Mikä idea on älypuhelimessa?

Moni päätyy älypuhelimeen, vaikka ne ovat tyyriitä, akun kesto on onneton ja käyttö peruspuhelinta hankalampaa. Useimmilla käyttäjillä on älyvehkeessään kymmeniä ehkä yli sata appia, mutta vain muutama on oikeasti käytössä. Sovellusten tekijät kilpailevat käyttäjien huomiosta ja uusia ilmaantuu jatkuvasti lisää. Applikaatiot voivat olla joko maksullisia, mainospalveluita tai muulla tavalla käyttäjiä rahastavia. Osa vimpaimista on varmasti täysin turhia, mutta jotain hyödyllisiä juttuja puhelimella voi tehdä. Kaipa hienommasta puhelimesta voi keksiä jotain hyötyäkin. Pitää vain keksiä itselleen sopiva käyttö.

Huhtikuussa astuu voimaan EU:n direktiivi, joka rajoittaa puhelimen käytöstä ulkomailla johtuvia maksuja. Esimerkiksi netin käyttö ulkomailla on jatkossa vain hivenen kalliimpaa kuin kotimaassa. Tämä avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia älypuhelimen käyttöön, koska lomalla ja matkoille harva kuitenkaan ottaa tietokonetta mukaansa. Eli voiko älypuhelin korvata tietokoneen ainakin matkoilla?

Soittaminen ja viestien lähettäminen ovat tietysti puhelimen tärkeimmät ominaisuudet, mutta älypuhelimilla voi soittaa myös kuvapuheluita, esimerkiksi Skype-sovelluksella. Halvoissakin luureissa on yleensä kohtuullisen hyvät kamerat ja mikrofonit. Usein paremmat kuin kannettavissa tietokoneissa. 
 

Mainio suomalainen innovaatio, sms-viestit, alkavat olla aikansa elänyttä. Älypuhelimella viestittely on on ilmaista ja huomattavasti mukavampaa joillakin niistä kymmenistä chatti-sovelluksista, joita niihin on saatavilla. Facebook Messenger, WhatsApp, Snapchat, Skype, Google Hangout ja Telegram kaikki tarjoavat  ryhmächatteja kavereiden kesken, chatti-kanavia, kuvien, videoiden, linkkien yms. lähettelyä ja paljon muuta, joihin perinteiset tekstarit eivät riitä. Esimerkiksi ryhmämatkalla voi luoda matkakumppaneiden kesken ekstempore porukan, joka voi antaa toisilleen vinkkejä ja sopia treffejä muuallekin kuin hotellin aulaan.

Mobiilisivut, eli tavallisten nettisivujen kännykkäversiot, ja applikaatiot ovat viime aikoina alkaneet muistuttaa toisiaan, eikä aina jonkun palvelun käyttöön tarvitse edes ladata erillistä sovellusta. Nettisivut suunnitellaan nykyisin toimimaan mobiilisti — joko vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin.  Se tarkoittaa, että puhelimella voi tehdä käytännössä kaikki samat asiat kuin tietokoneen nettiselaimella. Kännykkäkäytön suunnitteluun panostetaan joskus enemmän ja mobiilisivuista karsitaan usein pois turhia ja joskus käyttöä häiritseviä lisähärpäkkeitä, mikä voi tehdä käytöstä suoraviivaisempaa ja helpompaa. Usein käyttämiään sivustoja, kuten sanomalehtien sivuja, Googlea ja Wikipediaa kannattaakin matkoilla kokeilla myös älypuhelimella. 

Matkoille lähtiessä ei myöskään tarvi enää harjoitella karttojen taittelemista, sillä näppäriä kartta- ja opassovelluksia löytyy kirjaimellisesti joka lähtöön.  Eikä aina ei tarvi olla myöhässä tai eksynyt halutakseen selvittää miten pääsee kätevästi A:sta B:hen. Varsinkin ulkomailla. HSL:n reittiopas toki toimii myös kännykän näytöllä, mutta tarjolla on muitakin hyviä vaihtoehtoja, kuten Moovit. Se tarjoaa reittioppaan aikataulutiedot, reittikartat ja matkasuunnitelmat juuri siitä pisteessä missä olet sinne minne ikinä haluatkin mennä, reaaliaikaisesti ja minuutin tarkkuudella. Eikä ainoastaan Helsingissä vaan 800 muussakin  kaupungissa ympäri maailmaa. Moovitin avulla enää ei tarvi Pariiissakaan ihmetellä miten metro kulkee tai mistä Lontoossa löytyy lähin doubledeckerin pysäkki.

Ja jos paikallinen kieli ei ole hallussa, niin aina voi hyödyntää erilaisia sanakirjoja ja etsiä netistä hyödyllisiä fraaseja, joilla pääsee ainakin alkuun. Kännykällä on muutenkin helppo viihdyttää itseään missä vaan — kadulla, kahvilassa tai omassa sängyssään. Maksuttomia musiikkivideoita tai klassikkoelokuvia Youtubesta, uutisia YLE Areenasta tai Maikkarilta. Kuukausitilauksesta kännykkään saa myös musiikkia Spotifysta, tv-sarjoja Netflixiltä tai HBOlta — kaikki suomeksi tekstitettyinä. Lukemista saa ilmaiseksi kirjastoista ja arkistoista tai maksullisesti Amazonista tai Elisa Kirjasta. 

Kotiseudullaan moni ulkoilee tuttuja reittejä, mutta matkoilla kuljetaan uusia polkuja. Erilaisten sovellusten avulla voi seurata omia reittejään ja tallentaa ne puhelimeen. Jälkeenpäin voi olla hauska tarkistaa missä kaikkialla on tullut harhailtua jossain uudessa kaupungissa ja kivan reitin voi jakaa vaikka Facebookissa.

Myös pankkiasioiden hoitaminen matkoilla on kätevää, ja kohta maksaminenkin alkaa olla puhelimen takana. Esimerkiksi OP-pankkisovellus on yksinkertaisempi ja helpompi käyttää kuin yhtiön nettipankki, koska se ei sisällä juurikaan ylimääräistä ja turhaa, mutta sillä voi helposti hoitaa normaalit pankkiasiat. Suora maksaminenkin puhlimellakin alkaa siis yleistyä, mutta tällä hetkellä ei vielä ole yleistä standardia, joka levittäisi maksamisen joka kassalle. 

Eli, jos ei muuten keksi monimutkaiselle puhelimelle mitään erityistä käyttöä, niin ainakin matkoilla sitä kannattaa hyödyntää monipuolisesti tietokoneen korvikkeena. Vain oma kokeilunhalu ja mielikuvitus on rajana sille, miten hyödyllinen laite älypuhelin voi reissussa olla. EU:n hintakatto tietenkin rajoittaa hintoja tietysti vain Euroopan sisällä. Kaukomatkoilla lasku voi edelleen kauhistuttaa. Pidemmillä matkoilla kannattaa harkita joko paikallista prepad-liittymää tai etsiä avoimia Wifi-verkkoja kahviloissa.

Kimmo Lehtonen
Helsingin kaupungin it-opastuksen koordinointi