Seniorit ja tietokonepelit

Pelejä esitellään 16.11.2015 klo 14 - 16 Kampin palvelukeskuksessa 

  *

Tässä artikkelissa kerrotaan miten senioripelaajat eroavat toisistaan, millaisiin tarkoituksiin tietokonepelejä voi käyttää sekä jaetaan tutkimustietoa tietokonepelien vaikutuksista. 

Seniorit ovat erilaisia, tarpeet ja kiinnostukset erilaisia

Seniorit ovat erilaisia ja siksi kiinnostus tietokonepeleihin vaihtelee laidasta laitaan aivan kuten kiinnostus erilaisiin kirjallisuuden tai elokuvan lajeihin. Kiinnostus voi kohdistua yksinkertaisiin ja helppoihin tai monipuolisiin ja vaativiin peleihin. Myös kiinnostus pelien erilaisiin aiheisiin vaihtelee.

Senioreiden fyysiseen toimintakykyyn liittyvissä edellytyksissä voi olla suuriakin eroja: näkö ja kuulo, sormien liikkuvuus, käsien ja jalkojen liikkuvuus sekä kunto ja jaksaminen vaihtelevat.

Myös peleissä tarvittavat tiedon käsittelyyn liittyvät edellytykset vaihtelevat:

• havaintojen tekeminen pelitilanteista
• päätösten tekeminen ja reagointinopeus
• tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnittelu
• muistaminen
• keskittyminen ja pitkäjänteisyys ovat eri ihmisillä erilaisia.

Myös taito käyttää pelaamiseen tarvittavia laitteita tai mahdollisuudet hankkia pelaamiseen tarvittavia laitteita vaihtelee, pelaamiseen käytettävissä oleva aika samoin.

Tietokonepelien käyttö eri tarkoituksiin

Tietokonepelit ovat erinomaista ajanvietettä ja viihdettä. Pelaaminen on hauskaa, jännittävää ja se tempaa mukaansa. Peleistä löytyy jokaiselle jotakin aivan kuten musiikista tai kirjallisuudesta.  

Tietokonepelit mahdollistavat yhdessä tekemisen. Yhteinen harrastus antaa mahdollisuuden yhdessä olemiseen ja yhteisöllisyyteen monin eri tavoin:

• toisen seniorin pelaamisen katseleminen
• pelataan samaa peliä vuorotellen
• pelataan samaa peliä yhdessä keskustellen
• pelataan yhdessä samalla koneella tai verkossa   
• peleistä ja pelaamisesta keskustelu.

Yhteisöllisyyden mahdollistajia ovat esimerkiksi senioripelaajien verkosto, pelikaveritoiminta, senioripelaajien kerhot, senioripelaajien Facebook-ryhmä (on jo olemassa - liity sinäkin…) ja Seniorien pelitapahtumat - kuten Kampin pelitapahtuma 16.11.2015.

Pelaamista voidaan käyttää myös muistin ja tiedonkäsittelytaitojen ylläpitoon ja kehittämiseen.  Eri tutkimustulosten perusteella pelaaminen vaikuttaa moniin. aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin (lähde: http://yle.fi/teos/ihmeellisetaivot/mulla-on-peli-kesken/). Seuraavassa yhteenvetoa niistä.

Havaintokyky, huomiokyky. Toimintapelien pelaaminen parantaa huomiokykyä. Tätä on testattu mm. tutkimuksella, jossa koehenkilön pitää kertoa, minkä värisillä kirjaimilla hänelle näytetty sana on kirjoitettu.

Tehtävä olisi helppo elleivät kuvan sanat olisi värejä: kun sana "keltainen" on kirjoitettu sinisillä kirjaimilla, syntyy tehtävästä suoriutumista häiritsevä ristiriita sanan merkityksen ja sen kirjoitusvärin välillä. Kokeile itse!

Koehenkilöt, jotka pelasivat 5 - 10 tuntia viikossa selvisivät tehtävästä paremmin kuin ne, jotka eivät pelanneet. Ahkerat toimintapelien pelaajat pystyvät myös seuraamaan useaa asiaa yhtaikaa paremmin kuin vähemmän pelaavat.

Visuaalinen hahmottaminen.  Eräät tutkimukset ovat osoittaneet pelaamisen kehittävän näkökykyä: paljon pelaavat näkevät paremmin pieniä yksityiskohtia ja erottavat enemmän värisävyjä ja kontrasteja. Pelien tarjoama harjoitus saattaisi siis toimia vastalääkkeenä vanhenemiseen liittyvälle visuaalisen hahmottamiskyvyn ja tarkkaavaisuuden heikkenemiselle.

Avaruudellinen hahmottaminen. Pelaaminen kehittää avaruudellisen hahmottamisen taitoa. Sillä tarkoitetaan kykyä arvioida suuntia, etäisyyksiä ja mittasuhteita, kaksi- ja kolmiulotteisia muotoja, kykyä käännellä esineiden mielikuvia päässään. Tätä taitoa tarvitaan esimerkiksi karttaa lukiessa ja uudessa ympäristössä liikuttaessa, liikenteessä, miksei vaikkapa sisustaessakin ("mahtuuko tuo sohva pöydän ja lipaston väliin").

Ongelmanratkaisutaidot. Pelaaminen kehittää ongelmanratkaisutaitoja. Niillä tarkoitetaan kykyä määritellä ongelma, arvioida ja valita ratkaisuvaihtoehdoista sopiva ja toteuttaa se.

Muisti.  Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt pelasivat Super Mario -konsolipeliä 30 minuuttia päivässä kahden kuukauden ajan. Mittauksissa todettiin, että pelaamisen ansiosta harmaan aineen määrä kasvoi aivoalueilla, jotka liittyvät muistiin, toiminnan suunnitteluun ja hienomotorisiin taitoihin.

Tulokset ovat rohkaisevia, koska ne saattavat antaa uusia keinoja monien mielenterveyden häiriöiden hoitoon. On todettu, että esimerkiksi post-traumaattisiin stressireaktioihin, Alzheimerin tautiin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy harmaan aineen väheneminen ja aivojen etuotsalohkon tilavuuden pieneneminen.

Työmuisti. Työmuistilla tarkoitetaan asioiden lyhytaikaista muistissa säilyttämistä, tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa. Paljon pelaamisen on todettu vahvistavan mm. aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta. Tämä alue näyttelee tärkeää roolia työmuistin toiminnassa, monimutkaisten päätösten tekemisessä ja toiminnan seurausten arvioinnissa.

Silmän ja käden yhteistyö.  Myös otsalohkon alueella sijaitseva näköjärjestelmä muuttuu pelaamisen ansiosta: pelaajaen silmän ja käden yhteistyön koordinaatio kehittyy.

On helppo päätellä, että teknistä näppäryyttä ja monimutkaisten ohjainlaitteiden käsittelyä vaativissa ammateissa saattaa olla hyötyä tietokonepelien parissa vietetyistä tunneista.

Esimerkiksi monia kirurgisia toimenpiteitä pystytään tekemään kameran avulla ohjattavilla instrumenteilla. Kirurgien käyttämät laitteet muistuttavat peliohjaimia - ja kuinka ollakaan: lääkärit joilla on videopelikokemusta, suoriutuvat kameraohjatuista leikkauksista nopeammin ja vähemmillä virheillä kuin lääkärit ilman pelikokemusta.

Kielitaito. Varsinkin poikien kielitaito, pääasiassa englannin kielen taito, on pelien ansiosta kehittynyt huimasti.

Pelaamisen tavoitteena voi olla myös oppiminen. Peli voi olla suunniteltu opettamaan jotain tietoa tai taitoa, esimerkiksi kieliä, ohjelmointia tai musiikkia. Myös viihdepeleissä jatkuva oppiminen on tärkeää, sillä niissä on opittava esimerkiksi pelin strategia tai säännöt tai käytetty kieli; oppimatta ei pääse eteenpäin.  Uuden oppiminen tekee hyvää muistille, tiedonkäsittelytaidoille ja toimintakyvylle.

Fyysisen kunnon ylläpito voi sekin motivoida pelaamaan tietokonepelejä.

Pelaaminen voi tällöin olla pientä liikettä ja liikuttelua tai mahdollisesti jopa sykettä nostavaa liikuntaa, esim. tanssia.

Yhteenvetoa

Senioireiden tietokonepelien pelaamisen edellytykset ja pelaamisen syyt vaihtelevat. Pelaaminen on antoisaa ja tekee monella lailla hyvää. Lopuksi useampia vuosia erilaisia toiminta-, seikkailu- ja strategiapelejä pelanneen senioripelaaja Kari Lahden tuntemuksia pelaamisesta:

“Aiheeltaan kiinnostavan sekä tekniseltä toteutukseltaan ja pelattavuudeltaan onnistuneen tietokonepelin pelaaminen on parhaimmillaan niin hauskaa, mielenkiintoista, innostavaa ja jännittävää, että siihen uppoutuu pelaamisen ajaksi lähes täysin. Onnistumisen kokemuksilla, jotka syntyvät sekä pelin tehtävien menestyksellisestä suorittamisesta että etenkin strategiapeleissä itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja omien toimintasuunnitelmien onnistuneesta toteuttamisesta, on tässä suuri merkitys.

Epäonnistuminen voi hetken harmittaaa, mutta ei varsinaisesti haittaa tai jää vaivaamaan, sillä se antaa mahdollisuuden kokemuksista oppimiseen ja taitojen kehittämiseen. Seuraavalla kerralla voi sitten yrittää joko samalla tavalla uudelleen tai kokeilla hieman erilaista toimintatapaa. Oppimisen, taitojen kehittymisen ja onnistumisen ilo useamman yrityksen jälkeen on sitten entistä suurempi.”

Työryhmä: Juulia Andersson, Raimo Anttila, Lea Grönlund, Kari Lahti, Helena Venäläinen 

Tarkempaa tietoa pelitapahtumasta: entersenior.fi/tapahtumakalenteri