Viime viikolla vietettiin
Mediataitoviikkoa. Mediataitoviikko on kehittynyt Viestintäviraston koordinoiman Tietoturvaviikon pohjalta. Viikon haluttiin kattavan laajemmin mediakulttuurin teemoja, joten vuonna 2013 tapahtui muutos Mediataitoviikoksi. Viikkoa koordinoi MEKU, joka on nykyisin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö. MEKU on perustettu 1.1.2012, kun uusi kuvaohjelmalaki astui voimaan. Kyseinen laki on siitä erityinen, että lain myötä Suomesta tuli ensimmäinen maa maailmassa, jossa mediakasvatus on mainittu laissa!
Mediataitoviikko on vahvasti kytketty lapsiin ja nuoriin. Lisäksi mediakasvatus on sanana hieman epäsopiva, jos puhutaan aikuisten mediataitojen parantamisesta. Mediataidot ovat kuitenkin sellaisia taitoja, jotka kehittyvät läpi elämän eivätkä tule kuitenkaan koskaan täydellisiksi. Tästä syystä Mediataitoviikko on nostettu hieman esiin tänä vuonna myös Enterissä.
Mediataitoviikon pääteema tänä vuonna oli
Yhdessä parempi internet. Internet ei ole elämästä erillinen osa, vaan se nivoutuu osaksi arkea, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Tämän vuoksi Mediataitoviikko herättelee keskustelua siitä, millaisen internetin haluamme ja millä keinoin jokainen voi osallistua sen parantamiseen. Mediataitoviikkoon kytkeytyy myös kansainvälinen
Safer Internet Day, jota vietettiin tiistaina 11.2.
Mediataitojen katsotaan olevan nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Mutta mitä itse asiassa ne mediataidot ovat? Mediakasvatuksen ala on suhteellisen nuori, monitieteinen sekä median muuttumisen vuoksi myös alati muuttuva. Tämän vuoksi täysin vakiintunutta sanastoa ei ole. Toiset puhuvat mediataidoista, toiset mediaosaamisesta ja kolmannet kenties medialukutaidosta. Silti kuitenkin puhutaan periaatteessa samasta asiasta.
Mediataidot sisältävät kyvyn saavuttaa, ymmärtää ja luoda mediatekstejä eri asiayhteyksissä. Myös median taustarakenteiden eli mediateollisuuden ymmärtäminen kuuluu taitoihin. Nykyisin korostetaan erityisesti omien mediatekstien tuottamista mediataitojen saavuttamiseksi. Mediatekstillä taas tarkoitetaan sekä perinteistä tekstiä, mutta myös esimerkiksi kuvia ja videoita.
Kyky saavuttaa mediatekstejä tarkoittaa sitä, että on tekniset laitteet, joita osaa käyttää ja laitteissa on tarvittavat palvelut, joita myös osaa käyttää. Näiden laitteiden ja palvelujen avulla on mahdollista löytää tarvitsemansa, vaikkapa tietoa juhlapyhien poikkeusaukioloajoista. Toki on muistettava, että aina ei ole kyse tekniikasta: myös paperinen sanomalehti sisältää mediatekstejä eli sieltäkin voi juhlapyhien poikkeusaukioloajat tarkistaa.
Kyky ymmärtää mediatekstejä tarkoittaa sitä, että tunnistaa ne tyypilliset piirteet, joita eri mediatekstit sisältävät ja lisäksi ymmärtää, mihin eri teksteillä pyritään. Esimerkiksi mainos sisältää yleensä jonkin tuotteen ja tarkoitus on vakuuttaa ihmiset, että tuotteen ostaminen kannattaa. Uutinen taas sisältää faktatietoa asiasta tai tapahtumasta ja yleensä tieto pyritään esittämään mahdollisimman neutraalisti. Mielipidekirjoitus taas ei ole neutraali, vaan se pyrkii vetoamaan ihmisiin. Vaikka kuvat ovat toisintoja todellisuudesta, silti joku on päättänyt mitä kuvaan tulee ja mikä jää juuri kuvasta pois. Voi olla myös, että kuvaa on muokattu.
Kyky luoda mediatekstejä tarkoittaa sitä, että ymmärtää mediatekstien tyypilliset piirteet ja osaa käyttää niitä laitteita, joiden avulla mediatekstejä pystyy luomaan. Toisaalta tekstien luomisen yhteydessä tulee aina opittua lisää myös mediatekstien saavuttamisesta sekä ymmärtämisestä.
Millaisia mediataitoja sinulla on? Voisimmeko me Enterissä auttaa sinua jonkin mediataidon parantamisessa?
Juulia Andersson