tiistai 22. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2016


Vaikka meno monessa suhteessa hidastuu ikävuosien karttuessa, niin aina loppumassa oleva vuosi on kulunut nopeasti. Näin tuntuu nyt vuoden 2015 osalta.
Yhdistyksessämme riitti vuoden aikana menoa ja vilskettä. Jäsenmäärämme on vuoden lopussa yli 650. Kasvua oli yli 130 jäsentä. Opastettavia oli vuoden aikana noin 4000 ja vajaassa sadassa tietoiskutilaisuudessa oli kuulijoita reilusti yli 3000. Jäsentoimintamme järjestämille retkillekin osallistui ennätysmäärä jäsenistöä. Kaikki tämä osoittaa, että olemme mukana vireässä ja yhteisöllisessä yhdistyksessä, jonka toiminnasta saamme itsellemme viisautta ja viihdykettä.
Moni asia muuttui vuoden aikana. Nostaisin tässä esille kaksi asiaa. Windows 10 ja tablettitietokoneiden yleistyminen. Molemmat olivat askeleita eteenpäin ja parempaan päin myös seniorin näkökulmasta. Mutta molemmat myös suuntasivat energiastamme suuren osan teknisiin nippeleihin ja säätöihin. Taustalle monesti jäivät sellaisten asioiden opiskelu, jotka helpottaisivat jokapäiväistä elämäämme. Näitähän ovat sähköinen asiointi. tiedonhaku yleensä sekä monenlainen viihde..
Tänä päivänä auton konepeltiä ei kannata enää avata, koska sen alla ei tavallisen ihmisen osaamisella voi tehdä mitään. Pissapojan täyttämistä lukuun ottamatta. Autoa käytetään hyödyksi elossamme. Pannaan avain virtalukkoon, käynnistetään, vaihdetta silmään ja menoksi. Yksinkertaista.
 Samaan tilanteeseen meidän tulisi päästä tietoteknisissä asioissa. Surffailu netissä ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen tulisi voida tapahtua ilman täytyy miettiä kuluuko akkuvirtaa, toimiiko paikannus, uhkaavatko virukset,  pitääkö jotain päivittää ja uskallanko ylipäätänsä tietokoneita käyttää. Kaikki edellä mainitut asiat ovat tärkeitä, mutta ne eivät saisi olla esteenä sähköisten palvelujen opettelemisessa ja hyödyntämisessä.
Ikinörtissä aivan äskettäin Markku Ukonaho luetteli hyvän joukon hyödyllisiä sähköisiä palveluita. Niihin voi lisätä osallistumisen itseään kiinnostavan aihepiirin seurantaan ja keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä pienet viihdepalvelut tv:n, videoiden ja pelien parissa. Tuolla paketilla on jo todella pitkällä sähköisten palvelujen käytössä.
Yrittäkäämme siis ensi vuonna lisätä omaa ja ikätovereidemme osaamista siitä, miten saa sähköisestä maailmasta hyötyä ja iloa elämään. Koneet ovat ihmistä varten eikä päinvastoin.
Omalta osaltani neljä vuotta jatkunut hallituksen puheenjohtajakausi päättyy vuoden vaihteessa. On ollut suuri kunnia toimia tässä tehtävässä ja siitä kiitän. Toimintamme jatkuu Tuulikki Paturin johdolla ja varmasti uutta sekä parempaa on tiedossa. Siispä iloisin ja yhteisöllisin mielin kohti vuotta 2016.
Hyvän Joulun toivotuksin
Raimo Anttila

Kohti uutta vuotta

Vuosi 2015 on mennyt melkoisella vauhdilla ja nyt on tullut aika katsastaa hieman siihen, mitä vuoden aikana on tapahtunut.
Enterin muutaman vuoden ajan jatkunut kasvu ei näytä vielä laantumisen merkkejä. Vuoden 2015 aikana opastuspaikkakuntien määrä kasvoi seitsemään, uusina Järvenpää ja Tuusula. Opastuspaikkojen määrä kasvoi noin kymmenellä ja opastajia on nyt satakunta. Vuoden aikana opastuskertoja on tullut noin 4500 ja opastuksiin on kulunut noin 4500 tuntia. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut reippaasti yli sadalla ja joulukuun aikana ylittyi 650 jäsenen rajapyykki.

Luvut ovat komeita, mutta niitäkin enemmän olen iloinen näkemistäni hymyistä ja kuulemistani kiitoksista: tällä toiminnalla on todella merkitystä monen seniorin elämään. Kiitos teille kaikille opastajille tekemästänne vapaaehtoistyöstä ja kiitos teille, jotka olette käyneet asiakkaina Enterin opastuspisteissä! Olen myös iloinen siitä, että senioreiden tietotekniikkaopastus on vuoden aikana saanut yhä enemmän kiinnostusta osakseen koko Suomessa. Viedään yhdessä tätä hyvää asiaa eteenpäin!

Enterissä olemme todella kiitollisia siitä, että meillä on valtavan hieno yhteistyökumppaneiden joukko. Ilman sitä joukkoa toimintamme olisi vain pisara siitä, mitä se nyt on. Positiivinen ongelma on, että tämän blogikirjoituksen pituus kasvaisi radikaalisti, jos lähtisin luettelemaan jokaisen yhteistyökumppanimme erikseen. Kollektiivinen kiitos kirjastoille ja palvelukeskuksille, sisarillemme Joen Severille, Mukanetille ja Savonetille, projekteille SeniorSurf, Lähiverkko, SenioriVerkko ja Verkosta virtaa, Keski-Uudenmaan yhdistysverkostolle sekä kaikille niille kymmenille muille, jotka teette tätä arvokasta työtä kanssamme!

Enterin toiminta ei olisi mahdollista ilman Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja tänä vuonna saimme mitä hienoimman joululahjan: mahdollisuuden palkata ensi vuonna oma vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Kiitos RAY! Työpaikkailmoituksen voit lukea täältä: http://www.entersenior.fi/?x103997=1759534 (hakuaika 17.1.2016 asti)

Olemme pitkään pitäneet kattoa pään päällä Kaisaniemessä, mutta se ajanjakso on nyt ohitse ja muutimme eilen tavaramme Vallilaan Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n tilojen yhteyteen. Uusi osoitteemme on Elimäenkatu 25-27, 00510 Helsinki. (osoite astuu voimaan joulukuun lopulla). Uusia toimitiloja etsiessämme useat yhteistyökumppanimme vinkkasivat tiloja tai tarjosivat omia tilojaan vuokralle. Avun tarjoaminen oli sydäntälämmittävää ja sen ansiosta meillä on nyt uusi katto pään päällä.

Jatketaan ensi vuonnakin yhdessä hymyssä suin ja tehdään vuodesta 2016 ainakin yhtä hyvä kuin mitä vuosi 2015 oli!

Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta!
Juulia

P.S Kaunis kiitos Aulikille Ikinörtti -blogin ylläpidosta :) 

torstai 17. joulukuuta 2015

On se helppoa netin kautta!

Olen parin vuoden mittaan törmännyt entistä enemmän asioihin, joiden hoitaminen onkin netin kautta helpompaa kuin entiseen tapaan fyysisesti. Ja lisää kuuluu olevan tulossa. Nuo monelle käyttäjälle uudet nettisivut vielä kaiken hyvän lisäksi kehittyvät koko ajan.  
PASSI Viime kesänä jouduin uusimaan passini kesämökillä ollessani. Hetken huolestumisen jälkeen sain selville, että senkin voi tehdä netissä. Ja sehän olikin suunnattoman helppoa! Täytin hakemuksen netissä. Käväisin mökkipaikkakunnan valokuvausliikkeessä, joka toimitti kuvan netin kautta poliisille minuutti ottamisen jälkeen. Jäin jännittyneenä odottamaan passia, jonka tulosta paikalliseen R-kioskiin sain kännykkääni ilmoituksen neljän vuorokauden kuluttua. Uskomattoman nopeaa toimintaa!
OMAKANTA Olen aina pyrkinyt keräämään itselleni omat sairastamiseen liittyvät paperit, kuten mm. laboratoriokokeiden tulokset. Niistä olen sitten vuosien kuluessa tehnyt vertailuja ja seurannut arvojen kehitystä. Mutta tulosten hankkiminen paperilla on joskus ollut tuskaa ja useimmiten aiheuttanut ylimääräisen käynnin terveyskeskuksella. Nyt kaikki putkahtaa Omakantaan, jonne pääsee esim. omilla pankkitunnuksilla, ja tiedot ovat sieltä printattavissa jos haluaa kerätä itselle paperia. Ja sieltähän löytyvät myös lääkärilausunnot ja muut tutkimustiedot.
YKSITYISET TERVEYSPALVELUT Olen asioinut terveyshuolien kanssa myös Diacorilla ja Cityterveydessä. Molempien tutkimustulokset ja lausunnot tulevat viipymättä omaan kansioon, jonne pääsee kirjautumaan annetuilla tunnuksilla. Salasanan voi sitten muuttaa haluamakseen kun käy sivuilla tutkimassa omia tuloksiaan. Ja nekin voi printata halutessaan.
LIPPU.FI Kun syksyllä iski talouteemme kulttuurikuume, oli lippujen hankinta helppoa. Rekisteröityminen lippu.fi- sivuston käyttäjäksi teki lippujen hankinnan vaivattomaksi. Sivustolta voi tutkia mitä paikkakunnalla on tarjolla ja sitten valita sopiva tapahtuma ja varata siihen liput. Maksaminen tapahtuu omalta tilitä pankkitunnuksilla. Ja liput ovat heti printattavissa tai ne voi tilata omaan sähköpostiin, jossa ne säilyvät siihen asti kun tapahtuma lähestyy ja ne voi printata vasta lähtiessä tai näyttää ovella kännykästä.
VR, MATKAHUOLTO, ONNIBUS, FINNAIR JA MUUT Enää ei tarvitse juosta matkalippujenkaan perässä. Lähes kaikki voi ostaa netistä ja printata näytettäväksi lipuntarkastajalle.
Edellä on vain muutamia nettipalveluita, joihin törmää kohtalaisen usein. No ehkä ei niinkään matkalippuihin, mutta jos niihin törmää, niin muistelkaa millaista se oli ennen! Olihan se aika hankalaa lähteä niitä hankkimaan kyliltä ja kujilta! Mutta nyt ei enää ole! Siis hankalaa!
Erityisen lämpimät ajatukset olen lähettänyt noiden nettiterveyspalveluiden kehittäjille. Olen terveyspalveluiden suurkuluttajana nauttinut siitä, että tulokset löytyvät helposti netin kautta, eikä aina tarvitse tohtoria tavata ja sitä varten aikaa varata. Ja ikääntyminen ja kunnon kehitys eivät lupaa, ainakaan omalla kohdallani, noiden tarpeiden vähenemistä.
Eli tutkikaa ja tarvitessanne hyödyntäkää netin tarjoamia mahdollisuuksia asioiden helppoon hoitoon!


Markku Ukonaho, Enter ry:n vertaisopastaja
Ikinörtti vinkkaa:
Lisää Markun juttuja löydät blogista VANHUS STADISSA
vanhuutta.blogspot.fi/

perjantai 4. joulukuuta 2015

Tietokonepelit ja seniorit kohtasivat Kampin palvelukeskuksessa

Upotetun kuvan pysyvä linkki
Noin 150 innostunutta, iloista, uteliasta ja kokeilunhaluista senioria tutustui parin tunnin ajan erilaisiin tietokonepeleihin 16.11.2015, kun Enter toteutti jo toisen kerran senioreille tarkoitetun pelitapahtuman Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa. Tietokonepelejä esittelivät aktiiviset tietokonepelien pelaamista harrastavat Enterin jäsenet ja opastajat yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuudessa jaettiin myös tietoa tietokonepelien pelaamisen vaikutuksista ja autettiin pelien lataamisessa. Tilaisuuden yhteistyökumppaneina toimivat Metropolia AMK:n geronomiopiskelijat, Arpa-, Lähiverkko- ja SenioriVerkko-projektit, Miina Sillanpää säätiö, Kansallinen Audiovisuaalinen instituutti Kavi sekä Vanhustyön keskusliitto.


Tapahtumassa tutustuttiin moniin erilaisiin peleihin

Tietokonepelejä on tuhansia erilaisia. Itselle sopivien pelien löytämistä helpottaa tutustuminen pelityyppeihin eli peligenreihin, joita Pelitutkimuksen vuosikirjassa (2012) on nimetty n. 50. Yleisimpiä pelityyppejä ovat toiminta-, seikkailu-, strategia- ja pulmapelit. Myös erilaisia rooli-, simulaatio-, ammunta-, kilpa-ajo- ja urheilupelejä on paljon. Seuraavassa kerrotaan muutamista yleisimmistä pelityypeistä ja näytetään, miten Kampin pelitapahtumassa tutustuttiin niihin.

Strategiapelit voidaan jakaa vuoropohjaisiin ja reaaliaikaisiin peleihin.
Vuoropohjaisissa strategiapeleissä pelaajat tekevät siirtonsa omilla vuoroillaan tekoälyn tai muiden pelaajien odottaessa. Vuorojen ansiosta omia ratkaisuja voi miettiä kaikessa rauhassa, joten senioreidenkin on helppo pysyä pelissä mukana. Vuoropohjaisia strategiapelejä edustivat pelitapahtumassa Civilization 5 ja XCOM Enemy Unknown -pelit, joista toisessa kehitetään sivilisaatiota ja toisessa puolustetaan maapalloa ufojen hyökkäystä vastaan.

Reaaliaikaisissa strategiapeleissä ei ole vuoroja, vaan pelaajat toimivat kaiken aikaa. Tämä vaatii jatkuvaa ja nopeaa havaintojen tekemistä, tilanteiden arviointia, toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Vaativaa, mutta samalla havaintokykyä, muistia, tiedon käsittelyä ja päätöksentekoa kehittävää. Reaaliaikaisia strategiapelejä ovat esimerkiksi aihepiireiltään hyvin erilaiset Company of heroes  ja pelitapahtumassa esillä ollut Hay Day.







Esiteltävänä oli myös toiminta- ja seikkailupelejä, jotka haastavat niin senioreiden kuin kaikkien muidenkin pelaajien havaintokyvyn ja reaktionopeuden sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot. Samalla tällaisten pelien pelaaminen kehittää kyseisiä taitoja ja toimintatapoja. Toiminta ja seikkailupelien yhdistelmistä rakentuvat toimintaseikkailupelit, joissa “leppoisat” ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustilanteet vuorottelevat aktiivisten toimintajaksojen kanssa. Parhaimmillaan tällaisten pelien pelaaminen on hauskaa, mielenkiintoista, jännittävää ja monia taitoja kehittävää.


Pulmapelit ovat sanomalehdistä ja lautapeleistä tuttuja pelejä sähköisessä muodossa. Pulmapeleihin kuuluvat mm. sudokut, sanaristikot ja erilaiset tietovisat kuten vaikkapa Ylen Hirsipuu sekä palapelit. Pulmapeleihin voi tutustua esimerkiksi www.alypaa.com - sivulla.
Liikuntapelit. Keilaaminen oli aidon tuntuista vaikka se tehtiin pelkästään peliohjain kädessä. Sitä oli myös hauska katsella ja jännittää keilapallon kulkua ja keilojen kaatumista.
Muistipelit
SenioriVerkon pöydässä opastettiin ihmisiä kokeilemaan erilaisia hyödyllisiä sekä viihdyttäviä pöytä- ja tablet-tietokoneelle ladattuja pelejä. Peleistä yksi kehitti reaktionopeutta, toinen päättelykykyä, kolmas muistia ja loput vaikka mitä.
Scratch-ohjelmointia.jpgOhjelmoi itse
Ohjelmointi on tulossa kouluihin ja sitäkin pääsi kokeilemaan Kampissa. Tablettilaitteille (Android ja iOS) voi ilmaiseksi asentaa ScratchJr -ohjelman, joka on suunnattu alle kouluikäisille lapsille. Ohjelmointi tapahtuu selkeitä ohjepalasia yhdistämällä. Kaikki kokeilemaan uskaltautuneet seniorit saivat pienen perehdytyksen jälkeen valitsemansa hahmot liikkumaan ja pomppimaan näyttämöllä.
Mitä seniorit tietävät pelaamisesta ja sen vaikutuksista?

Iloksemme saimme yhteistyökumppaniksi myös Metropolia Ammattikorkeakoulun Vanhustyön koulutusohjelman geronomiopiskelijat Päivi Paajasen, Hanna Paunosen ja Kaarina Penttisen. He toteuttivat esittelypöydällään pelitietoa koskevan kyselyn ja jakoivat tutkimustietoa pelaamisesta. Kyselyyn vastanneet osallistuivat samalla arvontaan, jossa palkintoina oli Tevella Oy:n lahjoittama Suomi Tietopeli -lautapeli sekä vuoden 2016 Enter ry -jäsenyys.

Opiskelijoiden kartoitustyö pelitutkimuksista valmistui pian tilaisuuden jälkeen ja se on kokonaisuudessaan luettavissa artikkelin lopussa olevan linkin kautta. Tässä muutama poiminta siitä.

  • “Olemme havainneet erilaisissa tutkimuksissa samankaltaisuutta: pelaaminen edesauttaa niin fyysistä, psyykkistä kuin myös sosioemotionaalista hyvinvointia. Ikäihmisten kannalta erityisesti muistiin ja kognitiivisten taitojen ylläpitämiseen pelaaminen vaikuttaa positiivisesti. Yhteinen pelaaminen lisää myös sosiaalisuutta niin konkreettisesti kuin virtuaalitasolla.”

  • ”Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin arvioimaan tietokoneen käyttäjien riskiä sairastua dementiaan. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että dementiaan sairastumisen riski on jopa 30-40% pienempi tietokoneen käyttäjillä kuin niillä, jotka eivät tietokonetta käytä. Monet eivät uskoneet tämän tiedon pitävän paikkansa ja uskoivat tietokoneen säännöllisen käyttämisen aiheuttavan riippuvuutta ja enemmän haittaa kuin hyötyä. Moni pelitapahtumassa mukana olleista ei myöskään nähnyt niitä hyötyjä, mitä tietokoneiden käyttämisellä on.”

  • ”Arvontalomakkeen toinen kysymys “Tanssipelit ja tanssiminen vaikuttavat positiivisesti” - kysymyspatterissa kysyttiin mihin tanssiminen ja tanssipelit vaikuttavat. B-kohdan lihasvoiman vaikutus herätti paljon keskustelua. Tanssipelit ja tanssiminen ei mielletty vaikuttavan lihasvoimaan.”

  • ”Arvontalomakkeen kolmas kysymys, jossa kysyttiin WII-konsolipelien pelaamisen hyödyistä, herätti paljon ihmetystä. Tapahtumaan osallistuneista vain harva tunnisti, mitä “WII-konsolipeli” tarkoittaa. Tämä kertoo ehkä myös tarpeesta informoida eri pelikonsolitarjonnasta sekä niiden nimistä, puhumattakaan siitä, mitä niiden kanssa voi tehdä.”


Pelitietokyselyn palkinnon arvontaa suorittamassa Juulia Andersson ja Kari Lahti.

Jatkosuunnitelmia

Pelitapahtuma järjestetään seuraavan kerran ensi vuonna samoihin aikoihin. Pelitapahtuman ideointiin ja suunnitteluun sosiaalisen median välityksellä toivotaan mukaan niin Enterin jäseniä kuin kaikkia muitakin senioreita. Enterin jäsenet voivat osallistua jäsenten Facebook-ryhmässä käynnistettyyn pelitapahtumaa käsitelevään keskusteluun. Kaikki voivat kommentoida tätä blogikirjoitusta ja esittää ideoita Pelitapahtuma senioreille 2016 -tapahtuman sivulla Facebookissa.

Vuoden 2016 aikana kokeillaan pienimuotoista peliesittelyä ja peliopastusta senioreille pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.

Senioripelaajat Facebook-ryhmässä keskustellaan tietokonepeleistä seniorien näkökulmasta. Ryhmässä voidaan kertoa kokemuksia erilaisista tietokonepeleistä ja niiden pelaamisesta, kysyä neuvoa pelien valintaan ja pelaamiseen sekä esittää omia näkemyksiä ja arvioita tietokonepeleistä. Kaikki tietokonepeleistä kiinnostuneet seniorit ovat tervetulleita mukaan ryhmään.   


Työryhmä: Juulia Andersson, Raimo Anttila, Lea Grönlund, Kari Lahti, Helena Venäläinen, kuvat Aulikki Uusitalo-Kasvio

Linkit:
  1. Seniorit ja tietokonepelit - esitys 15.11.2015
  2. Pelaamisen hyödyt ikäihmiselle -tutkimus (Paajanen, Paunonen, Penttinen, 2015)
  3. Senioripelaajat -Facebook-ryhmä - liity mukaan

maanantai 23. marraskuuta 2015

Kiristäjien tuhoisat kryptolockerit vaanivat varomattomia


Tällä hetkellä maailmalla leviävistä tietokoneviruksista Kryptolockerit (Cryptolockereita esiintyy myös nimillä CryptoWall ja TorrentLock) on kaikkein ikävimpiä ja harmillisimpia. Jos kyseinen tauti iskee koneeseen ja pääsee tekemään tuhojaan, niin normaalin ihmisen resursseilla ei ole enää juuri mitään tehtävissä. Siinä missä muut virukset on suunniteltu lähinnä  aiheuttamaan harmia tai käyttämään saastutettua tietokonetta viruksten tai mainosten levittämiseen, niin Kryprolockereiden tavoite on kiristää tekijöilleen rahaa ja siinä mielessä se on paljon lähempänä perinteistä rikollista toimintaa ja mitä ilmeisesti tekijät myös onnistuvat siinä.

Päästyään tietkoneeseen kryptolocker piiloutuu ensin Windowsin sisäiseen rekisteriin ja yrittää sen jälkeen useiden välipalvelimien kautta saada yhteyden tekijäänsä. Jos yhteys onnistuu virus saa koneelle salausavaimen. Salausavaimessa on kaksi osaa — julkinen osa on saastuneella koneella ja yksityinen osa on viruksen levittäjän hallussa.

Seuraavaksi kryptolocker alkaa etsiä käyttäjän koneelta kiinnostavia tiedostoja — useimmiten Microsoft Officen Word, Powerpoint tai Excel -tiedostoja, joita se alkaa salata salausavaimella. Salaaminen tarkoittaa, että kyseistä tiedostoa ei pysty enää lukemaan ilman molempia salausavaimia, toisin sanoen monimutkaista salasanaa. Salauksen murtaminen on käytännössä mahdotonta nykyisin käytössä olevalla tietokonekapasiteetilla.  Tiedostoja ei siis pysty enää avaamaan, vaan sen sijaan käyttäjälle tulee viruksen levittäjän laatima pahaenteinen ilmoitus.


Ilmoitukseen, jossa kerrotaan mitä on tapahtunut, on syytä suhtautua vakavasti, tässä vaiheessa tiedostojen pelastaminen ei välttämättä ole vielä myöhäistä.

Miten kryptolockeriin pitää reagoida?

Ensimmäinen tehtävä on poistaa virus koneelta mahdollisimman pian, ettei se pysty enää jatkamaan tihutöitään. Googlaamalla löytyy joitakin virus-ohjelmistoja, jotka lupaavat poistaa (ainakin osan) Kryptolockerit koneelta, mutta ainoa todella varma tapa on asentaa Windows kokonaan uudestaan. Mikä kannattaa joka tapauksessa tehdä myös viruksen poistamisen jälkeenkin, sillä se saattaa kaikesta huolimatta jättää jälkiä itsestään.

Ennen kuin kuitenkaan tekee mitään, kannattaa tarkistaa mitä tiedostoja virus on jo ehtinyt salaamaan. Ne on mahdollista tunnistaa esim. siitä, että tiedoston normaalin nimen perään on ilmaantunut teksti 7z.encrypted. Koska virus käyttää erittäin kovaa suojausta, niin tiedostojen salaus kestää yleensä pitkään — joissakin tapauksissa päiväkausia, joten hyvällä tuurilla virus ei välttämättä ole ehtinyt tehdä laajaa vahinkoa, vaikka olisikin saanut toimia pitkäänkin koneen uumenissa.

Ennen uudelleenasennusta tai viruksen poistamista on vielä pari mahdollisuutta pelastaa tiedostot. Paras pelastus on varmuuskopiot ajalta ennen viruksen tarttumista. Jos koneesta on säännöllisesti tehty varmuuskopioita, joissa myös vanhemmat versiot pysyvät tallessa, niin niistä saastuneet tiedostot voi palauttaa uudelleen asennuksen jälkeen.

Toinen vaihtoehto on Windows Vista / 7 / 8 tekemät automaattiset Shadow Copyt, joita järjestelmä automaattisesti tekee aika-ajoin myös käyttäjän tiedostoista. Yleensä kyseiset kopiot eivät ole käyttäjälle näkyvissä, mutta Googlaamalla löytyy joitakin ohjelmistoja, joilla näitä tiedostoja voi yrittää etsiä koneelta.

Miten kyrptolockerilta voi suojautua?

Valitettavasti mihinkään viranomaiseen ei kannata kryptolockerin iskiessä olla yhteydessä, vaikka kyseessä on torkeä rikos. Rikosilmoituksen voi tehdä esim. sähköisesti, mutta poliisi ei asiassa voi auttaa. Pari vuotta sitten jopa Yhdysvaltain poliisikaan ei keksinyt mitään muuta keinoa kuin maksaa kiristäjille saadakseen takaisin salatut tiedostonsa. Kiristäjien onnistuu hyvin sekä piilottamaan viruksen tietoliikenteen (joka on hyvin minimaalista) että rahaliikenteen. Itse asiassa kiristäjille maksaminen saattaa Suomen lain mukaan olla rikollista, koska vastaanottaja voi olla esim. terroristi tai järjestäytyneet rikollisuuden taho.

Useimmat ajan tasalla pidetyt virusturvaohjelmat kyllä tunnistavat Kryptolockerit ja estävät niitä tarttumasta, mutta kuten muidenkin haittaohjelmian osalta, torjunta on jatkuvaa kilpajuoksua virusten evoluutiota vastaan. Kryptolockerit päätyvät koneelle samalla tavalla kuin muutkin tietokonevirukset, esimerkiksi porno- tai uhkapelisivustojen kautta tai sivustoilta, jotka jakelevat ilmaiseksi musiikkia, pelejä tai muita tietokoneohjelmia.  Se voi myös tarttua sähköpostin liitetiedostoista, jotka esittävät olevansa jotain muuta kuin mitä todellisuudessa ovat. Epäilyttäviä ja houkuttelevia liitteitä ei kannata avata eikä hämäriltä nettisivuilta kannata asentaa omalle koneelle mitään mistä ei ole aivan varma.

Kryptolockerit eivät onneksi ole kovinkaan yleisiä ja niiden kohteena on useimmiten yritysten hallinnoimat koneet, koska tavallisilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta tai pakottavaa tarvetta maksaa kiristäjille. Mutta tämän syksyn aikana on ilmaantunut taas uusia yrittäjiä, jotka leviävät aktiivisesti verkossa.

Viimeinen vaihtoehto on huonoin

Kiristäjät uhkaavat tuhota hallinnassaan olevan salausavaimen tiettyyn aikaan mennessä tai jos virusta yritetään poistaa koneelta. Todellisuudessa ne eivät kuitenkaan tee niin, koska avaimen tuhoutuessa ne menettävät mahdollisuuden saada rahaa. Sen sijaan ne nostavat lunnaita, kunnes uhri on valmis maksamaan tai unohtamaan menettämänsä tiedostot.
Cryptolocker-kiristäjälle maksaminen on viimeinen vaihtoehto johon ei koskaan kannattaisi turvautua, mutta joskus vain on pakko. Aluksi kiristäjä vaatii esimerkiksi 300 - 500 dollaria tai euroa. Ensimmäisen määräajan umpeuduttua hinta kaksinkertaistuu ja saattaa myöhemmin nousta vielä lisää. Maksu suoritetaan tavalla tai toisella anonyymisti, joten rahan jälkiä ei kykene seuraamaan. Usein nykyään maksua vaaditaan virtuaalivaluutassa, kuten bitcoineina, jotka aiheuttavat omia ongelmiaan. Ensinnäkin monet bitcoin-välittäjät kieltäytyvät myymästä valuuttaa, joka päätyy kiristäjälle. Bitcoinien kulkeutumista on mahdoton jäljittää, koska se käyttää samankaltaista salausta kuin Kryptolockerit. Bitcoinin arvo myös heilahtelee rajusti. 500 eurolla saattoi eilen saada 2 bitcoinia, mutta tänään van puolitoista.

Vaikka lunnaat maksaisi, muodossa tai toisessa, mikään ei tietenkään pakota kiristäjää luovuttamaan oikeaa salausavainta, vaikka jotkut uhrit ovat saaneet tiedostonsa pelastettua. On olemassa houkutus, että kiristämistä jatketaan ensimmäisen maksun jälkeen. Tekijöiden joukossa on kaikenlaisia epärehellisiä toimijoita eivätkä kaikki niistä todellakaan ole reiluja.

Joka tapauksessa, pelastipa tiedostonsa ja käyttipä mitä tahansa keinoa viruksen poistamiseen, on syytä asentaa koko Windows täysin uudestaan ettei joudu samaan tilanteeseen pian uudestaan.

Ja maksoipa oppitunnista sitten rahana tai menetettyinä tiedostoina, jatkossa virusturvasta kannattaa huolehtia tarkemmin, pitää varmuuskopiot ajan tasalla ja olla valppaampi verkossa toimiessaan.

Kimmo Lehtonen
Helsingin kaupungin it-opastusken koordinointi


PS. Muistutan tässä yhteydessä kaupungin järjestämästä tilaisuudesta perjantaina 4.12. klo 12.30 - 15.30 Pasilan pääkirjastossa. Aiheena mm. Windows 10:n siirtyminen.
lmoittautumiset 30.11. mennessä tällä lomakkeella
http://goo.gl/forms/Ef3EKOohDe Tilaisuus on avoin kaikille.