Kolilla kohdattiin ja virkistyttiin

Syyskuinen lauantai 14.9.2013 alkoi hädin tuskin valjeta, kun kaksi Enterin edustajaa aloitti matkansa kohti Kolia, Juulia Tampereelta ja Helena Helsingistä. Junan ikkunasta näkyi ensimmäiset tunnit sumuinen maisema, peltoja ja järviä saattoi tuskin havaita usvan takaa. Lahden jälkeen tehtiin matkaa yhdessä ja ilman kirkastuessa valmistauduttiin virkistyspäiviin ja vapaaehtoista ikäihmisten tietotekniikkaopastusta tekevien sisaryhdistysten Joen Severin ja Savonettin tapaamiseen.

Joen Severin toiminnanjohtaja Tuula oli meitä vastassa Joensuun asemalla ja siitä jatkettiin matkaa autolla halki syksyisen, ruskan värejä saaneen maiseman kuulumisia vaihtaen. Pikatieltä noustiin lopuksi Kolin rinteitä ylös kaartavaa tietä pitkin hotellille ja majoituttiin. Huoneemme ikkunasta, korkeiden kuusien välistä  avautuva maisema - Pielinen saarineen ja sen takana näkyvät vaarat - oli mykistävä. Kyllä tämän takia kannatti herätä aikaisin ja matkustaa kuusi tuntia, oli meidän molempien ajatus.

Savonetin ja Severin seminaariväen saavuttua käynnistyi ohjelma suolaisella ja makealla kahvilla sekä esittäytymisillä. Tunnelma karjalaisten isäntiemme ja valtaosin savolaisten vieraiden kesken oli alusta alkaen välitön ja lupsakka. Tässä 32 vapaaehtoisen seurassa saattoi rentoutua ja vaihtaa vapaasti ajatuksia yhteisestä harrastuksestamme ja sen toteuttamistavoista.

Kolin laella on kolme paljasta, kallioista ja erittäin jyrkkärinteistä nyppylää. Me teimme iltapäivällä kävelyretken kansallispuistoon ja kiipesimme niille kaikille. Ensin valloitimme Ukkokolin, jonka 347 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavalla laella otimme jokaisen yhdistyksen edustajista ryhmäkuvat. Ukkokolin laelta avautuva kansallismaisema on inspiroinut kirjailijoita, maalareita ja säveltäjiä ja nyt se lumosi meidät. Sitten oli vuorossa Akkakoli, sen laelta saattoi ihailla alapuolella olevaa, ulos kalliolle sijoittunutta kirkkoa. Viimeinen kohde oli Paha-Koli, joka on tarinan mukaan aikaisemmin ollut käräjäpaikka; epäilty rikollinen työnnettiin jyrkänteeltä alas ja jos hän selvisi hengissä, hän oli syytön.

Ulkoilun jälkeen nautittiin herkullinen päivällinen ja aterian jälkeen yhdistykset esittelivät omaa toimintaansa ja vastailivat myös toimintaansa koskeviin kysymyksiin. Kolme samaa asiaa edistävää yhdistystä ja kolme erilaista tapaa auttaa ikäihmisiä tietotekniikan hyödyntämisessä:

• Enter tarjoaa yksilöllistä vertaisohjausta tietotekniikassa ja kännykän käytössä eri puolilla pääkaupunkia valtaosin kaupungin kirjastojen ja palvelukeskusten tiloissa.

• Joen Severi tarjoaa alkeiskursseja tietokoneen käytön aloittelijoille sekä omassa koulutustilassaan että ympäri maakuntaa.

• Savonetti tarjoaa yksilöllistä vertaisopastusta usealle henkilölle kerrallaan omissa tiloissaan Kuopiossa että muissakin toimipisteissä ympäri maakuntaa.

Esittelyn aikana jaettiin monta vinkkiä ja syntyi lukuisia ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Myös materiaalia jaettiin: me näytimme oman Diigo-materiaalipankkimme, Savonetti esitteli Seniorilinkkinsä ja Joen Severi laittoi jakoon Tietotekniikan-alkeet kurssimateriaalinsa.

Illan päätteeksi valtasi seminaariväki hotellin karaokebaarin ja tunnelma keveni entisestään, kun ilmoille kajahtivat muun maussa Heili karjalasta ja Joensuun Elli Pielisen pintoineen. Enterin edustajillekin selvisi, että Elli oli kotoisin Juuan pitäjän Joensuun kylästä eikä Joensuun kaupungista. Lauluintoisia ja -taitoisia seminaarilaisia riitti koko illaksi ja siinä välissä tanssahdeltiinkin. Kivaa oli ja kaiken tämän päälle maittoi uni.

 

Sunnuntaiaamu valkeni lähes aurinkoisena ja ruskan keskellä välkkyvä Pielisen tyyni pinta hurmasi jälleen. Hotellin erinomaisen aamupalan jälkeen jatkoimme seminaaria ja keskustelimme siitä, miten voisimme tuoda ikäihmisten syrjäytymisvaaraa tietoyhteiskunnasta laajemmin tietoisuuteen ja julkiseen keskusteluun. Toimintastategia syntyi ja yhteistyötä päätettiin jatkaa myös tulevina vuosina. Tästä viikonlopusta lähtien seminaarista päätettiin tehdä vuosittainen ja Savonetti kutsui meidät Kuopioon ensi vuonna. Seminaarin päätökseksi laulettiin yhdessä Karjalaisten laulu  ja sen jälkeen luovutti Joen Severin puheenjohtaja Erkki vieraileville yhdistyksille Aunen tekemän kalenterin vuodelle 2014.

Seminaarin virkistysosa huipentui kävelylle rinnettä alas ja halki metsän kodalle, jossa saimme maistella paikallisia herkkuja.

Makoisan ja viihtyisän kotalounaan jälkeen Tuula kuljetti meidät jälleen autollaan junalle. Sitä ennen teimme Joensuussa kaupunkierroksen, joka sisälsi Joen Severin tilojen esittelyn sekä Tuulan kotipihalla punaposkisten omenoiden keräämistä. Kotimatkalle oli eväinä monta kehittämisajatusta, hyvät maisema- ja makumuistot sekä punaposkiset omenat. 

Kiitokset Joen Severille, Tuulalle, Erkille sekä kaikille ihanille opastajille erinomaisesta seminaarista!

Teksti ja kuvat: Helena ja Juulia