perjantai 14. helmikuuta 2014

“There are eight million stories in the Naked City. This has been one of them.”

 Vanha “Alaston kaupunki” tv-sarjan tunnuslause tuli mieleeni, kun lähdin tätä juttua kirjoittamaan. Jutun taustalla on hieman höyrypäinen ja joskus nopeasti hermostuva luonteeni. Haluan silti asiasta kirjoittaa, koska olen varma, että en ole läheskään ainoa sellainen ihminen maailmassa.

Elämme aikaa, jolloin erilaisiin tilaisuuksiin tarvittavat liput on pakko ostaa nettikaupasta. Muuten et tapahtumiin onnistu saamaan hyviä paikkoja. Yksi tällainen tilaisuus on HKO:n vappukonsertti Vappupäivänä, jossa olemme olleet mukana jo parisen kymmentä vuotta.

Konsertin lipunmyynti aloitettiin netissä 2.1.2014 klo 07.00. Olin hetimiten lippu.fi:n sivuilla varaamassa lippuja. Kun konsertti löytyi, niin klik osta lippu. Avautuvan sivun keskellä on kysymys, mitä lippuja haluat. Ilmoitin haluavani 7 kappaletta eläkeläislippuja. Saman sivulla oikealla kehotetaan valitsemaan paikat. Samalla ilmoitetaan, että varauksesi on voimassa rajoitetun ajan.

Klikkaan varaa paikat, ja saan konserttisalin pohjakartan, josta ei vielä näy vapaita paikkoja.  Aikani ihmeteltyäni ja klikkailtuani sinne sun tänne saan esille katsomon jonkun osan pohjakartan jossa näkyy vapaat paikat. Nyt vielä on päästävä oikeaan katsomon osaan. Kun se onnistuu, niin seitsemän kertaa klik ja paikat ovat minun. Aika kuitenkin on kulunut umpeen ja minulle ilmoitetaan varauksen purkautuneen.

Ei muuta kuin uutta putkeen. Ilmoitan haluavani 7 eläkeläispaikkaa ja sitten suhteellisen nopeasti pääsen paikkojen varauksen kimppuun. Haluamani paikat ovat edelleen vapaita, joten varaan ne uudestaan.  Järjestelmä kertoo, että minulle on varattu 7 lippua, mutta ne maksavat normaali-hinnan sekä että aikaa on jäljellä 5 minuuttia maksaa varaus.

Minähän ilmoitin heti alkuun, että 7 eläkeläislippua. Hätäpäissäni päättelen, että ao konserttiin ei myydäkään eläkeläislippuja. Vappuhan on nuorten ja kevään juhla. Saadakseni haluamani paikat, maksan liput. Jeh, ainakin konsertti on nyt taattu.

Kun sitten jälkikäteen vielä asiaa ihmettelen, niin havaitsen, että etusivulla varaus jakautuu heti kahtia. Jos ilmoitat haluavasi 7 eläkeläislippua, niin järjestelmä arpoo sinulle ns parhaat paikat. Mutta jos haluat valita itse paikat, niin ilmoitustasi saada eläkeläislippuja ei muisteta. Se täytyy sanoa vasta kun paikat on varattu. Tämä oli jäänyt minulta huomaamatta, koska elin siinä uskossa, että ilmoitukseni eläkeläislipuista on voimassa.

No ei mitään. Etsimään lippu.fi-sivuilta osoitetta, josta asian korjaamista voi kysyä. Kun aikasi surffailet, niin kyllä palaute-osoite löytyy sivujen alalaidan hakemiston alihakemistoista. Ei muuta kuin ongelman kuvaus viestiin ja pyyntö korjaamisesta. Viesti lähtee 6.1 heille. 23.1 ei mitään vastausta ole tullut, jolloin toistan kysymyksen.

Tammikuun 27 päivänä tulee sitten vastaus, että asiakas on velvollinen tarkistamaan tilauksensa ja lipputyypit ennen maksua. He eivät lunasta lippuja takaisin eivätkä vaihda niitä. Hyvää konserttia vaan.

Mutta enhän minä ole palauttamassa enkä vaihtamassa lippuja. Olen vaan pyytämässä liikaa maksamaani rahaa takaisin. Normaalikaupassa se onnistuisi käden käänteessä. Eipä siis muuta kuin kysymään asiaa kuluttaja-asiamieheltä. Viestissäni korostan, että virhe syntyi varausjärjestelmän epäloogisen toiminnan johdosta ja edelleen en palauta enkä vaihda lippuja. Haluan vain liikaa maksamani rahan takaisin.

Vastaus tulee muutamassa päivässä. Hienoa palvelua. Mutta vastauksen sisältö oli tyly.  Lippu.fi:n toiminta on kaikin puolin ok, jos kyseessä ei ole järjestelmävirhe. Ja viittaukset joihinkin lain kohtiin, joita ei tavallinen ihminen edes osaa lukea. Ovat lobbarit taas tehneet työnsä hyvin. Olen edelleen sitä mieltä, että kyseessä on epälooginen toiminta järjestelmässä, mutta virheen todistaminen vaatisi vähintäänkin lakimiestaitoja ja niitä ei matemaatikolla ole.

Samaan aikaan saan kuitenkin lippu-fi:stä vastauksen toiseen viestiini, jossa kysyin että miksi en saa vastausta ensimmäiseen muistutukseeni. Viestissä valitetaan tapahtunutta ja kerrotaan, että tilaisuuden järjestäjä voi halutessaan virheen korjata.

Selvitän, että järjestäjä on Musiikkitalo eikä esim HKO. Ei muuta kuin etsimään Musiikkitalon sivuilta osoitetta, jonne kyselyn lähettäisi. Kyllä sieltä sellainen löytyy ja viestiä menemään. Alta viikon saan soiton lippu.fi:stä että palauttavat liikaa maksamani rahat. Tilinumero vaan tarvitaan.

Ei mennyt juttuun kuin noin kuukausi. Lippu.fi siis palautti rahat, mutta minun piti itse asiaan hakea päätös jostain muualta. Miksi sitä ei tehnyt Lippu.fi niin kuin normaalikaupassa myyjä on velvoitettu tekemään.

Totean uudestaan, että vanhassa lippuluukkumaailmassa tämä olisi ollut peräti yksinkertainen ongelma ja tilannetta tuskin olisi syntynyt. Nyt kuitenkin eletään tätä aikaa ja verkkokauppaa. Lippuja myydään netissä useammassa eri paikassa ja käyttäjäliittymät eivät ole takuulla lähelläkään toisiaan. Se on ensikertoja tai harvakseen kaupassa käyvälle ongelma. Uskon, että monelle sattuu tekemäni kaltaisia lipsahduksia.

Tavallisesti kuitenkin ostamme 1 – 2 lippua ja tappio on suhteellisen pieni. Minua harmitti eniten 7 x 10 euron menettäminen omaa tyhmyyttäni ja höyrypäisyyteni takia.

Mitä opimme tästä.
1.    Lippukaupassa on luovuttu siitä vanhasta hyvästä tavasta, jossa myyjä vastaa asiakkaalle tuotteeseen liittyvistä asioista. Nyt asiakkaan on itse kyettävä selvittämään kuka hänelle ja missä vastaa mahdollisiin reklamaatioihin. Ei ole hyvä juttu.

2.    Verkkokaupassa on syytä etukäteen harjoitella ostamista. Älä anna tietojasi ja lopeta ostelu ennen kassalle menoa. Selvitä näin itsellesi järjestelmän toiminta.

3.    Jos virheitä sattuu, niin vaadi oikaisua. Muuten nämä järjestelmät eivät kehity. Oikeiden sähköpostiosoitteiden löytäminen on vaikeata. Jos et keksi muuta, niin pane viesti yritysten toimitusjohtajille. Sähköposti kommunikointivälineenä on suhteellisen tunteeton, mutta yllättäen senkin takaa sitten löytyy ihminen.
Ja ei kun Vappua odottelemaan.
Raimo Anttila

4 kommenttia:

  1. Jännityskertomus, jossa monta opetusta!

    VastaaPoista
  2. Tuo jännityskertomus voisi kyllä saada ikävämmänkin nimen: Simputus tai Tietoinen harhauttaminen. Olen nykyisin aika skeptinen ja uskon, että tällaisella verkkosysteemillä saadaan roppakaupalla enemmän tuloja kuin reilusti ja selkeästi suunnitellulla verkko-ohjelmalla. Toivottavasti erehdyn...

    VastaaPoista
  3. Kiitos hienosta asiallisesta jutusta. Tällainen on valitettavasti nyt arkipäivää. Itse olen juuri tällaisten kokemusten vuoksi luopunut lippujen tilaamisesta netin kautta. Muissa nettikaupoissa ovat lähinnä olleet riesana kaupanteosta seuraavat mainosviestit. Niistä pääsee kuitenkin yleensä helposti eroon.

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus! Verenpaineeni kyllä hieman kohosi Raimon puolesta, koska muutaman kerran olen joutunut vastaavaan tilanteeseen eri yhteyksissä. Valittaminen ei ole hauskaa, mutta kyllä siinäkin kehittyy :)

    VastaaPoista