“Eteenpäin mennään esteet ylittäen“ - Enterin jäsenkysely

Enterin lähes tuhannen henkilön jäsenistölle lähetettiin helmikuussa sähköinen jäsenkysely, jossa he saivat arvioida yhdistyksen vuoden 2020 toimintaa sekä toivoa tietoiskuaiheita ja antaa kehittämisehdotuksia. Vastauksia saimme yhteensä 183 (19% jäsenkunnasta). Kyselyyn vastanneista 75 toimii vertaisopastajina.

Vastauksissa korostui jäsenistön tyytyväisyys toimintaan ja erityisesti koronaepidemian vuoksi tehtyyn nopeaan etäloikkaan. Tähän viittaa myös kirjoituksen otsikko: vaikka Enterin eteen tulee yllättäviä asioita niin pyrimme aina eteenpäin. Tietotekniikan kanssa myös jokaiselle käyttäjälle tulee eteen haasteita, mutta niistä voi selvitä muun muassa Enterin avustuksella.   

Alla olevassa kuviossa 1. on esitetty vastaajien tyytyväisyys Enterin tarjoamaan toimintaan. Kaikkein tyytyväisimpiä vastaajat ovat lähiopastukseen, mikä on hienoa, koska se on kuitenkin Enterin tärkein perustoiminta.

Kuvio 1. Tyytyväisyys yhdistyksen toimintaan

Kyselyn perusteella myös toiminnan organisointiin, tiedottamiseen, jäsenistön vaikutusmahdollisuuksiin sekä toimiston asiakaspalveluun oltiin yhtä lailla tyytyväisiä kuin itse toimintaankin.

Miksi jäsenet sitten haluavat olla Enterissä jäsenenä? Tietotekniikan kehityksessä ajan tasalla pysyminen on se päällimmäisin syy (96% vastanneista). Lisäksi sosiaalisuus eli toisten senioreiden tapaaminen on tärkeää (48% vastanneista). 32% vastanneista arvostaa jäsenretkiä, mikä näkyykin siinä, että jäsenet ovat aktiivisia retkeläisiä ja monet retket täyttyvät hetkessä. Kyselyyn vastanneille vertaisopastajille toki opastajana toimiminen on tärkeä syy olla mukana.

Vuosi 2020 oli hyvin poikkeuksellinen, kuten kaikki tiedämme. Mitä Enterin jäsenistölle jäi päällimmäisenä vuodesta mieleen?

• Nopea ja ketterä reagointi koronaan etätoimintana. Ylipäätään että toiminta jatkui vireänä mahdollisuuksien rajoissa eikä lamaannuttu. Toisaalta moni myös kertoi, ettei ollut hyödyntänyt etätoimintoja.
• Lähiopastusten ja -tietoiskujen puute iso miinus - kyselyn vastauksissa kuitenkin korostettiin, ettei se toki ollut Enterin syytä.
• Vertaisopastajat oli harmissaan lähiopastuksen eli mielekkään harrastuksen päättymisestä.

Yhdistyksen toiminnan kannalta on tärkeää tietää se, miten Enterin toiminta on konkreettisesti hyödyttänyt jäsenistöä. 70% vastaajista sanoi, että Enteriltä saadut tiedot ja taidot ovat hyödyttäneet nimenomaan laitteiden ja sovellusten teknisessä hallinnassa. Hyvin monenlaiset käytännön vinkit” -tyylinen vastaus toistui.

Oppien koettiin paljon hyödyttäneen myös sosiaalisten suhteiden ylläpidossa sekä esimerkiksi itseilmaisussa tietotekniikan keinoin. Erikseen nostettiin esiin etäohjelmien tuoma hyöty: oppiminen niiden välityksellä sekä sosiaalinen vuorovaikutus. Kaikkiaan Enteriltä saadut opit edistivät minäpystyvyyttä sekä elämänhallinnan tunnetta. “Tuntee pysyvänsä ajan tasalla ja on tunne, että saa tukea jos tarvitsee.” Tietotekniikan kanssa toimimisen motivaatiota lisää selkeästi se, että tietää mistä apua helposti saa. Sen voi todeta myös tämän kirjoituksen loppukaneetista.

Kuluvalle vuodelle jätettiin runsaasti ehdotuksia ja toiveita. Tänne Ikinörttiin toivottiin omakohtaisia kertomuksia, ja suosittua Enteriläinen esillä -sarjaa siis tullaan edelleen jatkamaan. Jäsenretkiä toivottiin mm. teattereihin, kartanoihin ja esimerkiksi TV/radiotoimituksiin. Ja jos fyysiset retket eivät onnistu niin sitten toiveena oli virtuaalisia retkiä.

Yhdistyksen nettisivustoon kaivattiin raikastusta sekä vanhojen materiaalien siivousta. Kerron salaisuuden: Enterin nettisivu tulee uudistumaan kesän aikana! Oranssista emme luovu, mutta muutoin värit tulevat raikastumaan ja samalla toki sivustoa siivotaan.

Tietoiskutoiveissa korostuu ajankohtaiset ja uudehkot asiat, kuten mm. etäyhteysohjelmat, Googlen palvelut, viestisovellus Signal ja Äly-TV. Menneiden vuosien tapaan toiveissa oli myös paljon valokuviin liittyviä asioita sekä tietoturvaan ja huijauksiin liittyviä.  

Vertaisopastajien vastaukset

Jäsenkyselyssä on myös muutama kysymys kohdennettu heille, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana opastaneet. Vertaisopastajien vastauksia saimme 75 kpl.

Alla olevassa kuviossa 2. tummalla turkoosilla olevat “täysin samaa mieltä” -vastaukset kertovat, että myös yhdistyksen vapaaehtoiset ovat pääosin tyytyväisiä opastustoimintaan.

   

Kuvio 2. Vertaisopastajien mielipide yhdistyksen opastustoiminnasta

Koronan vuoksi tauolla olleilta opastajilta kysyttiin myös erikseen kuulumisia.  
Monet kaipasivat opastamista, opastajakavereita, vertaistukea ja keskusteluita kasvokkain, myös opastettavia kaivattiin. Monet pitivät Enterin erilaisia etätilaisuuksia yhteisöllisyyttä tukevina. Muutama on myös nauttinut vapautuneesta ajasta, ja toisaalta muutama on myös kokenut etääntyneensä opastamisesta.

Mitä hyötyä vertaisopastajat kokevat saavansa itselleen tekemästään vapaaehtoistyöstä? Kuten kuviosta 3. käy ilmi, suurin osa vastaajista sanoo päällimmäisen hyödyn olevan omien tietotekniikkataitojen kasvaminen ja ylläpitäminen. Tämä on myös se, mitä opastajat suullisesti korostavat: vaikka kyseessä on vapaaehtoistoiminta ja toisten auttaminen, niin opastajilla on vahvasti motiivina oma oppiminen.

Kuvio 3. Mitä hyötyä opastamisesta on sinulle?

Loppukaneettina haluan palata vielä avun löytämisen ja motivaation suhteeseen, josta on oiva esimerkki tämä jonkun jäsenen avoin palaute:
 

Juulia Andersson

toiminnanjohtaja

Jäsenkyselyn vastausten analysointiin ovat osallistuneet myös Enterin muut toimistolaiset Nina Ziessler ja Päivi Savolainen.

Some ei katso käyttäjän ikää

Alkanutta viikkoa vietetään kansallisen mediataidon viikkona. Tavoitteena on kehittää kaiken ikäisten kansalaisten mediataitoja ja valmiuksia kohdata digitaalisen maailman haasteita.

Enter ry - jonka vertaisopastajiin kuulun -  osallistuu ikäihmisten
mediataitojen kehittämiseen opastamalla ja tietoiskuin.

Meikävanhuksen tie on kulkenut isoisän putkiradion ääreltä Baskervillen koiran ja  RinTinTin-sarjan, Tex Willereiden ja Aku Ankan seurasta tietokoneiden ja internetin aikaan ja edennyt nykyiseen somemaailmaan.

1980- ja 90-lukujen vaihteessa käynnistyi tietolaitteiden vyöry myös koteihin. Vauhti kiihtyi kiihtymistään laitteiden, netin ja sisältöpalveluiden kehittyessä. Tietokoneiden yleistyminen työpaikoilla ”pakotti” melkoisen joukon ihmisiä opettelemaan laitteiden käytön. Osa kuitenkin porskutti arjessaan mukavasti ilmankin.

Vasta 2000-luvulla ja karkeasti kuvaten, kuluvalla 2010-luvulla tietolaitteet ovat saavuttaneet lähes kaikki ihmiset. Lähes jokaisella - seniorit mukaan lukien - on vähintään älykännykkä. Monilla on kotonaan pöytätietokone, kannettava eli läppäri tai tablettilaite tai mahdollisesti nuo kaikki laitteet. Taisi olla niin, että pankkien toiminnan siirtyminen nettiin oli se suurin pakko opetella em. laitteiden käyttö.

No ovatko tietolaitteet helpottaneet elämää?
Mielestäni ovat helpotttaneet suunnattomasti. Toki meistä monille  uusien vempeleiden opettelu on tuottanut henkistä tuskaa, mutta onneksi nykyään löytyy kohtuullisen helposti apua oppimiseen. Monilla paikkakunnilla apu löytyy kirjastoista, järjestöiltä, pääkaupunkiseudulla muun muassa Enter ry:n opastuspaikoilta. Monelle seniorille suvun nuorempi polvi on hyvä opinlähde.

Mitä kaikkea nettimaailmassa on tarjolla?
Ehkä luettelo on syytä aloittaa tiedon lähteistä, selaimista, joista eniten käytettyjä ovat Chrome (Google), Mozilla Firefox ja Safari. Niiden takaa ja kautta löytyykin sitten runsaasti maailmalla tarjolla olevaa asiaa ja tietoa.

Viimeisen muutaman vuoden aikana on maailmanlaajuisesti yleistynyt useita pikatiedon ja yhteydenpidon ohjelmia (=sovelluksia, appeja), kuten esim. Facebook, Twitter, Pinterest, Instagram, Youtube, sähköpostisovellukset, blogit, WhatsApp, FaceTime, Messenger, Skype ja varmaan monia muitakin meilläpäin vähemmän käytettyjä sovelluksia.

Nuo ohjelmat ovat avanneet monelle uuden mahdollisuuden toteuttaa itseään, tuoda omia ideoitaan muiden tietoon, esitellä harrastuksiaan ja elämäänsä, osallistua yhteisölliseen toimintaan, keskustella muiden kanssa, välittää tietoa jne.

Itse olen ollut some-aktiivisin blogini "Vanhus Stadissa" kautta, jonne on yli viiden  vuoden aikana kertynyt 568 kirjoitusta (postausta). Blogissani käyntejä on tuona aikana ollut yli 62.500 kappaletta. Vanhus Stadissa on toiminut omien ajatus- ja havaintopurskausteni purkautumiskanavana.

Instagramissa olen nimimerkilläni mukkinen julkaissut reilut parisataa kuvaa, mutta en ole kovin innostunut kuvaaja, joten Instagram on jäänyt vähemmälle.

Twitterin kanssa minulla meni pitkään ennenkuin aloin seuraamaan sitä hieman aktiivisemmin, eikä siihen olleet vähiten syypäitä erään ison valtion johtaja ja Seppo-koira. Enimmäkseen luen Twitterissä toisten twiittejä, harvemmin julkaisen mitään itse siellä.

Facebookiin liittymiseen tuli tarve, kun muutamat yhteisöt (mm. Enter, sukututkimusyhteisöt, asuinalueryhmät, kirpputoriryhmät, kirjoittajien ryhmät), joiden jäsen olen, viestittävät ja tiedottavat ainoastaan sen kautta. En ole itse kovin aktiivinen julkaisija Facebookissa.

Pinterestiin innostuin, kun tajusin sieltä löytyvän monenlaista apua ja ideoita eri asioihin. Siellä seuraan useita asiaryhmiä, joista tulee lähes päivittäin vinkkejä sähköpostiini.

Tarviiko noita kaikkia ohjelmia käyttää ja osata?

No ei tietenkään! Niinkuin eräs Enterin opastajaguru on todennut "Ei tavallisen ihmisen tarvitse osata noita laitteita ja ohjelmia insinöörin lailla, vaan riittää, kun tietää mitä sovelluksia tarvitsee, ja käyttää sitten niitä!" Alkuun pääsemisessä kannatta kuitenkin kysyä apua, jos on epävarma mitä ja miten.

Rohkeasti vaan sekaan ja somettamaan! Perusta ensin tunnukset haluamaasi sovellukseen ja seuraile aluksi muitten sometusta. Kun homma avautuu sinulle paremmin, aloita oma somettaminen! Kyllä meillä jokaisella on jotain sanottavaa muille tai halu osallistua!

Entä ne mediataidot - tarvitaanko ja mistä niitä saa?

Mediataitoja tarvitsevat kaikki, myös minä, somettava vanhus.  Medialukutaitoa voi hankkia pienin askelin. Lue johdannoksi  Medialukutaito ja seniorit .

Jos sinulla on mahdollisuus, osallistu Enterin mediataito-tietoiskuihin:

Markku Ukonaho alias Vanhus Stadissa

Enterin vertaisopastaja

 

Medialukutaito ja seniorit

Ajan hermolla pysymistä, some-keskusteluiden seuraamista ja jopa osallistumista niihin. Näitä kaikkea on medialukutaito tänä päivänä. Siihen kun vielä lisätään mukaan faktan ja fiktion erottamisen taito, niin ollaan jo todella pitkällä! Nämä ovat asioita, joihin ENTER ry paneutuu helmikuun tietoiskuissaan mediataitojen osalta.

Helmikuun alussa (4.2.2019 alkava viikko) vietetään kansallista mediataitoviikkoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) koordinoimana. Kavin mukaan: “Mediataitoviikko on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen”.

En usko, että yhdenkään edellä mainitun kohderyhmän mediataidot ovat siinä pisteessä, ettei mitään osaamista tarvitsisi enää kehittää tai vahvistaa. Jos itse joskus kuvittelen itsestäni niin, voitte tulla muistuttamaan ja kertomaan, että olen väärässä. Median muuttuessa jatkuvasti myös valmiudet ja tarpeet muuttuvat. Vaikka muutos monia hämmentää ja joskus voi tuntua siltä, ettei pärjää millään menossa mukana, kannattaa kerätä rohkeutensa ja lähteä kokeilemaan ja oppimaan uutta. Media on osa yhteiskuntaa ja sitä kannattaa opetella hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. 

Tervetuloa Enterin mediataito-tilaisuuksiin:
tietoisku “Seniorit näkyviin somessa” 
luento “Miten erottaa faktan ja fiktion verkossa?” 
tietoisku “Ajan hermolla netissä” toistetaan neljässä kirjastossa 
Katso Tapahtumakalenterista tarkemmat tiedot 

Tiina Etelämäki
toiminnanjohtaja 
ENTER ry

Älylaitteet kuntoilun ja hyvinvoinnin avustajina

Enterin Hyvinvointisovellukset-teema jatkuu. Edellisen jutun kertojana oli päivittäisiä askelmääriään seuraava kävelijä. Tämän jutun kirjoittaja on tyystin toisenlainen - monipuolisesti kuntoileva tekniikkafriikki. 

Aloitin kuntoilutietojen tallentamisen HeiaHeia-sovellukseen kesäkuussa 2010, mutten enää muista alkuvuosina suoritusten mittaamiseen käyttämiäni laitteita. Olen kuitenkin tallentanut alusta alkaen matkan kilometrin kymmesosan tarkkuudella ja ajan tunteina ja minuutteina.

Vuonna  2013 aloin käyttää Sports Tracker-sovellusta kuntoilutietojen mittaamiseen ja myös tallentamiseen. Pääasiallisimmat kuntoilulajini ovat olleet: kävely, pyöräily, hiihto, kuntosali, uinti, vesijuoksu, luistelu jne. HeiaHeia-sovellukseen olen kirjannut myös hyötyliikuntaa kuten marjojen poiminta, auton pesu, lumen luonti, kasvimaan hoito, rakentaminen jne.

Kännykkäsovellukset

Aloitin kuntoilusuoritusten mittaamisen kännykällä Sports Tracker-sovelluksella. Sovellus toimi alun perin Nokian kännyköillä, joissa oli fyysiset näppäimet. Sen jälkeen ovat tulleet iPhone- ja Android-kännyköiden Sports Tracker-sovellukset.

Sports Tracker on hyvä sovellus, joka mittaa kuntoilusuorituksen matkan ja ajan tarkasti. Se osaa myös keskeyttää ajan mittauksen, jos pysähtyy esim. kävely- tai pyöräilylenkillä. Ainoa ongelma on , että Sports Tracker täytyy käynnistää aina kuntoilusuorituksen alussa ja lopettaa lopussa. Se ei siis tunnista automaattisesti mitään kuntoilulajia.

Kuva 1: Sports Trackkerille kirjattu kuntoilusuoritus

Minulla oli käytössä muutaman vuoden ajan suomalaisten kehittämä Moves-sovellus. Se myytiin Facebookille, joka valitettavasti lopetti sen vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Se tunnisti automaattisesti kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Sitä ei siis tarvinnut käynnistää kuntoilusuorituksen alussa eikä lopettaa  lopussa. Kun minulla oli kännykkä taskussa, sain automaattisesti kävelemäni ja pyöräilemäni ajan ja matkan sekä reitin kartalla. Hiihtoa se ei tunnistanut ja siksi hiihdon matkan ja ajan mittaamiseen olen käyttänyt Sports Tracker-sovellusta. Moves on toistaiseksi ollut paras käyttämistäni kuntoilusovelluksista.

Viime vuosina olen käyttänyt pääasiassa iPhone-kännyköitä. Googlen kehittämää Google Fit-kuntoilusovellusta ei valitettavasti saa iPhone-kännykkään. Mutta minulla on käytössä myös LG G4-Android-kännykkä, ja sillä olen päässyt kokeilemaan Google Fit-sovellusta.

Google Fit osaa tunnistaa automaattisesti myös kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Se ei toimi kuitenkaan yhtä hyvin kuin Moves-sovellus aikoinaan. Sillä menee jonkin verran aikaa, ennen kuin se tunnistaa kuntoilulajin ja siksi matkan pituus ja aika voi jää todellista lyhyemmäksi. Lyhyitä matkoja se ei mittaa ollenkaan automaattisesti.

Älykellosovellukset

Minulla on ollut käytössä Apple Watch-älykello vähän yli 3 vuotta. Siinä on käytössä Aktiivisuus-sovellus, joka mittaa automaattisesti liikkumista kilokaloreina, liikuntaa minuutteina ja seisomistunteja. Näille kaikille voi asettaa päivätavoitteen. Jos saavuttaa tavoitteet, siitä saa erilaisia  virtuaalisia palkintoja. Liikuntaa ei saa kuitenkaan eriteltynä eri kuntoilulajeittain automaattisesti. Tietyn kuntoilusovelluksen esim. kävelyn voi kyllä käynnistää itse, jolloin se tallentuu kävelylajina.

 

Kuva 2: Apple Watchin Aktiivisuussovellus

Apple Watchissa on myös Hengitys-sovellus. Kello huomauttelee aina tietyin väliajoin, että nyt pitäisi tehdä hengitysharjoituksia minuutin ajan. Se mittaa samalla myös sydämen sykkeen.

Viime vuoden lokakuussa ostin Samsungin Galaxy Watch-älykellon. Siinä on Samsung Health-sovellus. Sen pitäisi tunnistaa automaattisesti 6 eri kuntoilulajia mm. kävelyn, juoksun ja pyöräilyn. Omien kokemusteni mukaan kävelyn se jotenkin tunnistaa, mutta pyöräilyä ei aina oikein. Jos lähtee esim. kävelylenkille ja käynnistää itse sovelluksen, silloin saa enemmän ja tarkempia tietoja kuin automaattisessa käynnistyksessä ja myös kävelyreitti tallentuu.

Galaxy Watch mittaa myös sykettä, stressitasoa sekä unta ja unen laatua, jos pitää kelloa yöllä ranteessa. Aamulla saa sitten raportin, miten on nukkunut yön. Kello antaa kyllä virheellisiäkin tuloksia. Jos olen esim. istunut päivällä paikallani lukemassa yli tunnin, vähän ajan kuluttua tulee uniraportti. Kello kuvittelee, että olen nukkunut, vaikka olen vain istunut ja lukenut.

Huomioita kuntoilusovelluksista

Google Fit-sovellukseen, Samsung Health-sovellukseen ja Apple Watchin Aktiivisuus-sovellukseen voi asettaa päivätavoitteita. Sovellusten avulla voi sitten seurata, miten tavoitteet toteutuvat.

Lisäksi kuntoilusovellukset tallettavat tietoja viikottain ja kuukausittain tai niistä saadaan yhteenvetotilastoja viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.

Askeleita en ole tallentanut, koska mielestäni askeleet eivät anna oikeaa tietoa matkan pituudesta. Matkan olen mitannut sellaisella sovelluksella, joka käyttää GPS:ää, jolloin saa tarkempia tuloksia.

Älykellot ( Apple Watch ja Samsung Galaxy Watch) pitävät huolen siitä, että en istu liian kauan paikallani. Apple Watch kehottaa nousemaan ylös ja liikkumaan, jos on istunut liian kauan.

Kuva 3: Apple Watchin seisomiskehotus

Vastaavasti Samsung Galaxy Watch käskee tekemään vartalon kiertoliikkeitä ja näyttää mallia, miten pitää liikutella itseään.

Apple Watch huolehtii myös siitä, että teen hengitysharjoituksia säännöllisesti päivittäin. Aluksi hengittelin säännöllisesti kellon tahtiin, mutta viime aikoina hengitysharjoitukset ovat jääneet tekemättä. Yksi syy on ollut se, että huomautukset ovat tulleet sellaiseen aikaan, jolloin minulla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä hengitysharjoitusta. Tämä on tietenkin tekosyy.

Tapio Hietamäki

Enterin vertaisopastaja 

  ***

Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin -sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset.

Tietoiskuja tukee Tuulikki Paturin laatima laaja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketti. Siinä on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös selaimella toimivia hyvinvointia edistäviä palveluita.

Tietoiskut oppimispaikkana

Enterissä on monia tapoja ja paikkoja uuden oppimiseen. Monelle seniorille paras ja tärkein tapa ja paikka oppia tietotekniikan ja digitaalisen maailman saloja on henkilökohtainen opastus. Joskus on kuitenkin kiva osallistua myös isompiin tilaisuuksiin ja asioiden yleisempään käsittelyyn. Isommille porukoille suunnatut tietoiskut ovatkin hyvä paikka innostumiseen ja oppimiseen.

Marraskuussa isompana teemana Enterissä on Googlen palvelut. Tarkoituksena ei ole niinkään mainostaa yhden firman palveluita, vaan enemmänkin herätellä ihmisiä erilaisiin pilvipohjaisiin palveluihin. Eli sellaisiin palveluihin, joihin pääsee käsiksi monelta laitteelta maksutta. On mukava päästä samaan kalenteriin käsiksi sekä älypuhelimesta, tabletilta että tietokoneelta ja tarvittaessa vielä jakaa se muille perheenjäsenille. Jos tällaisista mahdollisuuksista ei kuitenkaan tiedä mitään, vaikea niitä on alkaa käyttämään, ennen kuin joku niistä kertoo.

Tietoiskut toimivat parhaiten tiedon jaossa, esimerkkien kertomisessa ja mahdollisuuksien herättelyssä. Siellä voi näyttää esimerkiksi miten tekstitiedosto jaetaan toiselle niin, että kumpikin pääsee sitä muokkaamaan samaan aikaan. Tai kertoa, mihin ja miten kuvia voi tallentaa pilveen ja jakaa sieltä myös muiden saataville. Kun tietää, mikä on mahdollista, voi opetella itsekin tekemään.

Varsinainen laitekohtainen opastus tapahtuu henkilökohtaisessa opastuksessa, sillä tietoiskuissa on jotakuinkin niin monta erilaista laitetta, käyttöjärjestelmää ja taitotasoa kuin on ihmistäkin, jolloin yksityiskohtainen opastaminen menee mahdottomaksi. Henkilökohtaisessa opastuksessa neuvotaan kädestä pitäen, miten joku asia tehdään, juuri opastettavan omalla laitteella. Ja harjoitellaan niin monta kertaa, kuin tarve vaatii. Tietoiskut kuitenkin herättävät ajatuksia ja monet seniorit niiden avulla alkavat itsekin opetella uusien palveluiden käyttöönottoa.

Enterin  vapaaehtoisten pitämät tietoiskut ovat maksuttomia ja suuri osa niistä on avoimia kaikille. Osa on suunnattu vain Enterin jäsenistölle tai opastajille. Tietoiskuja pidetään yleensä kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.

Lisätietoa Enterin tietoiskuista: www.entersenior.fi/tapahtumakalenteri

Tiina Etelämäki

Älykännyköiden ja tablettien käyttö on lisääntynyt senioreilla

ENTER ry:n opastuksissa näkyy koko ajan enemmän älypuhelimia ja tabletteja. Opastustilastojenkin mukaan mobiililaitteet ovat ohittaneet muut tietokoneet. Vuosi 2017 näyttää olleen ainakin Enterin tilastoissa käännekohta.

Miksi mobiililaite?
Monet pitävät älypuhelimia ja tabletteja yksinkertaisempina ja helpompina, ja sitähän ne usein ovatkin. Tietokoneissa on enemmän mahdollisuuksia, mutta samalla ne ovat monimutkaisempia hallita. Kannettava tietokone on toki hyödyllinen, jos esimerkiksi kirjoittaa paljon tekstiä. Netissä surffailuun, tv-ohjelmien katseluun ja sähköpostien lähettämiseen tabletti on kuitenkin monelle näppärämpi. Ja onhan sitä helpompi kuljettaa mukanakin. Lisäksi mobiililaitteille on kehitetty kaikkea kivaa, kuten viestintäsovellus WhatsApp, askelmittari Google Fit, reittioppaita sekä Helmet-kirjastojen Taskukirjasto, josta saa suoraan uusittua lainoja, varattua kirjoja ja kaivettua kirjastokortin, jos fyysinen kortti sattui jäämään kotiin. Älypuhelimista on siis hyötyä ja iloa siellä missä sattuukin kulkemaan!

Mihin apua tarvitaan?
Enteriltä haetaan apua eniten älypuhelinten perusominaisuuksien hallintaan. Opastuksissa opetellaan mm. laitteen pyyhkäisykosketusta, asetuksia, langattoman nettiyhteyden käyttöä sekä pohditaan mukavia itselleen sopivia sovelluksia ja harjoitellaan niiden käyttöä. Valokuvat, niiden lähettäminen, muokkaaminen ja siirtäminen tietokoneelle on myös yleinen opastusaihe.

Lähtökohtana on se, että opastuksissa käydään läpi juuri niitä toimintoja, joita opastettava haluaa laitteellaan oppia tekemään. Lisäksi opastaja voi esitellä uusia vinkkejä, jos ei itse oikein tiedä, mitä kysyä.

Monet tulevat opastuksiin myös kovin hitaan tai muuten toimimattoman laitteen kanssa kysymään, että miten sitä voisi hieman nopeuttaa tai saada sujuvammaksi. Aina ei tallennustilan siivoaminenkaan auta, vaan monesti ilmenee, että sukulaiset ovat vieneet vanhat laitteensa mummolle tai papalle eikä silloin juuri mitään ole tehtävissä. Kyllä aloittelijankin innostus helposti hyytyy, jos laite ei pelaa.

Mistä opastusta voi hakea?
Enterin kaikissa opastuspaikoissa autetaan älypuhelimien ja tablettien käytössä. Lokakuussa mobiililaitteet ovat vahvasti mukana myös Enterin pitämissä tietoiskuissa monessa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Kannattaa tulla oman laitteen kanssa tilaisuuksiin, mukaan voi aina tarttua ihan uusia käytännöllisiä vinkkejä! Ja tilaisuuksiin saa tulla myös pohtimaan ihan ensimmäisen laitteen hankintaa.

Enterin opastuspaikat ja -ajat: www.entersenior.fi/enter-opastaa/
Enterin tietoiskujen Tapahtumakalenteri: www.entersenior.fi/tapahtumakalenteri/

Tiina Etelämäki

Miksi kaikki eivät tulleetkaan?

Voi sitä harmituksen määrää taas! Enterin opastajaryhmä piti Kampin palvelukeskuksessa ryhmäopastuksen iPhonen ja iPadin käytön saloista. Tilaisuuteen oli tarjolla rajallinen määrä paikkoja. Jonoakin peruutuspaikoille oli. Ja arvatkaa mitä?

Ilmoittautuneista iso joukko oli ilmeisesti kuullut minunkin esiintyvän siellä ja varmaan sen takia jättänyt kokonaan tulematta. Kyllähän minä tiesin sen, että olen monisanainen ja pitkään puhuvaa sorttia. Mutta vaikka kukaan ei jaksaisi minua kuunnella, niin olen kuitenkin harmistunut muiden tilaisuudessa esiintyneiden opastajaystävieni puolesta. Kyllä pitäisi ilmoittautuneen olla paikalla, kun mekin ollaan.

Pidettyjen kahden tilaisuuden osallistujakato oli useita henkilöitä. Järjestelyt vaativat järjestäjiltä aina oman työpanoksensa ja puheenvuoroihinkin  valmistautuminenkin vie aikaa. Kun me kaikki järjestäjät teemme tätä vapaaehtoistyönä, niin aina harmittaa, etteivät kaikki ilmoittautuneet sitten jaksakaan saapua paikalle!

Jonottajillekin on mahdotonta enää ilmoittaa yllättäen vapautuneista paikoista, kun tilaisuus on juuri alkamassa. Poisjääneiden ilmoittautuneiden penkit olivat tyhjinä! Kyllä harmitti! Minusta se ei ole oikein, vaikka joku ei tykkäisi juuri minua kuunnellakaan!

Mutta suurkiitokset kaikille aktiivisille osallistuneille, jotka olivat ilmoittautuneet ja saapuneet paikalle! Heidän osaltaan opastajien työ ei mennyt tälläkään kertaa hukkaan.

Toivottavasti kaikki ilmoittautuneet rohkenevat tulla ensi kerralla kuuntelemaan antoisia esityksiä! Ja minäkin lupaan puhua lyhyemmin. Ehkä.

Markku Ukonaho - vertaisopastaja

Vanhus Stadissa (vanhuutta.blogspot.fi)

Enterin opastuksista apua monenlaisiin digipulmiin

Mitähän siellä vertaisopastuksessa oikein tehdään? Onhan minulla tämä älypuhelin, mutta kehtaisikohan sitä mennä kysymään neuvoa, kun aina unohdan, miten se sähköposti lähetetään. Otan minä joskus valokuviakin vaikkapa näistä villasukista, mitä tykkään neuloa. Mitenhän sen kuvan voisi tyttärelleni lähettää?

Enterin vapaaehtoiset opastivat viime vuoden aikana yhteensä 6600 kertaa. Monia kiinnostaa, mitä kaikkea nämä opastukset oikein pitävät sisällään. Vapaaehtoistyönä toteutettavan vertaisopastuksen asiakkaat ovat yleensä kovin kiitollisia saamastaan avusta. Monet kaipaavat rohkaisua ensi askelilla tietotekniikan maailmassa. Osa neuvoja kaipaavista saattaa epäillä, kehtaako mitättömältä tuntuvan kysymyksen kanssa mennä opastukseen, toisten tietotekniset murheet ovat asiantuntijoillekin pulmallisia. Työelämässä monilla on ollut saatavilla it-tuki, joka selvitti päivitys- ja yhteysongelmat, latasi uudet ohjelmat ja puuttuvat ajurit. Eläkkeelle jäätyä moni jää tyhjän päälle ja silloin on lottovoitto löytää Enterin kaltainen apujoukko.

Enter on antanut rohkeutta itsenäiseen asioiden hoitamiseen.
Henkilökohtainen opastus tehokkaampaa kuin ryhmäopetus.
Enter-opastajat ovat erinomaisia. Osaavat auttaa monessakin pulmassa, purkaa solmuja ja neuvoa uusia konsteja.
(Lähde: ENTER ry:n jäsenkysely 2018)

Auttamisen halu on vahva, eikä kysymysten kanssa tarvitse jäädä yksin

Hyvin usein opastuksiin tullaan uudehkon laitteen kanssa hakemaan tukea ihan sen peruskäytössä tai uusia vinkkejä, mitä arkea helpottavia tai viihdyttäviä toimintoja siitä voisi löytyä. Siinä missä muutama vuosi sitten opastuksissa käytiin yleisimmin kannettavan tietokoneen kanssa, tällä hetkellä kännykät ja tabletit ovat nousseet kärkisijoille. Laitekirjon kasvaessa opastajillakin on haasteita pysyä kärryillä. Yleensä opastuspaikoissa onkin useita opastajia täydentämässä toinen toisensa osaamista. Opastajille on myös kehitelty kanavia, joiden avulla neuvoja voi kysyä tai tarvittaessa ohjata opastettava eteenpäin.

Kännykkä- ja tablettiopastuksissa laitteen perushallinta ja asetukset ovat yleisimpiä opastusaiheita. Monesti käydään läpi Google- tai Apple-tilin käyttöä ja periaatteita tai selvitetään millä asetuksilla mobiililaite saadaan toimimaan mukavasti: näytön kirkkauden ja lukituksen säädöistä verkkoasetuksiin ja kosketusnäytön harjoitteluun. Sähköpostin käyttöä harjoitellaan myös ahkerasti. Etenkin ohjelmistopäivitykset aiheuttavat kysymyksiä ja toimenpiteitä. Aika usein myös erilaisten tunnusten ja salasanojen viidakossa tarvitaan neuvoja. Mobiililaitteille myös ladataan paljon sovelluksia ja niiden käyttöä harjoitellaan opastuksissa.

Tietokoneopastuksissa ehdottomasti suosituin opastusaihe on sähköpostin käyttö. Monesti myös tekemättömät päivitykset ovat aiheuttaneet ongelmia, levytila on loppumassa tai laitteen asetuksia halutaan muuttaa. Nettiyhteydet ja selaimen käyttö esimerkiksi tiedon hakuun herättävät myös kysymyksiä. Valokuvat, niiden muokkaaminen ja siirtäminen yleensä kännykästä tietokoneelle tai johonkin pilvipalveluun ovat asioita, joihin kaivataan neuvoja. Usein kuvia myös halutaan lähettää tuttaville. Tietoturva mietityttää tietokoneen käyttäjiä (14% opastuksista) myös useammin, kuin mobiililaitteiden käyttäjiä (9% opastuksista).

Opastajille teetetyn kyselyn perusteella opastuksissa kävijöistä selkeästi suurin osa (lähes 80%) on naisia. Tämä selittyy osin toki väestörakenteella, mutta kokemuksemme mukaan naiset ovat ehkä ennakkoluulottomampia ja innokkaampia oppimaan uutta myös vanhemmalla iällä. Opastajien keskuudessa naisia ja miehiä on lähes tulkoon yhtä paljon. Toiveena olisikin rohkaista miehiä myös opastuksiin.

Erittäin ajankohtainen aihe - sähköinen asiointi herättää myös paljon kysymyksiä. Apua kysytään pankkipalveluiden, Kelan Omakannan, sähköisten ajanvarausjärjestelmien, lippuvarauksien ja erilaisten nettikauppojen käytössä. Vahvaa tunnistautumista vaativiin, henkilötietoja sisältäviin palveluihin emme voi kirjautua emmekä maksaa laskuja, mutta opastajamme rohkaisevat, neuvovat perusperiaatteissa, auttavat löytämään opastusvideoita ja opastavat turvallisessa netin käytössä. Kun laitteen käyttö ja medianlukutaito kehittyvät, myös sähköisten palveluiden käyttöön tulee varmuutta.

Myös laitteen tai liittymän valintaan tullaan kysymään neuvoja. Enterin työryhmä onkin koonnut ja päivittänyt vuoden alussa ajantasaiset suositukset julkaisuun Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen hankintaan.
Aiheesta on tulossa myös kaikille avoin tietoisku keskiviikkona 21.2. Kampin palvelukeskuksessa.

Henkilökohtainen vertaisopastus on toimintamme kulmakivi, jota erilaiset tietoiskut ja luennot tukevat. Olipa ongelmasi pieni tai suuri, tervetuloa Enterin opastuksiin! Löydä oma opastuspaikkasi  tai innostu uusista aiheista vapaaehtoisten pitämissä tietoiskuissa.

Opastusaiheista tehtyjen kyselyiden pohjalta tehdyt raportit löytyvät
https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastustilastot-ja-kyselyt/

Opastusterveisin,
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, ENTER ry

Opiskele itse

Joku opettajistani on sanonut, että ei ole muunlaisia oppineita kuin itseoppineita. Koulutukset ja tietoiskut ovat vain mahdollisia oppimistilaisuuksia. Tieto ja taito rikastuttavat elämää vasta kun ne on itse omaksunut.

Enter ry haluaa rikastuttaa senioreiden elämää tuomalla tarjolle oppimistilaisuuksia. Uusimpana näistä on julkaistu verkkosivuillemme ”Opiskele itse” -osio. Siihen on koottu linkkejä eri tahoilla tuotettuihin materiaaleihin ja luentotallenteisiin ja se on kaikille avoin.

Laitteet ja tekniikka -osiossa on laitevalintaan ja tarvittavaan tekniikkaan liittyvää materiaalia. Osio keskittyy kysymyksiin, jotka tulevat vastaan uutta tietoteknistä laitetta hankittaessa. Mikä laite vastaa parhaiten tarpeisiini, mikä käyttöjärjestelmä olisi hyvä ja miten se liitetään nettiin. Mistä saan ladattavat sovellukset ja miten tietoturva pitää huomioida.

Opiskele perustietoja tietotekniikasta -osiossa on linkkejä eri tahoilla tuotettuihin oppaisiin. Kun laite on jo olemassa ja alkuun on päästy, niin on aika opiskella nettisurffailua ja muita perustaitoja.

Seniorin digipalvelut -osioon on koottu tietoa tavallisimmista ja käytetyimmistä palveluista. Täältä saa vinkkejä palveluista, jotka voivat helpottaa omaa arkeasi ja tuoda siihen uutta virikettä.

”Opiskele itse” sivustoa ylläpidetään jatkuvasti ja sieltä löytyy myös julkisten tietoiskujen sekä luentojen tallenteet.

Surffaile sivuilla ja tee digitaito-löytöjä: https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/

Tuulikki Paturi
hallituksen puheenjohtaja
Enter ry