Näytetään tekstit, joissa on tunniste #tietoturva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #tietoturva. Näytä kaikki tekstit

torstai 27. tammikuuta 2022

Huijasin huijaria. Olenko siis itsekin huijari?

Minulle soitti englantia puhuva naishenkilö ("N1") suomalaiselta näyttävästä puhelinnumerosta 0521089780. Fonecta Caller'in mielestä se oli "salainen numero". Hän sanoi nimensä ja sanoi soittavansa Windowsin teknisestä tuesta. Hän kertoi, että minun koneelleni on päässyt joku hakkeri ja että hän pystyisi auttamaan asiassa. Ajattelin ensin, että ohoh, ei kai, mutta halusin kuitenkin kuunnella mitä hänellä oli kerrottavanaan. Hän pyysi minua ottamaan esille kynän ja paperia, ja kun minulla oli ne esillä, hän pyysi minua kirjoittamaan numerosarjan 00C04FD7D062. Kun olin kirjoittanut numero- ja kirjainyhdistelmän paperille, hän pyysi minua vielä lukemaan sen, että se oli varmasti oikein. Hänen mukaansa se oli tietokoneeni ID-numero, ja se on tallentunut heidän palvelimelleen, ja näytti siltä, että koneelleni oli päässyt joku hakkeri.

Tässä vaiheessa N1 sanoi, että hän siirtää puhelun kollegalleen, joka on "teknisestä tuesta", ja kohta langan päässä olikin toinen nainen (N2), joka myös esittäytyi ja sanoi olevansa tekninen tukihenkilö. Taisin sanoa, että OK, hyvä.

Seuraavaksi "tukihenkilö" pyysi minua menemään tietokoneeni ääreen ja kysyi, että mikä näppäin on näppäimistön vasemmassa alakulmassa? Vastasin, että siellä on nappi jossa on kirjaimet ctrl (eli Control-näppäin). Seuraavaksi hän kysyi: mikä nappula on sen vieressä oikealla, johon vastasin, että siinä on semmoinen "Windows"-nappi. Sitten hän pyysi minua painamaan Windows-nappia ja r-kirjainta samanaikaisesti.  Avautuvaan kirjoitusruutuun hän pyysi kirjoittamaan "cmd" (luetellen kirjaimet yksi kerrallaan c - like celcius, m - like microsoft, d - like delta) ja painamaan enteriä.

havainnollistava kuva

Tiesin ennestään, että siitä avautuu ns. komentokehote (command prompt), jossa voi suorittaa erinäisiä komentoja. Tehtyäni työtä käskettyä hän kysyi, että mitäpä nyt näkyy ruudussa? Sanoin, että "musta ikkuna."

kuva koodista

Seuraavaksi hän pyysi minua kirjoittamaan siihen mustaan ikkunaan kirjaimet "assoc" (hän luetteli kirjaimet kerrallaan tyyliin A like America, S like System, S like System, O like Ocean, and C like Celcius) ja pyysi lopuksi painamaa enteriä. Koska en tiennyt vielä tuossa vaiheessa, mitä se komento tarkoittaa tai mitä sen komennon suorittamisesta seuraa, ja siinä vaiheessa jo arvasin, että kyseessä on huijaus - tai ainakin epäilin vahvasti - niin kirjoitin komentoriville "assos" ja painoin enteriä.

kuva koodista

Hän kysyi, että mitä näkyy ruudussa? Luin ruudusta: "is not recognized as an internal or external command, operable program or batch file." (Käyttöjärjestelmä ei siis tunnistanut antamaani komentoa, koska se oli väärin).

Hän pyysi kirjoittamaan huolellisesti uudestaan "assoc" ja painamaan enteriä. Kirjoitin komennon taas tahallani väärin, ja lopputulos oli sama kuin edellä. Hän kysyi, että kirjoitinko kirjaimet varmasti oikein, johon vastasin, että kyllä kirjoitin.

Seuraavaksi hän sanoi että okei sulje se ikkuna ja kysyi, että mitä selaimia minulla on asennettuna tietokoneella? Kerroin, että koneellani on mm. Firefox, Chrome ja Edge. Hän pyysi avaamaan Chrome-selaimen ja kirjoittamaan sinne ylös osoiteriville (johon voi myös kirjoittaa jotain mitä haluaa hakea internetistä) kirjaimet A like America, N like Norway, Y like Yesterday, D like David, E like Evening, S like Sweden, and K like Kilo, ja painamaan enteriä

"anydesk" oli se sana jota hän halusi minun kirjoittavan selaimen osoiteriville, mutta koska arvasin, että siellä on nyt jotain vilunkiyritystä takana, niin kirjoitin hakukenttään muut kirjaimet oikein, paitsi viimeiseksi kirjoitin "c"-kirjaimen (anydesc).


Kun sitten painoin enteriä, niin olin kyllä vähän yllättynyt, että se meni Anydesk-firman nettisivulle, vaikka se hakutermi oli yhdellä kirjaimella väärin.
havainnollistava kuva

Seuraavaksi "avustajani" kysyi, että mitäpäs näkyy ruudussa? Luin nettisivulta tekstin: Connect to a computer remotely, be it from the other end of the office or halfway around the world. AnyDesk ensures secure and reliable remote desktop connections for IT professionals and on-the-go individuals alike. Tulos oli ilmeisesti jotain, mitä hän ei odottanut, joten hän pyysi minua sulkemaan selaimen, avaamaan sen uudestaan ja kirjoittamaan taas osoiteriville "anydesk" (luetteli kirjaimet yksi kerrallaan) ja painamaan enteriä. Kirjoitin osoiteriville uudelleen "anydesc" ja painoin enteriä. Sama sivu avautui, ja kun nainen kysyi, mitä näkyy ruudussa, luin taas tuon saman tekstin. Hän oli selvästi hämillään ja kysyi, näkyykö sivulla "Download"-nappia.
Sanoin ettei näy, vaikka itse asiassa siinä kyllä näkyi.

Minulla alkoi aika loppua ja sanoin, että kohta alkaa nettikokous (joka muuten oli Enterin tietoisku) ja mun pitää lopettaa, ja että voin sitten soittaa teille päin takaisin kun nettikokous päättyy, ja kysyin hänen puhelinnumeroaan. Hän sanoi, etten voi soittaa takaisin. Sanoin, että sepä kummallista, ja kysyin, että mikä sinun nimesi on (oli kyllä jo kertonut sen aiemmin), mikä on firman nimi, ja puhelinnumero - tai mikä on firman nettiosoite, josta yhteystietoja voisi katsoa.

Tässä vaiheessa N2 "yhdisti" puhelun takaisin N1:lle eli antoi puhelimen alkuperäiselle soittajalle. Hän oli hieman kiihdyksissä ja kysyi, että mikä on ongelma? Kerroin hänellekin, että mun pitää lopettaa kohta alkavan nettikokouksen vuoksi, mutta voin soittaa kyllä takaisin kokouksen päätyttyä. N1 sanoi, etten voi soittaa takaisin, koska nämä tiedot ovat luottamuksellisia (!) ja että puhelu on "VOIP"-puhelu. Ihmettelin sitä hänelle kovasti sanoen: Miten niin luottamuksellisia? Jos te olette kerran Microsoftin Windows-osasto ja haluatte auttaa minua, niin mikä teidän nettisivun osoite on? Voin katsoa netistä sitä sivua ja teidän puhelinnumeroanne, ja voin soittaa takaisin sitten kun vapaudun. Ja toisekseen, numeronnehan näkyy puhelimen näytössä; eikö se ole teidän numeronne? Tämän jälkeen puhelu katkaistiin, eli luuri lyötiin korvaan.

*************************************************************

Tutkin myöhemmin tuota "assoc" -komentoa. Sillä voi siis tutkia koneella olevien ohjelmien käyttämien tiedostojen päätteet. Esim. perusmuotoinen Word-dokumentin pääte on .doc joka löytyy listaa selaamalla.

havainnollistava kuva
.................
....................
...................
havainnollistava kuva
Listan lopussa on rivi .ZFSendToTarget=CLSID\{888DCA60-FC0A-11CF-8F0F-00C04FD7D062} ja rivin lopussa on tuo maaginen numerosarja 00C04FD7D062. Kaikissa Windows-koneissa numerosarja on sama, jos komentokehotteessa antaa tuon "assoc"-komennon. Se ei siis ole konekohtainen ID-numero, kuten N1 väitti, vaan se liittyy tilanteeseen, jossa tiedostonhallinnasta haluaa määrittää, mihin pakattu tiedosto puretaan. Tätähän ei kyllä tartte kenenkään käyttäjän tietää, mutta koska se on hämmentävä numerosarja, ja varsinkin kun sen "löytää" omalta koneeltaan jonkun ulkopuolisen "asiantuntijan" neuvomana, on ansaan helppo langeta.

havainnollistava kuva
Näissä asioissa kannattaa olla tarkkana, eikä varsinkaan pidä asentaa koneelleen mitään ylimääräistä ohjelmaa täysin ulkopuolisen ja tuntemattoman "asiantuntijan" pyynnöstä.

Heidän tavoitteensa siis oli, että olisin asentanut koneelleni etähallintaohjelman - tässä tapauksessa AnyDesk - ja sen jälkeen heillä olisi ollut täysi hallinta koneeseeni.  Jatkoa en uskalla edes ajatella 😬

Kannatta kuitenkin muistaa, että etähallintaohjelmia (kuten AnyDesk, TeamViewer jne.) voidaan käyttää myös ihan oikeisiin & rehellisiin avustus- ja opastustilanteisiin, kunhan linjan toisessa päässä on luotettava henkilö, jonka tarkoitusperät voi jostain tarkistaa - kuten Enterin etäopastustilanteissa voi tehdä.

*************************************************************

Eli olenko siis itsekin huijari, kun huijasin huijaria? 🤓

Jukka Huhtanen
Enterin vertaisopastaja

maanantai 18. lokakuuta 2021

Kirjanmerkin luominen eri selaimille

Turvalliseen verkkoasiointiin kuuluu, ettei verkkopankkiin tai viranomaispalveluihin kirjauduta hakukonetuloksien tai sähköpostiin tai tekstiviestillä tulleiden linkkien kautta, vaan palvelun osoite kirjoitetaan suoraan osoiteriville. Jotta pääset jatkossa helpommin kyseiselle sivulle, kerromme, miten turvallisen sivun voi tallentaa eri selaimilla kirjanmerkkeihin tai suosikkeihin.
kuva: suosikki tai kirjanmerkki
Kirjoita käyttämäsi selaimen (Chrome, Firefox, Edge tai Safari) osoiteriville haluamasi palvelun, esimerkiksi pankkisi verkko-osoite muodossa nordea.fi. Sivulle saapuessasi osoite muuntuu muotoon https://www.nordea.fi/ ja osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti pankille eikä niitä voi siepata. Voit napauttaa lukon kuvaa, jolloin avautuu sivuston varmenne: 
lukon kuvaa napauttamalla avautunut varmenne

Alla olevat kuvat kirjanmerkin tallentamisen eri vaiheista ovat Googlen Chrome -selaimesta, mutta Mozilla Firefox ja Microsoftin Edge -selaimissa on vastaavat vaiheet hiukan eri sanoin. Ohje Safari-selaimelle löytyy hieman alempaa.

Ohje selaimille Chrome, Firefox ja Edge

logot Chrome Firefox Edge
  1. Napauta osoiterivin oikeassa päässä Suosikki-painiketta (tähti)  ja sitten riviä Lisää kirjanmerkki.
    kirjanmerkin symboli osoiterivin päässä
  2. Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.

    ilmoitus kirjanmerkki lisättiin
    kirjanmerkille annettu oma nimi Nordea-A

  3. Napauta Valmis
  4. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta kansiosta, johon olen ne tallentanut.

    näkymä kirjanmerkkien listassa
  5. Avaa verkkopankki kirjanmerkistä, kun haluat hoitaa pankkiasioita.
  6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
    Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä. 
  7. Napauta lukon kuvaa varmistaaksesi, että varmenne on voimassa.
    varmenneilmoitus

Ohje Safari-selaimelle (Mac-tietokoneet)

Safarin logo
  1. Kirjoita selaimen osoiteriville haluamasi palvelun verkko-osoite.
  2. Valitse Safari-selaimen yläriviltä Kirjanmerkit > Lisää kirjanmerkki.
    valinta Lisää kirjanmerkki
  3. Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi tai suosikiksi. Suosikit näkyvät suoraan osoiterivin alapuolella ja kun avaat uuden välilehden.

    Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se halutessasi itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.
    itse määritelty suosikin nimi
    pankin suosikille antama nimi
  4. Paina Lisää.
  5. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta ja aloitussivulta. 
    suosikkien lista
    suosikki-kuvake

  6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
    Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä.
    Voit myös klikata lukon kuvaa ja varmistua, että varmenne on voimassa.

  7. Nyt voit kirjautua turvallisesti. 
    varmenne-ilmoitus
Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

Turvallisesti digipalveluihin

Kuvituksessa teksti Älä mene digipalveluihin googlaamalla Kirjoita osoite itse
Olemme tottuneet hakemaan tietoa hakukone Googlesta, koska sieltähän kaikki tieto löytyy. Nyt kuitenkin kielletään: Älä siirry pankkipalveluihin ja muille viranomaisten sivuille googlettamalla! Omaksu turvallinen tapa asioida netissä.

Alla oleva kuvaa Chrome -selaimen näkymää tietokoneessa, mutta ohjeet soveltuvat muihinkin selaimiin ja mobiililaitteille. Selain on tietokoneohjelma, jolla vieraillaan verkkosivuilla ja katsellaan niiden sisältöä. Googlen Chrome on tunnetuin, muita selaimia ovat muun muassa Microsoftin Edge,  Mozilla Firefox  ja Applen Safari.
osoitekenttä ja hakukenttä
Hakukoneen avulla haetaan verkosta tietoa. Google on hakukoneista tunnetuin ja laajimmin käytössä. Suosittuja ovat myös Yahoo ja Microsoftin Bing. Älä kirjaudu verkkopankkiin tai tunnistautumista edellyttäviin palveluihin minkään hakukoneen tai linkkien kautta! Hakukoneesta voi haksahtaa oikealta vaikuttavalle huijaussivustolle.

Selaimen osoitekenttä on yleensä laitteesi selaimen yläosassa. Kirjoita siihen palvelun suora, aito osoite. Jokaisella internetsivulla on oma osoitteensa, joten on syytä olla tarkkana, mihin osoitteeseen menee. Kirjoita pankin tai palvelun osoite itse internetselaimen osoiteriville kokonaisuudessaan. Selain lisää automaattisesti alkuosan https://www. Verkko-osoitteita ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta on hyvä tiedostaa, että Suomen kansallinen verkkotunnuspääte on .fi. Sitä käytetään sekä viranomaispalveluissa että niihin rinnastettavissa pankki- ja vakuutuspalveluissa. Toki fi-päätteen saavat hakemuksesta  käyttöönsä  muutkin sivustot, esimerkkinä entersenior.fi.

Miten varmistut turvallisesta osoitteesta

Lue ensin alla olevat ohjeet ja kun olet varmistunut, että osoite vie turvallisesti aitoon palveluun, lisää osoite kirjanmerkiksi ja käytä jatkossa sitä.

    Esimerkkejä: 

    • Kirjoita osoitekenttään vero.fi ja se muuttuu muotoon
      https://vero.fi/henkiloasiakkaat
      tai tarjoaa osoitetta https://vero.fi/omavero

    Kummastakin osoitteesta pääsee samaan päämäärään, kirjautumaan omaveroon.

    Sivulle saapuessasi osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti palveluun eikä niitä voi siepata.  Napauta lukkoa, jolloin avautuu sivuston varmenne. Varmenne on digitaalinen tunniste, jolla sen kohde voidaan tunnistaa. Tarkista varmenne ja lisää sitten haluamasi sivu kirjanmerkiksi.

    kuvakaappauksissa kummankin sivun varmenteet
    • Kun kirjoitat osoiteriville kela.fi ja painat enteriä, muuntuu osoite muotoon
      https://www.kela.fi/
    • Osoitekentässä tarjotaan myös osoitetta https://www.kela.fi/omakela 
      OmaKela on Kelan asiointipalvelu henkilöasiakkaille - tämä tieto löytyi Googlen hakukoneen kautta. Osoite https://www.kela.fi/omakela on luotettava ja suositeltava väylä omiin kela-palveluihisi. Siirry sivulle ja tarkista sen varmenne. Lisää osoite kirjanmerkiksi.
    • kanta.fi Päivitetty 27.10. Huom! Kela varoittaa rikollisten lähettämistä Omakannan nimissä olevista sähköposteista – älä klikkaa viestin linkkiä! Se ohjaa huijjaussivustolle.
      Kela muistuttaa, että Omakantaan kannattaa kirjautua vain osoitteessa kanta.fi.


      Tämän sivun lopussa on linkki ohjeeseen “Miten asioin turvallisesti Omakannassa?” Tutustu siihen ja toimi sen mukaan.
    • Kun alat kirjoittaa osoiteriville melko uuden palvelun tunnusta maisa, selain tarjoaa maisa.fi kirjautumissivua ja kun sitä napauttaa, pääseee sivulle https://maisa.fi/maisa/Authentication/Login?
      Maisa on käytössä Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Vantaan sekä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan palveluissa. Jos käytät Maisaa, lisää osoite kirjanmerkiksi. Vaihtoehtoisesti voit käyttää Maisan turvallista mobiilisovellusta.

    Osoitteessa ei ole ääkkösiä

    Osoitteessa ei ole kirjaimia ä,ö ja å, vaan ä=a ja ö=o

    • Kun kirjoittaa osoiteriville LähiTapiola tai lähitapiola, avautuu lista kyseisen vakuutusyhtiön palvelusivuista, mutta vasta alimpana tarjotaan osoitetta, eikä se ole lähitapiola, vaan https://www.lahitapiola.fi/
    • Vastaavasti Oma Säästöpankki ei ole omasäästöpankki vaan https://www.omasp.fi/fi  
    • https://www.nordea.fi/  Jos Nordea on pankkisi, lisää osoite kirjanmerkiksi.
    • https://www.aktia.fi
    • https://danskebank.fi
    • https://www.s-pankki.fi/
      S-Pankin sivustolla on hyvät ohjeet kirjautumisesta verkkopankkiin. Linkki siihen on sivun lopussa.

    Vaikka edellä suorastaan kiellettiin käyttämästä hakukonetta kirjautumiseen, saatat silti joutua hakemaan hakukoneesta palvelun nimeä, osoitetta tai tietoa palvelusta. Kiinnitä tällöin huomiota osoitteen kirjoitusasuun. Huijaussivustot tarjoavat näennäisesti oikeaa osoitetta. Esimerkiksi op saatetaan kirjoittaa niin, että kirjain o on korvattu numerolla 0. Siksi on tärkeää että kirjoitat osoitteen itse oikein ja ilman välilyöntejä selaimen osoiteriville.

    • https://www.op.fi/

    Muuta osoitteiden kirjoitusasusta
    • https://www.helmet.fi/fi-FI
      Kun Helmet-kirjaston osoitteessa on /fi-FI lopussa, kyse on suomenkielisestä sivustosta. Jos vaihdat kieleksi ruotsin, muuttuu  osoite muotoon https://www.helmet.fi/sv-FI  

    Kertauksena

    Kun puhutaan suojatusta yhteydestä johonkin verkkosivuun, tulee sivulle mentäessä osoiteriville yleensä ensimmäiseksi lukko ja https://-osio ennen osoitetta. Näin tapahtuu esimerkiksi verkkopankkiin tai vakuutuspalveluihin kirjauduttaessa. Turvallisin keino kirjautua tietokoneella verkkopankkiin tai tunnistautumista vaativiin palveluihin on käyttää kirjanmerkkeihin  tallennettua aitoa sivustoa.

    Sivuston varmenteen voimassaolon voi tarkistaa ennen suosikiksi lisäämistä napauttamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Varmenteen tarkistamisesta tulee helposti rutiinia ja se on suositeltava tapa. 

    Käytä kännykällä ja tabletilla turvallisia mobiilisovelluksia

    Asioimiseen tabletilla ja kännykällä pätevät samat ohjeet: älä siirry palveluihin  googlehaun tai minkään hakukoneen kautta. Turvallisin keino asioida verkkopankissa kännykällä ja tabletilla on käyttää pankin mobiilisovellusta. Lataa sovellus ilmaiseksi oman laitteesi sovelluskaupasta joko Google Play Kauppa tai App Store.

    Kun viranomaispalvelulla ei mobiilisovellusta, käytetään asioimiseen selainta. Tarkista myös mobiililaitteessa sivuston varmenne naputtamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Lisää sitten osoite mobiilikirjanmerkkeihin tai kuvakkeeksi aloitusnäyttöön. 

    kuvakaappaus - napauta lukon kuvaa, näet varmenteen

    Lue myös:

    Miten asioin turvallisesti Omakannassa? 
    Op-pankin ohje
    Huijaussivustot 
    S-Pankin ohje
    Näin kirjaudut verkkopankkiin 
    Yle Digitreenit Sanasto 
    Mitä ovat selain, käyttis ja wifi? Laaja digisanasto selittää sanat selvällä suomella

    Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

    Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa
    Kirjanmerkin luominen eri selaimille


    Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa

    piirros ketjusta jonka ihminen rikkoo

    Hurahtaminen ja innostuminen äkisti ovat luonnollista toimintaa.
    Härskit hämärähemmot voivat näiden toimintojen kautta käyttää hyväksi SINUN rahojasi. Valmistaudu ja estä se!

    Kun asioit netissä:

    • Tarkasta osoiterivin teksti siirtyessäsi verkkopankkiin
      • lue osoiterivin teksti ääneen - tunnisteessa on oltava pankin nimi, jonka perässä .fi ilman lisäyksiä.
      • Suomalaisilla pankeilla on AINA Suomen kansallinen verkkotunnuspääte .fi - EI .com tai muuta päätettä.

    • Älä avaa sähköpostiin tulleita linkkejä, joissa kehoitetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.
    • Älä avaa tekstiviestillä tulleita linkkejä, joissa kehotetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.

    • Kuitenkin: Saatujen linkkien avaaminen on perusteltua, jos voit varmistua viestin lähettäjästä.
    • Kannattaa myös suhtautua suurella varauksella sähköpostiviestissä tai sen liitteenä tulleeseen kehotukseen ladata linkistä jokin ohjelma tai päivitys.

    • Älä salli Youtuben mainoksena ehdotettuja Windows:n ohjainpäivityksiä tai ohjelma-asennuksia.
    • Pidä ITSE kaikkien ohjelmien päivitykset ajan tasalla
      • puhelimen / tabletin sovellukset
      • puhelimen / tabletin käyttöjärjestelmä
      • läppärin ja pöytätietokoneen käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmat (Firefox, Chrome, kirjanpito, jne)
      • päivitykset on tietoturvan kannalta tärkeää pitää ajan tasalla, vaikka tämä tarkoittaisikin uudistuneen ohjelman uudelleenopettelua
    • Puhelimessa pitää aina olla salasana eli näytön lukituskoodi - samoin tabletissa
      • suosituksena muistamisen helpottamiseksi avaamiseen sama numerosarja kuin SIM-kortin PIN
      • avaamisen PIN-koodin voi korvata kuvio tai koodi tai sormenjälki tai kasvojen tunnistus

    Salasanat

    • Suunnittele salasanat: muistettavia, kirjoitettavia, pitkiä taivutettuja suomenkielisiä sanoja, joiden väleissä numeroita ja erikoismerkkejä.
    • Huomioi nämä 3 luokkaa: kriittiset (salasanojen holvin pääsalasana, pankki, pääsähköposti palautuksiin), tärkeät ja toisarvoiset.
    • Käytä kaikkien salasanojen taltiointiin 1 tai 2 “sinikantista vihkoa" tai salasanojen tallennussovellusta LastPass, KeyPass jne.
    • Pidä salasanasi vain omana tietonasi. Toimintakykysi heikkenemisen varalta on syytä kertoa luotettavalle henkilölle, mistä salasanojen varasto löytyy ja miten siihen pääsee hätätapauksessa käsiksi. 
    Ilkka Veuro
    Enterin vertaisopastaja

    Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin: