Uusissa puhelimissa on mukana lähimaksun mahdollistava NFC-siru (sama joka löytyy myös esim. bussikortista), mutta Applen laitteissa sirua voi hyödyntää toistaiseksi vain Apple itse.
USA:ssa, jossa shekki-maksut ovat vielä arkipäivää iPhonen Apple Pay ja Googlen Android Pay ovat saavuttaneet nopeasti suosiota. Esim. Apple Pay on kuitenkin levinnyt hitaasti ja Euroopassa se toimii vain Iso-Britanniassa ja Ranskassa (myös Venäjä). Syynä lienee EU:n tiukat normitukset ja se, että Apple haluaa neuvotella yhteistyöstä pankkien kanssa omilla ehdoillaan.
Käteisen käyttö on turvattomin tapa käyttää rahaa. Käteisen mukana kantamiseen liittyy riskejä ja sen nostaminen automaateilta voi johtaa kortin kopioimiseen. Kortilla maksaminen on astetta turvallisempaa ja mobiilimaksussa turvallisuutta voidaan lisätä mm. sormenjälkitunnistuksella.
Rahaliikenne on perinteisesti ollut pankkien toimialaa ja ehkä sen takia pankit eivät ole olleet kovinkaan innostuneita uusista innovaatioista. Mutta muiden toimijoiden niiden alueelle tunkeutuminen on pakottanut pankit kehittämään myös omia palveluitaan.
Ensimmäisenä liikkeellä ovat olleet operaattorit. Aluksi etupäässä Elisa, jonka mobiilimaksu on ollut käytössä jo jonkun aikaa. Elisan maksussa on erityistä se, että siirrot veloitettiin puhelinlaskulla eikä reaaliaikaisesti omalta tililtä. Tämä on käytännössä ollut siis eräänlainen luottokortipalvelu, koska maksut on maksettava vasta seuraavan laskun eräpäivänä.
Elisan lompakko yhdistyi kuitenkin kesällä Aktian Wallettiin, joka on pankin tarjoama mobiililuottokortti, jolle voi siirtää rahaa minkä tahansa pankin tililtä ja sen jälkeen digitaalista lompakkoa voi käyttää kaupoissa ja verkossa. Kaupoissa käyttö perustuu puhelimeen liitettävään tarraan, joka mahdollistaa puhelimen käytön lähimaksulaitteissa. Samanlainen lähimaksusiru alkaa kuitenkin olla jo lähes kaikissa maksukorteissa, joten puhelimen käyttö pikkuostosten maksamiseen ei ole enää tarpeen. Aktiva Wallet tarjoaa myös maksujen reaaliaikaisen seurannan, mutta niin tarjoaa muidenkin pankkien omat palvelut.
Usealla pankilla on ollut jo pitkään helppoja ja nopeita tapoja siirtää rahaa käyttäjältä toiselle saman pankin käyttäjälle. Esim. Osuuspankin PIVO on toiminut vuosia jo sen iPhonessa, Android-laitteissa että Windows-puhelimissa. PIVO on myös toiminut maksukorttina, mutta vain OP:n asiakkailla.
NordeaPay ei ole yhtä monipuolinen sovellus ja on toiminut vain Android-laitteissa. DanskeBankin MobilePay on saanut suurta huomiota ja kotimaassaan Tanskassa se on ollut erittäin suosittu uusi maksutapa. Danske on tarjonnut omaa alustaansa myös muille pankeille mutta huonolla menestyksellä. Myös S-pankilla on oma kätevä mobiilisovellus.
Helsingin sanomat (http://www.hs.fi/talous/a1464489906874) vertaili eri pankkien mobiilimaksuja eivätkä ne saanet kovinkaan hyviä tai mairittelevia arvioita.
Pankit ovat ensi vuoden alussa päättäneet tarttua yhdessä haasteeseen ja kolme suurinta, OP, Nordea ja Danske ovat kehittäneet yhteisen sovelluksen, joka mahdollistaa nopeat rahansiirrot myös eri pankkien käyttäjien välillä. Toteuttajana on monesta seinästä tutut Otto-automaatit, isojen pankkien yhdessä omistama yritys, joka jo nyt hoitaa rahaliikennettä pankkien välillä. Yhteinen järjestelmä varmaankin lisää palvelun suosiota, vaikka sen monipuolisuudesta tai helppoudesta ei vielä tiedetä mitään. Todennäköistä kuitenkin on, että uusi palvelu mahdollistaa pikaiset rahansiirrot pankkien välillä ja poistaa ainakin osin 1-2 pankkipäivän viiveet tilisiirroissa. Jo on aikakin, kun kaikki muu maailmassa liikkuu internetin nopeudella, niin raha on tähän asti madellut hevoskärryjen vauhdilla tililtä toiselle.
Jos käyttäjät ihastuvat kännykkäkukkaroihin, niin niillä on mahdollisuus levitä. Mutta koska kaikki toimijat haluat napata itselleen pienen siivun rahavirroista, niin lopunperin niiden tulevaisuuden menestys riippuu siitä miten kalliiksi niiden käyttö tulee pienille kaupoille ja kahviloille. Käteinen ja kortit tuskin katoavat vielä pitkään aikaan.
Kimmo Lehtonen
Helsingin kapungin digineuvonnan koordinaattori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos kommentoinnissa on teknisiä ongelmia, lähetä kommenttiteksti sähköpostilla osoitteeseen info@entersenior.fi. Ylläpitäjä lisää kommentin haluamaasi juttuun nimellä tai nimimerkillä, jonka ilmoitat viestissä.