Pikaviestisovellukset vertailussa: WhatsApp, Signal ja Telegram

Yleistä

Mobiililaitteiden ja tietokoneiden välityksellä tapahtuvaan yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen tarjolla olevat pikaviestisovellukset (jatkossa Sovellukset) kehittyvät jatkuvasti. Kehitystä ohjaavat sekä teknologiset ja kaupalliset mahdollisuudet että kuluttajien tarpeet ja kiinnostus. Aika ajoin on hyödyllistä arvioida onko käyttämäni Sovellus minulle paras mahdollinen. 

Sovellusten ero videokokoussovelluksiin ei ole tarkkarajainen, koska edelliset hyvinkin soveltuvat pienen ryhmän kokoustamiseen, mikäli ei ole tarpeen katsoa yhdessä tai työstää samaa dokumenttia tms. Tässä jutussa tarkastellaan Sovelluksia, joiden pääasialliset käyttötarkoitukset ovat kahden henkilön tai ryhmän väliset

• teksti- ja puheviestit,

• ääni- ja videopuhelut ja

• median (kuvat ja videot), dokumenttien ja linkkien välitys.

Sitä mukaa kun Sovellusten suosio on kasvanut, niiden turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän. Turvallisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan kahta asiaa. Toisaalta se on luottamusta siihen, että viestit on suojattu tavalla, joka estää asiattomilta niihin pääsyn (tietoturva) ja toisaalta luottamusta siihen, ettei henkilökohtaisia tietoja kerätä ja käytetä tarkoituksiin, joita käyttäjä ei ole hyväksynyt (yksityisyys). Tässä jutussa Sovelluksia arvioidaan sekä tietoturvan että yksityisyyden näkökulmasta. 

Kuka voi päästä käsiksi viestieni sisältöön?

Tällä hetkellä lähes kaikissa Sovelluksissa viestien sisältö lähettäjän ja vastaanottajan välillä salataan eli kryptataan joko oletusarvoisesti tai valinnaisesti. Jos aukotonta päästä-päähän-salausta ei ole, viestin sisältöön pääsee käsiksi niin palveluntarjoaja, Sovellukseen kytköksissä olevat kolmannet osapuolet kuin kuka tahansa muu, joka pystyy seuraamaan viestiliikennettä. 

Kuka tietää keiden kanssa viestin, milloin ja kuinka usein?

Viestiliikenteen toteuttaminen edellyttää lähettäjän ja vastaanottajan yksilöimistä. Käyttäjä voi olla joko identifioitu henkilö tai, joissain tapauksissa, anonyymi käyttäjä. Viestiliikenteen toimivuus edellyttää lisäksi tietoa laitteista sekä esim. viesteihin liitettyjen liitteiden tyypeistä. Sovellukset keräävät myös vaihtelevasti aika- ja viestihistoriatietoja. Kaikesta edellä mainitusta käytetään nimitystä metatieto erona varsinaisesta viestien ja liitteiden sisällöstä. 

Sovellukset eroavat sen suhteen mitä metatietoa ne keräävät ja onko se salattua. Ilmoitukset saapuneista viesteistä ovat esimerkki metatietopalvelusta. Mikäli käytetty Sovellus sallii, myös kolmannella osapuolella voi olla pääsy metatietoihin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kohdennetun mainonnan.

Missä viestejäni säilytetään? Ovatko ne turvassa? 

Viestit taltioidaan joko lähettäjän ja vastaanottajan puhelimiin tai pilvipohjaisissa Sovelluksissa palveluntarjoajan palvelimille. Jälkimmäisessä tapauksessa salausketjun murtumattomuudesta ei ole taetta. 

Käyttäjät voivat halutessaan ottaa varmuuskopioita viesteistään. Tämä voi olla tarpeen puhelimen vaihdon yhteydessä. Varmuuskopioiden sijainnin voi jossain määrin itse määritellä, mutta tällöin sisältö ei ole enää salattua. Halutessaan käyttäjä voi siirtää varmuuskopion haluamaansa turvalliseksi arvioimaansa paikkaan.

Näenkö viestit eri laitteilla?

Sovelluksia käytetään pääsääntöisesti sillä laitteella, jonka sim-kortti (puhelinnumero) on rekisteröidyttäessä kytketty Sovellukseen. Laite (ns. päälaite) on yleensä joko puhelin tai tabletti. Sovellusta voi myös käyttää muilla laitteilla (tietokone, tabletti) ns. web app-sovelluksella. Ensimmäisellä kerralla tietokone tai tabletti ja päälaite yhdistetään QR-koodin avulla. Tämän jälkeen uusi laite päivittää päälaitteen tiedot näkyviin. Uudella laitteella voi lähettää ja vastaanottaa viestejä ja Sovelluksesta riippuen myös soittaa ääni- ja videopuheluja.

Mitä tietoja Sovellukset keräävät minusta ja miksi?

Sovelluksiin rekisteröidyttäessä kysytään käyttäjän nimeä sekä pyydetään antamaan käyttöoikeuksia laitteen resursseihin kuten kameraan ja mikrofoniin, sekä tallennettuihin tietoihin.

Tietoja kerätään sekä toiminnallisiin että kaupallisiin tarkoituksiin. Yksityisyyden suojaltaan tarkimmat Sovellukset keräävät vain sen tiedon, jolla käyttäjä kirjautuu ao. Sovellukseen. Laajimmillaan käyttäjästä kerätään mm. sijaintitiedot, oman osoitekirjan tiedot sekä käyttö- ja diagnostiikkatietoa, kuten tietoa sovelluksen kaatumisesta ja verkkoyhteydestä.

Missä määrin tietty Sovellus suostuu luovuttamaan tietoa palvelussaan tapahtuvasta viestinnästä viranomaisten sitä pyytäessä on aika ajoin esillä julkisuudessa. Kieltolinja on aiheuttanut, että Sovelluksia on viranomaispäätöksillä suljettu joissain maissa. Toisaalta kieltolinja houkuttelee rikollis- ja ääriryhmiä asiakkaiksi. Molemmat epäilemättä vaikuttavat mielikuvaan Sovelluksesta —suuntaan tai toiseen,  vaikkakin vaikutus tavallisen käyttäjän viestintään olisikin olematon.

Viestintäsovellukset: WhatsApp, Signal ja Telegram

Erilaisia Sovelluksia on tarjolla laaja kirjo. Osa liittyy johonkin toiseen palveluun (esim. Facebook Messenger ja Apple iMessage), osa taas toimii itsenäisesti. WhatsApp on osa Facebook-konsernia, mutta sen käyttö on mahdollista ilman Facebook-tiliä. Facebookin tavoitteena on WhatsAppin (ja Instagramin) nykyistä pitemmälle viety keskinäinen integrointi. Ilmoitukset käyttäjäehtojen muutoksista ovat vilkastuttaneet keskustelua WhatsAppin vaihtoehdoista. Signal ja Telegram ovat erillisiä Sovelluksia ja niitä on pidetty varteenotettavina ilmaisina WhatsAppin korvaajina. 

Signalin taustalla on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka perustajia on mm. WhatsAppin Facebookille myynyt Brian Acton. Sovelluspalvelimien sijainti on keskitetty. Operatiivisesta toiminnasta vastaa Yhdysvaltoihin rekisteröidyn säätiön täysin omistama voittoa tavoittelematon yritys Signal Messenger LLC. Toiminta rahoitetaan yhteisöjen ja yksityisten lahjoituksin. 

Telegramin omistaa venäläinen Pavel Durov, ja yritys on rekisteröity sekä Iso-Britanniaan että Yhdysvaltoihin. Sovelluspalvelimet sijaitsevat hajautetusti eri puolilla maailmaa. Toiminnan pääpaikkana on Dubai. Tulojen aikaansaamiseksi yritys kertoo kehittävänsä  mainosalustaa sekä yrityksille maksullista palvelua.

Eri ominaisuuksien vertailua

Toiminnallisuudet

Sovellusten toiminnallisuuksissa ei ole suuriakaan eroja. Kaikilla voi lähettää tekstiviestejä, soittaa ääni- ja videopuheluja sekä välittää liitteitä. Ryhmien muodostaminen on myös vakiotoiminto. Joitakin eroja kuitenkin löytyy:

	Signal	Telegram	WhatsApp
Sim-kortti tarvitaan sisäänkirjautuessa	Kyllä	Ei	Kyllä
Kuvien esikatselu	Ei	Kyllä	Ei
Ryhmävideopuhelut	Kyllä	Ei	Kyllä
Ryhmäaudiopuhelut	Kyllä (8)	Kyllä (200.000)	Kyllä (8)
Audio- ja videopuhelut laitteella, jossa ei ole sim-korttia	Kyllä	Kyllä	Ei

Viestiliikenteen suojaus ja viestien säilyttäminen

	Signal	Telegram	WhatsApp
Päästä päähän salaus	Kyllä	Ei oletus1	Kyllä
Anonyymi käyttö	Ei	Kyllä	Ei
Tilapäiset tekstiviestit	Kyllä	Kyllä	Kyllä2
Kaksisuuntainen hyväksyntä3	Ei	Kyllä	Ei
Viestien arkistointi puhelimeen	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Viestien varmuuskopiointi	Kyllä4	Kyllä5	Kyllä6

1Telegramilla on sisällön salaava Secret Chat-toiminto, joka täytyy erikseen valita. Salausalgoritmi on tarkoitukseen räätälöity, kun Signalin ja WhatsAppin salaus hyödyntää avoimen lähdekoodin salausmenetelmää. 

2WhatsAppilla vain yksi vaihtoehto: viestit katoavat 7 pv kuluttua.

3Kontakti pitää hyväksyä ennen kuin viestejä voi lähettää.

4Varmuuskopiointi salattuna ja tunnuslauseella suojaten puhelimeen, josta ne ovat siirrettävissä haluttuun paikkaan.

5Voidaan tallentaa desktop ja web-versioista tai Google Chrome -lisäosan kautta.

6Varmuuskopiointi Google Driveen tai paikallisesti, josta voi siirtää haluttuun paikkaan. 

Viestinnästä kerättävät tiedot (Metatiedot)

	Signal	Telegram	WhatsApp
Omat yhteystiedot	Kyllä1	Kyllä1	Kyllä1
Yhteystietolista	Ei2	Kyllä	Kyllä
Tunnisteet	Ei	Kyllä3	Kyllä3
Käyttäjäsisältö	Ei	Ei	Kyllä4
Ostot	Ei	Ei	Kyllä5
Maksuvälinetieto	Ei	Ei	Kyllä5
Sijainti	Ei	Ei	Kyllä6
Käyttötiedot	Ei	Ei	Kyllä7
Vianmääritystiedot	Ei	Ei	Kyllä8
Metatietojen salaus	Kyllä9	Ei	Ei
Metatietojen jako kolmansille osapuolille	Minimi10	Ei	Kyllä

1matkapuhelinnumero ja nimi (vapaavalintainen)

2Henkilön voi kutsua Signaliin käyttäjäksi antamatta oikeuksia yhteystietoluetteloon

3Puhelinnumero toimii käyttäjän identifikaatiotietona yhdessä yhteyden IP-osoitteen kanssa

4Profiilikuva, ryhmien nimet, profiilikuvat ja ryhmien kuvaukset

5Koskee WhatsApp-versioita, joiden kautta ostosten tekeminen ja maksaminen on mahdollista.

6 IP-osoitteen ilmaisema karkea sijainti

7Tietoa kerätään WhatsAppin ja sen ominaisuuksien käytöstä markkinointi- ja mainostarkoituksiin sekä käyttäjien informoimiseen uusista ominaisuuksista.

8Sovelluksen kaatumis- ja verkkoyhteyden vikaraportit

9Kerätyt metatiedot  ovat Signalin palvelimilla salattuna.

10matkapuhelinnumero, joka lähetetään kolmannelle osapuolelle rekisteröintiä ja palautusta varten

Yhteenveto

 Signalin, Telegramin ja WhatsAppin välillä on eroja viestien suojauksen ja säilyttämisen (tietoturva), mutta erityisesti metatiedon (yksityisyys) alueilla. Mitä enemmän tietoa kerätään, sitä paremmaksi tulevat edellytykset kehittää Sovellukseen uusia toimintoja, ja tarjota käyttäjille kolmansien osapuolten sovelluksissa kohdennettua mainontaa ja suosituksia. Toisaalta mitä enemmän metatietoa kerätään, sitä enemmän yksityisyys kapenee. 

Facebook-käyttäjät ovat jo valmiiksi hyväksyneet itsestään ja käytöstään kerättävän laajasti tietoja. WhatsAppin keräämät tiedot eivät tällöin muuta tilannetta mitenkään olennaisesti. Asiaa on kuitenkin syytä ajatella laajemmin: omien kontaktien ja näiden kontaktien eli kontaktiketjujen kannalta. Kaikki käyttäjän WhatsApp-kontaktit eivät ole välttämättä Facebookin käyttäjiä, ja heillä voi olla halua varjella tietoturvaansa ja yksityisyyttään tiukemmin. Sovellusten sisäisillä asetuksilla voi jossain määrin vaikuttaa turvallisuuteen, mutta kokonaisuuden kannalta kyse on hienosäädöstä.

WhatsAppin käyttö rinnan toisten Sovellusten kanssa on hyvin toimiva vaihtoehto. Esimerkiksi eri asiayhteyksissä ja eri tahojen kanssa käydyn viestinnän voi eriyttää eri Sovelluksiin ja näin selkeyttää viestintäänsä. Kahden Sovelluksen rinnakkainen käyttö helpottaa myös tilannetta, jossa aikoo siirtyä vähittäin parempaa tietoturvaa ja yksityisyyttä tarjoavaan ratkaisuun. Omien viestintäkumppanien saaminen mukaan toiseen, uuteen Sovellukseen edellyttää aina aktiivisuutta ja yhdessä sopimista, eikä tapahdu yhtäkkiä varsinkaan jos kontakteja on paljon.

ENTER ry:n opastajien älypuhelin-opintopiiri 

Aikuiset mediakasvatuksen kohderyhmänä

Tulin töihin Enteriin vuonna 2013 opiskeltuani ja työskenneltyäni muutaman vuoden lasten ja nuorten mediakasvatuksen parissa. Näin työssäni Enterissä, että lasten ohella aikuisten ja ikäihmisten mediakasvatukselle oli tarvetta, mutta alan toimijat keskittyivät kuitenkin lapsiin. Aikuisten medialukutaidon perään kyllä kyseltiin Suomessa muutamissa alan julkaisuissa 2015 vuoden tienoilla. Rahoitus kuitenkin keskittyi lapsiin ja nuoriin.

Pikku hiljaa vuoden 2015 jälkeen alan tutkijat ja toimijat sekä rahoittajat ovat ottaneet aikuiset yhdeksi mediakasvatuksen kohderyhmäksi. Tänä vuonna olemme erityisen iloisia, koska mediataitoviikko mainostaa itseään seuraavasti: ”Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen” mediataitoviikko.fi (linkki avaa uuden ikkunan).

Enterissä olemme pyrkineet nostamaan esiin aikuisten medialukutaidon kehittämistä. Oma näkökulmamme on pitkälti toki painottunut teknisiin taitoihin eli käyttämiseen. Mutta haluamme kasvattaa myös ymmärrystä sekä rohkaista omaan mediatuotantoon, oli se sitten hyvin arkista ja pienimuotoista tai tavoitteellista ja taiteellista.

Lapin yliopiston IkäIhMe-hanke (linkki avaa uuden ikkunan)

on koonnut tutkimuksiinsa perustuvat suunnitteluperiaatteet ikäihmisten medialukutaidon opettamiselle. Sen tulisi:

• kattaa kaikki medialukutaidon ulottuvuudet

• oltava oppijan tarpeisiin perustuvaa

• oltava saatavilla useiden sidosryhmien kautta

• kunnioittaa iäkkäiden ihmisten erilaisia elämänrooleja

• soveltaa erilaisia pedagogisia lähestymistapoja

• sisältää vahva sosiaalinen tuki

• olla käytännönläheistä

• olla yksilölähtöistä

• hyödyntää vertaisopettajia

• korostaa osallistujien minäpystyvyyttä

• tapahtua turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä

• olla toisteista sekä

• kunnioittaa osallistujien erilaisia mediasuhteita.

Näihin myös Enterissä pyrimme ja moni asia onkin ilahduttavasti ollut perustoiminnassamme läsnä aina.

Enterin Mediataitoviikon etätietoiskuissa on taas mahdollisuus kartuttaa taitoja ja kasvattaa omaa mediaymmärrystä kahdesta hyvin erilaisesta aiheesta: 

Ke 10.2. klo 14-15

Osaatko tulkita hymiöitä ja emojeja?

To 11.2. klo 13-15

Turvallinen netinkäyttö

Tietoiskut järjestetään Zoomin välityksellä ja ne ovat avoimia kaikille senioreille.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tapahtumakalenterin kautta www.entersenior.fi/tapahtumakalenteri

Juulia Andersson

ENTER ry toiminnanjohtaja 

5G - Hyötyä, hypetystä vai uhka maailmalle

 Tänä päivänä ei voi medioita seuratessa välttyä 5G-viestinnältä.  Asiaan liittyvä markkinointi on varsin kiivasta ja sen lisäksi siihen liittyy kauppapolitiikkaa, suurvaltasuhteita, pelkoja ja suuri määrä salaliittoteorioita. 

Minulta pyydettiin blogijuttua 5G-verkoista. Ryhdyin perehtymään asiaan hieman syvällisemmin ja siitä syntyi tämä kirjoitelma. Liitän mukaan myös useita linkkejä, joista mielestäni saa hyvää kokonaiskuvaa asiasta. Kaikki linkit avautuvat uuteen ikkunaan. 

Mistä oikein on kyse ?

5G on mobiilidatayhteyksien uusi teknologia. Mediasta löytyy siitä runsaasti tietoa. Mielestäni Mikrobitti-lehden artikkeli antaa hyvän käsityksen kokonaisuudesta: Mikä on 5g? Faktat 5g-verkosta, puhelimet, liittymät ja laitteet.

5G näkyy tavalliselle kulkijalle lähinnä mainonnan kautta uusina kännykkämalleina ja entistä nopeampia ja ainakin toistaiseksi  kalliimpina liittyminä.  Se tarjoaa markkinahypetyksen mukaan nykyiseen 4G-tekniikkaan verrattuna monia etuja. Loppukäyttäjälle luvataan suurempia nopeuksia ja pienempiä viiveitä.

Operaattorien verkkojen rakentaminen painottuu tällä hetkellä voimakkaasti 5G-verkkojen peiton laajentamiseen. Paras saatavuus on tällä hetkellä lähinnä suurissa asutuskeskuksissa.  Käsittääkseni verkkoa rakennetaan vielä nykyisen 4G-verkon ”päälle” sen mastoihin tukeutuen, eikä mobiilidatan saatavuus ja laatu sen mukana vielä oleellisesti parane.  Paikat, joissa 4G-mobiilidata on huono, pysyvät pääosin haasteellisina myös 5G-verkoissa.  Tilanne tietysti kehittyy koko ajan.

Terveys ja turvallisuus

5G - kuten monet muutkin uudet teknologiat - herättää pelkoja ja huolta suhteessa terveyteen ja turvallisuuteen.  Suuri joukko ihmisiä on sitä mieltä, että laitteiden säteily aiheuttaa heille terveyshaittoja. 5G:n mahdollisia säteilyhaittoja on tutkittu varsin laajasti ja työ varmasti jatkuu.  Aivan oma tarinansa ovat sitten terveyteen liittyvät 5G-salaliittoteoriat joista jäljempänä.

Kaikki uusi on tietysti usein pelottavaa ja siitähän nämä uhkakuvat juontavat juurensa. Itse kuitenkin luotan viralliseen tutkittuun tietoon, joka tietysti saattaa olla väärässäkin - kuka tietää.

Suomen virallinen totuus löytyy STUK:n nettisivuilta.

Matkapuhelimet ja tukiasemat - 5G-verkon säteilyturvallisuus 
YLEn asiallinen juttu aiheesta Levittääkö 5G-säteily koronavirusta ja onko se uhka lasten terveydelle? 

Salaliittoteorioista

5G-verkkojen vaikutukset  ovat herättäneet maailmalla laajaa keskustelua.  Asiallisen keskustelun lisäksi 5G on synnyttänyt valtaisan määrän salaliittoteorioita. Taitaapa 5G olla rokotteiden jälkeen seuraavaksi suurin huhujen lähde. Mielenkiintoista oli havaita että 5G ja rokotehuhut yhdistetään toisiinsa erikoisella tavalla.  Hurjimpien huhujen mukaan koronarokotteen avulla syötetään ihmiseen mikrosiruja, jotka sitten ottavat vastaan käskyjä 5G-verkon kautta ja niiden avulla tuntemattomat voimat ottavat ihmiskunnan haltuunsa.  Nörttien tuntema Bill Gates on omilla selkeästi hyvää tarkoittavilla roketekampanjoillaan määritelty tämän salaliittoteorian konnaksi.  

Olin toki kuullut näistä Trumpin valtakunnan teorioista. Minua henkilökohtaisesti kuitenkin yllätti se, miten paljon asiasta keskustellaan Suomessa. Google haku tuottaa aikamoisen määrän erilaisia Facebook- ja nettisivustoja, joissa asiaa kotimaassakin käsitellään. En ryhdy näitä huhulinkkejä levittämään, mutta asiasta kiinnostuneet voivat selvitellä aihetta Google hakujen avulla.

Itse en noihin juttuihin usko.  Monissa videoissa asia esitetään kuitenkin hyvin vakuuttavan oloisesti, enkä suuresti ihmettele, jos joku herkkäuskoinen niihin lankeaa.

YLEn juttu salaliitoista

Valheenpaljastaja: Miksi salaliittoteoreetikot liittävät yhteen 5G-verkon ja koronaviruksen? 

Suurvaltapolitiikkaa

Kiinalainen Huawei-yritys on aiheuttanut paljon 5G-keskustelua.  Monet valtiot ovat kieltäneet Huawei-tekniikan käytön maansa 5G-verkoissa. Sama koskee yritysten konesali- ja sisäverkkoja.  Syynä kieltoihin on se, että epäillään Huawei-laitteiden sisältävän takaportteja, joiden avulla Kiina pystyy vakoilemaan verkossa tapahtuvaa liikennettä. Vaikea tietää onko kyseessä USA:n mielistely ja suurvaltapolitiikka, vai onko kyseessä todelliset uhkakuvat. Kieltojen laajuuden perusteella voisi olettaa asiassa olevan myöskin todellisia uhkia, vaikka Kiina ja Huawei kiistävätkin ponnekkaasti vakoilupyrkimyksensä. Tavallisen käyttäjän näkökulmasta on merkittävää , että uudet Huawei-merkkiset puhelimet eivät ainakaan tällä hetkellä pysty hyödyntämään Google-palveluita ja ovat tästä johtuen jonkinlainen riskiostos.  

Ostaisinko nyt 5G-puhelimen?

Ostaisinko siis 5G-puhelimen. Haittoja ja hyötyjä punnitessa hyödyt saattavat tavalliselle puhelimen käyttäjälle jäädä lyhyellä tähtäimellä aika vähäisiksi.Tilanne toki voi muuttua lähiaikoina nopeastikin ja 5G tulla puhelinten standardiksi. Tänäänkään  niiden hintaero 4G-laitteisiin verrattuna ei ole kovin suuri, sillä kauppojen tarjouspuhelimet näyttävät aika usein olevan jo nyt 5G-malleja. Ja kehitys jatkunee.

Käyttäjän 5G-puhelimesta saama hyöty riippuu täysin hänen käyttötavoistaan ja tarpeistaan. 5G-puhelin ei juurikaan vielä ratkaise esimerkiksi kotiyhtekysien nopeusongelmia tai verkon kattavuudesta johtuvia mobiilidatan laatuhaasteita. Yksittäistapauksissa asiantila saattaa olla toisenlainen.

Entä päätyisinkö nyt 5G-liittymään?

Puhelimeen hankittava operaattorin liittymä onkin sitten jo eri juttu. Rajattomia 4G-liittymiä saa tällä hetkellä kilpailuttamalla alle 20 euron kuukausihinnalla ja sen teho lienee hyvissä olosuhteissa lähes kaikille käyttäjille riittävä. 5G-liittymästä joutuu maksamaan  10-20 € enemmän kuukaudessa, eikä niistä ainakaan vielä näytä juurikaan tarjouksia olevan. 5G- liittymän mainostetaan olevan nopeampi. Tavallisessa kännykkäkäytössä nopeus yli 100 mbit/s on mielestäni aikalailla turhaa ja sen saa edullisemmallakin liittymällä. Jos 4G -liittymästä ei saa  jossakin paikassa riittävää nopeutta, ei tilanne välttämättä parane lainkaan hankkimalla 5G-liittymä. Varmasti on olemassa tilanteita, joissa 5G-puhelin ja -liittymä puoltavat paikkaansa. Itse ainakin kuvittelen sen olevan kuitenkin vielä tänä päivänä poikkeustilanne.

Entäpä tulevaisuus?

5G tulee mullistamaan monia asioita. Operaattorit pystyvät sen avulla tuottamaan monenlaisia uusia palveluja.  Internet of Things (iot) tulee olemaan varmasti merkittävä asia tulevaisuudessa.  Täydelliset 5G-edut saadaan kuitenkin vasta kun toteutus etenee aitoihin 5G-verkkoihin ja ns. millimetriaallot tulevat käyttöön.  Monet toteutukset - kuten esimerkiksi itseohjautuvat autot - vaativat tukiaseman moottoritien jokaiseen valopylvääseen.

Edellä olevissa linkeissä käsitellään myös 5G-toteutusten vaikutuksia rakentamiseen.  Mitä lyhyemmät aallot sitä huonompi läpäisykyky.  Jo nykyisillä menettelyillä mm. selektiivilasit aiheuttavat haasteita sisäkuuluvuudessa.

5G-liitymät tarjoavat verkon laajentuessa riittävän nopeita liittymiä koteihin  ja ne ovat halvempia ja helpompia toteuttaa kuin valokuiduilla toteutut.  Taloyhtiöissä liittymät totutettaneen jatkossakin valokuiduilla, mutta pientalojen liittymien toteutus helpottuu ja halpenee. Joillakin alueilla tarjotaan jo nyt 5G-tekniikalla toteutettavia kotiyhteyksiä, mutta hintalappu on vielä aika korkea. 

5G tulee väistämättä.  Itse olen tällä hetkellä sitä mieltä, että sen suurimmat hyödyt saadaan lähivuosina yritysmaailmassa ja kiinteistä yhteyksistä ilman kupari- tai kuituyhteyksiä.  Me tavalliset tallaajat odotamme luultavasti vielä pitkään sitä, että laadukas ja nopea mobiilidata tai edes peruspuhelu toimii joka niemen notkossa ja saarelmassa.

Lumitöihinkään 5G ei vielä tuo apua ainakaan vielä. Seuraava sukupolvi hyötyy sitten 5G- verkkojen ohjaamista automaattisista lumilingoista ja ruohonleikkureista.  Ja verkotettu jääkaappi havaitsee puuttuvan oluttölkin ja oitis kaupan 5G-drone tuo täydennystä kotiovelle.  Kyllä heiden kelpaa. Otetaan me kaikki kuitenkin rokote Covid-virusta vastaan niin päästään mukavasti eteenpäin.

Kirjoitti ikinörtti Erkki Halonen    

Toiminnanjohtajan joulutervehdys

Kaikesta huolimatta mielestäni kuluva vuosi on ollut Enterissä hyvä. Ei mikään helppo, mutta hyvä. Välillä on tuskasteltu ja välillä pyyhitty ilon kyyneliä. Perjantaina 11.12. meillä oli jäsenistön etäpikkujoulut, jotka onnistuivat yli odotusten. Paikalla oli yli 120 enteriläistä ja moni osallistuja koki, ettei olisi ikinä uskonut kuinka kivaa voisi olla ja kuinka hyvän tunnelman saisimme aikaan etänä. Kylläpä se tuntui hyvältä! 

Koko vuosi on ollut elämistä hetkessä ja nopeiden käänteiden tekemistä: Alkuvuoden jäsenistön kanssa tehdyt etätietoiskuharjoitukset loivat perustan, jolla tietoiskut siirrettiin keväällä sujuvasti kirjaston saleista Zoom-palveluun. Myös etäopastuspalvelu laitettiin pystyyn hyvin nopeasti maaliskuun puolivälissä. Toisaalta nyt syksyllä pystyimme pitämään lähiopastuspisteitä auki pidempään kuin uskalsimme toivoa. Opastamisen lisäksi aktiiviset vapaaehtoiset ovat pitäneet mahtavia tietoiskuja, koostaneet itseopiskelumateriaaleja ja  kuvanneet opastusvideoita. Enterin ikäihmisille suunnattu koronapaketti jakoi tärkeää tietoa arjesta selviytymiseen koko poikkeustilan ajan. Enterin porukan kanssa on kyllä huippua työskennellä! Kiitos siis kaikille teille aktiivisille vapaaehtoisille panoksestanne! Enterin toimiston Ninalle ja Päiville nostan hattua, sen parempia vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita ei meillä voisi olla! Unohtamatta sijaistani Tiina Etelämäkeä, joka luotsasi Enterin hoitovapaani ajan ja vielä koronakevään. 

Kiitokset kuluneesta vuodesta myös kaikille monille yhteistyökumppaneillemme! Olette eläneet yhdessä kanssamme tässä muuttuvassa tilanteessa. Koen, että tämä outo vuosi on toisaalta saanut aikaan myös hyviä asioita, joita ei välttämättä olisi muuten tullut toteutettua.

Ensi vuodelle meillä on suunnitteilla mielenkiintoisia tilaisuuksia ja esimerkiksi nettisivustouudistus. Enterin lähiopastuspaikkojen aukeamisen tilannetta voit seurata nettisivultamme. Etäopastus palvelee joka tapauksessa joulutauon jälkeen 11.1. alkaen. Käy siis välillä kurkkaamassa www.entersenior.fi

Toivottavasti pystyt hiljentymään jouluusi ja nauttimaan läheistesi seurasta, jos ei fyysisesti niin etäyhteyksin. Tämän Celine Dionin Oi jouluyö (O Holy Night) -version tunnelmin toivotan sinulle hyvää joulua!

Juulia

Enteriläinen esillä: Tuulikki Paturi

 

Olen Vaasan tyttölyseon kasvatti ja kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1968. Päätin lähteä opiskelemaan tietojenkäsittelyä, joka oli silloin uutta ja ihmeellistä. Valitsin opiskelupaikakseni Tampereen yliopiston, jolla oli Helsingin yliopistoon verrattuna maine käytännönläheisemmästä  tietojenkäsittelyn opetuksesta. Sivuaineina opiskelin matematiikkaa ja tilastotiedettä.

Jo seuraavana kesänä pääsin Posti- ja lennätinhallitukseen ohjelmointiharjoittelijaksi. 70-luvulla tietojenkäsittelyn opiskelijat vedettiin työelämään jo varhaisessa vaiheessa ja opiskelu muuttuikin sivutoimiseksi. Sain kuitenkin työn ohessa suoritettua filosofian maisterin tutkinnon. Opiskeluajan pituutta en kehtaa julkistaa.

Ensimmäinen vakituinen ohjelmoijapestini oli pari vuotta Paragonilla. Vuonna 1975 aloitin opetustehtävät ATK-instituutissa ja siitä työsuhteesta tulikin “elinkautinen”. Opetin ohjelmointitekniikkaa ja IBM:n suurkoneympäristössä käytettyjä ohjelmointikieliä PL/1 ja Cobol. Näistä kolmesta aiheesta kirjoitin myös oppikirjat. Tuolloin sain lisänimen “nahkaselkäinen PL/1 manuaali”. 1970- ja 1980-luvuilla PL/1:n ja Cobolin osaamisen kysyntä oli suurta myös yrityselämässä ja opetin tiuhaan tahtiin myös yritysasiakkaille.

ATK-instituutti laajeni Vantaalle 1985 ja sain ko. sivutoimipisteen vastuulleni. Mikrotietokoneet olivat silloin jo yleistyneet ja niitä alettiin käyttää opetuksen lisäksi myös hallinnollisten rutiinien apuna. Siitä alkoi uusi urani koulutushallinnon tietojärjestelmien parissa. MS Officen ohjelmistot tulivat myös tutuiksi ja olivat kovassa käytössä.

Seuraavalla vuosikymmenellä Suomessa alettiin yhdistää opistoja ammattikorkeakouluiksi. Vuonna 1992 syntyi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu - Helia, johon ATK-instituutti sulautui. Samalla päättyi toiminta Vantaalla. Heliassa minut nimitettiin johtajaksi ja sain vastuulleni koko ammattikorkeakoulun koulutuksen tietohallinnon ja sen kehittämisen. Siihen kuului tietojärjestelmät, joilla hoidettiin hakija- ja opiskelijahallinto, lukujärjestykset, tilavaraukset, opettajien allokointi ja palkanmaksun perusteet sekä raportointi opetusministeriölle.  Alaisuudessani oli kolme eri toimistoa sihteereineen. 

Vuonna 2007 Helia ja Haaga Instituutti yhdistettiin Haaga-Helia ammattikorkeakouluksi ja tästä oppilaitoksesta jäin 38 vuoden yhtenäisen työrupeaman jälkeen eläkkeelle 2013. Olen päässyt näkemään lähietäisyydeltä koko tietojenkäsittelyn kehityksen 1960-luvun reikäkorteista aina tämän päivän digimaailmaan.

Mitä kivaa sitten keksisin eläkepäivieni ratoksi? Sattuma puuttui peliin ja tapasin vuosikymmenien jälkeen Marjatta Ikkalan, jonka opin tuntemaan Posti- ja lennätinhallituksessa. Marjatta kertoi Enteristä, jonka puheenjohtajana oli tuolloin Raimo Anttila. Hänkin oli samaan aikaan töissä Posti- ja lennätinhallituksessa. Siltä istumalta tiesin mitä halusin tehdä ja liityin Enteriin.

Juulia Andersson perehdytti minut opastuskäytäntöihin Lasipalatsissa. Omaksi opastuspaikakseni tuli Tikkurilan kirjasto, jossa olenkin opastanut koronaan saakka. Ilmeisesti taustastani johtuen minut napattiin aika nopeasti myös koulutusryhmään. Osalleni lankesi  tietoiskujen pitämistä, Haaga-Helia yhteistyön järjestäminen ja yhdistyksen sivuston Opiskele itse -osion luominen. Viimeisin suuri ponnistus oli Seniorin digitaitojen määrittely yhdessä vapaaehtoisten työryhmän kanssa. Jossain vaiheessa löysin itseni myös Enterin hallituksesta.

Kun Raimo Anttila jätti puheenjohtajan tehtävät, minusta tuli hallituksen puheenjohtaja vuonna 2016. Siinä hommassa olen ollut nyt viisi vuotta ja tämä vuosi jää viimeiseksi. Hallituksen vastuulla on yhdistyksen pitkäjänteinen taloudellinen ja tavoitteiden mukainen tuloksellinen toiminta ikäihmisten digitaitojen parissa. Tämä toteutuu vain innokkaiden vapaaehtoisten omistautumisella toimintaan ja sen kehittämiseen. Enterin onneksi meillä riittää osaajia opastajaryhmään, koulutusryhmään, viestintäryhmään ja jäsenryhmään. Enterissä toimiminen onkin ollut mielenkiintoista ja antoisaa aikaa. Enterin opastajien ja muiden vapaaehtoisten monipuolinen digiosaaminen on suuri ylpeyden aihe. Ei näytä olevan (digi)ongelmaa, johon ratkaisua ei löytyisi. Myös jäsentoiminta on ollut virkistävää.

Mitä harrastan? Luen paljon, enimmäkseen tietokirjallisuutta ja esseitä. Tykkään filosofisista pohdinnoista. Kuuntelen paljon klassista musiikkia. Minulla on myös oopperan kausikortti ja RSO:n ystävien jäsenkortti. Teatterissa ja elokuvissa käyn silloin, kun ohjelmisto on kiintoisaa. Olen suuri Yle-fani. Ylen radio 1 sivistää päivisin, Yle Areena usein iltaisin ja Digitreenit ja Yle Oppiminen ovat lempisivustojani. Ruumiinkulttuurissa lempilajejani ovat sähköpyöräily ja vesijumppa. Ne olivatkin melkein ainoat liikuntalajit, joita saatoin harrastaa ennen kuin minulle asennettiin tekonivelet sekä lonkkiin että polviin. Nyt olen päivitetty Tuulikki 4.0 ja olen päässyt monen vuoden jälkeen takaisin golfkentällekin.

Edessäni on iso elämänmuutos, kun muutan ensi elokuussa puolisoni Pertin kanssa Kaarinaan lähelle tytärtämme. Meille rakennetaan keskustan kupeeseen rivitalo-osaketta ja  kilometrin päästä löytyvät kaikki oleelliset palvelut: kirjasto, uimahalli, terveyskeskus ja kaikki tärkeimmät kauppaketjut. Myös meri ja uimaranta ovat lähellä. Enterin jäsenyydestä en kuitenkaan luovu. Jäsenkirje, Facebook-ryhmät ja yhdistyksen nettisivut ovat jäsenetuja, jotka pitävät minut digiajan hermolla. Lisäksi etätietoiskujen avulla voin opiskella uusia digitemppuja arkeni iloksi ja hyödyksi. Enter tulee olemaan aina lähellä sydäntäni ja olen otettu ja mielissäni 11.12.20 saamastani kunniakirjasta Vuoden enteriläinen 2020. 

Tuulikki Paturia haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Enteriläinen esillä: Maisa Krokfors

Pula-ajan Helsingissä oli hyvä varttua nelilapsisen perheen jäsenenä. Maitokaupassa Yrjönkadun ja Roobertinkadun kulmassa riitti kaupan tätien tylppäpäisille saksille leikattavaa kuuden hengen ruokaostoskupongeissa. Isämme Lauri Paunu oli kuurojen pappi, joten jo varhain sain kohdata erilaisia ihmisiä. Ymmärsin, kuinka kauheaa kuurolle on, jos näkö menee, tai sokealle, että menettää kuulonsa. Äitimme oli töissä Yleisradiossa, joten äänitekniikka tuli tutuksi jo lapsena eikä tullut mikrofonikammoa. Kaksi veljeä piti huolta, että me perheen tytöt emme päässeet diivailemaan. 

Asuimme Ratakadulla, samassa rapussa, jossa asuivat Kari Suomalainen ja hänen vanhempansa. Suomalaisen setä, aikansa tunnetuin musiikkikriitikko YS, kuuli soittamistani kulkiessaan alakerrassa olevan kotiovemme ohi, ja kutsui minut valitsemaan hänen arvostelukappaleina saamistaan nuoteista mitä halusin. Viidennessä kerroksessa asuvilta Suomalaisilta saimme myös lainata torvigramofonin, kun äidin äänittäjätuttavien kautta olimme äänittäneet sukukuoron lauluja levylle 1950-luvun alussa.

 

Ratakadun puistikon reunalla

Koulutyö kärsi lukuisista harrastuksistani, ja sain uusia luokkatovereita tuplaamalla viidennen luokan, ruotsin kielestä sain ehdot muina kesinä. ”Muusikon” hommat alkoivat jo 1950-luvulla. Koulumme lukuisista pianonpimputtajista minut valittiin soittamaan ”televisioon” teekkareiden kokeilustudiossa Albertinkadulla. Olen siis esiintynyt televisiossa jo ennen TV:n tuloa Suomeen - tosin kuvassa näkyivät vain tanssivat tytöt, joita säestin flyygelillä kameran ulottumattomissa. 

Tärkeää harjoitusta työhöni musiikinopettajana oli virsien säestäminen jo lapsena. ”Eiku”- ilmiö jäi tulematta, kun piti pysyä laulajien vauhdissa. Säestämistaito oli osaltaan auttamassa pääsyä opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan.

Olin opiskeluaikana musiikinopettajan sijaisena oppikoulussa sen verran, että huomasin, ettei se ollut minulle sopiva ura. Pienten lasten kanssa laulamiseen olin saanut tuntumaa koulutyttönä työssä lasten kesäsiirtolassa. Sibelius-Akatemiassa oli 1960-luvulla musiikinopettajalinjalla vain oppikouluun valmistava Koulumusiikkiosasto, mutta koin tärkeäksi lasten pääsyn musiikin pariin mahdollisimman varhain. Onneksi opettajamme Matti Rautio oli avarakatseinen pedagogi. Hän salli minun antaa ylimääräisen näytetunnin musiikkileikkikoulussa Munkkivuoressa, jonne oli perustettu Helsingin ensimmäinen musiikkioppilaitoksessa toimiva musiikkileikkikoulu. Varhaisiän musiikinopetus on ollut minun varsinainen elämäntyöni, ja olen pitänyt musiikkileikkitunteja koko urani ajan, vaikka toimin välillä myös opiston rehtorina ja korkeakoulun opettajana. 

Viimeisessä työpaikassani lauloin lasten kanssa på svenska. Työskentelin musiikinopettajana Karis Svenska Medborgarinstitutissa, ja virkaa varten auskultoin ruotsin kielellä. Jouduin opettelemaan koko musiikkirepertuaarin ruotsiksi, ja opin samalla ymmärtämään ruotsinkielisen mieheni kulttuuritaustaa. Työmatka Munkkivuoresta Karjaalle ja Virkkalaan iltapäivään ja iltaan painottuvina työaikoina pakotti hankkimaan auton, joten vuonna 1959 hankitulle ajokortille tuli uusiokäyttöä parin kertaustunnin jälkeen. Verrattuna aikaisempiin työpaikkoihin musiikkiopistossa ja korkeakoulussa totean, että monipuolisempaa työtä ei ole kuin musiikinopettajan työ kansalaisopistossa!  Oppilaita on vauvasta vaariin, on sekakuoroa ja lapsikuoroa, soitto- ja lauluoppilaita ym. Pienessä kunnassa oli mahdollista saada kaikki lapset babyrytmik-ryhmään, kun siirsin pikkulapsiryhmien toiminnan lastenneuvolan jumppasaliin. Kerran viikossa kävin vanhainkodissa. Siellä monet ihmiset olivat päivät omissa huoneissaan vuoteessa, mutta kun musiikinopettaja tuli, he antoivat pukea itsensä ja tulivat mukaan laulamaan. Jotkut eivät muistaneet omaa nimeäänkään, mutta muistivat laulut ja saattoivat laulaa jopa omaa kuorostemmaansa.

Viihdyin kansalaisopistossa, mutta jouduin lopettamaan työt jo ennen eläkeikää. Rakennus, jossa useimmat tuntini olivat, vaihtoi isännöitsijää melkein vuosittain. Yksi rakensi väliseiniä ja toinen purki niitä, joten rakennuspölyä oli valtavasti. Vuosikymmeniä oireettomana ollut astmani puhkesi uudestaan ja jouduin lopettamaan työt 59-vuotiaana.

Pienten lasten musiikkikasvatuksesta ikäihmisten digitukeen

”Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin” on mottoni. Kun olin jäänyt eläkkeelle, ja astman lääkitys saatiin sopivaksi, menin Ikäihmisten yliopistoon, jossa tapasin enteriläisiä. Liisat Hämäläinen ja Suviranta värväsivät minut mukaan Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enteriin. Enter oli tuolloin nuori yhdistys, oli paljon avoimia kysymyksiä ja tietokoneet olivat toisenlaisia kuin nyt. Me kaikki Enterissä olimme tuolloin vapaaehtoisia ja teimme asioita yhdessä toinen toistamme tukien. Kun aloitin päivätyöni 1960-luvulla, taistelin pienten lasten pääsystä osalliseksi musiikkikasvatuksesta. Sitten vuosituhannen vaihteessa olin Enterissä mukana taistelemassa, jotta päättäjät huomaisivat vanhusten erityistarpeet digitalisoituvassa maailmassa. 

Toimin Enter ry:n puheenjohtajana vuosina 2003–2007. Opastustoiminta oli silloin vasta aluillaan. Kalliolan opiston tietokoneluokassa, Itäkeskuksen vapaaehtoistoimijoiden tiloissa ja Sandelsin vanhusten talossa sekä muutamissa muissa paikoissa vanhojen lahjoituksena saatujen isokokoisten pöytäkoneiden ääressä oli opastamassa hallituksen jäsenten lisäksi vain pari muuta enteriläistä. Pari teknisesti taitavaa miestä kulki ympäri Helsinkiä huoltamassa ja korjaamassa opastuksessa käytettyjä koneita. Kännyköiden tultua järjesti Sonerassa työssä ollut Enterin perustajajäsen Anja Mäkinen asiasta kiinnostuneille enteriläisille kännykänkäytön opastuksen kurssin ja toisenkin sekä jatkokoulutusta laitteiden kehittyessä. Lea Grönlundin johdolla ”kännykkäluotsit” olivat vahva opastajajoukko ja, vaikka nimi on muuttunut, ovat monet entiset luotsit yhä ystäviäni Facebookissa ja elämässä. Pari vuotta sitten, kun samaan aikaan oli 80-vuotisssynttärini ja runokirjani julkistustilaisuus, Lea ja monet muut Enterin kännykkäluotseista tulivat kaatosateessa rakennustöiden saartamaan Kauniaisten kirjastoon onnittelemaan minua. 

Miten Enter pääsi kirjastoihin?

Sukututkimusta harrastanut Liisa Suviranta asui lähellä Töölön kirjastoa, ja oli kirjaston kanta-asiakas. Hän näki lähellään muita senioreita, jotka tarvitsivat apua tietokoneen käytössä ja alkoi omatoimisesti opastaa heitä, ja jatkoi myöhemmin Enterin opastajana. Töölön kirjastossa saimme pitää myös Enterin kokouksia, myös sen vuosikokouksen, jota ei saatu loppumaan, kun kukaan ei halunnut Enterin puheenjohtajaksi tai sihteeriksi. Minulla ja Ritva Wahlstén-Puskalla oli kiire kotiin, ja suostuimme luottamustehtäviin, kun kirjaston ovia oltiin jo sulkemassa.

Minulle oli musiikkitöiden kautta tullut ystäviä useista kirjastoista. Olin Esittelevään ääniteluetteloon ja sen seuraajaan Aksenttilehteen valikoinut sadoista lastenlevy-uutuuksista kirjastoihin suositeltavat levyt – ja siten säästänyt kirjastotyöntekijöiltä aikaa ja kirjastoilta varoja. Lastenmusiikin kautta syntyneiden kontaktien avulla pääsin seniorien tietotekniikka-opastajaksi jo lapsuudestani tuttuun Rikhardinkadun kirjastoon. Siellä oli aina hyvä vastaanotto, jopa pullakahvitkin tarjottiin opastajalle. Rikun kirjastossa pidettiin henkilökohtaisen opastuksen lisäksi myös yleisöluentoja.

Kirjastoja alkoi tulla opastuspisteiksi eri puolilta Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua mm. Lasipalatsin opastuspiste, missä oli hyvien koneiden lisäksi käytettävissä kirjastovirkailijoiden tekninen ammattitaito. Mitä Enter olisi ilman kirjastoja?

Enterin tiloissa Sandelsissa syntyi tuutulaulu

Omppurakkaus ei ruostu

Omat vahvuuteni opastajana ovat peruskännykät, joista monet nykyiset opastajat ovat vieraantuneet. Käytän myös iPhonea ja iPadia sekä  PC-konetta. Olen opastanutkin niiden käyttöä somessa, mutta jos rikastun, hankin nykyaikaisimman Macin. Vanha omppurakkaus ei ruostu. Olin 1980-luvulla hankkinut itselleni Macin kottaraispöntön, kuten monet muut opettajat silloisessa työpaikassani Sibelius-Akatemiassa. Niitä muusikot hankkivat, koska niissä oli hyviä musiikkiohjelmia. Olin tehnyt muutaman laulun lapsille sekä musiikinteorian tehtäviä ja harjoituksia soitto-oppilaille. Ilman sen kummempia sävellysopintoja innostuin säveltämään helppokäyttöisellä Sibelius-ohjelmalla fanfaarin Enterin 5-vuotisjuhlaan. Arvokas tilaisuus oli Stakesin juhlasalissa, minne kuljetin kottaraispöntön ja pari äänenvahvistinpönttöä. Onnistuin – ilman teknikkomiesten apua – kytkemään ne siellä oikein, ja fanfaari kuului uljaana saliin. Olin iloisesti yllättynyt ja liikuttunut, kun ihan oikeat elävät muusikot esittivät tietokonesävellykseni, Enter-fanfaarin, Helsingin kaupungintalolla Enterin 20-vuotisjuhlassa. 

Osallistumiseni Enterin toimintaan ja opastuksiin jäi tauolle muutamaksi vuodeksi, kun toimin mieheni omaishoitajana. Laitekehitys ja opastajien taidot ovat kehittyneet valtavasti. Olin jo ryhtynyt opettelemaan asioita voidakseni jatkaa opastustoimintaa, mutta sitten tuli korona.

Nyt olen itse saanut apua taitavilta Enterin opastajilta netin kautta. Kysyin opastajien Fb-ryhmässä, onko mahdollista muuntaa kirjoituskoneella vuonna 1977 kirjoittamani seminaariesitelmän haalistunut valokopio tietokoneella käsiteltävissä olevaan muotoon, vai pitäisikö se kirjoittaa alusta asti uudestaan. Siinä on kuitenkin kymmeniä sivuja Georg Malmsténin varhaisista lastenlaululevytyksistä alaviitteineen ja lähdeluetteloineen. Skannasin työn Kauniaisten kirjaston koneella ja digitoin Enterin opastajien ohjeilla. Tulihan se digimuotoon, tosin tahrat muuntuivat kuviksi ja sotkivat tekstin. Paljon työtä vaatisi jo aikaisemman tutkimusaineiston hyödyntäminen.

Lastenlaulujen tutkimustyön jatkaminen houkuttelee

Kesken jääneen tutkimustyön ”Georg Malmsténin vaikutus lastenlevytuotantoon Suomessa 1930-luvulla” jatkaminen alkoi kiinnostaa, kun ”kuolinsiivousta” tehdessäni löysin c-kasetin, jonne oli taltioitunut Georg ja Ragni Malmsténin kanssa käymäni keskustelut 1970-luvulla.  

Lisää intoa sain, kun olin Svenska Teaternissa kuuntelemassa Georg Malmsténin elämään liittyvää musiikkispektaakkelia Kaikki järjestyy – Ta de´lugnt alla tider. Musiikki oli sovitettu niin toisin kuin Jori itse olisi tehnyt, kehtolaulukin valtavalla räminällä! Adrenaliinipuuskassa päätin jatkaa Georg Malmsténin lastenlauluista kirjoittamista.

Haastattelujen ja tutkimusteni ansiosta tiedän niin paljon Jori-sedän lastenlauluista ja niiden levytyksistä, että se pitäisi jollain tavalla taltioida, ettei mene mukanani hautaan. Mutta mihin menisin jatkamaan tutkimusta? Voiko 82-vuotias ryhtyä kirjoittamaan väitöskirjaa? Olen kiitollinen siitä, että olen pitkäikäistä sukua; kukaan isän suvusta ei ole kuollut alle 96-vuotiaana. Kummitätini Eira Paunu, isän sisko eli 105-vuotiaaksi – ja järki pelasi loppuun asti. Riittäisikö minullakin henkisiä ja fyysisiä voimia tutkimustöiden jatkamiseen? Entä jäisikö tieto jonkin yliopiston arkistoihin eikä saavuttaisi muusikoita, jotka sovittavat tai esittävät Malmsténin musiikkia? Jos Jorista jotain kirjoittaa, niin laulujen pitäisi olla saman tien kuultavilla.

Nyt koronakautena on aikaa kirjoittaa, mutta huomaan, että kirjoittaminen sujuu verkkaisesti, ja juutun istumaan niin että kankku puutuu. Ehkä on kuitenkin parasta palata Enterin opastushommiin, kun olen ensin kouluttautunut uudelleen. Kaipaan ystäviä Enterissä ja myös opastustilanteissa saavutettua mielihyvää, kun on voinut auttaa jotain ihmistä.

Maisa Krokforsia haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Kati ja Aulikki ovat kirjoittaneet Maisan 80-vuotissynttäreistä ja hänen Mansikan rönsyjä -runokirjansa julkistamistilaisuudesta Ikinörttiin: Mansikoita ja tähtien tuiketta

Maisalle myönnettiin elämäntyöpalkinto Lastenmusiikin päivänä 2018

Lue lisää Maisan urasta Kansallisbiografiasta:

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085