Sinä osaat + minä osaan = yhteiset digitaitomme

“Minä ite!”, protestoi lapsenlapsi. Innokkaana kokeilemaan ja oppimaan, ilman pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hän osaisi kiivetä tuolille, voidella voileipäänsä tai napittaa takkinsa.

Mummeista ja vaareista tulee ajan mittaan tehokkaita tiimejä.  Vuosia sen hiomiseen menee, mutta sitten ei (ehkä!) enää kinastella siitä, kumman kontolla on keittiö, auto, siivous, roskien vienti ja muut tärkeät askareet. Sanaton viestintä ja katseet kyllä kertovat, milloin on aika liikahtaa.

Kuva: Pixabay

 “Tee sinä, kun sinulta se käy niin paljon nopeammin.” “Anna kun minä, osaan kuitenkin paremmin.” On niin paljon helpompaa antaa toisen hoitaa asioita, kuin ruveta opettelemaan tai opettamaan toiselle uusia taitoja. Lapsen “minä ite”-asenne se tahtoo unohtua vuosien myötä.

Ja ne tietokonejutut ja pankkiasiat!  “Kun meillä Veikko/Pirkko on aina hoitanut kaiken tietokoneella, minun ei ole tarvinnut siihen koskea.” Yhtenä päivänä tiimin työnjakoon saattaa kuitenkin tulla dramaattinen muutos. Puoliso sairastuu tai poistuu vahvuudesta. Järkytyksen ja surun keskellä pitäisi vielä opetella uusia taitoja ja selviytyä kaikesta huolimatta arjessa eteenpäin.

Niin kauan kuin puoliso on vierellä, asioita voi tehdä yhdessä ja antaa sen “kömpelömmänkin” harjoitella. Vaikka Veikko sotkee paikat keittiössä ja spagettikastike ei heti onnistu, harjoittelu tekee chefin.  Ja vaikka Pirkko auton ratissa voi pelottaa sekä ajajaa että vieressä istujaa, paikasta toiseen pääsee vähemmälläkin vauhdilla. Ja taidot kasvavat. 

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa myös istua puolison kanssa kärsivällisesti tietokoneen tai kännykän ääressä ja käydä läpi sen toimintoja yhdessä. Ihmetellä ja opetella vierekkäin. Ja kertoa, mistä salasanat ynnä muut ovat tarpeen tullen löydettävissä. 

Ja kun oma kärsivällisyys ei riitä, mummi ja vaari (ja kaikki seniorit) ovat tervetulleita vaikka Enterin opastuksiin. Kokemuksen myötä suosittelemme siinä tapauksessa pareille kuitenkin erillisiä opastuksia. ;)  Kotona voi sitten jatkaa harjoittelua ja rohkaistua tekemään juttuja ihan ite!

Kati Roiha

Enterin vertaisopastaja

Vauhdikas opastuskevät Porvoossa

Enterin toiminta on kasvanut viime vuosina valtavasti. Mobiililaitteiden ja sähköisen asioinnin yleistyessä tarve tietotekniikkaopastuksille on suuri, mutta ennen kaikkea tämä on ollut mahdollista, koska vertaisopastaminen vapaaehtoistehtävänä kiinnostaa eläkkeelle siirtyneitä. Kahden viime vuoden aikana vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt 50 prosentilla, mikä on mahdollistanut jopa 20 uutta opastuspaikkaa Uudenmaalla. Uuden opastuspaikan käynnistäminen ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan vaatii onnistuakseen hyvää yhteistyötä ja ennen kaikkea hyvät tiedotuskanavat.

Tämä on kirjoitus siitä, miten Enterin vertaisopastus sai lentävän lähdön Porvoossa yhteistyössä kaupungin kanssa.

 

Vuoden 2017 syyskuussa Porvoon kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Petra Bärlund-Hämäläinen otti yhteyttä Enteriin ja esitti yhteistyötoiveen tietotekniikan vertaisopastuksen jalkauttamiseksi Porvooseen. Suunnitelmat olivat pian hyvällä mallilla - vertaisopastustoiminta olisi osa Seniorit digiloikkaa -kokonaisuutta, jossa ENTER ry:n lisäksi ovat mukana kirjasto ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Seuraavaksi keskusteluja käydään yhteistyöstä Kansalaisopiston kanssa.

Yhteinen sävel suunnitteluun löytyi välittömästi. Sovimme alkuinfon järjestämisestä tammikuulle 2018 Omenamäen palvelukeskukseen kaikille opastustoiminnasta kiinnostuneille. Sen jälkeen opastajaksi ryhtyville järjestettäisiin tarkempi perehdytys opastustoiminnan käytänteisiin ja jos hyvin kävisi, helmikuun lopulla voisimme aloittaa opastukset. Ja kyllähän meillä hyvin kävi...

Petralla oli viestintäsuunnitelma heti hyppysissä: hän huolehti tiedotteiden laatimisesta ja levittämisestä paikallislehtiin, kaupungin verkkosivuille, sosiaaliseen mediaan sekä kohdennetusti eri paikallistoimijoille, joiden kohdepiirissä senioreita on. Enter laati puolestaan opastajien rekrytointia sekä opastustoiminnan markkinointia varten mainokset, joita kaupunki myös jakoi eteenpäin.

Enterin tärkein rooli on perehdyttää vertaisopastajat tehtäväänsä, mutta myös huolehtia heidän yhteisöllisyydestään ja taitojen kartuttamisestaan sekä opastustoiminnan tukemisesta matkan varrella. Vapaaehtoisia yleensäkin motivoi auttaminen ja yhteisöön kuuluminen, mutta tietotekniikan opastajia erityisesti myös omien taitojen ylläpitäminen.

Toistaiseksi pääosa Enterin opastajien tilaisuuksista tapahtuu pääkaupunkiseudulla, mutta erilaisia osallistumismuotoja kehitellään ja tilaisuuksia pyritään jalkauttamaan vähitellen myös muuallekin toiminta-alueella. Porvoon kaupungilta iso kädenojennus vapaaehtoisten suuntaan oli myös Enterin jäsenmaksun maksaminen, sillä jäsenyys on edellytyksenä Enterin opastajana toimimiselle.

Perehdytysten jälkeen meillä oli toimintavalmiina 11 uutta, innokasta opastajaa. Jännittynein tunnelmin odotettiin ensimmäistä opastuskertaa, sillä tietenkään emme voineet olla varmoja, kuinka toiminta otetaan kaupungin senioriväestössä vastaan.

Heti ensimmäisestä kerrasta lähtien tohina oli melkoinen. Kevään aikana opastuksia järjestettiin yhteensä 11 kertaa, joiden aikana opastuksia tehtiin jopa 181. Tämä on huikea määrä, joka lyö Helsingin vilkkaimmatkin opastuspaikat, Kampin palvelukeskuksen, Kirjasto10:n ja Rikhardinkadun kirjaston!

Sekä opastajat että opastettavat ovat olleet toiminnasta innostuneita. Viikoittaisten opastusten aikana laitteita ja pulmatilanteita on ollut jos jonkinmoista. Useimmat opastajista olivat työelämässään olleet tekemisissä tietokoneiden kanssa, mutta älypuhelinten suosio yllätti ja se sai monet epäilemään omia taitojaan. Vertaisopastamisessa parasta on kuitenkin se, että samalla oppii itsekin koko ajan lisää. Toistaiseksi se ja muiden opastajien sosiaalinen tuki ovat motivoineet kaikkia jatkamaan.

Ei ole itsestäänselvyys löytää vapaaehtoisia eikä myöskään niitä, jotka tarvitsevat apua. Ratkaisevassa roolissa on viestintä. Tässä kaikki palaset loksahtivat upeasti kohdalleen. Enterillä ei yksinään ole mahdollisuuksia tavoittaa kohdeyleisöä, vaan tässä tarvitaan yhteistyötä ja paikallistason kontakteja. Porvoon kaupunki on tästä erinomainen esimerkki!

Kiitos opastajille ja Petralle sekä tietysti kaikille opastuksissa kävijöille! Aurinkoista kesää Porvooseen, syksyllä jatketaan!


Teksti:
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, ENTER ry

Kuvat:
Petra Bärlund-Hämäläinen
Vapaaehtoistyön koordinaattori, Porvoon kaupunki

Enterin opastuksista apua monenlaisiin digipulmiin

Mitähän siellä vertaisopastuksessa oikein tehdään? Onhan minulla tämä älypuhelin, mutta kehtaisikohan sitä mennä kysymään neuvoa, kun aina unohdan, miten se sähköposti lähetetään. Otan minä joskus valokuviakin vaikkapa näistä villasukista, mitä tykkään neuloa. Mitenhän sen kuvan voisi tyttärelleni lähettää?

Enterin vapaaehtoiset opastivat viime vuoden aikana yhteensä 6600 kertaa. Monia kiinnostaa, mitä kaikkea nämä opastukset oikein pitävät sisällään. Vapaaehtoistyönä toteutettavan vertaisopastuksen asiakkaat ovat yleensä kovin kiitollisia saamastaan avusta. Monet kaipaavat rohkaisua ensi askelilla tietotekniikan maailmassa. Osa neuvoja kaipaavista saattaa epäillä, kehtaako mitättömältä tuntuvan kysymyksen kanssa mennä opastukseen, toisten tietotekniset murheet ovat asiantuntijoillekin pulmallisia. Työelämässä monilla on ollut saatavilla it-tuki, joka selvitti päivitys- ja yhteysongelmat, latasi uudet ohjelmat ja puuttuvat ajurit. Eläkkeelle jäätyä moni jää tyhjän päälle ja silloin on lottovoitto löytää Enterin kaltainen apujoukko.

Enter on antanut rohkeutta itsenäiseen asioiden hoitamiseen.
Henkilökohtainen opastus tehokkaampaa kuin ryhmäopetus.
Enter-opastajat ovat erinomaisia. Osaavat auttaa monessakin pulmassa, purkaa solmuja ja neuvoa uusia konsteja.
(Lähde: ENTER ry:n jäsenkysely 2018)

Auttamisen halu on vahva, eikä kysymysten kanssa tarvitse jäädä yksin

Hyvin usein opastuksiin tullaan uudehkon laitteen kanssa hakemaan tukea ihan sen peruskäytössä tai uusia vinkkejä, mitä arkea helpottavia tai viihdyttäviä toimintoja siitä voisi löytyä. Siinä missä muutama vuosi sitten opastuksissa käytiin yleisimmin kannettavan tietokoneen kanssa, tällä hetkellä kännykät ja tabletit ovat nousseet kärkisijoille. Laitekirjon kasvaessa opastajillakin on haasteita pysyä kärryillä. Yleensä opastuspaikoissa onkin useita opastajia täydentämässä toinen toisensa osaamista. Opastajille on myös kehitelty kanavia, joiden avulla neuvoja voi kysyä tai tarvittaessa ohjata opastettava eteenpäin.

Kännykkä- ja tablettiopastuksissa laitteen perushallinta ja asetukset ovat yleisimpiä opastusaiheita. Monesti käydään läpi Google- tai Apple-tilin käyttöä ja periaatteita tai selvitetään millä asetuksilla mobiililaite saadaan toimimaan mukavasti: näytön kirkkauden ja lukituksen säädöistä verkkoasetuksiin ja kosketusnäytön harjoitteluun. Sähköpostin käyttöä harjoitellaan myös ahkerasti. Etenkin ohjelmistopäivitykset aiheuttavat kysymyksiä ja toimenpiteitä. Aika usein myös erilaisten tunnusten ja salasanojen viidakossa tarvitaan neuvoja. Mobiililaitteille myös ladataan paljon sovelluksia ja niiden käyttöä harjoitellaan opastuksissa.

Tietokoneopastuksissa ehdottomasti suosituin opastusaihe on sähköpostin käyttö. Monesti myös tekemättömät päivitykset ovat aiheuttaneet ongelmia, levytila on loppumassa tai laitteen asetuksia halutaan muuttaa. Nettiyhteydet ja selaimen käyttö esimerkiksi tiedon hakuun herättävät myös kysymyksiä. Valokuvat, niiden muokkaaminen ja siirtäminen yleensä kännykästä tietokoneelle tai johonkin pilvipalveluun ovat asioita, joihin kaivataan neuvoja. Usein kuvia myös halutaan lähettää tuttaville. Tietoturva mietityttää tietokoneen käyttäjiä (14% opastuksista) myös useammin, kuin mobiililaitteiden käyttäjiä (9% opastuksista).

Opastajille teetetyn kyselyn perusteella opastuksissa kävijöistä selkeästi suurin osa (lähes 80%) on naisia. Tämä selittyy osin toki väestörakenteella, mutta kokemuksemme mukaan naiset ovat ehkä ennakkoluulottomampia ja innokkaampia oppimaan uutta myös vanhemmalla iällä. Opastajien keskuudessa naisia ja miehiä on lähes tulkoon yhtä paljon. Toiveena olisikin rohkaista miehiä myös opastuksiin.

Erittäin ajankohtainen aihe - sähköinen asiointi herättää myös paljon kysymyksiä. Apua kysytään pankkipalveluiden, Kelan Omakannan, sähköisten ajanvarausjärjestelmien, lippuvarauksien ja erilaisten nettikauppojen käytössä. Vahvaa tunnistautumista vaativiin, henkilötietoja sisältäviin palveluihin emme voi kirjautua emmekä maksaa laskuja, mutta opastajamme rohkaisevat, neuvovat perusperiaatteissa, auttavat löytämään opastusvideoita ja opastavat turvallisessa netin käytössä. Kun laitteen käyttö ja medianlukutaito kehittyvät, myös sähköisten palveluiden käyttöön tulee varmuutta.

Myös laitteen tai liittymän valintaan tullaan kysymään neuvoja. Enterin työryhmä onkin koonnut ja päivittänyt vuoden alussa ajantasaiset suositukset julkaisuun Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen hankintaan.
Aiheesta on tulossa myös kaikille avoin tietoisku keskiviikkona 21.2. Kampin palvelukeskuksessa.

Henkilökohtainen vertaisopastus on toimintamme kulmakivi, jota erilaiset tietoiskut ja luennot tukevat. Olipa ongelmasi pieni tai suuri, tervetuloa Enterin opastuksiin! Löydä oma opastuspaikkasi  tai innostu uusista aiheista vapaaehtoisten pitämissä tietoiskuissa.

Opastusaiheista tehtyjen kyselyiden pohjalta tehdyt raportit löytyvät
https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastustilastot-ja-kyselyt/

Opastusterveisin,
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, ENTER ry

Xp poistuu - Mikä neuvoksi?

Microsoftin tuki Windows XP:lle loppuu 08.04.2014

Mikä muuttuu ?

Microsoft antaa tuotteilleen normaalisti teknistä tukea erilaisten kanavien kautta, mm vastaten netti- tai puhelinkyselyihin. Nämä palvelut XP:n osalta loppuvat huhtikuussa.

Windows XP:n automaattiset päivitykset lopetetaan. Se on tietysti luonnollinen seuraus siitä, että käyttöjärjejestelmän kehittäminen ja ylläpito loppuu.

Microsoftin ilmaisen tietoturvaohjelmiston Microsoft Security Essentials asennusmahdollisuus XP-käyttöjärjestelmälle loppuu. Tietoturvaohjelmistoksi on tarvittaessa vaihdettava joko maksulliseen tai ilmaiseen tietoturvaohjelmistoon.

Uusiin sovelluksiin ei tehdä versioita XP:lle ja laitteisiin ei tehdä ajureita XP:hen.

Toimtavaihtoehtoja

 1. Hanki uusi tietokone

XP-koneet ovat useimmiten fyysisesti niin heikkokuntoisia, että niihin ei kannata ostaa win8-lisenssiä, joka on yksityiskäyttöön ainut myytävissä oleva lisenssi. Suurin ongelma XP-koneissa on 1-ytimiset prosessorit, hitaat väylät, vähän keskusmuistia ja hitaat kiintolevyt. Prosessoria ei voi vaihtaa emolevylle, koska kanta on erilainen. Vanhat muistikammat ovat kalliita, ellei onnistu löytämään niitä vanhoista koneista. Maksimimuistin määrälle voi myös olla rajoituksia. Peruskäyttäjille emme näitä keinoja suosittele, koska ne eivät jatka kuitenkaan koneen käyttöikää kovinkaan pitkälle.

Todettakoon, että markkinoilta saa läppäreitä (4 gigaa keskusmuistia ja 500 gigaa kiintolevyä ) hintaan noin 300 euroa. Aivan kelpo koneita peruskäyttöön.

2. Päivitä koneesi Windows 8:iin

Jos koneesi on suhteellisen uusi (2 – 3 vuotta vanha), siihen voidaan ehkä asentaa Windows 8. Päivitys on kuitenkin mahdollista suhteellisen harvoissa tapauksissa ja saattaa sitä paitsi olla työläs tehdä.

Aja Microsoftin nettisivuilta löytyvä ”Windowsin versiopäivityksen tukisovellus” Ohjelma ilmoittaa minkälainen mahdollisuus sinulla on päivittää koneesi Windows 8:iin. Pohdi asiaa tulokset nähtyäsi.

3. Jatka XP:n käyttöä toistaiseksi

Windows XP-tuen loppuminen ei tarkoita sitä, että laitteet saman tien käyvät täysin turvattomiksi. Turvattomuus kasvaa pikkuhiljaa, kun automaattiset päivitykset jäävät pois.

Tietoturva- ja palomuuriohjelmat toimivat edelleen, vaikkakin niiden tulee olla suhteellisen nopeasti vahdettuna muihin kuin Microsoftin tuotteisiin. Microsoft on sittemmin ilmoittanut, että se ylläpitää oman haittaohjelmien tarkistus ja poistotyökalun Windows XP-käyttöjärjestelmälle vielä ainakin vuoden eli vuoden 2015 puoleen väliin. Nykyisin haittaohjelmat tavallisesti leviävät koneeseen siten, että käyttäjää houkutellaan klikkaamaan jotain linkkiä, jonka jälkeen haittaohjelma latautuu koneelle. Edelleen pitää korostaa käyttäjää harkitsemaan, mitä linkkejä kannattaa klikata. Windowsin päivitykset saattavat tukkia takaportteja tällaisille haittaohjelmille.

Haittaohjelmien kirjoittajat tunnetusti tekevät jakeluja sellaisiin laiteympäristöihin, joita on markkinoilla paljon. Windows XP:n käytön vähentyessä haittaohjelmien määrä niissä tulee varmasti laskemaan.

Jos Windows XP-konetta ei käytetä netisssä, mikä nykyisin on tosin aika harvinaista, sen käyttö jatkossakin on melko turvallista.

Microsoftilla on ollut suuria vaikeuksia lopettaa XP:n ylläpito varsinkin yritysmaailmasta. Siksi Microsoft saattaa vähän ylikorostaa päivitysten poisjäämisen aiheuttamaa ongelmaa edesauttaakseen XP:n käytön loppumista.

Toimenpidelista XP:n käytön jatkamiselle 08.04.2014 jälkeen on seuraava:

1. Ennen kuin h-hetki koittaa, huolehdi että kaikki Windows XP -päivitykset on kaikki tehty. Mm Service pack 3 asennettu. 

2. Pidä kone irti verkosta 08.04.2014 eli h-hetkellä, jolloin saattaa esiintyä ns. 0-päivän hyökkäyksiä.

3. Jos sinulla on käytössä Microsoft Security Essentials tietoturvaohjelmisto, vaihda se johonkin muuhun ilmaiseen tai maksulliseen tuotteeseen.

 4. Aja säännöllisesti haittaohjelmatarkistukset.

5. Internet Explorer ei toimi enää turvallisesti. Suositellaan vaihtamista Chromeen tai Firefoxiin.

Yhteenveto

Lopputulemana Windows XP:n poistumisen vaikutuksista on, että järjestelmän ylläpidon loppuminen ei vaadi välttämättä mitään nopeita toimintoja, vaan järjestelmän käyttöä voi jatkaa jokseenkin huoletta, jos samalla noudattaa tietokoneiden ja netin käytöstä annettuja yleisiä varo-ohjeita.

Ajan mittaan kuitenkin Windows XP-koneiden tehot hyytyvät ja mahdollisesti myös laite rikkoontuu. Tällöin siirtyminen uudempaan käyttöjärjestelmään on välttämättömyys. Ainakin rikkoontumistilanteissa varmuuskopiot koneella olevista tärkeistä dokumenteista, kuvista jne ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Edellä esitetyt ovat Enter ry:n näkemyksiä aiheesta. Mitään ehdottomia totuuksia ja aukottomia viisauksia ne eivät ole. Mutta hyviä neuvoja silti, tavoitteena auttaa ihmisiä muutostilanteen hallinnassa. Ja muistetaan aina, että epäselvistä kysymyksistä voi tulla keskustelemaan Enter ry:n opastuspisteisiin. Niistä lisää tietoa www.entersenior.fi.

Tämä teksti syntyi Raimon, Urhon ja Sepon yhteisen pohdintatuokion tuloksena.

Valistus on viritetty, vai onko?

Tällä viikolla ENTER ry ilmaisi yhdessä "kollegoidensa" Joen Severin, Mukanetin ja Savonetin kanssa huolensa siitä, miten ikäihmiset unohdetaan nykyisessä tietotekniikan vyöryssä.  Yhteinen julkilausumamme löytyy täältä.

Ne meistä, jotka ovat viime vuosina jääneet eläkkeelle ja pois työelämästä, ovat olleet tekemisissä tietotekniikan kanssa ainakin jollain tavoin.  Mitä nyt aika ajoin tuskailemme IT-tuen puuttumista kotikoneemme temppuillessa.  Toisin on yli 75-vuotiaiden kohdalla.  Tutkimuksen mukaan vain alle 20 %:lla tämänikäisistä on internetyhteys käytössään.  Mene siinä sitten hakemaan www-sivuilta tietoa tai hoitamaan pankkiasioita.

Hennariikka Intosalmi, Jaana Nykänen, Lea Stenberg:
Teknologian käyttö ja asenteet 75–89-vuotiailla
Raportti KÄKÄTE-projektin kyselytutkimuksesta

Tutkimuksen kohderyhmä 75–89-vuotiaat kotona asuvat ikäihmiset.
Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna kesä-heinäkuussa 2011 ja siinä haastateltiin 802 henkilöä.

Toukokuun Ikinörtti-kirjoituksessa hehkutimme syksyn tulevaa SeniorSurf-päivää. 
Silloin totesimme, että yhteistyö on voimaa.  Sen olemme totisesti saaneet kokea! 
SeniorSurf Suomi -Facebook -sivulle on lisätty tapahtumia ympäri Suomea sitä tahtia, että tapahtumapäivän koordinointijärjestö VTKL ei perässä pysy. Tilaisuusilmoituksia tulee ovista ja ikkunoista, sanoo verkkosivujen ylläpitäjä.

Kaikki tämä osoittaa, että nyt herätään tähän todellisuuteen.  Ikäihmiset eri puolilla Suomea tarvitsevat tieto- ja viestintätaitojen opastusta ja yhteiskunnan täytyy tarjota mahdollisuudet tietotekniikan käyttöön kirjastoissa ja palvelutaloissa ja muissa senioreille tarkoitetuissa paikoissa.  Ja laitevalmistajien ja ohjelmien kehittäjien on tarjottava selkeitä ja helppokäyttöisiä ratkaisuja. Näitä viestejä haluamme SeniorSurf-päivänä taas kerran  painottaa. 

Toistakymmentä vuotta sitten, 2000-luvun alussa, järjestettiin parina vuonna vastaava teemapäivä, mutta silloin se ei vielä kasvanut eikä saanut vauhtia.  Kiitos parin sitkeän enteriläisen SeniorSurf, Ruotsin ja muiden pohjoismaiden malliin, jäi kuitenkin itämään.  Nyt sen aika on meillä, ja saamastaan alusta päätellen päivä ei varmasti jää viimeiseksi.

Edellisessä blogikirjoituksessa kehotimme houkuttelemaan se nettiä pelkäävä ystävä mukaan johonkin SeniorSurf-tapahtumaan tiistaina 8.10.  Helsingin seudun tapahtumat löydät täältä. 

Ja jos ystäväsi asuu muualla Suomessa, tapahtumia riittää monilla paikkakunnilla, kuten kartasta ja Facebook-sivulta näkyy! 


Tavoitteena on, että SeniorSurf-päivänä ikäihmiset voivat kokeilla internetiä mukavalla ja turvallisella tavalla opastajien seurassa.  Tabletit, kännykät, e-reseptit, verkkopankit, sähköiset kirjastopalvelut ja vaikkapa veroilmoitukset - tule rohkeasti tutustumaan laitteisiin, nettiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin!

Video rohkaisuksi seniorisurffaajille

Enter Viestintä - Kati Roiha

Kohtasimme nelisentuhatta senioria

Me Enter ry:n opastajat autoimme viime vuonna lähes 4000 kertaa pääkaupunkiseudun ikäihmisiä tietotekniikkalaitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Yhdistyksessämme on noin 230 jäsentä.  Aktiivisia opastajia meistä on 46; kännykkäopastajia 24 ja tietotekniikkaopastajia 22, osa harrastaa opastusta molemmilla laitteilla.  (Tietokoneita ja älykännyköitä ei voi nykyisin enää oikein pitääkään erillään.)  Olemme vertaisopastajia eli itsekin ikäihmisiä, eläkeläisiä. Opastamme toisia ikäihmisiä vapaaehtoistyönä.

Vertaisopastajalta ei edellytetä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta tai ammattipätevyyttä, vaikka osa meistä onkin tehnyt työuransa tietotekniikka-ammattilaisina. Suuri osa opastajistamme on harjaantunut työelämässä tai vapaa-ajan harrastuksissaan riittävän hyviksi tvt-käyttäjiksi osatakseen neuvoa aloittelevia tai tukea tarvitsevia.

Tietokoneen opettaminen vaihtunut tieto- ja viestintätekniikan opastamiseen

Enter ry:n tietotekniikan opastusta vuonna 2012 oli 23 pisteessä, mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.  Annoimme niissä opastusta yhteensä 1008 tuntia.  Yksittäisten tietokoneopastusten määrä oli 1336.    Opastuskerta on maksimissaan yksi tunti, vähimmillään kyse voi olla lyhyestä pulmatilanteen ratkaisemisesta.  Sama henkilö saattaa myös käydä opastettavana useamman kerran.  Opastus on henkilökohtaista ja maksutonta. Järjestimme myös ryhmäopastuksia yhteistyössä eri yhteisöjen kanssa.

Enter ry:n jäsenet voivat varata etukäteen ajan mm. Lasipalatsin opastuksiin. Käytännöt vaihtelevat opastuspisteittäin, joten katso tarkemmin:
http://www.entersenior.fi/enter-opastaa-ja-toimii/tietotekniikan-opastus-ja-opastu/
 

Seniorit haluavat oppia käyttämään älypuhelimia

Kännykän käyttöä opastettiin 1585 seniorille. Enterin vapaaehtoistoiminnassa toimii 24 kännykänkäytön opastajaa eli luotsia. Kännykkäopastus on keskittynyt Kampin palvelukeskukseen, joka nyt toimii remontin vuoksi Käenkujalla Sörnäisissä.  Kännykkäopastuksen koordinaattori piti myös 29 luentoa, joihin osallistui yhteensä 836 senioria.

Viime vuoden aikana tuli opastuksiin ja luennoille runsaasti ikäihmisiä, jotka halusivat oppia käyttämään älypuhelimia.  Otamme älypuhelin-seniorit mieluisaksi haasteeksi, mutta opastamme toki kaikenlaisten puhelinten käyttöä – sillä tunnemme lukuisia erilaisia malleja.

Kännykkäopastuksiin ilmoittaudutaan etukäteen. Katso lisää yleistietoa http://www.entersenior.fi/enter-opastaa-ja-toimii/kannykankayton-opastus/  sekä kevään 2013 kännykkätilaisuudet ja ohjeet ilmoittautumisiin.

Opastustoimintamme jatkuu ja kehittyy

Olemme erittäin tyytyväisiä opastusvuoteen 2012. Silti kannamme yhä huolta niistä ikäihmisistä, jotka ovat vaarassa joutua vaikeuksiin ilman tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Kehitämme opastustoimintaamme auttaaksemme useampia ikäihmisiä. Tunnetko sinä huolta? Haluatko ryhtyä opastajaksi? Tule rohkeasti mukaan vaikka tutustumaan ja kyselemään.  Ja Enterin jäseneksi voit liittyä, vaikket opastajaksi haluaisikaan.  http://www.entersenior.fi/liity_jaseneksi/ .  Järjestämme jäsenillemme myös TVT-koulutusta.  Tutustu esitteeseemme ja juttuun aktiivisesta enteriläisestä.

Opastajat - Aulikki Uusitalo-Kasvio

Enter mukana Menu-messuilla 28.11.2012

ENTER ry oli jälleen mukana Kansalaisareenan järjestämillä Vapaaehtoistoiminnan Menu-messuilla Vanhalla ylioppilastalolla 28.11.2012. Messut olivat järjestyksessään viidennet.
 Tapahtuman suojelijana toimi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Messuilla tehtiin erittäin tärkeää Enterin toiminnan esittelyä.  Kävijöille kerrottiin Enterin jäsenyyden tarjoamista mahdollisuuksista ja senioreille tarjottavasta kännykkä- ja tietotekniikka-opastuksesta.

Tapahtumassa oli mukana paljon vapaaehtois-toiminnan järjestöjä, joten siellä oli myös hyvä mahdollisuus verkottua muiden toimijoiden kanssa.

Messuilla jaettiin uutta Enterin esitettä sekä esitettä kevään kännykkätapahtumista ja luetteloa tietotekniikan opastuspaikoista

Kännykkäopastuksen koordinaattori Lea Grönlund ja opastaja-Tapiot

kuva Ritva Vartiainen

• Enterin esittelyä tehtiin henkilökohtaisesti noin 80 messuvieraalle sekä järjestöille, joilla oli messuilla oma esittely.
• Enterin jäseneksi liittyi messuilla tai myöhemmin viisi messuvierasta.
• Esittelyn perusteella saamme todennäköisesti kolme uutta opastajaa.
• Messuilla olevat järjestöt olivat kiinnostuneita Enterin toiminnasta ja varasivat
  mm. tietotekniikan opastustilaisuuden 40 hengelle Paavalin seurakunnassa, Sörnäisissä.
• Vanhustyön keskusliiton kanssa sovittiin kännykkäopastuksesta heidän järjestämillään vapaaehtoistyön kursseilla.

Enterin esittelytila oli ahdas, koska sama pieni pöytä jaettiin Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen kanssa. Messutiimi toivookin että seuraaville messuille varataan oma esittelypöytä. Palautetta tiimi antoi myös salin ahtaudesta. Messujen vilkkaimpana aikana salissa oli vaikea liikkua ja tutustua esittelyihin.

Enterin toimintaa esitteli tehokas kymmenen hengen messutiimi. Enteriläiset antoivat myönteistä palautetta vapaaehtoistoiminnan messuista, joille toivottavasti osallistutaan vastaisuudessakin.  Mukana esittelyssä olivat Lea Grönlund, Tapio Hietamäki, Urho Karjalainen,  Tapio Kontula, Eva Korkiala-Blomqvist, Kati Roiha, Aulikki Uusitalo-Kasvio, Ritva Vartiainen, Helena Venäläinen ja Urho Vuori.

Ahtaudesta ja kovasta melusta huolimatta Menu-messuilla oli iloinen ja mukava tunnelma kuten yllä olevasta kuvastakin välittyy.

teksti ja kuvat Urho Karjalainen