Kurkistus Suomi 100 -juhlavuoden nettiaineistoihin

Enterin järjestämään Suomi 100 vuotta -juhlavuoden nettistarttiin 25.1. Kampin palvelukeskuksessa osallistui noin 100 kuulijaa.

Juhlavuoden kunniaksi on nettiin avattu mielenkiintoisia sivustoja ja erilaisia tapahtumia tulee olemaan paljon.  Saimme starttitilaisuudessa hyvän kokonaiskuvan itsenäisen Suomen kunniaksi tuotetusta nettiaineistosta ja väyliä löytää verkkopalveluista teemaan liittyviä tapahtumia. Juhlavuoteen on valmistauduttu hyvin. Kansalaisten saataville on laitettu kuultavaa, katsottavaa, nähtävää, luettavaa, koettavaa, muisteltavaa. Meitä varten on avattu kansallisen kulttuurin arkistoja; valokuvia, elokuvia, kuunnelmia, musiikkia, kirjoja - ja kaikki käytettävissä maksutta .

Startissa esiteltiin kolmea osa-aluetta:
Kirjastot.fi:n viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala esitteli  kirjojen Suomea, vertaisopastaja Maarit Fred Enteristä Ylen tarjontaa ja Enterin vs. toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki muiden Suomi 100-vuotta tapahtumien hakua verkosta.

Jutun lopussa on linkki Suomi 100 Nettistartti -aineistoon, joten tässä virikkeeksi kuvakaappauksia joiltakin esittellyitä sivuilta ja aineistoista.

http://yle.fi/aihe/kirjojen-suomi

101 kirjaa - Ylen toimittajien Seppo Puttosen ja Nadja Nowakin valitsemat kirjat jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta

• Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa
• Kirjabloggaajat ja 101 kirjaa - verkkolukupiiri
• Katsele, kuuntele - Ylen Aamu-tv: 101 kirjaa
• Yle Radio 1: Sadan vuoden kirjat - 101 kirjaa ja kirjakummit
• Mikä kirja on sinulle tärkeä - osallistu!
• 101 kirjaa-sivuilta voi valita kirjan myös  Lue kirja joko kirjastokortilla tai yle-tunnuksilla.

Myös Kirjastot. fi:llä on monipuolinen Suomi 100 -tarjonta

kirjasto.fi

kirjasampo.fi

Kirjastotelevisio - Kirjastokaista on Kirjastojen nettitv & -radio osoitteessa kirjastokaista.fi

 Päivi Litmanen-Peitsalan vinkki: Makupalat.fi  erinomainen sivustojen etsimiseen
- kokoelma sivustoja aiheen muikaisessa järjestyksessä, aihehaku ja sanahaku
- kirjastonhoitajat ylläpitävät Makupalat-palvelua

Maarit Fred esitteli Ylen Elävää arkistoa ja Areenaa, jotka palveluina ovat lähes kaikille ennestään tuttuja. Sen sijaan niiden sisällöissä, tausta-aineistoissa sekä tavoissa kuunnella ja katsoa löytyy ilahduttavia yllätyksiä. Esimerkiksi suurin osa Elävän arkiston ohjelmista on katsottavissa myös ulkomailla.

Enemmistö Nettistartin osallistujista ilmoitti katsovansa Areenan ja Arkiston ohjelmia tietokoneen kautta. Seuraavaksi eniten käytetään tablettia, jotkut katsovat myös kännykän näytöltä ja vain pari-kolme katsoo nettilähetyksiä televison kautta.

http://yle.fi/aihe/elava-arkisto

Fennnada-klassikot

Päivin ja Maaritin esityksistä kävi ilmi, että  vaikka monet Suomi100-sisällöt käsittelevät mennyttä, elettyä aikaa, ne silti elävät ajassa. Sivustoja päivitettään  ajankohtaisella sisällöllä. Sivustojen ilmeet on niin huolella suunniteltuja, että jatkuva päivittäminen ei silti sekoita käyttäjän  navigointia sivustoilla.

Tiina Etelämäki nosti esiin Museo100.fi-verkkosivuston, joka kokoaa suomalaisten museoiden juhlavuoden ohjelman yhdelle sivustolle.

Museo100.fi

Juhlavuoden tapahtumat ja nettiaineistot keskittyvät vahvasti kulttuuriin. Tiina esitteli vierkistävän Unelmat liikkelle -liikkumisen juhlavuoden sivuston .

unelmatliikkeelle.fi

Tapahtumahakujen kautta löytyy juhlavuoden ohjelmallisia tilaisuuksia. 


Katso lisää ja löydä linkkejä  Enterin Suomi 100 vuotta -juhlavuoden nettistartti -aineistosta
https://www.entersenior.fi/@Bin/2251198/Suomi100_nettistartti_25012017_ENTER.pdf
Voit jakaa tiedoston myös ystävillesi.

Esitysten pohjalta koonnut - Aulikki Uusitalo-Kasvio

Asiointi on nykyään helppoa, kun on tuo netti!

Kyllä oli ennen jalat kipeinä ja matkakortti tyhjänä kun piti raahautua asioitten perään! Mutta eipä ole enää! Se on tuo netti ja siellä jatkuvasti kehittyvät palvelut, kun ovat helpottaneet seniorinkin kylillä liehumista.

Jos on käyty tohtoria vaivaamassa, laboratoriossa veripiikillä, sykekäyrän piirrolla, apteekissä reseptiä kuluttamassa loppuun, on seuraukset luettavissa netissä. Osoite tiedonjanolle on

Omakanta-palvelu, josta löytyvät terveysasioihin liittyvät http://www.kanta.fi/omakanta

• sähköiset reseptit   (mitä on määrätty, otettu, jäljellä ja minne asti voimassa)
• hoitoon liittyvät kirjaukset   (mitä se tohtori kirjoitti vaivoiksi ja määräsi hoitoja)
• laboratorio- ja röntgentutkimukset   (oliko siinä veressä sopivasti etsittyjä hippusia tai mitä ne onkaan kun etsitään ja mitä röntgentohtori lausui kuvista)

Ja entäs kun sisälläolo tuskastuttaa ja polttelee ulospääsy ja kylille on vielä tulossa Pete Parkkosen rokkikonsertti tai Cheekin merkeissä tai tarjolle musiikkia jonkun muun rauhallisemman ihmisen esittämänä tai Hamlet riehuu pääkalloineen Kansallisteatterissa tai pitäisi päästä katsomaan kun HIFK ottaa neniin Mikkelin Jukureilta tai Walt Disney luistelee jäähallissa showta, niin silloin on syytä etsiytyä

pääsylippukauppaan, josta saa liput http://www.ticketmaster.fi/   http://www.lippu.fi/

• teatteriin   (kyllä selviää Hamletin pääkallojuttu ja monin muukin askarruttava näytelmätarina)
• konsertteihin   (monen sortin laulajaa, kuoroa, soittajaa tarjolla)
• urheilutapahtumiin jne.   (siellä on niin monia lajeja tarjolla ja muutakin puuhan tynkää)

Mutta entäpä jos pitäisikin päästä tuulettumaan oikein ulkomaille, mutta passi on heittäytynyt epäviralliseksi jo aikoja sitten? Mitenkäs sitten suu pannaan? Yleensä normaalin vakavaan, mutta se selviää valokuvaajan luona, kun otetaan valokuva uutta passia varten? Ja kuvaaja toimittaakin seniorin kuvan netin kautta poliisiviranomaisen passitoimistoon. No mitä tekee sitten seniori passinsa hyväksi? Keittää tietenkin kotonaan kahvit ja sulattaa pakasteesta pullan itselleen samalla kun avaa netin ja

passinhakusivun, jossa täytetään kysytyt tiedot https://www.poliisi.fi/passi

• sivun ohjeilla passin uusiminen onnistuu oivasti, etenkin jos vanhaan passiin oli jo otettu sormenjäljet, muutoin on sormet käytettävä henkilökohtaisesti poliisin luona
• kun valokuva on mennyt netin kautta samoin kuin netissä tekemäsi hakemus, putkahtaa reilun viikon kuluessa ilmoitus uudesta passista
• ja maksukin hoituu netissä tilauksen teon yhteydessä
• ja sitten vaan noutamaan uusi passi R-kioskilta, ja voihan siinä vaikka samalla hujauttaa Loton vetämään, niin on tiedossa jotain muutakin jännitettävää kuin , että onko lennot aikataulussa.

Kyllä on tullut kirjahyllyyn ja keittiölieden vieruskappiin tilaa, kun ei tarvitse enää säilyttää repaleisia keittokirjoja ja paperinkulmiin kopioituja reseptejä. Se on tuo netti nyt pullollaan monenlaista ohjetta keittiöpuuhiinkin.  Siis mistä nykyaikaisesti

reseptit kun ei niitä aina ulkoa muista?

• tiesitkö, että Youtube sisältää muutakin kuin räppivideoita, nimittäin siellä on myös ruuanlaitto-ohjeita oikein liikkuvalla kuvalla ja äänellä www.youtube.com/
• no entäs sitten nämä reseptisivustot. Kyllä löytyy apu joka lähtöön!

www.k-ruoka.fi/reseptit

www.yhteishyva.fi/reseptit

www.valio.fi/reseptit/

www.hellapoliisi.fi

Se vaan on joskus reseptintekijä luullut, että seniorin kodissa on kaikki tarpeet aina valmiina odottamassa ruokainspiraatiota. Mutta siinä on tullut lievä harhausko, mutta saahan sitä poiketakin ohjeista ja soveltaa. Se on tuunaaminen nääs niin muotia nykyään! Mutta perusraamit löytyvät esim yo. sivuilta.

No entäs jos jotain oleellista puuttuu tai ruokakauppaan lähteminen ei oikein maistu tai kunto ei sitä salli? No sittenhän voi tilata ruokatarpeet kotiinkuljetettuina. Netistä löytyvät hinnat ja oikein kuvat tuotteista. Silloin pitää avata kauppojen

ruokatoimitussivut, joista pääkaupunkiseudulla toimivat ainakin

• S-kaupat www.foodie.fi
• K-kaupat www.k-ruokakauppa.fi/fi/info/FrontPageView.action

Mutta jos ei mikään taas huvita eikä halua itse kokata, eikä poistua kotoa? Miten sitten suu pannaan jos herkut pyörii mielessä ja kuola valuu jo rinnuksille? Sitten täytyy etsiä apu ravintoloiden

ruoka-annoksien kotiinkuljetuksista, joita niitäkin on jo useampia tarjolla

• pizzerioita löytyy puhelinluettelosta ja kaupunginosalehtien sivuilta paljonkin, joilta voi puhelimitse tilata lättyjä kotiin
• tunnetuin lienee Kotipizza www.kotipizza.fi/fi
• ruokaravintoloista voi tilata annoksia kotiin esim. sivuilta

https://wolt.com/search

ww.foodora.fi/city/helsinki

Palveluihin pitää yleensä rekisteröityä, jotta voi tilata palveluja. Maksu tapahtuu pääsääntöisesti tilauksen teon yhteydessä.

Mutta on se vaan tuo netti tullut kotiin jo aivan perille asti! Ei tarvi enää lähteä ulos tilailemaan. Mutta on se seniorinkin mentävä itse teatteriin, konserttiin, matkoille tai jääkiekko-otteluun. Paitsi ellei halua katsoa televisiosta tai netistä niitä! Milloinkahan sitä ehtii enää kunnostaan pitää huolta? Taidankin tästä lähteä lenkille ja keittää illalla omasta muistista makkarakeiton! Tai no …!

Markku Ukonaho
alias Vanhus Stadissa  - tavattavissa myös blogissa  vanhuutta.blogspot.fi

Tuleeko puhelimesta pian kukkaro?

Älypuhelimet eivät ehkä kokonaan korvaa kukkaroa meidän elinaikanamme, mutta monella taholla on tällä hetkellä kova into kehittää mobiilimaksuja  —  eli kilpajuoksu kukkaroista on jo alkanut. Loppusuoralla toisiaan kirittävät operaattorit, pankit ja laitevalmistajat kuten Apple ja Android.

Uusissa puhelimissa on mukana lähimaksun mahdollistava NFC-siru (sama joka löytyy myös esim. bussikortista), mutta Applen laitteissa sirua voi hyödyntää toistaiseksi vain Apple itse.

Mobiilimaksu toisaalta tarkoittaa, että puhelin voi esim. kaupassa tai kahvilassa korvata pankkikortin vilautuksen tai käteisen, toisaalta se mahdollistaa myös käyttäjien väliset rahansiirrot. Edellinen on raha-alalla toimijoiden kannalta kiinnostava, koska rahan vastaanottaja saadaan maksamaan käytön kulut. Jälkimmäinen koska käyttäjät haluavat sitä.

USA:ssa, jossa shekki-maksut ovat vielä arkipäivää iPhonen Apple Pay ja Googlen Android Pay ovat saavuttaneet nopeasti suosiota. Esim. Apple Pay on kuitenkin levinnyt hitaasti ja Euroopassa se toimii vain Iso-Britanniassa ja Ranskassa (myös Venäjä). Syynä lienee EU:n tiukat normitukset ja se, että Apple haluaa neuvotella yhteistyöstä pankkien kanssa omilla ehdoillaan. 

Käteisen käyttö on turvattomin tapa käyttää rahaa. Käteisen mukana kantamiseen liittyy riskejä ja sen nostaminen automaateilta voi johtaa kortin kopioimiseen. Kortilla maksaminen on astetta turvallisempaa ja mobiilimaksussa turvallisuutta voidaan lisätä mm. sormenjälkitunnistuksella.

Rahaliikenne on perinteisesti ollut pankkien toimialaa ja ehkä sen takia pankit eivät ole olleet kovinkaan innostuneita uusista innovaatioista.  Mutta muiden toimijoiden niiden alueelle tunkeutuminen on pakottanut pankit kehittämään myös omia palveluitaan.

Ensimmäisenä liikkeellä ovat olleet operaattorit. Aluksi etupäässä Elisa, jonka mobiilimaksu on ollut käytössä jo jonkun aikaa. Elisan maksussa on erityistä se, että siirrot veloitettiin puhelinlaskulla eikä reaaliaikaisesti omalta tililtä. Tämä on käytännössä ollut siis eräänlainen luottokortipalvelu, koska maksut on maksettava vasta seuraavan laskun eräpäivänä.

Elisan lompakko yhdistyi kuitenkin kesällä Aktian Wallettiin, joka on pankin tarjoama mobiililuottokortti, jolle voi siirtää rahaa minkä tahansa pankin tililtä ja sen jälkeen digitaalista lompakkoa voi käyttää kaupoissa ja verkossa. Kaupoissa käyttö perustuu puhelimeen liitettävään tarraan, joka mahdollistaa puhelimen käytön lähimaksulaitteissa. Samanlainen lähimaksusiru alkaa kuitenkin olla jo lähes kaikissa maksukorteissa, joten puhelimen käyttö pikkuostosten maksamiseen ei ole enää tarpeen. Aktiva Wallet tarjoaa myös maksujen reaaliaikaisen seurannan, mutta niin tarjoaa muidenkin pankkien omat palvelut.

Usealla pankilla on ollut jo pitkään helppoja ja nopeita tapoja siirtää rahaa käyttäjältä toiselle saman pankin käyttäjälle. Esim. Osuuspankin PIVO on toiminut vuosia jo sen iPhonessa, Android-laitteissa että Windows-puhelimissa. PIVO on myös toiminut maksukorttina, mutta vain OP:n asiakkailla.

NordeaPay ei ole yhtä monipuolinen sovellus ja on toiminut vain Android-laitteissa. DanskeBankin MobilePay on saanut suurta huomiota ja kotimaassaan Tanskassa se on ollut erittäin suosittu uusi maksutapa. Danske on tarjonnut omaa alustaansa myös muille pankeille mutta huonolla menestyksellä. Myös S-pankilla on oma kätevä mobiilisovellus.

Helsingin sanomat (http://www.hs.fi/talous/a1464489906874) vertaili eri pankkien mobiilimaksuja eivätkä ne saanet kovinkaan hyviä tai mairittelevia arvioita.

Pankit ovat ensi vuoden alussa päättäneet tarttua yhdessä haasteeseen ja kolme suurinta, OP, Nordea ja Danske ovat kehittäneet yhteisen sovelluksen, joka mahdollistaa nopeat rahansiirrot myös eri pankkien käyttäjien välillä.  Toteuttajana on monesta seinästä tutut Otto-automaatit, isojen pankkien yhdessä omistama yritys, joka jo nyt hoitaa rahaliikennettä pankkien välillä. Yhteinen järjestelmä varmaankin lisää palvelun suosiota, vaikka sen monipuolisuudesta tai helppoudesta ei vielä tiedetä mitään. Todennäköistä kuitenkin on, että uusi palvelu mahdollistaa pikaiset rahansiirrot pankkien välillä ja poistaa ainakin osin 1-2 pankkipäivän viiveet tilisiirroissa. Jo on aikakin, kun kaikki muu maailmassa liikkuu internetin nopeudella, niin raha on tähän asti madellut hevoskärryjen vauhdilla tililtä toiselle.

Jos käyttäjät ihastuvat kännykkäkukkaroihin, niin niillä on mahdollisuus levitä. Mutta koska kaikki toimijat haluat napata itselleen pienen siivun rahavirroista, niin lopunperin niiden tulevaisuuden menestys riippuu siitä miten kalliiksi niiden käyttö tulee pienille kaupoille ja kahviloille. Käteinen ja kortit tuskin katoavat vielä pitkään aikaan.

Kimmo Lehtonen
Helsingin kapungin digineuvonnan koordinaattori