Valoja yössä

 Eräänä tammikuisena, pimeänä yönä valvoin saamatta unta. Lampaiden laskemisen sijaan lähdin vaeltamaan asunnossa valoja sytyttämättä. Pelkoa eksymisestä ei ollut, sillä joka puolelta tuikki valoja.  Kylpyhuoneessa sykki rytmikkäästi erityisen vaativa vihreä valo. Hammasharja se vaan ilmoitti latautuvansa.

Laskin yhdessä huoneessa seitsemän erilaista valmiustilavaloa. Oli muutama punainen pistemäinen valo, kylmä valkoinen, sininen sykkivä, vihreä staattinen ja näiden lisäksi wlan-modeemin yhdeksän valon patteri.

Ajattelin laskea jonain toisena yönä kotimme kaikki valmiusvalot – jääkaappi, liesi, mikro, telkkarit… Olen kuitenkin jättänyt sen tekemättä, koska en halua mitään valmiusvaloneuroosia. Wikipedian mukaan valmiustilaan jätettyjen sähkölaitteiden osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta on 3–13 %. Maalaisjärki kehottaa sulkemaan turhat laitteet, valmiustilan voi katkaista esimerkiksi kytkemällä laitteet sähkökatkaisimella varustettuun jatkojohtoon.

Minusta sähkönkulutusta kiinnostavampia kysymyksiä ovat:
Risteileekö laitteiden välillä erilaisia ”aaltoja”?Lähettävätkö langattomat laitteet signaaleja vastaanottimiin?
Kommunikoivatko valmiustilassa olevat laitteet keskenään yön pimeydessä?

Huomenna vastaus on KYLLÄ, mutta toistaiseksi laitteet pääasiassa toimivat toisistaan tietämättä. Esimerkiksi kun kylpyhyuoneemme lattialämmityksen termostaatti meni epäkuntoon, piti meidän itse havaita asia ja ilmoittaa huoltoon. Tulevaisuudessa ehkä voin saada vastaavassa tapauksessa termostaatilta tiedon tekstiviestinä kännykkääni.
Sillä arkeemme on tulossa esineiden internet eli teollinen internet, jossa laitteet viestivät toistensa kanssa verkon kautta.

Taloussanomat kirjoitti vuosi sitten:  Esineiden internet tulee - "Suurempi kuin teollinen vallankumous" http://goo.gl/LMW6rK

Tuore it-viikko 20.1.2015 kertoo jo nyt käytössä olevasta sovelluksesta ” Esineiden internet voi pienentää sähkölaskuasi” http://goo.gl/tI9fA7

”Esineiden internet on taikasana, joka on tällä hetkellä kaikkien huulilla”, sanoo tivi. http://goo.gl/2CFsbn

Joten ollaan hereillä ja palataan asiaan.

Enter Viestintä - Aulikki

Kirjat ovat rajaton tiedon ja elämysten lähde

Minut innosti lukemiseen äitini kiinnostus kirjojen maailmaan. Kun opin lukemaan 50-luvun puolivälissä, luin kaiken mitä suinkin sain käsiini. Isäni työpaikan läheisen kaupan paperinkeräysvarasto oli ehtymätön lähde harrastukselleni. Siinä menivät Suomen Kuvalehdet, Pirkat, Elokuva Aitat, Kotiliedet, Perjantai-lehdet, Hertta-sarjat ja monet muutkin julkaisut. Kavereiltani löytyi poikien lehtiä kuten Aku Ankka, Tarzan, Pecos Bill, Tex Willer ja jotain muitakin. Lasten ja nuorten lehtiä oli kuitenkin vähemmän tarjolla sivukylillä.

Sain monena vuotena tilata muutaman kirjan kustantajien vuotuisista alennusluetteloista. Isäni suoritti tiukkaa tilausten karsintaa, kun listani kipusi aina melko pitkäksi. Kirjojen kansien kuvat kiehtoivat nuorta miestä ja silloin halu kasvoi aina kohtuuttomuuksiin. Tilauslupa oli hinnoista riippuen pääosin 3-5 kirjalle. Kun kirjapaketti sitten saapui, ei kirjojen lukemiseen mennyt montaa päivää. Ja sitten odotettiin taas vuosi uutta alennusmyyntiluetteloa.

Lukuharrastukseni on jatkunut läpi vuosikymmenten. Lukijana olen kuitenkin ”toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos”-lukija. Jos joku kysyy mitä kirjaa parhaillaan luen, en yleensä pysty antamaan tarkkaa vastausta. Luontainen huonomuistisuuteni estää kirjojen ja niiden yksityiskohtien muistiin jäämisen. Pääosin aiemmin lukemani kirjat ovat mielessäni melkoisena mössönä. Mutta nuo ominaisuuteni eivät ole koskaan estäneet minua kulloinkin nauttimasta lukemastani kirjasta, oli sen aihe ja tyyli sitten mikä hyvänsä. Elän aina kirjan mukana, kun luen sitä. Olen lukenut tietosanakirjat, rakkausromaanit, science fictionit, seikkailukirjat, jännärit, sotakirjat, elämänkerrat, karttakirjat, matkaoppaat, historian kuvaukset ym. iloisena sekamelskana nauttien jokaisesta lukurupeamasta. Silläkään ei ole ollut merkitystä minkä maalainen kirjailija on ollut tai missä kirjan jutut tapahtuvat.

Nyt jos kysytte mitä luin viimeksi, vastaan: Patrik Berghällin Päämajan kaukopartiomies. Vastaukseni sujuvuus johtuu siitä, että kirja on vielä pöydällä vieressäni sekä nautinto ja elämys kirjan sisällöstä ovat tuoreina muistissani. Kirja on hienosti kirjoitettu ja kertoo jatkosodan ajan tositapahtumia kaukopartiotoiminnasta. Suosittelen kirjaa kaikille lukemista harrastaville!

Aulikki kertoi aiemmin Ikinörtissä ”Mitä Missä Milloin”-vuosikirjasta. Myös minun lukemistooni kuului tuo mainittu vuosikirja 50-, 60- ja 70-luvuilla. Kahlasin vuosittain kirjan nautiskellen läpi rivi riviltä ja sivu sivulta. Sitten unohdin teoksen työelämän paineissa kunnes viime joulun alla huomasin uuden vuosipainoksen MMM-kirjasta kirjakaupan esittelytelineessä. Ostin kirjan äidilleni joululahjaksi toivoen itsekkäästi pääseväni lukemaan sen jonain päivänä. Nyt sitten odottelen vuoroani!

Toissa vuonna kirjaharrastukseni koki uuden tulemisen. Törmäsin Helsingin kaupunginkirjaston tuolloin varsin uuteen HelMet-e-kirjastoon. Olin toki jo aiemmin lukenut ”sähkökirjoja” lukulaitteella ja myös liittynyt Elisan e-kirjan asiakkaaksi. Lukulaitteessa koin lukunautinnon jotenkin ”harmaaksi” enkä erityisemmin lämmennyt sille. Kerkisin kuitenkin lukea sillä 30-40 kirjaa, joista osan ruotsinkielellä syystä että ne olivat halvempia ja tarjontaa oli enemmän kuin kotikielellä.
Elisan e-kirjan koin heti omakseni etenkin kun hankin iPadin. Niinpä sieltä hankittuja teoksia onkin tabletillani parin vuoden ajalta jo lähes 100, joista toistakymmentä on vielä lukematta. Elisa e-kirja on ollut hieno hankintakanava jatkuvine tarjouksineen ja helppokäyttöisyydellään.

Mutta entäs HelMet sitten! Uskomatonta, että Suomen mittakaavassa on luotu kansalaisille niin loistava palvelu kuin mitä HelMet e-kirjasto on! Helsingin kaupunginkirjasto on luonut ennakkoluulottomuudellaan  monipuolisen kattavan ja helpohkon kulttuuritarjonnan kotona nautittavaksi. Kirjastokortilla ja tunnusluvulla voi oman tietokoneen kautta nauttia mahdottomasta määrästä tarjontaa kuten ulkomaisia päivälehtiä, tunnettuja ulkomaisia aikakauslehtiä, monen lajin kirjoja, klassinen ja jazz-musiikki ja Indie-elokuvia.


Työvuosinani luin kohtalaisen tarkkaan valitsemani kirjallisuustyylin kirjoja. En viitsi tässä tunnustaa, että ne olivat noina aikoina helppolukuisia jännäreitä. Kun sitten toissa vuonna pääsin sisälle HelMetin Ellibs-kirjastoon, olen lukenut iPadillani mitä vastaan tulee ja kokenut uudenlaisia elämyksiä. Olen havainnut, että kirjallisuudessa on edelleen muutakin kuin pelkkää seikkailua ja jännitystä. Minulle on avautunut jälleen se monipuolinen kirjallisuuden maailma, jossa elin jonkin aikaa reilut 50 vuotta aiemmin.

Lue Sinäkin kirjoja paperilla, tietokoneella tai tabletilla! Jos tarvitset e-kirjallisuuden osalta neuvoja, kysy Enterin opastajilta ja HelMetistä myös lähikirjastosi virkailijoilta!

Uppoa rohkeasti kirjallisuuden maailmaan! Elä, koe ja nauti!

Lukuterveisin
Markku Ukonaho
Enterin opastaja

MITÄ – MISSÄ – MILLOIN

Siivosimme vuodenvaihteessa kirjahyllyä ja poistettaviin lajiteltiin "Mitä missä milloin - kansalaisen vuosikirja 1995 " - teos kahdenkymmenen vuoden takaa.

MMM oli vuosikymmeniä isäni kuten varmaan monen muunkin isän vakiojoululahja.  Isä luki kulloisenkin MMM:n kannesta kanteen.  Näen sieluni silmin hänet keskittyneenä menneen vuoden tapahtumiin. Hän käytti näitä tietoja muistijumpassa eli ratkoessaan ristisanatehtäviä. Mutta MMM ei ollut vain nippelitiedon lähde, vaan se ohjasi isääni hakemaan  lisätietoa sana- ja tietosanakirjoista ja ennen kaikkea muististaan, eletystä ja koetusta. Pohtiessaan tapahtumia hän tuli MMM:n lisäksi kysyneeksi Kuka - Miksi – Millä seurauksella. Tähän perustuu syväoppiminen ja yleistiedon, ehkä myös yleissivistyksen kertyminen.

Luulin, että MMM on ”reliikki” ja luonnostelin mielessäni tätä juttua siitä näkökulmasta. Huomasin vuoden 2015 ensimmäisessä Kuukausiliitteessä  lyhyen jutun MMM:stä ja googlettamalla löysin tiedon, että MMM - kansalaisen vuosikirjaa julkaistaan yhä (kuten myös Yliopiston almanakkaa).

Niin -  Google vs MMM ja muut hakuteokset...
Voin hakea kaikkea mahdollista tietoa Googlesta. Tietoa ei tarvitse painaa mieleen, koska saan tiedon salamana uudelleen ja uudelleen.  Tarvittaessa löydän Wikipediasta taustoja ja sitä asioiden synteesiä, jota isäni muodosti itse ajattelun kautta.

MMM1995 laitettiin takaisin kirjahyllyyn, sillä siinä oli yksi henkilökohtaisesti tärkeä teksti.

Syvällistä tiedonhakuvuotta,
Enter Viestintä - Aulikki