Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 4

Vuonna 1997 perustettu “Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry” ja sen tietotekniikasta kiinnostuneet edelläkävijät olivat aloittaneet toimintansa niukoin resurssein. Toiminta oli ensimmäisen 15 vuoden aikana pikkuhiljaa laajentunut, mutta jäsenmäärä pysyi sitkeästi parin sadan paikkeilla.  Kun rahoitus oli lähes pelkästään jäsenmaksujen varassa, olivat yhdistyksen vuosittaiset käyttövarat 3000 – 5000 euron luokkaa. Raha kului suurelta osin toimistohuoneen vuokraan ja muihin juokseviin menoihin.

Isompiin saappaisiin

Muutos tapahtui vuonna 2012.  Enter oli anonut useana vuonna avustusta silloiselta Raha-automaattiyhdistykseltä RAY:ltä, mutta tuloksetta. Vuoden 2011 lopulla tapahtuneessa jaossa yhdistykselle kuitenkin myönnettiin
50 000 euron määräraha. Päätökseen sisältyi lisäksi mahdollisuus saada määrärahaa kolmen vuoden ajan eli vuoteen 2014 asti, kunhan vuosittaiset perustelut ja näyttö siihen oikeuttaisivat.

Anomus oli tehty edellisvuosien tapaan ilman suurempia odotuksia.  RAY:n myönteinen tukipäätös tuli silloiselle hallitukselle lähes yllätyksenä.  Asiaa ei oltu osattu valmistella vuoden 2012 toiminnan suunnittelussa, ja hallitus oli näin uuden edessä.

Mihin suuntaan

Enterin hallituksessa oli toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mihin sen toimintaa tulisi suunnata. Pitäisikö yhdistyksen ensisijaisesti olla mukana julkisissa ja muissa vastaavissa  hankkeissa vaikuttamassa tietoyhteiskuntaohjelmien sisältöön ja painotuksiin ikäihmisten edustajana?  Hallituksen puheenjohtajasta olisi sen mukaan tullut yhdistyksen palkattu toimihenkilö ja hänen panoksensa toiminnan johtamisessa olisi korostunut. Opastus- sekä tietoiskutoimintaa olisi pyöritetty puhtaasti vapaaehtoisvoimin.

Osa hallituksesta taas näki, että yhdistyksen tulisi keskittyä senioreiden tietoteknisten taitojen kehittämiseen opastus- ja tietoiskutoimilla. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävät jätettäisiin pääsääntöisesti muille yhdistyksille, joilla oli julkishallinnollisia kytköksiä.

Tammikuussa  2012 hallitus keskusteli asiasta vilkkaasti ja päätyi lopulta kutsumaan koolle ylimääräisen jäsenkokouksen.  Äänestysten jälkeen yhdistykselle valittiin uusi hallitus, jonka jäseniksi tulivat henkilöt, jotka näkivät opastus- ja tietoiskupainotuksen oikeaksi yhdistyksen toiminnan kehittämistavaksi.

Hallitusta  johtamaan valittiin Raimo Anttila

Millä keinoin

Miten Enterin perustoimintaa eli tietokoneiden ja kännyköiden käytön opastustoimintaa pitäisi kehittää?  Tätä varten toteutettiin vuoden 2012 aikana Opasta-suunnitteluprojekti, jonka vetäjäksi palkattiin määräaikainen koordinaattori.

Projektin aikana järjestetyissä työpajoissa kartoitettiin tarpeita ja keinoja

• uusien opastajien hankinnasta ja perehdytyksestä
• opastajien osaamisen ajan tasalla pitämisestä ja kehittämisestä
• senioreille suunnattavan koulutuksen tarpeesta ja sisällöstä
• opastuksen ja koulutuksen kohteista ja muodoista tulevaisuudessa
• hyvistä motivointi- ja palkitsemiskeinoista vapaaehtoistyössä

Lopputuloksena syntyi näkemys yhdistyksen toiminnan kohteista ja ohjaamisesta.

Projekti valmistui vuoden 2012 loppupuolella. Tehtiin päätös hakea yhdistykselle toiminnan koordinaattoria. Lukuisten hakemusten läpikäynnin pohjalta valittiin puolen tusinaa hakijaa haastattelukierrokselle. Lopputuloksena oli päätös palkata Juulia Andersson, joka aloitti työt maaliskuussa 2013.

Juhlaa työn lomassa

Näiden käänteiden ja kehitystyön aikana oli aihetta myös juhlaan, olihan ENTER ry:n perustamisesta kulunut 15 vuotta! Ravintola Kaisaniemessä maaliskuussa 2013 järjestetyllä juhlalounaalla oli mahdollisuus tavata jäseniä ja kiittää edelläkävijöitä ja yhteistyökumppaneita vuosien aikana tehdystä arvokkaasta työstä. Juhlatunnelmia voi fiilistellä Ikinörtti-blogin jutussa Juhlien jälkeen.

Oikea strategia?

Palkatun työntekijän rinnalla on alusta alkaen toiminut hallitus sekä vapaaehtoisista koostuvat toimintaryhmät Koulutus, Opastus, Viestintä ja Jäsentoiminta. Näiden saumaton yhteistyö oli ja on edelleen hyvä perusta yhdistyksen toiminnan laajenemiselle. Niillä on myös iso merkitys yhteisöllisyyden luomisessa. Jäsenet voivat aktiivisesti ja monipuolisesti toimia Enterissä opastajina, tietoiskujen pitäjinä sekä tilaisuuksiin osallistujina.

Jälkikäteen on helppoa todeta, että valittu opastukseen painottuva toimintalinja oli oikea. STEA-avustuksien tukemana Enter on voinut palkata henkilöstöä opastustoiminnan organisointiin. Jäsenmäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut yli tuhanteen.  Käytännön opastustyön ohella Enteristä on myös kasvanut yhteiskunnallinen toimija, jonka panosta arvostetaan monissa 2020-luvun digihankkeissa.   

Kirjoittajat:
Raimo Anttila, hallituksen puheenjohtaja 2012-2015
Kati Roiha, hallituksen varapj 2012-2013
Juulia Andersson, toiminnanjohtaja

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa
Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa
Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan

Viestintäkoordinaattori Jenni aloitti Enterin tiimissä

Onpa toimiva ja positiivinen yhdistys, on ensivaikutelmani Enter ry:stä.

Jos kaikki tapaamasi ihmiset sanovat: onnea, pääsit mukaan hienoon yhteisöön, väitteessä täytyy olla perää. Ja kyllä, kaikki Enterissä vaikuttavat mukavilta ja yhteistyökykyisiltä! Toki on selvää, että yhdistyksen työ ikäihmisten digiapuna on tarpeellista ja merkityksellistä, mutta arvon nostaa kattoon se, että kantava voima ovat aktiiviset vapaaehtoiset. Kiitos teille!

Takana on vasta muutama viikko viestintäkoordinaattorina, mutta olen jo tavannut monia enteriläisiä. Pääosin kohtaamiset ovat tapahtuneet etäkokouksissa, mutta myös kasvotusten: olen ollut mukana koulutusryhmässä ja uusien opastajien koulutuksessa. Aulikin kanssa olen puuhaillut Ikinörtin taustalla. Kerran olemme kokoontuneet kasvotusten toimistolla koko nelihenkisen henkilökuntamme voimin, jolloin tapasin vilaukselta myös jäsentoimintaryhmän.

Olen kotoisin Helsingistä. Kotiani lähinnä oleva Enterin(kin) opastuspiste on Maunulan Saunabaarin Mediapaja. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. liikunta- sekä ympäristöalalla ja paljon viestinnän tehtävissä. Ikäihmisten parissa olen työskennellyt mm. Helsingin Invalidien Yhdistyksessä, josta minua tapaa keikoilta edelleenkin: keväällä vedän Retkikerhon retkiä. Yhdistyksen tiloissa Voudintiellä toimii muuten myös Enterin kumppani, HIY:n oma Digipiste.

Teen Enterissä 50 % työaikaa. Nakutan tällä hetkellä tietokonetta myös Digimuseon sosiaalisen median takana. Digimuseo on palvelu, jolla on verkossa saman katon alla useiden museoiden virtuaalisia näyttelyitä.
(Digimuseo pyrkii edistämään saavutettavuutta myös siinä, että maantieteellisesti tai fyysisesti kaukaisiksi jäävät näyttelyt yltävät kotisohville. Ainakin vielä tällä hetkellä kaikista näyttelyistä on maksuttomat versiot, ja näyttelyt esitetään pääsääntöisesti kolmella kielellä. Digimuseo on yksi esimerkki siitä, miten digitaalisuus voi tuoda kulttuuria lähemmäs. digimuseo.fi)

Digitaidoiltani olen varmaan keskiverto. Vastaantulevia teknisiä temppuja alan rohkeasti käyttämään, mutta en ole suinkaan hullaantunut kaikesta uudesta enkä kulje digiaallon harjalla. Onkin ihanaa tietää, että Enteristä saan apua, jos työtehtävät menevät tekniikan takia hikoiluksi.

Toivottavasti kevään myötä maa ja maailma pääsee avautumaan pandemiasta paremmalle puolelle ja pääsemme näkemään ”kentällä”!

Terveisin viestintäkoordinaattori Jenni

Enteriläinen esillä: Marit Henriksson

Olen koulutukseltani valtiotieteen maisteri ja työskennellyt mm. sosiaalityössä ja kunnallishallinnossa. Pisimpään toimin Lääkäriliitossa tiedottajana ja Lääkärilehden toimittajana.

Enteristä kuulin muutamalta tutulta. En varsinaisesti kokenut tarvitsevani digitukea, mutta ikäihmisten tukeminen tietotekniikassa tuntui niin hyvältä asialta, että liityin mukaan jo ihan kannatuksen vuoksi. Olen seurannut Enterin tietoiskuja, lukenut nettisivuilta yhtä ja toista ja osallistunut retkille. Enterin toiminta on monipuolistunut, sopeutunut korona-aikaan; monet tapahtumat ovat siirtyneet verkkoon, myös yhteisöllisyys.

Otin jonkin verran kuvia jo tiedottajana ja toimittajana, mutta varsinainen kuvausharrastukseni alkoi vasta eläkepäivillä. Aulikki Uusitalo-Kasvio näki ottamiani kuvia Facebookissa ja pyysi, että antaisin niitä Enterin viestinnän käyttöön.

Jäätyäni eläkkeelle hankin ensimmäisen järjestelmäkamerani, ja sen jälkeen valokuvauksesta on tullut yhä tärkeämpi osa elämääni. Se tarjoaa mielekästä sisältöä, liikuntaa, luovuutta ja uutta opittavaa jokaisen päivään. Myös ystäväpiirini ja some-tuttujen joukko on laajentunut harrastukseni ansiosta.

Kameran kanssa on hyvä syy lähteä ulos säällä kuin säällä. Sateessa ja tuiskussa syntyvät usein ne jännittävimmät kuvat. Kuvia käsitellessä saattaa kulua tuntikausia, kun päästän luovuuteni valloilleen. Säätelen värejä ja valoja mieleni mukaan ja välillä leikin yhdistelemällä elementtejä kuvasta toiseen.

Käsittelen kuviani isolla näytöllä linux-tietokoneella. Käytän avoimen lähdekoodin ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia (Darktable ja Gimp). Varsinkin Darktablea kehitetään jatkuvasti, joten uusien ominaisuuksien opettelu tarjoaa hyödyllistä aivojumppaa.

Kun en omista autoa enkä mökkiä, olen päätynyt kuvaamaan enimmäkseen Helsinkiä. En koe sitä niinkään rajoituksena vaan missiona, sillä rakastan kotikaupunkiani. Olen aina asunut täällä ja täällä ovat myös juureni. Äiti, mummu ja isomummu ovat asuneet Kalliossa, isä Vallilassa ja isoisä oli syntynyt Tervasaaressa. Itse asun Siltasaaressa, ihanassa luonnonläheisessä paikassa keskellä kaupunkia, johon muutin 25 vuotta sitten. Nykyisin toimin Siltasaariseuran Facebook-sivujen ylläpitäjänä.

Helsingistä löytyy kaikkea: ihastuttavia jugend-taloja ja kiehtovaa uutta arkkitehtuuria, meren ja joen rantoja, puroja ja puistoja, metsiä ja maalaismaisemiakin. Vietin lapsuuteni Pohjois-Haagassa, ja opin jo silloin löytämään luonnon aarteet läheltä. Pyöräilin ahkerasti Keskuspuistossa ja niin teen edelleenkin. Sieltä olen useimmat luontokuvani ottanut.

Helsinki on parhaimmillaan iltahämärässä, kun valot syttyvät ikkunoihin ja katulamppuihin. Silloin kamerani kaipaa ulos. Ei haittaa, vaikka olen ikuistanut samat näkymät jo moneen kertaan aiemmin.  Ne ovat kuin ystäviä, joita käyn moikkaamassa, ja kuvien tunnelma vaihtelee sään ja valon mukaan.  Sade ja sumu luovat lumoa maisemaan. Pimeyskään ei pelota vaan saa mielikuvituksen liikkeelle.

Olen kiinnostunut historiasta ja tykkään tutkiskella vanhoja valokuvia Helsingistä. Niitä löytyykin mainiosti kaupunginmuseon digitoiduista kokoelmista (helsinkikuvia.fi). 1900-luvun alkuvuosien Helsinkiä ikuistanut Signe Brander on idolini. Olen kulkenut hänen jalanjäljissään ja kuvannut samoja maisemia. Nämä rinnakkaiskuvat ovat olleet esillä mm. Musiikkitalon näyttelyssä. Myös kotiini olen teettänyt tauluja Siltasaaresta runsaat 100 vuotta sitten ja nykyisin.

Kuulun kahteen kameraseuraan ja osallistun sekä kotimaisiin että kansainvälisiin kilpailuihin ja näyttelyihin. Se kannustaa kehittämään taitoja, mutta on myös tuonut uuden ystäväpiirin, joka jakaa saman intohimon. Korona-aikaan heitä ei ole voinut tavata livenä vaan nettikokouksissa, mutta toisaalta nyt verkon välityksellä on saatu esiintyjiksi ja kilpailujen tuomareiksi arvostettuja valokuvaajia ulkomailtakin.

Sosiaalista vuorovaikutusta koen myös jakaessani kuvia Helsinki-aiheisilla Facebook-sivuilla. Erityisen koskettavia viestejä tulee ihmisiltä, jotka ovat joutuneet muuttamaan pois täältä tai jotka liikuntarajoitteiden takia eivät enää pysty kulkemaan rakkailla kaduillaan.

Kotimaisemien kuvaaminen on helpottanut sopeutumista koronarajoituksiin. En kaipaa ulkomaille, kun läheltäkin löytyy niin paljon kaunista ja kiinnostavaa. Olen aiemmin ottanut paljon kuvia matkoilta, mutta missään en ole saanut samaa tunnekosketusta kohteisiin kuin kotikaupungissani. Eksotiikan kaipuun sijasta tuntuu nyt mielekkäältä pyrkiä epidemioiden leviämistä ehkäisevään ja ekologiseen elämäntapaan.

Marit Henrikssonia haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Kuvia katsottavana  Maritin Instagram-tilillä

Huijasin huijaria. Olenko siis itsekin huijari?

Minulle soitti englantia puhuva naishenkilö ("N1") suomalaiselta näyttävästä puhelinnumerosta 0521089780. Fonecta Caller'in mielestä se oli "salainen numero". Hän sanoi nimensä ja sanoi soittavansa Windowsin teknisestä tuesta. Hän kertoi, että minun koneelleni on päässyt joku hakkeri ja että hän pystyisi auttamaan asiassa. Ajattelin ensin, että ohoh, ei kai, mutta halusin kuitenkin kuunnella mitä hänellä oli kerrottavanaan. Hän pyysi minua ottamaan esille kynän ja paperia, ja kun minulla oli ne esillä, hän pyysi minua kirjoittamaan numerosarjan 00C04FD7D062. Kun olin kirjoittanut numero- ja kirjainyhdistelmän paperille, hän pyysi minua vielä lukemaan sen, että se oli varmasti oikein. Hänen mukaansa se oli tietokoneeni ID-numero, ja se on tallentunut heidän palvelimelleen, ja näytti siltä, että koneelleni oli päässyt joku hakkeri.

Tässä vaiheessa N1 sanoi, että hän siirtää puhelun kollegalleen, joka on "teknisestä tuesta", ja kohta langan päässä olikin toinen nainen (N2), joka myös esittäytyi ja sanoi olevansa tekninen tukihenkilö. Taisin sanoa, että OK, hyvä.

Seuraavaksi "tukihenkilö" pyysi minua menemään tietokoneeni ääreen ja kysyi, että mikä näppäin on näppäimistön vasemmassa alakulmassa? Vastasin, että siellä on nappi jossa on kirjaimet ctrl (eli Control-näppäin). Seuraavaksi hän kysyi: mikä nappula on sen vieressä oikealla, johon vastasin, että siinä on semmoinen "Windows"-nappi. Sitten hän pyysi minua painamaan Windows-nappia ja r-kirjainta samanaikaisesti.  Avautuvaan kirjoitusruutuun hän pyysi kirjoittamaan "cmd" (luetellen kirjaimet yksi kerrallaan c - like celcius, m - like microsoft, d - like delta) ja painamaan enteriä.

Tiesin ennestään, että siitä avautuu ns. komentokehote (command prompt), jossa voi suorittaa erinäisiä komentoja. Tehtyäni työtä käskettyä hän kysyi, että mitäpä nyt näkyy ruudussa? Sanoin, että "musta ikkuna."

Seuraavaksi hän pyysi minua kirjoittamaan siihen mustaan ikkunaan kirjaimet "assoc" (hän luetteli kirjaimet kerrallaan tyyliin A like America, S like System, S like System, O like Ocean, and C like Celcius) ja pyysi lopuksi painamaa enteriä. Koska en tiennyt vielä tuossa vaiheessa, mitä se komento tarkoittaa tai mitä sen komennon suorittamisesta seuraa, ja siinä vaiheessa jo arvasin, että kyseessä on huijaus - tai ainakin epäilin vahvasti - niin kirjoitin komentoriville "assos" ja painoin enteriä.

Hän kysyi, että mitä näkyy ruudussa? Luin ruudusta: "is not recognized as an internal or external command, operable program or batch file." (Käyttöjärjestelmä ei siis tunnistanut antamaani komentoa, koska se oli väärin).

Hän pyysi kirjoittamaan huolellisesti uudestaan "assoc" ja painamaan enteriä. Kirjoitin komennon taas tahallani väärin, ja lopputulos oli sama kuin edellä. Hän kysyi, että kirjoitinko kirjaimet varmasti oikein, johon vastasin, että kyllä kirjoitin.

Seuraavaksi hän sanoi että okei sulje se ikkuna ja kysyi, että mitä selaimia minulla on asennettuna tietokoneella? Kerroin, että koneellani on mm. Firefox, Chrome ja Edge. Hän pyysi avaamaan Chrome-selaimen ja kirjoittamaan sinne ylös osoiteriville (johon voi myös kirjoittaa jotain mitä haluaa hakea internetistä) kirjaimet A like America, N like Norway, Y like Yesterday, D like David, E like Evening, S like Sweden, and K like Kilo, ja painamaan enteriä

"anydesk" oli se sana jota hän halusi minun kirjoittavan selaimen osoiteriville, mutta koska arvasin, että siellä on nyt jotain vilunkiyritystä takana, niin kirjoitin hakukenttään muut kirjaimet oikein, paitsi viimeiseksi kirjoitin "c"-kirjaimen (anydesc).

Kun sitten painoin enteriä, niin olin kyllä vähän yllättynyt, että se meni Anydesk-firman nettisivulle, vaikka se hakutermi oli yhdellä kirjaimella väärin.

Seuraavaksi "avustajani" kysyi, että mitäpäs näkyy ruudussa? Luin nettisivulta tekstin: Connect to a computer remotely, be it from the other end of the office or halfway around the world. AnyDesk ensures secure and reliable remote desktop connections for IT professionals and on-the-go individuals alike. Tulos oli ilmeisesti jotain, mitä hän ei odottanut, joten hän pyysi minua sulkemaan selaimen, avaamaan sen uudestaan ja kirjoittamaan taas osoiteriville "anydesk" (luetteli kirjaimet yksi kerrallaan) ja painamaan enteriä. Kirjoitin osoiteriville uudelleen "anydesc" ja painoin enteriä. Sama sivu avautui, ja kun nainen kysyi, mitä näkyy ruudussa, luin taas tuon saman tekstin. Hän oli selvästi hämillään ja kysyi, näkyykö sivulla "Download"-nappia.
Sanoin ettei näy, vaikka itse asiassa siinä kyllä näkyi.

Minulla alkoi aika loppua ja sanoin, että kohta alkaa nettikokous (joka muuten oli Enterin tietoisku) ja mun pitää lopettaa, ja että voin sitten soittaa teille päin takaisin kun nettikokous päättyy, ja kysyin hänen puhelinnumeroaan. Hän sanoi, etten voi soittaa takaisin. Sanoin, että sepä kummallista, ja kysyin, että mikä sinun nimesi on (oli kyllä jo kertonut sen aiemmin), mikä on firman nimi, ja puhelinnumero - tai mikä on firman nettiosoite, josta yhteystietoja voisi katsoa.

Tässä vaiheessa N2 "yhdisti" puhelun takaisin N1:lle eli antoi puhelimen alkuperäiselle soittajalle. Hän oli hieman kiihdyksissä ja kysyi, että mikä on ongelma? Kerroin hänellekin, että mun pitää lopettaa kohta alkavan nettikokouksen vuoksi, mutta voin soittaa kyllä takaisin kokouksen päätyttyä. N1 sanoi, etten voi soittaa takaisin, koska nämä tiedot ovat luottamuksellisia (!) ja että puhelu on "VOIP"-puhelu. Ihmettelin sitä hänelle kovasti sanoen: Miten niin luottamuksellisia? Jos te olette kerran Microsoftin Windows-osasto ja haluatte auttaa minua, niin mikä teidän nettisivun osoite on? Voin katsoa netistä sitä sivua ja teidän puhelinnumeroanne, ja voin soittaa takaisin sitten kun vapaudun. Ja toisekseen, numeronnehan näkyy puhelimen näytössä; eikö se ole teidän numeronne? Tämän jälkeen puhelu katkaistiin, eli luuri lyötiin korvaan.

*************************************************************

Tutkin myöhemmin tuota "assoc" -komentoa. Sillä voi siis tutkia koneella olevien ohjelmien käyttämien tiedostojen päätteet. Esim. perusmuotoinen Word-dokumentin pääte on .doc joka löytyy listaa selaamalla.

.................
....................
...................

Listan lopussa on rivi .ZFSendToTarget=CLSID\{888DCA60-FC0A-11CF-8F0F-00C04FD7D062} ja rivin lopussa on tuo maaginen numerosarja 00C04FD7D062. Kaikissa Windows-koneissa numerosarja on sama, jos komentokehotteessa antaa tuon "assoc"-komennon. Se ei siis ole konekohtainen ID-numero, kuten N1 väitti, vaan se liittyy tilanteeseen, jossa tiedostonhallinnasta haluaa määrittää, mihin pakattu tiedosto puretaan. Tätähän ei kyllä tartte kenenkään käyttäjän tietää, mutta koska se on hämmentävä numerosarja, ja varsinkin kun sen "löytää" omalta koneeltaan jonkun ulkopuolisen "asiantuntijan" neuvomana, on ansaan helppo langeta.

Näissä asioissa kannattaa olla tarkkana, eikä varsinkaan pidä asentaa koneelleen mitään ylimääräistä ohjelmaa täysin ulkopuolisen ja tuntemattoman "asiantuntijan" pyynnöstä.

Heidän tavoitteensa siis oli, että olisin asentanut koneelleni etähallintaohjelman - tässä tapauksessa AnyDesk - ja sen jälkeen heillä olisi ollut täysi hallinta koneeseeni.  Jatkoa en uskalla edes ajatella 😬

Kannatta kuitenkin muistaa, että etähallintaohjelmia (kuten AnyDesk, TeamViewer jne.) voidaan käyttää myös ihan oikeisiin & rehellisiin avustus- ja opastustilanteisiin, kunhan linjan toisessa päässä on luotettava henkilö, jonka tarkoitusperät voi jostain tarkistaa - kuten Enterin etäopastustilanteissa voi tehdä.

*************************************************************

Eli olenko siis itsekin huijari, kun huijasin huijaria? 🤓

Jukka Huhtanen
Enterin vertaisopastaja

Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 3

Enterin toiminnan alkuvuosina kännykänkäytön ja tietotekniikan opastukset olivat melko erillään toisistaan. Tässä jutussa keskitytään kännykkäopastuksen muotoutumiseen,  ja tämä on jatkoa Anja Mäkisen Enterin syntyvaiheista kertovalle historiatekstille.

Oma lukunsa Enterin historiikissa on kännykkäluotsien mukaantulo Enteriin. Olin siirtynyt 1999 työskentelemään Soneralle, jossa oli havaittu ikäihmisten vähäinen osuus matkapuhelimen käyttäjistä. Matkapuhelimet olivat vielä tuolloinkin enimmäkseen työkännyköitä, ja puhelut niillä kalliita. Tekstiviestit olivat alkaneet yleistyä jokapäiväisessä käytössä vasta 1990-luvun lopulla.
Tehtyäni Soneralle selvityksen ikäihmisten tietotekniikkaan ja matkapuhelinten käyttöön liittyvistä haasteista, sain vuonna 2000 tehtäväkseni perustaa Soneralle matkapuhelinkoulutuksesta vastaavan yksikön. Sen ensisijainen tehtävä oli kouluttaa ikäihmiset käyttämään matkapuhelinta.

Jälleen kerran kutsuin vapaaehtoisia senioreita opiskelemaan matkapuhelimen käyttöä. Laitoin viestin  vanhus- ja eläkeläisjärjestöille ja yhdistyksille - tottakai myös Enterin jäsenistölle. Avukseni Soneralta sain yhden päätoimisen kouluttajan, Eeva Oksasen, jonka rauhallinen esiintymistapa antoi koulutettaville itseluottamusta ja tuki taitojen kehittymistä. Eeva oli aiemmin työskennellyt Soneran asiakaspalvelussa, ja tunsi monenlaisia matkapuhelinpulmia. Myöhemmin kouluttajana toimi Saija Lehtimäki (nyk. Kosonen), joka myös oli kovin pidetty ja rauhallinen kouluttaja.

Tällä kertaa tavoitteemme oli kouluttaa vertaiskouluttajia, jotka lähtisivät vapaaehtoisina opastamaan senioreita matkapuhelinten käytössä. Tuohon aikaan Suomessa oli pääsääntöisesti käytössä Nokian puhelimet. Hyvin pian kuitenkin havaitsimme, että seniorit käyttivät myös Ericssonin, Sonyn, Panasonicin, Motorolan ym. valmistajien puhelimia. Jotta koulutus voitiin järjestää, kävin eri valmistajien juttusilla ”kerjäämässä” matkapuhelimia senioreiden kouluttamista varten. Kaikki valmistajat lähtivät suhteellisen helposti mukaan, ja saimme kokoon hyvän kokoelman erilaisia matkapuhelimia, joiden käyttöjärjestelmiin jouduimme Eevan kanssa tutustumaan ennen koulutusta.

Koulutusta oli milloin milläkin paikkakunnalla ympäri Suomen, ja se oli osallistujille aina maksutonta. Jos koulutettavalla oli oma matkapuhelin, koulutimme häntä oman puhelimensa käyttöön. Etenkin muita  kuin kännykkäluotseja kouluttaessaan Eeva törmäsi kuitenkin muutamia kertoja tilanteeseen, jossa koulutettava oli tuonut mukanaan television kaukosäätimen matkapuhelimen sijaan!

Kännykkämarttakurssi 2002, oikealla Eeva Oksanen

Kouluttamisen avuksi oivallus: valikkokaavio

Käyttölogiikka eri valmistajien, kuten esimerkiksi Samsungin ja Applen puhelimissa oli hyvin erilainen. Myös saman valmistajan uudempien mallien valikoissa muuttui yleensä jotakin. Sain kuitenkin idean visualisoida eri puhelinten valikkojärjestelmän. Tein aluksi Nokian valikosta kuvan, ja myöhemmin Eevan kanssa laadimme myös muista puhelimista samankaltaiset kuvat. Nokiassa valikkorakenne oli tuolloin ympyrän mallinen, Ericsonissa T:n muotoinen, Panasonicissa puun muotoinen jne. Näin syntyi koulutusmateriaalia, joita kännykkäluotsit käyttivät useita vuosia opastaessaan senioreita heidän matkapuhelintensa käytössä. Tosin uusista malleista piti aina tehdä myös uusi kuva, koska valikot muuttuivat laitekehityksen myötä. Kuulemma  jotkut kauimmin opastaneista luotseista hyödyntävät vieläkin kaavioita opastaessaan näppäinpuhelinten käyttöä. Itse löysin ainoastaan ensimmäisen Nokian valikosta laatimani dian, josta kuva ohessa. Myöhemmin matkapuhelinten käyttöala laajeni ja valikot muuttuivat ikoneiksi, jolloin valikkotoiminnoista tehdyt kuvat jäivät historiaan.  

Esimerkki valikkokaaviosta

Vaikeimmaksi koulutettavaksi Eeva Oksanen nimesi tekstiviestit. Matkapuhelinten näppäimet olivat pieniä, ja usein seniorit hylkäsivät käytön siksi, että tekstiä ei nähnyt näppäillä, eikä toisaalta myöskään lukea matkapuhelimen näytöltä.

2000-luvun alkupuolella kiersin myös itse kouluttamassa tulevia kännykkäluotseja ympäri Suomen. Kun Eeva koulutti heille erilaisten matkapuhelinten käyttöä, itse kerroin ikäkäsitykseen, ikääntyvien oppimiseen, opettajan rooliin, tietotekniikkaan, oppimisympäristöön ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen liittyviä asioita.

Eeva Oksanen kouluttamassa ikäihmisiä 2000-luvun alussa

Enterin kännykkäluotseja 2000-luvun alkupuolella,
vasemmalla  Anja Mäkinen

Vuonna 2000 Sonera painatti myös kirjoittamamme operaattoririippumattoman ja selkokielisen matkapuhelinoppaan erityisesti ikääntyneiden käyttöä varten. Senioreiden viestintäpäivää 16.10.2001 varten teimme myös koulutusvideon, jota käytettiin kännykkäluotsien koulutustilaisuuksien tukena. Myöhemmin teimme vielä yhteistyössä silloisen Telian ja Radiolinjan edustajien kanssa Kännykänkäyttäjän ABC-oppaan ja Langattoman viestinnän ajokortin. Näissä hankkeissa TIEKE oli vetäjän roolissa.Tutkintotehtäviä ja vastauksia hioimme Radiolinjan kouluttajan Marika Quilleau´n kanssa joskus vielä aamuyöllä Soneran tiloissa Elimäenkadulla yövartijan käydessä kyselemässä, mitä teimme siihen aikaan Soneran kahviossa.  Hassu yhteensattuma: Enter on nykyisin alivuokralaisena Soneran vanhoissa tiloissa Elimäenkadulla.

Matkapuhelin tutuksi -opas ja sen kuvitusta

Soneralla oli iso rooli 2000-luvun alussa resurssien tarjoajana Enterille. Ihan saumatonta ei yhteistyö kuitenkaan aina ollut. Työskennellessäni Stakesissa senioreilla ei ollut mitään sitä vastaan, että Stakes näkyi myös järjestetyissä tilaisuuksissa, koska Stakes oli valtion organisaatio. Kun siirryin Soneralle, jossa minulla oli huomattavasti paremmat mahdollisuudet tarjota maksutonta koulutusta, välineitä, tiloja ja tietoliikenneyhteyksiä senioreiden opetustilanteisiin, törmäsin usein siihen, että organisaatiotani ei saisi mainita. Ilman Soneran tukea, kännykkä luotsitoiminta olisi todennäköisesti loppunut heti alkuunsa, koska Sonera tarjosi tuolloin tietoliikenneyhteydet, ”kerjäämäni” matkapuhelimet, ja painatti oppaan matkapuhelimen käytöstä senioreiden ja kouluttajien käyttöön maksutta. Myös tämä on oletettavasti jäänyt jo historiaan, ja kaikkialla ymmärretään että yrityksen osallistuminen on aina niin sanottu win-win tilanne, jossa kaikki voittavat.

Anja Mäkinen

Tätä kirjoitusta varten olen muistellut menneitä Eeva Oksasen kanssa. Kiitokset Eevalle asioiden mieleenpalauttamisesta.

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista

Sarjan aloitusosa Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Osa 2  Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

ENTER ry:lle ProICT-palkinto 2021

ATK-instituutti säätiön ProICT-palkinto 2021

ATK-instituutti säätiön vuosittain jakama ProICT-palkinto on tunnustus erityisen ansiokkaasta ICT-aihepiiriin liittyvästä työstä. Toiminnallaan palkinnon saaja on osoittanut eteenpäin katsovaa, kehittävää ja uusia ratkaisuja hakevaa asennetta.

Säätiö on päättänyt vuoden 2021 palkinnon saajaksi ENTER ry:n, joka on toiminnallaan edistänyt monipuolisesti erityisesti ikääntyvien henkilöiden valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä ja on toiminnallaan ehkäissyt digisyrjäytymistä.

ENTER ry toiminnassa keskeistä on henkilökohtainen vertaisopastus tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Yhdistys  järjestää myös laajemmille joukoille tietoiskutilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi yhdistys tuo esiin senioreiden näkökulmaa yhteiskunnassa, työryhmissä ja yhteistyöverkostoissa.

ENTER ry:ssä opastajina toimivat vapaaehtoiset digiopastajat, jotka ovat itsekin senioreita. Henkilökohtainen opastus ja tilaisuudet ovat maksuttomia. Aktiiviset vapaaehtoiset ovat olleet edellytys sille, että yhdistyksen toiminta on ollut vireää pitkään. ENTER ry perustettiin vuoden 1997 lopulla ATK-instituutissa pidetyn kurssin pohjalta, joten vuosi 2022 on yhdistyksen 25-vuotisjuhlavuosi. Tämä palkinto on kiitos kaikille niille vapaaehtoisille, jotka 25 vuoden aikana ovat mahdollistaneet yhdistyksen toiminnan.
 
ATK-instituutti säätiö haluaa osoittaa jakamallaan ProICT-palkinnolla arvostavansa ENTER ry:n toimintaa ja toivoo merkitykselliselle työlle jatkuvuutta. ENTER ry:n tekemä työ on panostus digitalisaation toteutumiseen yhteiskunnassa, toiminta rohkaisee ja vahvistaa henkilöiden tietoteknisiä tietoja ja käyttötaitoja ja siten helpottaa monien jokapäivästä arkea mahdollistaen itsenäisemmän asioiden hallinnan.
 
ProICT-palkinto on suuruudeltaan 5.000€.

Porvoosta Lohjalle, Raaseporista Karkkilaan – Enterin toiminnan laajentuminen Uudellamaalla

 

Enterissä alkoi vuonna 2018 STEA-avusteinen projekti, jonka avulla laajensimme opastustoimintaamme uusiin kuntiin Uudellamaalla. Minut palkattiin maaliskuussa 2018 projektia koordinoimaan ja vuoden 2021 alusta minut vakinaistettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi.

Enter on vuosien 2022-2024 strategiassaan linjannut, että alueelliseen tavoittavuuteen ja tunnettuuteen aiotaan painottaa yhä enenevissä määrin. Ennen uuden strategiakauden alkamista onkin tässä vaiheessa hyvä luoda katsaus siihen, mitä viime vuosien aikana pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla on tehty, ja missä nyt ollaan.

Koordinointi vaatii aikaa ja läsnäoloa

Ennen projektia Enterillä oli ollut jo jonkin aikaa opastusta pääkaupunkiseudun ulkopuolella Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla ja Tuusulassa. Paineita toiminnan laajentumiselle oli ilmassa, kun vuonna 2017 Kirkkonummelta ja Nurmijärveltä otettiin yhteyttä ja toivottiin myös senioreille tietotekniikkaopastusta. Toiminta saatiin käyntiin, mutta resurssit alueellisen toiminnan laajentamiseen ja koordinoimiseen olivat vähäiset ja käyntejä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle pystyttiin toteuttamaan noin 10 vuodessa. Enterin maine oli kiirinyt monille muillekin alueille ja yhteistyötä kanssamme toivottiin. Tähän toiveeseen pystyimme lopulta vastaamaan STEAn lisärahoituksen myötä, jonka turvin pääsimme etenemään uusille alueille ja vahvistamaan tukeamme pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toiminta-alueillamme.

Vuosina 2018-2019 työni oli hyvin liikkuvaa. Kävin rekrytoimassa ja perehdyttämässä uusia opastajia, tapaamassa opastuspaikkojen yhteyshenkilöitä, mainostamassa toimintaa eri tilaisuuksissa ja osallistumassa mm. paikallisten digiverkostojen kokouksiin. Tein parin ensimmäisen vuoden aikana lähes 100 reissua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Matka taittui joko linja-autolla tai junalla, suuntana oli usein esim. Järvenpää, Hyvinkää tai Porvoo.

Uusiin paikkoihin suunnatessa Google Maps oli erittäin tarpeellinen väline, etenkin alkuaikoina. Monta hyvää muistoa on siitä, kun olen eri paikkakunnilla kävellyt ja valokuvia matkan varrelta ottanut. Järvenpäässä esim. törmäsin kerran aamulenkillä olleeseen minipossuun. :) Mieleen on jäänyt myös joulunalusaika vuodelta 2019, jolloin näin saman viikon aikana jouluvalot Karkkilassa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Porvoossa.

Työmatkat vaihtuivat etäyhteyksiin

Maaliskuussa 2020 fyysiset matkat oli kuitenkin jätettävä tauolle ja nykyään liikun paikkakunnalta toiselle pääosin kokouslinkkiä vaihtamalla. Vuosina 2020 ja 2021 olemme Enterissä järjestäneet etäyhteydellä paljon erilaisia opastajatapaamisia, tietoiskuja ym. tilaisuuksia opastustoimintaa tukemaan. Etäyhteyksien avulla ne ovat yhtä saavutettavissa niin muualta Uudeltamaalta kuin pääkaupunkiseudultakin. Tämä on merkittävä parannus entiseen, jolloin tapaamiset ja tietoiskut painottuivat Helsinkiin ja muuhun pääkaupunkiseutuun.

Muutamia paikan päälle suuntautuvia reissuja olen pystynyt syksyllä 2021 tekemään, mutta etäyhteydet ovat jatkossakin keskeisenä apuna laajan toiminta-alueen koordinoinnissa.

Keskeisimmät asiat, joihin on projektin aikana panostettu

• Aktiivisten vapaaehtoisten ja opastuspaikkojen tukeminen
• Yhteistyön merkitys uusien opastuspaikkojen perustamisessa
• Tunnettuuden lisääminen (mm. viestinnän sekä opastettavien puskaradion avulla)
• Etäyhteydet ja niiden hyödyntäminen toiminnan levittämisessä
• Ajantasaisiin digiaiheisiin reagoiminen
• Aktiivinen toiminta paikallisissa digiverkostoissa. Enter on toiminut pian jo 25 vuotta  ja eri digitoimijat arvostavat Enterin kokemusta ja asiantuntemusta.

Miten Enterin toiminnan laajeneminen näkyy tilastoissa?

Enterin toiminta on vuosina 2018-2021 kasvanut pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla seuraavasti:

• Opastuspaikkakuntien määrä on kasvanut kuudesta kahteentoista. Mukaan ovat uusina paikkakuntina tulleet Karkkila, Lohja, Porvoo, Raasepori, Sipoo ja Vihti.
• Opastuspaikkojen määrä on tuplaantunut (11:stä 22:een).
• Opastajien määrä on lähes tuplaantunut (ennen hanketta 21, nykyään 38).
• Toiminnan laajentuminen näkyy myös opastusmäärien valtavana kasvuna (v. 2017 opastuskertoja 460, vrt. 1338 opastuskertaa vuonna 2020, jolloin lähiopastukset olivat neljä kuukautta kokonaan tauolla).
  

Kasvua toiminnan eri osa-alueilla on tapahtunut siitä huolimatta, että korona-aikana (2020-2021) lähiopastustoimintamme on ollut välillä pitkiäkin aikoja tauolla. Osin toimintataukoja on helpottanut se, että Enterin etäopastus avattiin kaikille senioreille avoimeksi maaliskuussa 2020 ja etätukea voi pyytää mistä päin Uuttamaata tahansa.

Enterin toiminnan laajentumista emme olisi pystyneet tekemään ilman vapaaehtoistemme aktiivisuutta, opastuspaikkojemme yhteyshenkilöiden apua ja yhteistyökumppaneidemme hyviä vinkkejä. Suuri kiitos siitä, että olette aktiivisesti mukana toiminnassa! Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen eri puolilla Uuttamaata, yhdessä teidän kanssanne.

Päivi Savolainen,
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
ENTER ry

Enterin lähiopastustoiminnan tilanne pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuoden 2021 lopussa:

Hyvinkää:
Opastustoimintaa Hyvinkään Onnensillassa sekä yhteistyössä Hyvinkään Eläkeläisten kanssa Hyvinkään Järjestötalolla. Lisäksi yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken Hyvinkään digiverkostossa.

Karkkila:
Opastusta Karkkilan kirjastolla, jossa Enter toimii yhdessä kirjaston vapaaehtoisten kanssa.

Kerava:
Opastusta Keravan kirjastolla. Toimimme myös Keravan digiverkostossa.

Kirkkonummi:
Opastusta Veikkolan kirjastossa. Keväällä opastukset alkavat myös Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrissä. Kunnan digiverkosto rakenteilla, Enter pyydetty mukaan.

Järvenpää:
Opastusta Myllytien toimintakeskuksessa ja Järvenpään kirjastolla. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä. Toimimme myös Järvenpään digiverkostossa.

Lohja:
Enter opastaa Lohjan pääkirjastolla ja Saukkolan kirjastolla. Opastusta tehdään Lohjan Digisenioreiden ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) ja Lohjan Sydän ry:n opastajia.

Nurmijärvi:
Opastusta Rajamäessä, Klaukkalassa ja Nurmijärven kirkonkylällä. Opastusta tehdään ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) opastajia, Nurmijärven Opisto koordinoi toimintaa. Mukana myös Nurmijärven digitoimijoiden verkostossa.

Porvoo:
Opastusta Omenamäen palvelukeskuksessa sekä Kevätkummun kirjastolla.

Raasepori:
Opastusta Pohjan kirjastolla. Suunnitelmissa keväällä 2022 aloittaa opastukset myös Tammisaaressa. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä.

Sipoo:
Opastusta Sipoon pääkirjastolla Nikkilässä.

Tuusula:
Opastusta Hyrylässä Tuusulan pääkirjastolla sekä osana Tuusulan Opiston opastustoimintaa Aunelassa, Hyrylässä. Opastusta myös Jokelan ja Kellokosken kirjastoilla. Lisäksi mukana Tuusulan digiverkostossa.

Vihti:
Opastusta Vihdin pääkirjastossa Nummelassa ja Vihdin kirkonkylän kirjastossa.