Kiristäjien tuhoisat kryptolockerit vaanivat varomattomia

Tällä hetkellä maailmalla leviävistä tietokoneviruksista Kryptolockerit (Cryptolockereita esiintyy myös nimillä CryptoWall ja TorrentLock) on kaikkein ikävimpiä ja harmillisimpia. Jos kyseinen tauti iskee koneeseen ja pääsee tekemään tuhojaan, niin normaalin ihmisen resursseilla ei ole enää juuri mitään tehtävissä. Siinä missä muut virukset on suunniteltu lähinnä  aiheuttamaan harmia tai käyttämään saastutettua tietokonetta viruksten tai mainosten levittämiseen, niin Kryprolockereiden tavoite on kiristää tekijöilleen rahaa ja siinä mielessä se on paljon lähempänä perinteistä rikollista toimintaa ja mitä ilmeisesti tekijät myös onnistuvat siinä.

Päästyään tietkoneeseen kryptolocker piiloutuu ensin Windowsin sisäiseen rekisteriin ja yrittää sen jälkeen useiden välipalvelimien kautta saada yhteyden tekijäänsä. Jos yhteys onnistuu virus saa koneelle salausavaimen. Salausavaimessa on kaksi osaa — julkinen osa on saastuneella koneella ja yksityinen osa on viruksen levittäjän hallussa.

Seuraavaksi kryptolocker alkaa etsiä käyttäjän koneelta kiinnostavia tiedostoja — useimmiten Microsoft Officen Word, Powerpoint tai Excel -tiedostoja, joita se alkaa salata salausavaimella. Salaaminen tarkoittaa, että kyseistä tiedostoa ei pysty enää lukemaan ilman molempia salausavaimia, toisin sanoen monimutkaista salasanaa. Salauksen murtaminen on käytännössä mahdotonta nykyisin käytössä olevalla tietokonekapasiteetilla.  Tiedostoja ei siis pysty enää avaamaan, vaan sen sijaan käyttäjälle tulee viruksen levittäjän laatima pahaenteinen ilmoitus.

Ilmoitukseen, jossa kerrotaan mitä on tapahtunut, on syytä suhtautua vakavasti, tässä vaiheessa tiedostojen pelastaminen ei välttämättä ole vielä myöhäistä.

Miten kryptolockeriin pitää reagoida?

Ensimmäinen tehtävä on poistaa virus koneelta mahdollisimman pian, ettei se pysty enää jatkamaan tihutöitään. Googlaamalla löytyy joitakin virus-ohjelmistoja, jotka lupaavat poistaa (ainakin osan) Kryptolockerit koneelta, mutta ainoa todella varma tapa on asentaa Windows kokonaan uudestaan. Mikä kannattaa joka tapauksessa tehdä myös viruksen poistamisen jälkeenkin, sillä se saattaa kaikesta huolimatta jättää jälkiä itsestään.

Ennen kuin kuitenkaan tekee mitään, kannattaa tarkistaa mitä tiedostoja virus on jo ehtinyt salaamaan. Ne on mahdollista tunnistaa esim. siitä, että tiedoston normaalin nimen perään on ilmaantunut teksti 7z.encrypted. Koska virus käyttää erittäin kovaa suojausta, niin tiedostojen salaus kestää yleensä pitkään — joissakin tapauksissa päiväkausia, joten hyvällä tuurilla virus ei välttämättä ole ehtinyt tehdä laajaa vahinkoa, vaikka olisikin saanut toimia pitkäänkin koneen uumenissa.

Ennen uudelleenasennusta tai viruksen poistamista on vielä pari mahdollisuutta pelastaa tiedostot. Paras pelastus on varmuuskopiot ajalta ennen viruksen tarttumista. Jos koneesta on säännöllisesti tehty varmuuskopioita, joissa myös vanhemmat versiot pysyvät tallessa, niin niistä saastuneet tiedostot voi palauttaa uudelleen asennuksen jälkeen.

Toinen vaihtoehto on Windows Vista / 7 / 8 tekemät automaattiset Shadow Copyt, joita järjestelmä automaattisesti tekee aika-ajoin myös käyttäjän tiedostoista. Yleensä kyseiset kopiot eivät ole käyttäjälle näkyvissä, mutta Googlaamalla löytyy joitakin ohjelmistoja, joilla näitä tiedostoja voi yrittää etsiä koneelta.

Miten kyrptolockerilta voi suojautua?

Valitettavasti mihinkään viranomaiseen ei kannata kryptolockerin iskiessä olla yhteydessä, vaikka kyseessä on torkeä rikos. Rikosilmoituksen voi tehdä esim. sähköisesti, mutta poliisi ei asiassa voi auttaa. Pari vuotta sitten jopa Yhdysvaltain poliisikaan ei keksinyt mitään muuta keinoa kuin maksaa kiristäjille saadakseen takaisin salatut tiedostonsa. Kiristäjien onnistuu hyvin sekä piilottamaan viruksen tietoliikenteen (joka on hyvin minimaalista) että rahaliikenteen. Itse asiassa kiristäjille maksaminen saattaa Suomen lain mukaan olla rikollista, koska vastaanottaja voi olla esim. terroristi tai järjestäytyneet rikollisuuden taho.

Useimmat ajan tasalla pidetyt virusturvaohjelmat kyllä tunnistavat Kryptolockerit ja estävät niitä tarttumasta, mutta kuten muidenkin haittaohjelmian osalta, torjunta on jatkuvaa kilpajuoksua virusten evoluutiota vastaan. Kryptolockerit päätyvät koneelle samalla tavalla kuin muutkin tietokonevirukset, esimerkiksi porno- tai uhkapelisivustojen kautta tai sivustoilta, jotka jakelevat ilmaiseksi musiikkia, pelejä tai muita tietokoneohjelmia.  Se voi myös tarttua sähköpostin liitetiedostoista, jotka esittävät olevansa jotain muuta kuin mitä todellisuudessa ovat. Epäilyttäviä ja houkuttelevia liitteitä ei kannata avata eikä hämäriltä nettisivuilta kannata asentaa omalle koneelle mitään mistä ei ole aivan varma.

Kryptolockerit eivät onneksi ole kovinkaan yleisiä ja niiden kohteena on useimmiten yritysten hallinnoimat koneet, koska tavallisilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta tai pakottavaa tarvetta maksaa kiristäjille. Mutta tämän syksyn aikana on ilmaantunut taas uusia yrittäjiä, jotka leviävät aktiivisesti verkossa.

Viimeinen vaihtoehto on huonoin

Kiristäjät uhkaavat tuhota hallinnassaan olevan salausavaimen tiettyyn aikaan mennessä tai jos virusta yritetään poistaa koneelta. Todellisuudessa ne eivät kuitenkaan tee niin, koska avaimen tuhoutuessa ne menettävät mahdollisuuden saada rahaa. Sen sijaan ne nostavat lunnaita, kunnes uhri on valmis maksamaan tai unohtamaan menettämänsä tiedostot.

Cryptolocker-kiristäjälle maksaminen on viimeinen vaihtoehto johon ei koskaan kannattaisi turvautua, mutta joskus vain on pakko. Aluksi kiristäjä vaatii esimerkiksi 300 - 500 dollaria tai euroa. Ensimmäisen määräajan umpeuduttua hinta kaksinkertaistuu ja saattaa myöhemmin nousta vielä lisää. Maksu suoritetaan tavalla tai toisella anonyymisti, joten rahan jälkiä ei kykene seuraamaan. Usein nykyään maksua vaaditaan virtuaalivaluutassa, kuten bitcoineina, jotka aiheuttavat omia ongelmiaan. Ensinnäkin monet bitcoin-välittäjät kieltäytyvät myymästä valuuttaa, joka päätyy kiristäjälle. Bitcoinien kulkeutumista on mahdoton jäljittää, koska se käyttää samankaltaista salausta kuin Kryptolockerit. Bitcoinin arvo myös heilahtelee rajusti. 500 eurolla saattoi eilen saada 2 bitcoinia, mutta tänään van puolitoista.

Vaikka lunnaat maksaisi, muodossa tai toisessa, mikään ei tietenkään pakota kiristäjää luovuttamaan oikeaa salausavainta, vaikka jotkut uhrit ovat saaneet tiedostonsa pelastettua. On olemassa houkutus, että kiristämistä jatketaan ensimmäisen maksun jälkeen. Tekijöiden joukossa on kaikenlaisia epärehellisiä toimijoita eivätkä kaikki niistä todellakaan ole reiluja.

Joka tapauksessa, pelastipa tiedostonsa ja käyttipä mitä tahansa keinoa viruksen poistamiseen, on syytä asentaa koko Windows täysin uudestaan ettei joudu samaan tilanteeseen pian uudestaan.

Ja maksoipa oppitunnista sitten rahana tai menetettyinä tiedostoina, jatkossa virusturvasta kannattaa huolehtia tarkemmin, pitää varmuuskopiot ajan tasalla ja olla valppaampi verkossa toimiessaan.

Kimmo Lehtonen

Helsingin kaupungin it-opastusken koordinointi

PS. Muistutan tässä yhteydessä kaupungin järjestämästä tilaisuudesta perjantaina 4.12. klo 12.30 - 15.30 Pasilan pääkirjastossa. Aiheena mm. Windows 10:n siirtyminen. lmoittautumiset 30.11. mennessä tällä lomakkeella http://goo.gl/forms/Ef3EKOohDe Tilaisuus on avoin kaikille.

Minä pelurina

ENTER ry:n 16.11. Kampin Palvelukeskuksessa järjestämä Pelitapahtuma oli suunnattoman antoisa tämmöiselle pelejä heikosti tuntevalle seniorille. Esittelyssä oli sen ”tuhannen” sortin pelejä. Niitä oli älykännykälle, tabletille ja läppärille. Suorastaan silmät ymmyrkäisinä kuljin esittelypöydältä toiselle ja sain ihmetellä mitä kaikkea sitä tietoihminen on keksinytkään. Tuon tapahtuman jälkeen tuli hieman pohdiskeltua, miten se oma pelaaminen onkaan vuosikymmenten saatossa mennyt.

En ole koskaan ollut juuri minkäänmoinen peli-ihminen.  Afrikan tähdet ja modernimmasta tarjonnasta Angry Birdsit on kokeiltu. Ja olen tietenkin nuoruudessani pelannut useinkin Mustaa Pekkaa ja kokeillut joitain aikuisten korttipelejä, sököstä lähtien. Rättipokalle en ole koskaan alkanut. Äiti kielsi! Olen kokeillut peleistä tietenkin pasianssia, dominoa, mahjongia ja Tetristä. Mutta eivät nekään ole oikein napanneet minuun.

Olisikohan sillä merkitystä, että yleensä hävisin – siis aina! Minun paksu ja lyhytjännitteinen pääni on varmaan rakennettu niin, että sieltä puuttuu kokonaan pelaamiseen vaadittavat harmaat aivosolut. Onpa joku luvattoman ilkeä ihminen päässyt toteamaan, että siellä ei ole ollenkaan mitään soluja vaan pelkkää sahanjauhoa. Luulin hetken, että se saattoi olla tottakin, koska joskus olkapäille on tippunut jotain vaaleaa höttöä. Mutta ystävällinen parturi väitti sitä hienoiseksi hilseeksi. Hän se vaan on hieno ja ymmärtävä ihminen!

No miten sitten ne rahapelit, lotot ja muut?
Olenhan minä joskus pelissä mukana kun lotossa on iso potti. Ja joskus tavoittelen pienempääkin pottia. Mutta kyllä sen voiton pitää tulla yhdellä rivillä tai korkeintaan kahdella, jos on oikein iso potti tarjolla. Huoltoasemien ja kauppojen hedelmäpeleihin en ole kajonnut kuin kokeillakseni, mistä niissä on kysymys. Nekään vaan ei kiehtoneet! Jos pelin näytölle tuli 3 banaania riviin, niin siitä saikin vain muutaman kolikon. Olisin ottanut mieluummin 3 kunnollista banaania.

Netissä on tarjolla monen sortin houkutinta kasinopeleihin ja semmoisiin. Niihin en soisi kenenkään sotkeutuvan! Se on niin kuin Turmiolan Tommi sanoi aikoinaan, että jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden! Tassulla on suuri mahdollisuus juuttua tuommoiseen pelihommaan, jossa ei loppua näy. Kasinon pohjattomaan kitaan on helppo hävitä isosti!  Ja sitten ei olekaan enää kenelläkään kivaa! Eikä rahaa! Tai jos menee mukaan, pitää ainakin olla vahvaa luonnetta ja päässä harmaata voimaa, enkä tarkoita vahvaa seniorin tukkaa. Minulla ei ole mitään noista ja niskatkin on heikot, joten en ole alkanut.

Olisikohan siinä ollut esteenä se, että niissä joutuu monessa itsekin liikkumaan? Nyt vaan saattaisi olla aika kokeilla, kun kunto alkaa nopeasti hiipua. Jotenkin minullakin on alkanut vahvistua käsitys, ettei kunto taida sittenkään koheta sohvalla maaten. Onhan siitä kyllä lähipiiri maininnut, mutta kun olen luullut sen olevan pelkkää veikeää kiusoittelua.

Kampin Pelitapahtumassa oli parasta se, että sieltä löytyi melkoinen määrä semmoisia pelejä, joilla voi kehittää itseään ja ylläpitää pään harmaitten aivosolujen liikkeitä, haastaa itseään, kuluttaa kivasti aikaa, pelata ystävien kanssa yhdessä, jopa harrastaa liikuntaa konsolipelien avulla jne. Peleistä kun on rutkasti hyötyä sekä henkiselle että fyysiselle minälle! Keräsin tapahtumasta omalle iPadilleni ainakin toistakymmentä peliä, joiden koukussa aion tulevaisuudessa olla. Mutta niihin en meinaa tärvätä rahaa vaan pelkkää intoa! Tiedän jo etukäteen, että tulen turhautumaan ja hermostumaan moneen peliin. Mutta elämähän on juuri sitä!

Latasin myös jokin aika sitten iPadilleni Sanajahti-pelin ja sitä pelailen aina joskus eli melko usein. Ja turhaudun sen kanssa, kun en keksi sanoja säädetyssä ajassa ja olen aina tuloksissa häntäpäässä. En vieläkään ymmärrä, miten joku keksii siitä sanan ’hortonomi’ ja minä keksin vain sanan ’kuu’?  Toisesta saa kymmeniä pisteitä ja minä kuusta yhden pisteen. Sanajahdissa pitää määrätyssä ajassa rakentaa  16 kirjaimesta sormella yhteen vetämällä mahdollisimman paljon ja mieluiten pitkiä sanoja. En tykkää ollenkaan, enkä malta lopettaa! Ikävä peli!

 Luettelenpa tähän vielä muutaman pelin iPadiltani:  Memorise, Three Points, Card Shark, Solitaire, Sudoku, Full Tetris, 1010!, Buttons, 2048. Näistä suurin osa semmoisia, jotka eivät vie paljon aikaa ellei halua. Niin ja lisäksi kokeilkaapa Labyrinth LE-peliä, jos käsissänne on epävakautta. Kieli keskellä suuta on tuon pelin yksi ominaisuus. CivilizationV, Mobile Strike, Hay Stack ja vastaavat pelit saavat vielä odottaa minua. Mutta äärettömän mielenkiintoisilta nekin vaikuttivat!

Vaikka olenkin pelimiehenä varsinainen nössö, niin totean kuitenkin lopuksi, että pelaaminen on hieno harrastus niin senioreille kuin nuoremmillekin. Jokaiselle löytyy oma kiinnostava peli! Useitakin! Niitä voi hankkia oman laitteenne sovelluskaupasta. Tutkikaa ja selailkaa kauppojen tarjontaa! Ilmaisia pelejä on tuhansittain ellei muutama enemmänkin.

Peliterveisin!
Markku Ukonaho, äärettömän huono ja lyhytpinnainen pelimies
Enterin vertaisopastaja,

PS. Vanhus Stadissa-juttujani löydät osoitteesta   vanhuutta.blogspot.fi
PPS. Ikinörtin tulevissa kirjoituksissa  lisää pelitapahtuma-tunnelmia

Seniorit ja tietokonepelit

Pelejä esitellään 16.11.2015 klo 14 - 16 Kampin palvelukeskuksessa 

  *

Tässä artikkelissa kerrotaan miten senioripelaajat eroavat toisistaan, millaisiin tarkoituksiin tietokonepelejä voi käyttää sekä jaetaan tutkimustietoa tietokonepelien vaikutuksista. 

Seniorit ovat erilaisia, tarpeet ja kiinnostukset erilaisia

Seniorit ovat erilaisia ja siksi kiinnostus tietokonepeleihin vaihtelee laidasta laitaan aivan kuten kiinnostus erilaisiin kirjallisuuden tai elokuvan lajeihin. Kiinnostus voi kohdistua yksinkertaisiin ja helppoihin tai monipuolisiin ja vaativiin peleihin. Myös kiinnostus pelien erilaisiin aiheisiin vaihtelee.

Senioreiden fyysiseen toimintakykyyn liittyvissä edellytyksissä voi olla suuriakin eroja: näkö ja kuulo, sormien liikkuvuus, käsien ja jalkojen liikkuvuus sekä kunto ja jaksaminen vaihtelevat.

Myös peleissä tarvittavat tiedon käsittelyyn liittyvät edellytykset vaihtelevat:

• havaintojen tekeminen pelitilanteista
• päätösten tekeminen ja reagointinopeus
• tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnittelu
• muistaminen
• keskittyminen ja pitkäjänteisyys ovat eri ihmisillä erilaisia.

Myös taito käyttää pelaamiseen tarvittavia laitteita tai mahdollisuudet hankkia pelaamiseen tarvittavia laitteita vaihtelee, pelaamiseen käytettävissä oleva aika samoin.

Tietokonepelien käyttö eri tarkoituksiin

Tietokonepelit ovat erinomaista ajanvietettä ja viihdettä. Pelaaminen on hauskaa, jännittävää ja se tempaa mukaansa. Peleistä löytyy jokaiselle jotakin aivan kuten musiikista tai kirjallisuudesta.  

Tietokonepelit mahdollistavat yhdessä tekemisen. Yhteinen harrastus antaa mahdollisuuden yhdessä olemiseen ja yhteisöllisyyteen monin eri tavoin:

• toisen seniorin pelaamisen katseleminen
• pelataan samaa peliä vuorotellen
• pelataan samaa peliä yhdessä keskustellen
• pelataan yhdessä samalla koneella tai verkossa   
• peleistä ja pelaamisesta keskustelu.

Yhteisöllisyyden mahdollistajia ovat esimerkiksi senioripelaajien verkosto, pelikaveritoiminta, senioripelaajien kerhot, senioripelaajien Facebook-ryhmä (on jo olemassa - liity sinäkin…) ja Seniorien pelitapahtumat - kuten Kampin pelitapahtuma 16.11.2015.

Pelaamista voidaan käyttää myös muistin ja tiedonkäsittelytaitojen ylläpitoon ja kehittämiseen.  Eri tutkimustulosten perusteella pelaaminen vaikuttaa moniin. aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin (lähde: http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/mulla-on-peli-kesken/). Seuraavassa yhteenvetoa niistä.

Havaintokyky, huomiokyky. Toimintapelien pelaaminen parantaa huomiokykyä. Tätä on testattu mm. tutkimuksella, jossa koehenkilön pitää kertoa, minkä värisillä kirjaimilla hänelle näytetty sana on kirjoitettu.

Tehtävä olisi helppo elleivät kuvan sanat olisi värejä: kun sana "keltainen" on kirjoitettu sinisillä kirjaimilla, syntyy tehtävästä suoriutumista häiritsevä ristiriita sanan merkityksen ja sen kirjoitusvärin välillä. Kokeile itse!

Koehenkilöt, jotka pelasivat 5 - 10 tuntia viikossa selvisivät tehtävästä paremmin kuin ne, jotka eivät pelanneet. Ahkerat toimintapelien pelaajat pystyvät myös seuraamaan useaa asiaa yhtaikaa paremmin kuin vähemmän pelaavat.

Visuaalinen hahmottaminen.  Eräät tutkimukset ovat osoittaneet pelaamisen kehittävän näkökykyä: paljon pelaavat näkevät paremmin pieniä yksityiskohtia ja erottavat enemmän värisävyjä ja kontrasteja. Pelien tarjoama harjoitus saattaisi siis toimia vastalääkkeenä vanhenemiseen liittyvälle visuaalisen hahmottamiskyvyn ja tarkkaavaisuuden heikkenemiselle.

Avaruudellinen hahmottaminen. Pelaaminen kehittää avaruudellisen hahmottamisen taitoa. Sillä tarkoitetaan kykyä arvioida suuntia, etäisyyksiä ja mittasuhteita, kaksi- ja kolmiulotteisia muotoja, kykyä käännellä esineiden mielikuvia päässään. Tätä taitoa tarvitaan esimerkiksi karttaa lukiessa ja uudessa ympäristössä liikuttaessa, liikenteessä, miksei vaikkapa sisustaessakin ("mahtuuko tuo sohva pöydän ja lipaston väliin").

Ongelmanratkaisutaidot. Pelaaminen kehittää ongelmanratkaisutaitoja. Niillä tarkoitetaan kykyä määritellä ongelma, arvioida ja valita ratkaisuvaihtoehdoista sopiva ja toteuttaa se.

Muisti.  Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt pelasivat Super Mario -konsolipeliä 30 minuuttia päivässä kahden kuukauden ajan. Mittauksissa todettiin, että pelaamisen ansiosta harmaan aineen määrä kasvoi aivoalueilla, jotka liittyvät muistiin, toiminnan suunnitteluun ja hienomotorisiin taitoihin.

Tulokset ovat rohkaisevia, koska ne saattavat antaa uusia keinoja monien mielenterveyden häiriöiden hoitoon. On todettu, että esimerkiksi post-traumaattisiin stressireaktioihin, Alzheimerin tautiin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy harmaan aineen väheneminen ja aivojen etuotsalohkon tilavuuden pieneneminen.

Työmuisti. Työmuistilla tarkoitetaan asioiden lyhytaikaista muistissa säilyttämistä, tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa. Paljon pelaamisen on todettu vahvistavan mm. aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta. Tämä alue näyttelee tärkeää roolia työmuistin toiminnassa, monimutkaisten päätösten tekemisessä ja toiminnan seurausten arvioinnissa.

Silmän ja käden yhteistyö.  Myös otsalohkon alueella sijaitseva näköjärjestelmä muuttuu pelaamisen ansiosta: pelaajaen silmän ja käden yhteistyön koordinaatio kehittyy.

On helppo päätellä, että teknistä näppäryyttä ja monimutkaisten ohjainlaitteiden käsittelyä vaativissa ammateissa saattaa olla hyötyä tietokonepelien parissa vietetyistä tunneista.

Esimerkiksi monia kirurgisia toimenpiteitä pystytään tekemään kameran avulla ohjattavilla instrumenteilla. Kirurgien käyttämät laitteet muistuttavat peliohjaimia - ja kuinka ollakaan: lääkärit joilla on videopelikokemusta, suoriutuvat kameraohjatuista leikkauksista nopeammin ja vähemmillä virheillä kuin lääkärit ilman pelikokemusta.

Kielitaito. Varsinkin poikien kielitaito, pääasiassa englannin kielen taito, on pelien ansiosta kehittynyt huimasti.

Pelaamisen tavoitteena voi olla myös oppiminen. Peli voi olla suunniteltu opettamaan jotain tietoa tai taitoa, esimerkiksi kieliä, ohjelmointia tai musiikkia. Myös viihdepeleissä jatkuva oppiminen on tärkeää, sillä niissä on opittava esimerkiksi pelin strategia tai säännöt tai käytetty kieli; oppimatta ei pääse eteenpäin.  Uuden oppiminen tekee hyvää muistille, tiedonkäsittelytaidoille ja toimintakyvylle.

Fyysisen kunnon ylläpito voi sekin motivoida pelaamaan tietokonepelejä.

Pelaaminen voi tällöin olla pientä liikettä ja liikuttelua tai mahdollisesti jopa sykettä nostavaa liikuntaa, esim. tanssia.

Yhteenvetoa

Senioireiden tietokonepelien pelaamisen edellytykset ja pelaamisen syyt vaihtelevat. Pelaaminen on antoisaa ja tekee monella lailla hyvää. Lopuksi useampia vuosia erilaisia toiminta-, seikkailu- ja strategiapelejä pelanneen senioripelaaja Kari Lahden tuntemuksia pelaamisesta:

“Aiheeltaan kiinnostavan sekä tekniseltä toteutukseltaan ja pelattavuudeltaan onnistuneen tietokonepelin pelaaminen on parhaimmillaan niin hauskaa, mielenkiintoista, innostavaa ja jännittävää, että siihen uppoutuu pelaamisen ajaksi lähes täysin. Onnistumisen kokemuksilla, jotka syntyvät sekä pelin tehtävien menestyksellisestä suorittamisesta että etenkin strategiapeleissä itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja omien toimintasuunnitelmien onnistuneesta toteuttamisesta, on tässä suuri merkitys.

Epäonnistuminen voi hetken harmittaaa, mutta ei varsinaisesti haittaa tai jää vaivaamaan, sillä se antaa mahdollisuuden kokemuksista oppimiseen ja taitojen kehittämiseen. Seuraavalla kerralla voi sitten yrittää joko samalla tavalla uudelleen tai kokeilla hieman erilaista toimintatapaa. Oppimisen, taitojen kehittymisen ja onnistumisen ilo useamman yrityksen jälkeen on sitten entistä suurempi.”

Työryhmä: Juulia Andersson, Raimo Anttila, Lea Grönlund, Kari Lahti, Helena Venäläinen 

Tarkempaa tietoa pelitapahtumasta: entersenior.fi/tapahtumakalenteri