttäjien kanssa olivat testaajina.

Näiden tilaisuuksien myötä Enterin kännykkäopastustoiminta tuli tutuksi ja kännykkätilaisuuksiin oli ruuhkaa. Kampin palvelukeskuksessa oli ensin torstaisin kaksi kertaa kuukaudessa opastusta ja sitten vuodesta 2005 saimme sieltä joka tiistaille tilat. Kampin remontin aikana toimintamme siirtyi vuodeksi väistötiloihin Käenkujalle ja sieltä palattiin Kamppiin uusittuihin tiloihin.

Nokialaisten rinnalle muitakin merkkejä

Laitteet olivat näppäinkännyköitä - etupäässä Nokiaa, jonka uusia malleja tulikin markkinoille koko ajan. Tein Anjan mallin mukaisen valikkokaavion heti saadessani uuden mallin tutkittavakseni.
Kaaviot helpottivat opastajaa ja opastettavaa löytämään missä mikin toiminto sijaitsi. Lisäksi tein kullekin mallille perustoiminnoista käyttöohjeet selkokielellä. Näitä  annettiin sitten opastettaville.

Nokian lisäksi markkinoilla oli muitakin merkkejä oli kuten Motorola, Sony Ericsson, Siemens  ja Panasonic. Myöhemmin tuli vielä ruotsalaisvalmisteiset Dorot ja itävaltalainen Emporia, jotka oli erityisesti senioreille suunniteltuja.  Kävimme usein opastuksesta tullessamme operaattoreiden myymälöissä tutkimassa, mitä uusia malleja on tulossa ja näin osaisimme ennakoida tulevat opastukset. Kerran sellaisella käynnillä tuli heräteostos Nokia 6101, joka oli tosi hyvä puhelin ja on tallessa vieläkin.

esillä erilaisia näppäinpuhelimia
Kun näppäimet olivat niin pieniä tein näppäimistöstä A4 kokoisen kuvan, joka helpotti varsinkin tekstiviestien kirjoittamisessa. Idea siihen tuli tarpeesta näkövammaisille Iiriksessä pitämässämme opastustilaisuudessa. Iiriksessä kävimmekin opastamassa monta kertaa ja jopa heidän kesäpaikassaan Tuusulassa. Enter oli mukana kehittämässä selkonäppäimistö-aputarraa ja saimme niitä käyttöömme avuksi opastettavan puhelimen näppäimistön päälle laitettavaksi.

Kännykän näppäimistön selkokuva 2013
Kännykän näppäimistön selkokuva vuodelta 2013

Kännykän toimintojen monipuolistuminen lisäsi opastettavia aiheita

Kun oli siirrytty euroon, opastimme kännykällä rahan muunnokset.
Kännykät ei osanneet itse vaihtaa aikaa automaattisesti ja ajan asettaminen olikin merkittävä opastusaihe aina kesä- ja talviaikaan siirryttäessä. Perustoimintoja kuten soittoa, vastaamista, yhteystietojen laittamista, tekstiviestien lukua, kirjoitusta ja poistoja opetettiin ja kun kameroita alkoi olla puhelimissa, niiden käyttökin otettiin haltuun. Kännykästä tietokoneelle siirto sekä tekstiviestien tallennus tietokoneelle oli jo osaavimpien toiveena. Tekstiviestit olikin sellainen aihe, joka ensimmäistä kertaa onnistuessaan aiheutti jopa kaulaan kapsahtamisen.

Turvallisuutta painotettiin jakamalla tekemäämme monistetta ”Kännykkä turvaksi ja avuksi”, jossa neuvottiin hätänumeroon soitto ja korostettiin puhelimen mukana pitämistä. Sitä monistetta olemme pitäneet ajan tasalla laitteiden ja ohjelmistojen kehittyessä.


Kerran olimme  pitämässä tilaisuutta 15 ikäihmisen ryhmälle, ja olin juuri kertonut puhelimen mukana pitämisen tärkeydestä. Yksi osallistuja sanoi lankapuhelimen riittävän ja ettei aio hankkia eikä pitää kännykkää mukanaan. Silloin eräs yli 90-vuotias rouva pyysi puheenvuoroa ja kertoi, ettei häntä tässä olisi, ellei hänellä olisi ollut kännykkä mukana palatessaan talvella saaresta mökiltään. Hän oli liikkunut hiihtäen, kaatunut ja reisiluu oli murtunut. Hän oli soittanut pojalleen, joka tiesi, mihin apua tarvitaan ja ohjasi ambulanssin paikalle. Silloin  näppäinpuhelinten aikaan ei ollut vielä paikannuspalvelua eikä 112-sovellusta. Porukka hiljeni ja kännykän vastustus vaimeni. Vertaisen sana tehosi.

Tukikohtana Kampin palvelukeskus

Kampin palvelukeskus on koko ajan ollut hyvä kumppani opastustoiminnallemme. He ovat vastaanottaneet opastukseen ilmoittautumiset ja olemme saaneet käyttää heidän laitteitaan kuten dokumenttikameraa, videotykkiä ja tietokoneita.

Kännykän opastaminen on tosi hauskaa ja mielenkiintoista

Minulle opastaminen on koska ja missä vain tapahtuvaa ja voin suositella muillekin siitä harrastukseksi eläkepäiviin. Kerran mennessäni Kamppiin opastamaan, metrossa henkilö vieressäni pähkäili kännykkänsä kanssa, enkä malttanut olla kysymättä, mikä on noin hankalaa. Siitä tulikin metromatkan kestänyt opastus ja kassistani löytyi sille puhelimelle tekemäni selko-ohjeetkin,  ja samalla meni eteenpäin tietoa Enteristä.

Nokian myymälässä Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa kävimme usein tutkimassa uutuuksia ja kyselemässä esimerkiksi näkemisen ongelmiin ratkaisuja. Kerran olivat jotenkin salaperäisiä, sillä eivät saaneet kertoa, että älypuhelimet ovat juuri tulossa Nokialta. Niissä oli juuri niitä kyselemiämme toimintoja.

Vähitellen kuului tietoja älykännyköiden tulosta ja pohdimme, ettei niitä varmaan ikäihmiset hanki. Mutta toisin kävi. Nokia Lumia 800 ja 710 julkistettiin lokakuussa vuonna  2011. Itsekin sitten ostin Nokia Lumia 800 heti, kun se tuli markkinoille. Niistä älypuhelimista sitten toisessa ikinörtin jutussa lisää.

Enterin kännykkä- ja tablettiopastus jatkuu taas Kampin palvelukeskuksessa 6.9. Klo 10-11:30. Ajanvaraus puh. 09 3104 4513


Lea Grönlund
kännykkäopastuksen konkari vuodesta 2000 - ja vieläkin innostunut!

Enter 25 -logo

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa
juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 


Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan

Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa

Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012

Osa 7 Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa

torstai 16. kesäkuuta 2022

Opastajien kevätkiitosretket

Kiitokseksi kevään tietotekniikkaopastuksista Enter tarjosi opastajilleen valinnaisen museokierroksen. Vaihtoehtoina olivat fyysinen vierailu Elisan puhelinmuseossa Helsingin Töölössä sekä virtuaalivierailut Loimaalle Suomen Maatalousmuseo Sarkaan tai Turun museokeskuksen digitaaliseen näyttelyyn Turku Åbo 1827, joka esittelee 3D-mallinnoksella Turkua ennen sen paloa.
 
Lue opastajien kokemuksia museoretkistä:

Vierailu Elisan Puhelinmuseoon 9.5.2022

Maanantaiaamuna pyöräillessäni Espoosta Runeberginkadulle Helsinkiin en osannut aavistaa, kuinka kiinnostavaa oli päästä telefoonien kehityksen aikamatkalle 1920-luvulta 2020-luvulle.  Tuumailin polkiessani halki kauniiden merimaisemien, että meille opastajille esiteltäisiin muutamia veivattavia lankapuhelimia ja kerrottaisiin siinä sivussa lyhyesti teletekniikan muutoksista ja lopuksi saisimme vielä nähdä uusimmat älykännyt. Tammikuussa aloittanut vertaisopastaja koki yllätyksen!

Puhelinpylväitä,kaapeleita ja kojeita
Kuva: Anna Suihko
Enterin vapaaehtoiset opastajat astuivat sisään arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemaan hienoon rakennukseen, jonne puhelinmuseo on perustettu vuonna 1986. Kävelimme portaat ylös, ja eteemme avautui vaikuttava näkymä nostalgiseen tekniikkaan: Pohjoismaiden ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus vuodelta 1922 (oli käytössä vuoteen 1985 asti) on edelleen toimintakuntoinen! Osaava ja taitava oppaamme Matti Takala kertoi hauskasti historiasta ja näytti, kuinka puhelimilla voi soittaa museon sisällä ja “nähdä äänen kulkevan lankoja pitkin”. Meitä huvitti ja ihmetytti kuullessamme mekaanisten releitten pölynpyyhkijöiden ammattikunnasta. Pölyt aiheuttivat rahinaa puhelujen aikana ja releitä pyyhittiin jatkuvasti pienillä pensseleillä.

sentraalisantra
Kuva: Anna Suihko  
Näimme puhelinpylväät, kaapelit, vanhat puhelinluettelot (sain tarkistaa omat vanhat osoitetietoni ja lankapuhelinnumeroni), puhelinkopin, valtavan määrän erilaisia puhelimia, mm. presidenttien käyttämiä erikoispuhelimia sekä “sentraalisantran” istumassa tyylikkäänä keskuksen edessä.

Museokäynnin jälkeen menimme vielä yhteiselle lounaalle Mamma Rosaan ja nautimme maittavan aterian sekä virkistäydyimme toistemme seurasta.

Kotimatkallani satulan selässä kertasin kaikkea kuulemaani ja näkemääni. Teletekniikka on hurjasti kehittynyt. 5G-verkolla älylaitetta selaileva nykykäyttäjä tuskin voi uskoa, että Suomessa noin 40 vuotta sitten tarvittiin ihmisiä välittämään äänipuheluja. Ihmiset ovat tehneet työtään joskus hyvinkin vaikeissa olosuhteissa, ovat olleet rohkeita ja menneet eteenpäin. 
 
Maailma muuttuu digitalisaation myötä valtavaa vauhtia. Muutunko minä ja pysynkö vauhdissa mukana? Huomisesta en tiedä - kuitenkin uskon, että paras on vasta edessä.

Kiitos retkestä,
Anna Suihko - vertaisopastaja
***

Vierailu Digimuseon Turku Åbo 1827 -näyttelyyn 2.6. 2022


Virtuaalisella retkellä Digimuseoon esiteltiin Turkua ennen vuoden 1827 tulipaloa. Kuljimme oppaan johdolla molemmin puolin jokea ja näimme sekä autiota seutua että komeita rakennuksia, joista sitten palossa hävisi suurin osa. Niitä on tänä päivänäkin jäljellä, tosin monet restauroituina.
  kuvakaappaus Digimuseon sivulta 

Palon jälkeen esimerkiksi Keisarillinen Turun Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi ja Engelin suunnittelema nykyinen Helsingin yliopiston päärakennus valmistui 1832. Alunperin Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema Turun Akatemia kunnostettiin niin ikään Engelin ohjeiden mukaan ja se luovutettiin vuonna 1830 Turun hovioikeuden, Turun tuomiokapitulin ja lääninhallituksen käyttöön.

Turun hovioikeus
Nykyään Akatemiatalo on juhlasalia lukuunottamatta hovioikeuden käytössä. Juhlasalia hallinnoi Turun yliopisto. (Kuva: Markus Koljonen. Wikimedia Commons CC BY-SA 3.0)

Tunnin kierros 360°-näkymää hyödyntäen oli mielenkiintoinen. Oppaan hyvä esitys innosti tutkimaan itsenäisesti ja syventyen tarjolla olevaa materiaalia.

Itse kävin Apteekkimuseossa, Qwenselin talon näyttelyssä. Siellä voi katsella talon historiaa eteisen pottakaapista aina juhlasaliin saakka. Voimme kulkea kaikissa huoneissa, infotekstit kertovat esineistä napin painalluksella.

kuvakaappaus Apteekkimuseon ja Qwenselin talon sisäänkäynniltä

Virtuaaliset kohteet löytyvät netistä osoitteessa https://digimuseo.fi/. Sieltä voi klikata avoimet, ilmaiset näyttelyt. Osaan näyttelyistä voi myös varata opastetun kierroksen museo-oppaan opastamana.

Virtuaalisia museokäyntejä luodaan lisää ja niiden suosio jatkuu. Meillä ikäihmisillä on jäljellä rakkaus museoihin, mutta monilla alkavat pitkät bussimatkat eri kaupunkien museoihin olla työläitä liikuntarajoitteiden vuoksi. On hienoa voida osallistua esteettömästi museokäynteihin ruudun äärellä.
Esimerkki kaupunkikuvasta

Virtuaalinen kaupunki on rakennettu Turun vuoden 1808 karttapohjaan.
Tuhoutuneiden osien esille saamiseen on hyödynnetty Lidar-ilmalaserkeílausta.
Inforuudut on laatinut Turun museokeskus. 

kuvakaappaus Luostarinmäki
Infoa paloturvallisuudesta

Digimuseossa on myös Turun museokeskuksen varsin vaikuttava Luostarinmäki 1827-näyttely. Liikkuminen digitaalisen Luostarinmäen kujilla tuntuu lähes todelliselta, sillä 360°tekniikka mahdollistaa vaikutelman korkeuseroista, kuvissa on kasvillisuutta ja materiaalien tuntua.

Kiitollisena retkestä ja uusista ideoista,
Unelma Krakau - vertaisopastaja

keskiviikko 8. kesäkuuta 2022

Miksi digiopastajaksi?

Mitä saat itsellesi tästä? Tämän kysymyksen esitti opastettava, joka oli erityisen tyytyväinen saamaansa apuun älypuhelimensa ja tablettinsa pulmissa.
 
Minusta on mukava ratkaista ihmisten ongelmia, oli spontaani vastaukseni.
 
Asiakastani oli jännittänyt tulla opastukseen. Kotona puolison tietäväiset ja vähän äreästi annetut neuvot olivat saaneet hänet tuntemaan itsensä täysin tumpeloksi.
 
Enterin digiopastuksessa sellaista tunnetta ei tule, vakuutin. Me etenemme rauhallisesti, kuuntelemme ja yritämme yhdessä löytää vastaukset ongelmiin ja auttaa käyttämään digilaitteita hyödyksi ja iloksi.

Helppo tulla mukaan

Olen melko tuore opastaja, sillä aloitin lähiopastuksen Porvoon Kevätkummussa syyskuussa 2021. Innostuin mukaan entisen työkaverini Liisan esimerkistä. Syksyn valmennuskurssit olivat jo ohi, kun tulin mukaan. Opastuskeskustelu Itä-Uudenmaan koordinaattorin Päivi Savolaisen kanssa  antoi kuitenkin perustiedot Enterin toiminnasta ja digiopastajan tehtävistä.
 
Ensimmäinen kerta opastajana jännitti. Osaanko etsiä apua ongelmiin? Mitä jos olenkin enemmän vaivaksi kuin hyödyksi? Ihmisten neuvominen tietoteknisissä pulmissa oli minulle tuttua työelämästä – tosin vähän eri näkökulmasta.
 
Onneksi paikalla oli monta kokenutta opastajaa. Tarkoituksenani oli seurata vierihoidossa toisen opastajan toimintaa, mutta toisin kävi. Ovesta asteli sisään uusi asiakas ja kun kaikki muut opastajat olivat varattuja, ryhdyin kyselemään millaista apua hän tarvitsisi. Hetken päästä olimmekin työn touhussa selvittämässä uuden läppärin käyttöönottoa ja vanhan siivousta.

Oma profiili

Melko nopeasti minulle syntyi oma opastajaprofiili. Laiteyhdistelmääni Mac-läppäri ja -pöytäkone sekä Huawein älypuhelin ei muilla ollut.
 
Visaisimmiksi ratkoa ovat osoittautuneet Facebookiin liittyvät ongelmat kuten vahingossa (tai välillä tarkoituksellakin) syntyneiden päällekkäisten käyttäjätilien poistaminen.
 
Palkitsevinta on nähdä opastettavan omaksuvan asioita, vaikka yksi pieni pala kerrallaan.
 
Enteriläiset ovat osoittautuneet hienoksi ja auliisti tietoja toisilleen jakavaksi yhteisöksi. Sen ansiosta pystyn ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamista. Siinä tärkeä osa on Enterin toimiston hyvin toimiva organisointi ja kannustus.
 
Tuntuu kuin olisin tullut kotiin.

Enterin opastukset jäävät sopivasti kesätauolle, kun puutarhassa alkaa kiivain sesonki
 Kuva: Min Fei Kultanen

Leena Kultanen

"Kiinnostaako tietotekniikka sinuakin? Tule mukaan Enterin digiopastajien porukkaan", Leena kannustaa.  
Opastajakoulutusta tulossa syksyllä 2022: https://www.entersenior.fi/uutiset/opastajaksi/

maanantai 30. toukokuuta 2022

Tähän mennessä tapahtunutta

Missä olit vuonna 1997? Mitä silloin tapahtui?

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä. Presidentti Martti Ahtisaari vihki käyttöön Helsingin Pasilaan valmistuneen Hartwall Areenan. Suomen neljäs valtakunnallinen TV-kanava Nelonen aloitti toimintansa.

Mitä muistat? Oliko sinulla jo vuonna 1997 kännykkä? Milloin perustit ensimmäisen sähköpostiosoitteesi? Mitä hakukonetta käytit netissä?

Radiossa soi Spice Girls. Walesin prinsessa Diana kuoli. Suomalainen Merita Pankki ja ruotsalainen Nordbanken ilmoittivat yhdistyvänsä. Suurelokuva Titanic sai ensi-iltansa.

Samoihin aikoihin Helsingissä näppäiltiin alkusäveliä ikäihmisten tietotekniikkayhdistykselle. Yhdistys oli ollut tekeillä vuodesta 1996, mutta varsinainen perustamisesta päättävä kokous pidettiin Munkkiniemen palvelutalossa lokakuussa 1997.

Mitä luulet, kun ”Ikäihmisten atk-yhdistys ENTER ry” perustettiin, ei perustamisasiakirjaa täytettäessä taidettu ”painaa enteriä” vaan kirjoituskoneen rivinvaihtoa? 

Enter ry:n perustamisasiakirja
Lue Enterin ensiaskelista mm. mitä tekemistä irlantilaisilla oli asian edistämisessä ja miksi ikäihmisiä ei hyväksytty mukaan Helsingin tietotekniikkayhdistykseen:
https://ikinortti.blogspot.com/2021/12/ikaihmisten-atk-yhdistys-enter-ryn.html

 Vuosituhat vaihtuu ja kännykät pirisevät


Vuosituhannen vaihteessa ja 2000-luvun alkuvuosina Nokian matkapuhelimet olivat yleisiä ja niiden tyypillinen soittoääni oli Grande Valse. Voit muistella tuttua tilutusta videosta linkin takaa:    https://www.youtube.com/watch?v=Vk4KK-gh0FM (avautuu uuteen ikkunaan)

Matkapuhelimet eivät tuohon aikaan olleet ”älykännyköitä”. Enterin toiminnan alkuvuosina kännykänkäytön ja tietotekniikan opastukset olivatkin melko erillään toisistaan. Jutun kirjoittajalla Anja Mäkisellä, Eeva Oksasella, sekä teleyhtiö Soneralla oli kännykkäopastuksen kehittämisessä suuret roolit.

Mitäpä ikäihmiset tuumasivat tekstareista kaksikymmentä vuotta sitten? Entä soiteltiinko 2000-luvun vaihteessa myös kaukosäätimillä? Lue kännykkäopastuksen kehittymisestä ja ”kännykkäluotseista” kertova historiikki: https://ikinortti.blogspot.com/2022/01/kannykkaluotsit-mukaan-enterin.html
Matkapuhelin tutuksi -opas ja sen kuvitusta

 Vuonna 2012 toiminta nytkähti isommalle vaihteelle

Sauli Niinistöstä tuli Suomen presidentti. Guggenheim-taidemuseosta äänestettiin Helsingissä. Risteilyalus Costa Concordia ajoi karille Italiassa. Kesäolympialaiset pidettiin Lontoossa. Talvivaaran kaivos puhutti. ENTER ry täytti kymmenen vuotta.

”Enter oli anonut useana vuonna avustusta silloiselta Raha-automaattiyhdistykseltä RAY:ltä, mutta tuloksetta. Vuoden 2011 lopulla tapahtuneessa jaossa yhdistykselle kuitenkin myönnettiin 50 000 euron määräraha. - - - Anomus oli tehty edellisvuosien tapaan ilman suurempia odotuksia.  RAY:n myönteinen tukipäätös tuli silloiselle hallitukselle lähes yllätyksenä.”

Mitä rahalla tehtiin? Ainakaan hallitus ei haihtunut Bahamasaarille viettämään leppoisia eläkepäiviä, sillä yhdistys tosiaan vahvistui ja sai virtaa toimintaansa: Juulia Andersson palkattiin työntekijäksi ja nykyäänkin toimivat toimintaryhmät perustettiin.

Lue: https://ikinortti.blogspot.com/2022/02/vuosi-2012-enter-tuli-murrosikaan-ja.html

Kaksi kertaa kaksi vuosikymmentä Enterissä

”Alussa Enterin opastustoiminta oli kovin toisenlaista kuin nykyisin. Hiiri oli hukassa, harjoiteltiin ohjelmien lataamista ja poistamista sekä tietoturvaohjelmien lataamista. Ei ollut älypuhelimia, eikä kokoonnuttu Zoomin välityksellä. Tietokonemaailma on muuttunut hirveästi näiden vuosien aikana, jolloin olemme olleet Enterissä.”

Jäätyään eläkkeelle 2000-luvun alussa Timo Puska meni työväenopiston tietokonekurssille. Kurssilla Timo kuuli Enteristä, ja niinpä hän ja hänen vaimonsa Ritva Wahlsten-Puska liittyivät jäseniksi. Puskat ovat olleet mukana kaikessa Enter-vuosiensa varrella: opastamassa, hallituksessa, messuilla, televisiossa, Ikinörttiä postittamassa… Timoa on muuten kiittäminen Enterin yhteistyöstä Helsingin kirjastotoimen kanssa.

Lue Enterin vaiheista Puskien tarinan kautta:
https://ikinortti.blogspot.com/2022/03/muistelua-ritva-wahlsten-puska-ja-timo.html
Puskan pariskunta

Enter 25 -logo
Juttu on kooste ENTER ry:n 25-vuotisjuhlavuonna tähän mennessä ilmestyneistä teksteistä, jotka kertovat tapahtumista yhdistyksen matkan varrelta.

perjantai 1. huhtikuuta 2022

Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 7
Enterin matka Lasipalatsista Oodiin ja kirjastojen vakituiseksi kumppaniksi
kuvituskuva Matkan varrelta

Enterin historiaa läpikäydessä ei voi ohittaa Helsingin kaupunginkirjastojen kanssa tehdyn yhteistyön merkitystä. Yhteistä taivalta on kertynyt jo 17 vuotta. 25-vuotiaan yhdistyksen historiasta se on iso siivu!

Enterin toiminnan alkuvuosina opastusta oli järjestetty mm. Kalliolan kansalaisopistolla, Vapaaehtoistyön ja omaishoidon keskuksessa sekä palvelutaloissa. Vertaisopastukselle tuntui olevan kysyntää ja enteriläisen Timo Puskan yhteydenotto kirjastotoimenjohtajaan Maija Berndtsoniin käynnisti yhteistyön Helsingin kirjastojen kanssa vuonna 2005. Enterille tarjottiin mahdollisuutta osallistua perusteilla olevaan, uudenlaisen kansalaisten kohtaamispaikan toimintaan Lasipalatsilla.
Senioreille suunnatut vertaisopastukset pääsivät paraatipaikalle, kun sähköisten palveluiden ja laitteiden käyttöä ryhdyttiin opastamaan Enterin tietokonetuutoreiden ja kännykkäluotsien toimesta kesällä 2005.
 
Enteriläiset ovat siis olleet eräänlaisia kansalaisvaikuttamisen ja kirjastoyhteistyön pioneerejä.
“Enterin opastustoiminta oli uudenlainen avaus kirjastopalveluiden tuottamisessa. Se herätti ihastusta ja välillä myös vähän ihmetystäkin kirjastoissa sekä myös kansainvälisesti. Tänä päivänä vertaisopastukset ja kirjastotilojen omatoiminen käyttö ovat jo vakiintunutta toimintaa.” (Kari Lämsä ja Lotta Muurinen v.2015)
kollaasi Kohtaamispaikalta
Opastaminen tapahtui alkuvuosina pääasiassa Kohtaamispaikan tietokoneilla, mutta vähitellen kannettavat tietokoneet yleistyivät ja niitä alkoi näkyä myös opastuksissa. Myös älypuhelimet alkoivat yleistyä senioreidenkin keskuudessa. Lea Grönlund piti Kohtaamispaikassa ensimmäisen älykännykkäluennon vuonna 2012 Nokian Lumia 800:n kasvattaessa suosiotaan. Vuonna 2013 noin puolet opastetuista kännyköistä oli älykännyköitä, loput näppäinpuhelimia ja vanhempia malleja.

Kaiken aikaa toiminnan suolana ovat olleet innostuneet, auttamishaluiset vapaaehtoiset, joilla on aikaa kohdata ja rohkaista senioreita uuden opetteluun. (Helmet uutiset 11.4.2013)
Opastajat ovat aina olleet itsekin tiedonjanoisia ja Lasipalatsilla järjestettiin erilaisia enteriläisten kursseja ja jäsenistön tieto- ja viestintätekniikkakerhon tapaamisia. Myös Enterin 10-vuotisjuhlat järjestettiin Lasipalatsilla.

Yhteistyö kirjastojen kanssa laajeni vuonna 2012, kun uusia opastuspaikkoja perustettiin sivukirjastoihin eri puolille kaupunkia. Vuonna 2013 aloitettiin yhteistyö Rikhardinkadun kirjaston kanssa kaikille avoimien tietoiskujen järjestämisessä. Ensimmäinen “Seniorit nettiin” -sarjan luento pidettiin 7.2.2013 aiheena sosiaalinen media. Luentosarjan suunnittelussa ja toteutuksessa Enterin vapaaehtoisella Urho Karjalaisella oli merkittävä rooli. Tilaisuuksiin osallistui jopa 30-50 henkilöä/kerta. Tietoiskuja ryhdyttiin järjestämään pian monistamisperiaatteella myös Oulunkylän ja Kallion kirjastoissa - tämä tietoiskuyhteistyö jatkui aina kevääseen 2020 saakka, kunnes korona keskeytti tapahtumat ja siirryttiin etätietoiskuihin. Nyt koronan jälkeen siirrytään vähitellen hybriditoteutuksiin ja saadaan toivottavasti taas lisää lähitilaisuuksia!

Enterin viikottaiset opastukset säilyttivät suosionsa myös toiminnan siirtyessä vuonna 2015 Postitalossa sijainneeseen Kirjasto10:iin, jossa opastettavia riitti edelleen tasaisena virtana. Tiistait ja torstait klo 11-14 ilman ajanvarausta oli perinne jo tuolloin ja opastettavia oli toistakymmentä joka kerta. Kympissä pidettiin myös monia opastajien kahvihetkiä, toimintaryhmien kokouksia, ryhmäopastuksia ja opintopiiritapaamisia. Henkilökunta oli tuttua ja enteriläisille oli oma kaappi ja avain. Voisi sanoa, että enteriläiset kuuluivat kalustoon!

Tiiviin yhteistyön seurauksena Enter sai kutsun uuden keskustakirjaston peruskiven muuraustilaisuuteen toukokuussa 2016. Enteriä edustamassa olivat hallituksen jäsenet Raimo Anttila ja Seppo Kurkinen sekä työntekijät Juulia Andersson ja Nina Ziessler. Keväällä 2018 Kari Lämsä esitteli kympin opastajaporukalle joulukuussa avautuvan Oodin havainnekuvia ja yhdessä suunnittelimme, mikä tila opastuksille parhaiten sopisi. Kirjasto10:n ovet sulkeutuivat syksyllä ja tammikuussa 2019 astelimme intoa täynnä Oodin avariin tiloihin.
kollaasi Oodista
Jo ennakkoon Oodia hehkutettiin niin Suomessa kuin ulkomailla arkkitehtuurin ja monia avoimia tiloja yhdistävänä rakennuksena ja yleisövirta oli avajaisvuonna keskustakirjastossa huikea. Tietysti meitä jännitti, kuinka valtavan rakennuksen uumenista Enterin toiminta löydettäisiin ja otettaisiin vastaan. Jo Lasipalatsilla vuonna 2014 oli ollut säpinää ja opastuksia tehtiin vuodessa noin 700 - Oodissa avajaisvuoden 2019 aikana opastuksia tehtiin jopa 1200! Parhaimmillaan opastajia oli paikalla yhdeksän kerrallaan ja opastettavat joutuivat odottamaan vuoroaan. Kirjastolaisetkin hämmästelivät kerta toisensa jälkeen opastusten suosiota!

Oodi on toki tarjonnut upeat puitteet muutenkin Enterin aktiiviselle toiminnalle. Useat toimintaryhmien ja opintopiirien kokoukset ja opastajien aluetapaamiset on järjestetty ryhmätyötiloissa. Kuutio-tilassa pidettiin ensimmäinen opastajien hybriditietoisku keväällä 2019 - siis kauan ennen koronaa. Saman vuoden marraskuussa Enterin perinteinen pelitapahtuma siirrettiin Kampin palvelukeskuksesta Oodiin ja se keräsi paljon uusia pelaamisesta kiinnostuneita osallistujia. Myös vuoden 2020 mediataitoviikon tilaisuus ehdittiin pitää vain kuukausi ennen koronasulkua.
kollasi kirjastoista
Samaan aikaan toiminta on vakiintunut monien sivukirjastojenkin tapahtumatarjontaan ja onkin tärkeää, että opastusta on tarjolla mahdollisimman lähellä ihmisiä eri puolilla kaupunkia. Kirjastojen määrä ja paikat ovat vaihdelleet kysynnän ja vapaaehtoisten saatavuuden mukaan. Tällä hetkellä enteriläisiä tapaa 22 kirjastossa Helsingissä - uusimpina tulokkaina tänä vuonna Munkkiniemen ja Pasilan kirjastot!
Kun kaupungilla on kaiken kaikkiaan 37 kirjastoa, vielä riittää uusia paikkoja valloitettavaksi!

Tarinat yhteen koonnut
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (2016-2022)

Lähteenä yhdistyksen toimintakertomukset sekä aiemmat Ikinörtti-jutut


Enter 25 -logo
Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

maanantai 28. maaliskuuta 2022

Kokemuksia ja oppia yli rajojen

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 6
@daptation-projekti 2010 - 2012 

matkan varrelta -kuva @daptation-projektista

Perustamisestaan lähtien ENTER ry on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa ja ollut itse kiinnostunut muissa maissa saaduista kokemuksista ikäihmisten tietotekniikkaopastuksessa.

Kymmenisen vuotta sitten Enter osallistui hankkeeseen, jossa Irlanti, Liettua, Puola ja Suomi löysivät toisensa.  EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan Grundtvig-koulutusohjelman tavoitteena oli kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä sekä lisätä liikkuvuuksien määrää ja vastata väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen.

Tämän haasteen puitteissa neljä järjestöä haki EU-tukea vuosille 2010 - 2012 projektille, joka sai nimekseen @daptation (adaptation -  kymmenen vuotta sitten ät-merkillä saattoi vielä leikitellä näinkin). Mukana projektissa olivat:
Age Action, Irlanti
Seniors Initiatives Centre, Liettua
Lodz 3U, Puola
ENTER ry, Suomi

adaptation-hankkeen logo perustietoa
Suomessa hankkeiden oppimiskumppanuuksia hoiti ja monitoroi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Projektin alkuunpanijana Enterissä oli yhdistyksemme silloinen puheenjohtaja Sakari Eränen.

Tavoitteet

Projektin tavoitteiksi määriteltiin:
  • tutkia ja kokeilla parhaita käytäntöjä tietotekniikan opastamisessa ikäihmisille
  • valmentaa vapaaehtoisia opastamaan tietotekniikkaa ikäihmisille
  • järjestää workshop-työpajoja kumppanimaissa
  • kannustaa ikäihmisiä jakamaan omaa oppimistaan edelleen
Workshopit

Irlanti

kuvakooste tapaamisesta Irlannissa
Ensimmäinen kaksipäiväinen workshop oli maaliskuussa 2011 Dublinissa, Irlannissa.
Päivien yhtenä kokoontumispaikkana oli 
— ei enempää eikä vähempää kuin Googlen Euroopan pääkonttori! Siellä harjoiteltiin muun muassa sähköpostien kääntämistä Googlen Translate-ohjelmalla ja kuvien liittämistä sähköpostiin.

Suomi

kuvakooste tapaamisesta Helsingissä
Kesäkuussa 2011 oli sitten Suomen vuoro. Kumppanit olivat lähettäneet paikalle kolmihenkiset ryhmät ja Suomesta mukana oli 8 henkeä. Helsinkiin kokoonnuttiin ja sitten lähdettiinkin Tallinnaan!  Viking XPRS tarjosi hyvät kokoustilat, jossa menomatkan ajan harjoiteltiin PowerPointia ja Picasaa. Helteinen iltapäivä sujui leppoisasti Tallinnaan tutustuessa ja illalla paluu laivalla Helsinkiin.  
Lasipalatsilla
Seuraavan päivän ohjelmaan kuului useita vierailukohteita: Työväenopisto, Kaupungintalo ja silloinen opastuspaikkamme Lasipalatsi.  Facebookia ja eri maiden opastuskäytäntöjä ehdittiin käydä läpi vilkkaan kokemusten vaihdon lomassa.

Liettua

kuvakooste tapaamisesta Liettuassa
Workshop 3 järjestettiin syyskuussa 2011 Kaunasissa, Liettuassa. 
Tutustumista pankkiohjelmiin
Tietokoneluokka kaupungin tiloissa ja Swedbankin ja SEB-pankin konttorit Vilnassa olivat käyntikohteina.  Verkkokauppa- ja pankkiohjelmia käytiin päivien aikana läpi.

Puola

kuvakooste vierailusta Puolassa
Projektin viimeinen kurssipaikka tammikuussa 2012 oli Lodz, Puola. Paikallisessa tekniikan opistossa harjoiteltiin Skype-puheluita sekä blogin kirjoittamista. Kaupunkiin tutustuminen ja kunkin järjestön opastustoiminnan esittely ja vertailu kuuluivat tärkeänä osana päivien ohjelmiin.


Näissä neljässä workshopissa oli yleensä mukana kolmehenkiset joukkueet kustakin maasta, paikallisia isäntämaan edustajia enemmänkin. Osanottajat vuorottelivat tilanteen mukaan opastajan ja opastettavan roolissa, kukin oman tietotekniikan ja englannin kielen taitonsa pohjalta.  Rohkaisua ja naurua riitti!

Saadut kokemukset

Elinikäistä oppimista, sitähän tämä on.  Parivuotisessa Lifelong Learning -projektissa osanottajat pääsivät tutustumaan ja vertailemaan eri maiden toimintatapoja tietotekniikan opastuksessa. Jo pelkästään taloudelliset resurssit aiheuttivat toki eroja. Kun meillä Suomessa ikäihmiset tulivat omien laitteittensa kanssa vaikkapa Lasipalatsiin hakemaan neuvoja, oli Liettuassa ja Puolassa yleensä tarjolla tietokoneluokka, jossa peruskäyttöä saattoi harjoitella yhteisillä pöytäkoneilla.

Saimme kuitenkin yhdessä todeta, että pienillä resursseilla ja pienin askelin voidaan Euroopassa saavuttaa suuria (with small resources and small steps, big things are done in Europe). Vertaisopastus - ikäihmiseltä ikäihmiselle - se oli kymmenen vuotta sitten ja on edelleenkin Enterin vahvuus, josta saamme olla ylpeitä.  

Jälkipuntarointia

projektilaiset yhteiskuvassa
Hankkeen aikana toistui sitaatti Henry Fordilta:
“Coming together is the beginning. Keeping together is progress. Working together is success.”  Yhdessä saavutamme enemmän!

Projektin suurin oppi oli todellakin yhteistyön merkitys. Tietotekniikan opastus koko Euroopassa on toki liian iso palanen haukattavaksi, eikä se ollut tämän projektin tarkoituskaan. Kunkin maan on löydettävä oma tapansa toimia.  

Suomessa pieni pääkaupungin yhdistys ENTER ry yhdessä muiden toimijoiden kanssa voi herättää päättäjiä siihen, että opastustoimintaan tarvitaan resursseja! Laajempi yhteistyö alkoi SeniorSurf -verkoston pohjalta Vanhustyön keskusliiton, VTKL:n, tuella vuonna 2013. Sen jälkeen asiaan on herätty monella taholla. Digi- ja väestövirasto, DVV, koordinoi nyt digitukea Suomessa valtakunnallisesti, Enter yhtenä tärkeänä tekijänä mukana.

Kati Roiha

mukana Helsinki- ja Kaunas-workshopeissa sekä loppuraporttia laadittaessa


Englanninkielinen yhteissivusto @daptation-projektista löytyy liettualaiselta palvelimelta: http://adaptation.senjoru-centras.lt/

Enteriläinen Urho Vuori on myös kertonut Ikinörtissä kokemuksistaan toisesta Grundtvig-työpajasta vuonna 2013:
https://ikinortti.blogspot.com/2013/10/colourful-ageing-workshop-report-from.html


Enter 25 -logo
Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan
Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa
Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska