Täyttyykö muisti vai meneekö se?

Kyllä on tekemistä noitten muistien kanssa, koneitten ja oman! Se kun ei oikein pelaa, niin ei pelaa! Ja kun ei tajua, niin ei tajua!

Vuosikymmenten aikana tapahtuneiden erinäisten juttujen takia olen pitänyt läppärin kyljessä kiinni ulkoista kovalevyä. Se on semmoinen pieni laatikko, ei semmoinen oikea rautakaupan 122x242cm:n levy. No sen kovalevylaatikonhan kanssa on aina ongelmia, kun en ymmärrä sen perimmäistä ohjaamista. Kopioiko se varmuudeksi vai kopioiko se muuten vaan ja milloin? Se kun ei vanhassa päässä pysy se ohje ja oppi vaikka nuorempi polvi sitä aina aika ajoin sinne takoo. 

Nyt palaa läppärissä punainen valo, että muisti on täynnä ja jotain pitäisi tehdä! Kun katsoin mitä sinne ulkoasemalle on putkea myöten mennyt, niin havaitsin valokuvien monistuneen sinne oikein olan takaa. Kyllä olisi yksi kantarellin kuva mökin pihalta riittänyt, mutta nyt sitä samaa kantarellia on siellä kuvatiedostossa kuusi kappaletta. Olisipa sienikorissakin sama tekniikka, että kun poimit yhden niin saat kuusi! Ja vieläpä ilmaiseksi ja selkää säästäen! 

Ja muutamat tuhannet muutkin kuvat on menneet samalla tavalla moniksi. Jos noista kuvista arvioi, niin monen luonnossa uhanalaisen eläimen määrä onkin turvallisen suuri. Turhaan sanovat, että pandakarhu kuolee sukupuuttoon tai Saimaannorppa! Minun kuvien perusteella niitä on vielä tuhansia jäljellä ja kaikki vielä samassa paikassakin. Pandat ovat Hongkongin eläimistötarhassa yhden häkin etuosassa ja norpat Haukivedellä yhden ja saman kiven vierellä.
 
No entäs se pilvi sitten! Olen turannut nyt muutaman kuukauden ajan iCloudin, Dropboxin, OneDriven ja Google Driven kanssa. Siinä on ollut pilveä ja driveä pitkin ja poikin! Onnekseni tai harmikseni olen työllistänyt itseni tuolla toiminnalla pitkälle tulevaisuuteen. Nimittäin en muista, missä mitäkin on tallessa. Paitsi kuvat ovat toki ulkoisella kovalevyllä kuusi kertaa ja jossain pilvipalvelussa ainakin kerran. Niin ja läppärin kovalevyllä myös kerran. Nyt sitten etsin niitä ja etsin ja etsin!

Suuri sotku on aiheutunut ajatuksiini senkin kanssa, kun pilvenrakentaja päättikin periä maksua siitä pilven reunan lainaamisesta! Jaksanko maksaa ja onko se niin kuin ulkomaan rikosihmisen kanssa, että kun maksat kerran, niin kohta vaatii lisää ja enemmän ja pilven reuna vaan pienenee joka maksun jälkeen? Kenen pilvestä minun kannattaa vuokrata sitä reunaa, jos vaikka satun elämään vähän pidempään ja tarvitsen niitä reunalla olevia tietoja joskus vuosien päästä? Tai perikunta tarvitsee!

Toinen sotku on aiheutunut siitä, että minne himskattiin ja kenen luettavaksi ne minun tietoni ovat menneet sieltä pilveltä? Nyt varmaan joku tutkii ulkomaalla läppärillään minun vanhojen autojeni vikoja ja muistiin tallentamiani tämmöisiä kirjoituksia. Rieskareseptistäni se ulkomaan elävä tuskin tulee hullua hurskaammaksi. Mutta on siellä monta asiaa, joita ei pitäisi vieraan lukea!  Niin kuin vaikka niitä hempeyden luristuksia, joita lainailin lällyromaaneista posket punaisina. Mutta miten minä sen estän tai tiedän kuka niitä tutkii? Pystynkö luottamaan pilviherraan?

No kyllä taidan pystyä! Kyllähän pilviherralle tietoja tallentaessa tieto menee oikeaan paikkaan. Mutta jos haluat jakaa tietoa muillekin, vaatii se moniaita vahvistuksen painalluksia ja osoitteita. Eli uskon tiedon olevan niin tallessa kuin näissä sfääreissä suinkin on mahdollista!

No sitten se pilvi saattaa sylkeä takaisinkin tietoa! Jossain Appelin Feispuukki-ryhmässä kaveri ihmetteli, kun hän tyhjentää puhelimesta kuvat oman pilvensä reunaan, niin kohta ne, kun hetkeksi selkänsä kääntää, onkin takaisin kännykässä. Mitä peliä se tuommoinen on sitten? Nykyään jos käyttää älykännykkälaitetta, on käytävä, jos Enterin Lea ei ole lähistöllä, Alvar Aallon Yliopistossa Otaniemen tietokonekoulua ainakin 5 vuotta, että saa asetukset kännykkään kohdilleen. Vasta sitten ei pilvi lähetä kuvia takaisin. Luultavasti!


Näin vanhempana maallikkona sitä on ollut siinä käsityksessä, että kun viet makuuhuoneen komerosta laatikollisen valokuvia kellarikomeroon, niin ne pysyvät siellä. Nyt ei näytäkään tuo laatikkoperiaate koskevan tuota pilvihommaa! Mietityttää, että jos veisikin sen laatikon ullakkokomeroon, niin pysyisikö se siellä vai palaisiko se itsekseen takaisin makuuhuoneen komeroon? En kokeile kun en jaksa kannella raskasta laatikkoa pitkin ja poikin!

 Ei suju muistin kanssa enää! En tykkää!

Markku Ukonaho - Enterin opastaja

Lisää Markun juttuja hänen blogissaan VANHUS STADISSA 

***

"Digitaaliset jäämistöt - mitä ne ovat ja mitä niille tulisi tehdä?"
Luento  Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa 27.1.2016 klo 14 - 16

***

Älyä ranteeseen

Harkitsin pitkään älykellon hankintaa. Vaihtoehtoina olivat Apple Watch, Android Wear-kellot ja Samsungin Tizen-kellot. Mikään näistä ei oikeastaan tyydyttänyt täysin. Tavoitteena oli, että pystyisin vastaamaan tuleviin puheluihin ranteessa olevasta kellosta ja ehkä myös soittamaan.  Samoin sähköpostin ja tekstiviestien vastaanotto ja lähetys piti olla mahdollista.

Samsungilla on muutama Tizen-kello, joissa on sim-kortti, joten niillä pystyy soittamaan kellosta itsenäisesti ilman kännykän apua. Näissä ohjelmien määrä on kuitenkin rajoitettu, joten nämä jäivät laskuista pois. LG on julkistanut Android Wear-kellon, jossa on sim-kortti, mutta tätä ei valitettavasti saa Suomesta ainakaan toistaiseksi.

Lopulta päädyin Apple Watch-älykelloon. Minulla on pääasiallisessa käytössä iPhone 6 Plus, joten tämäkin auttoi valinnassa. Nykyään kyllä Android Wear-kelloja voi käyttää myös iPhonen kanssa. Apple Watch tuli Suomessa myyntiin vasta lokakuussa 2015. Ostin sen heti samana päivänä Verkkokauppa.com:sta, kun se tuli kauppaan.
 

Apple Watch-älykellomallit

Apple Watch-kelloja on useita kymmeniä malleja, kun mukaan lasketaan erilaiset rannekkeet. Kelloja on kaksi eri kokoa 38 mm ja 42 mm. Pienempi on kai sunnattu lähinnä naisten käyttöön. Halvimpia ovat Sport-mallit, joissa on vaihdettava muoviranneke. Näistä pienempi malli maksaa Suomessa 429 euroa ja suurempi 50 euroa enemmän.

Päädyin suurempaan Sport-malliin, sillä siinä on lisäksi tarkempi näyttö kuin pienemmässä. Yllättävän keveältä tämä alumiininen älykello tuntuu ranteessa. Monet Android Wear-kellot ovat turhan painavia. Ranneke on muovia ja itse kello on ruusukullan värinen.

Älykellon lataus ja akun kesto

Apple Watch-älykellon lataus tapahtuu siten, että laturin toinen pää liitetään pistorasiaan ja toinen pää kiinnittyy magneetilla älykellon takaosaan. Kun kello on latauksessa, se näyttää tarvittaessa kellonajan isoin numeroin. Yöaikaan siitä näkee hyvin ajan, kun hieman liikuttaa kelloa, jolloin kellonaika näkyy jonkin aikaa. Muun ajan kellotaulu on pimeänä.

Minulla akku kestää melkein kaksi vuorokautta. Lataan sen kuitenkin kerran vuorokaudessa, jotta kello ei hyytyisi kesken kaiken.

Apple Watch-älykellon käyttö

Apple Watcihissa on pyöreä Koti-painike ja sen vieressä sivupainike.

Koti-painiketta painamalla näytetään Koti-valikko tai kellotaulu riippuen siitä, missä ollaan. Kahdesti painamalla näytetään viimeksi käytetty ohjelma. Pitkään painamalla voidaan käyttää älykästä vastaajaa Siriä. Painiketta käännetään, jos halutaan zoomata, vierittää tai säätää.

Sivupainiketta painamalla näytetään tai kätketään Suosikit. Suosikeiksi voi määritellä haluamiaan henkilöitä. Älykello kytketään päälle tai pois pitämällä sivupainike painettuna.

Kellotaulun yläosasta alaspäin pyyhkäisemällä avautuvat ilmoitukset niistä ohjelmista, jotka on määritelty iPhonen Watch-ohjelmassa. Kun ranteessa tuntuu kevyt napautus, rannetta nostamalla voi lukea saapuvan viestin.

Kellotaulun alaosasta ylöspäin pyyhkäisemällä avautuvat vilkaisut. Vilkaisuja voi selata pyyhkäisemällä oikealle ja vasemmalle. Vilkaisuohjelmat määritellään iPhonen Watch-ohjelmassa.

Tekstiviestit ja sähköpostit laaditaan puhumalla tai valitsemalla ennalta talletettuja sanontoja. Puhuttu teksti voidaan lähettää ääniviestinä tai kirjoitukseksi muunnettuna. Puheen muunto tekstiksi toimii yllättävän hyvin suomen kielellä. Siri ei tue vielä suomen kieltä.

Kellossa on myös ns. Force Touch-ominaisuus. Kun painaa voimakkaasti näyttöä, avatuvat ohjelmakohtaiset toiminnot ja säätimet. Tämä edellyttää tietysti, että ohjelmassa on tällainen ominaisuus.

Ohjelmisto

Ohjelmien lataaminen älykelloon tapahtuu iPhonen kautta. IPhonen Watch-ohjelmassa määritellään, mitkä ohjelmat halutaan älykelloon.

Ohjelmat käynnisteään Koti-valikosta, Vilkaisut-näytöstä tai muista ohjelmista.

Aktiivisuus-ohjelma on valmiina kellossa ja se toimii itsenäisesti samoin kuin Harjoittelu-ohjelma. Aktiivisuus-ohjelma mittaa liikkumista kaloreina, liikuntaa aikana ja seisomista. Jos olet istunut melkein tunnin, saat huomatuksen, että nyt pitäisi nousta ylös ja liikkua vähintään yksi minuutti. Myös muita huomautuksia tulee. Sykkeen mittaus on myös mahdollista kellolla.

Puheluihin voi vastata ranteesta ja myös soittaminen onnistuu joko Puhelin-ohjelman tai Suosikit-ohjelman avulla. Edellytyksenä on kuitenkin, että iPhone on noin 10 metrin säteellä älykellosta Bluetooth-yhteyden ulottuvilla.

Sähköpostit ja tekstiviestit voi lukea kellosta ja niihin voidaan vastata. Sähköpostit eivät näy välttämättä täydellisinä. Tekstiosuudet ovat kuitenkin luettavissa. Myös nämä ovat kytköksissä iPhoneen.

Näiden lisäksi minulle tulee ilmoituksia mm. HS:stä, Instagramista, Movesista, Periscopista, Twitteristä, Facebookista jne.

Kellotauluun voi sisältyä ajan lisäksi esim. päivämäärä, ilman lämpötila, akun varausnäyttö, herätys jne.

Kello sisältää kalenterin ja siitä annettavat huomautukset, pörssikurssit, kartan sekä alkeellisen navigoinnin. Myös tilitietojaan voi katsoa kellosta.

Kelloon voidaan tallettaa valokuvia. Minä olen määritellyt niin, että Suosikit-kansion kuvat siirtyvät automaattisesti kelloon katsottavaksi. Samoin musiikkikappaleita voidaan siirtää kelloon. Kellosta kuunteleminen vaatii  Bluetooth-kaiuttimet.

Vaikutelmia

Olen ollut suhteellisen tyytyväinen älykellooni. Hinta on kyllä aika korkea. Kun parempi malli tulee markkinoille, silloin voi tietenkin harmittaa.

Olisi hyvä, jos  riippuvuutta iPhonesta voitaisiin vähentää. Kelloon pitäisi saada e-sim-kortti, jolloin mm. puhelut, sähköpostit ja tekstiviestit onnistuisivat itsenäisesti ilman, että iPhone on lähettyvillä.

Koska kellon akku ladataan erikoislaturilla, pitää muistaa ottaa laturi mukaan, jos aikoo olla matkassa useampia päiviä. Olin ostanut vähän aikaa sitten tämän älykellon, kun lähdin vapaa-ajan talolleni muutamaksi päiväksi. Tietenkin laturi unohtui kotiin. Tarkoitus oli esitellä kelloa sukulaisille. Jouduin pitämään kelloa suljettuna suurimman osan ajasta. Mutta sen verran oli sitten virtaa akussa, että sain tehtyä esittelyn.

Onko lukijoilla jo käytössä älykelloa? Kertokaa, millaisia kokemuksia teillä on älykelloista?

Tapio Hietamäki
Enterin opastaja

Excel täyttää 30 vuotta

Taulukkolaskentaohjelma Excelin ensimmäisen version julkaisemisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Ohjelman julkaisi Microsoft itse asiassa Applen koneille. Vasta muutamaa vuotta myöhemmin tuli versio Windows-käyttöjärjestelmälle.

Excelin tavasta toimia tuli sittemmin lähes standardi taulukkolaskentaohjelmien piirissä. Jos osaat käyttää Exceliä, osaat suhteellisen hyvin käyttää muita taulukkolaskentaohjelmia ja päinvastoin.

Taulukkolaskentaohjelmat ovat jokamiehelle ja -naiselle loistava tapa jalostaa ja analysoida numeerisessa muodossa olevaa tietoa. Samalla kaikilla on mahdollisuus kokea se, miten tietokoneen saa tekemään haluamiaan asioita. Excelin ”ohjelmointi” lähtee yksinkertaisista pienistä käskyistä, joilla saadaan jo paljon aikaiseksi.

Tykkään itse askaroida Excelillä. Teen sillä usein saamastani aineistosta erilaisia analyysejä ja pidänpä sillä yhden pienen taloyhtiön kirjanpidon.

Enter ry:n jäsenluettelo on hallituksen jäsenten käytössä. Askartelin sen pohjalta oheiset kaksi graafia jäsenrakenteestamme. 

Ensiksi ikäjakauma yhdistyksessämme:

Uusien jäsenten lukumäärä viimeisten vuosien aikana näyttää taas tällaiselta:

Yhteensä jäseniä yhdistyksessämme oli vuoden 2015 lopussa 654 henkeä

Vuoden lopussa siirsin Exceliin myös henkilökohtaisen pankkitilini tapahtumat koko vuoden ajalta. Lajittelin aineiston maksun saajan mukaan. Havaintoja oli aika monta. Tilitapahtumia oli noin 700 kappaletta eli vajaa 60 kuukaudessa. Minulla ei ole mitään erikoista rahaliikennettä, vaan kaikki tapahtumat olivat kauppalaskuja, muita laskuja, automaattinostoja sekä tietysti eläketuloja jne. Tapahtumia oli mielestäni yllättävän paljon.

Olin käynyt Oulunkylän Mustapekka K-supermarketissa ja maksanut kortilla 35 kertaa ja Pakilan Lidlissa 40 kertaa. Molempiin oli uponnut rahaa noin 1000 euroa. Yhteensä siis reilut 2000 euroa eli vajaa 6 euroa päivässä kahden hengen ruokaan. Toki tuohon tulee lisää käynnit Hakaniemen torilla, hallissa jne.

Alkossakin oli tullut käytyä, mutta kertoja ja summia en tässä kerro. Bensaan oli hurahtanut 1500 euroa. Erinäiset ravintolalaskut toivat mieleen mukavat illanistujaiset vahojen duunikavereiden ja muidenkin kavereiden kanssa. Ja paljon muuta tietoa, jos kylläkin muutama harha-askelkin oli joukossa. Esimerkiksi peltipoliisin valokuvaveloitukset.

Noilla tiedoilla ei välttämättä ole kovin paljoa arvoa. Silti ne ovat kiinnostavia ja saattavat joissakin tilanteissa vaikuttaa tuleviin valintoihini rahaa käyttäessäni.

Excelin tai muun taulukkolaskentaohjelman kanssa saa aikansa hyvin ja hyödyllisesti kulumaan. Ja samalla viisastuukin.

Raimo Anttila 

Enter Hyvinkäällä

Päämaja pyysi raportoimaan maakunnan tapahtumista.

Paikallislehti otsikoi viikolla: ”Kytäjällä nähty nuori susi oli jäädä auton alle”. Että sellaista täällä susirajan paremmalla puolella.

No joo. On täältä asiallisempaakin kerrottavaa.

Vuosi 2015 on ollut mahtavaa kasvun aikaa. Toiminta Hyvinkään kirjastossa on jatkunut vanhaan malliin ja keväällä avattiin toinen opastuspaikka Järjestötalo Onnensillassa. Opastuksia on molemmissa paikoissa kerran kuukaudessa siten rytmitettynä, että paikkakunnalla on parin viikon välein mahdollisuus opastukseen. Täällä etäisyydet ovat sitä luokkaa, että molemmat paikat ovat hyvin kaikkien saavutettavissa. Meillä kaikki on lähellä.

Opastajia meillä on puolen tusinaa ja myös kirjaston henkilökuntaa on ollut kiitettävästi mukana. Opastuksissa aiheet lienevät kaikille tuttuja: Kuvien siirtoa tietokoneelle – ja miten ne kuvat löytää siirron jälkeen, sähköpostin käyttöä ja tietysti yleisemmin: ”Mitähän tällä koneella voisi tehdä?” Toki toisinaan myös haastavampia ongelmia. Windows 10 herättää kysymyksiä ja myös hämmennystä. Vakoileeko ne minua?

Lahjaksi saatujen tai ostettujen uusien koneiden käyttäjiä hämmentää valikkojen ja työpöydällä olevien ikonien runsaus, vaikea löytää oleellinen. Miten siivotaan / järjestellään?

SOMEen suhtaudutaan varauksellisemmin kuin ehkä vielä pari vuotta sitten. Uusia käyttäjiä yksityisyyden suoja arvelluttaa ja syynä on todennäköisesti mediassa olleet varoittelut. 

Mukana Palvelutorin kehitystyössä

Opastustoiminnan lisäksi olimme mukana kehittämässä ja kommentoimassa Hyvinkään kaupungin syksyllä lanseeraamaa Ikääntyneiden Palvelutori -palvelua. Palvelu löytyy kaupungin nettisivuilta Sosiaali- ja terveyspalvelujen alta. Sinne pyrittiin kokoamaan ja selkeästi ryhmittelemään ikäihmisiä koskevat asiat. Ikääntyneiden Palvelutorin Vapaaehtoistoiminta-osiossa on tiedot Enterin opastuksista Hyvinkäällä ja linkitys Enterin sivustolle.

Verkostoitumista olemme harrastaneet paitsi Onnensiltaa pyörittävän Vaje ry:n  kanssa myös laajemmin ValikkoVerkostossa. Itselleni on ollut silmiä avartavaa huomata vapaaehtoistoiminnan laajuus ja monimuotoisuus.

Kaikkea hyvää vuodelle 2016!

Ari Nässi
Enterin opastaja Hyvinkäällä