Joululahjaksi älypuhelin? Muista nämä!

Joululahjojen paketointi käy tällä hetkellä kuumana, samalla kun toiset keskittyvät virittelemään joulutunnelmaa keittiöstä leijuvien tuoksujen tai radiosta kantautuvien joululaulujen myötä. Enterin vapaaehtoiset digiopastajatkin ovat jo vetäytymässä joulun viettoon, mutta vielä tuli mieleen lähettää vuoden viimeinen virtuaaliopastus iloksenne.

Kokosimme kaikkien hyödynnettäväksi tärkeimmät vinkit siltä varalta, että jonkun joulukääröstä ilmestyy uusi älypuhelin. Tai että suunnittelet lahjoittavasi oman käytetyn puhelimesi eteenpäin.

Uuden älypuhelimen saaminen on toki hieno juttu. Varsinkin jos on sellaista toivonut. Joskus sellaisen saattaa saada täytenä yllätyksenä tai vaikka nimenomaan on koittanut lähipiirilleen selittää, ettei haluaisi lähteä moiseen hömpötykseen. Jos nyt kuitenkin otat lahjan kohteliaasti vastaan, niin ole utelias - kysele lähipiiriltäsi, miten he puhelinta käyttävät ja poimi niistä sinua kiinnostavat asiat. Tee listaa ja harjoittele yhtä asiaa kerrallaan, kaikessa rauhassa. Pyydä apua ja jos lähipiiristä ei sopivaa auttajaa löydy, katso vinkit sen varalle jutun lopusta. Apua kyllä on saatavilla. Enterin opastuksissa autetaan todella mielellään pääsemään alkuun täysin korkkaamattoman tai vanhana saadun puhelimen kanssa — eli ennen kuin mitään ongelmia on ehtinyt vielä syntyäkään.

Mikä käyttäjätili? Tarvitaanko se tosiaan?  

Kun uusi älypuhelin otetaan käyttöön, tarvitaan käyttäjätili - Android-puhelimessa Google-tili, iPhonessa AppleID. Ilman tiliä laitteen käyttö ontuu ja törmäät myöhemmin ongelmiin, vaikka puhelimella soittaminen onnistuisikin ilman tiliä. Jos sinulla on esimerkiksi Gmail-sähköposti, sinulla on jo Google-tili. Älä turhaan luo uutta tiliä, vaan pidä asiat mahdollisimman yksinkertaisina!

Jos kyse on ensimmäisestä älylaitteesta, eikä käyttäjätiliä vielä ole, luodaan se käyttöönottovaiheessa. Tilin käyttäjätunnus voi molemmissa tapauksissa olla jo olemassa oleva sähköpostiosoite. Tiliä luodessa keksitään kuitenkin uusi salasana - ja nyt tarkkana: muista laittaa salasana talteen!

Ohjeet käyttäjätilin luomiseen

• Luo Google-tili (linkki johtaa sivulle, jossa voi luoda tilin)
• Luo AppleID  (linkki johtaa sivulle, jossa voi luoda tilin)

Siirtyminen vanhasta uuteen

 

Tee nämä asiat ennen kuin hylkäät vanhan puhelimen!

1. Vanhan älypuhelimen varmuuskopiointi.
2. WhatsApp-sovelluksen varmuuskopiointi erikseen sovelluksen asetuksista.
3. Mahdollisen SD-muistikortin sisällön (yleensä valokuvia) kopiointi tietokoneelle tai pilveen. Jos SD-muistikorttia ei voi siirtää uuteen puhelimeen, kannattaa se formatoida eli alustaa.
4. Jos käytössä on ollut jo älypuhelin ja siinä Google-/AppleID, ladatut sovellukset ja yhteystiedot siirtyvät sen mukana. Tarkista kuitenkin, tallennatko yhteystiedot käyttäjätilille vai SIM-kortille.
   

Vanhemmasta puhelimesta siirtyminen uudempaan älypuhelimeen voi vaatia SIM-kortin vaihtamisen pienempään mikro- tai nanokokoiseen. Se onnistuu ilmaiseksi omalta operaattorilta, joko myymälässä paikan päällä tai kotiin tilattuna, jolloin toimitukseen menee muutama arkipäivä.

• DNA: Tietojen siirto uuteen puhelimeen 

Ohjeita käyttöjärjestelmän vaihtajalle

• Swappie: Näin vaihdat Androidista iPhoneen 
• Telia: Tietojen siirtäminen iPhonesta Androidiin 
• Gigantin opas: Näin siirrät yhteystiedot uuteen puhelimeen 
  

Älä hanki tai anna lahjaksi vanhaa ja hidasta laitetta

Vaikka ihmiset hidastuvat vanhetessaan, laitteiden pitää olla nopeita.

Monella voi olla mielessä hankkia mahdollisimman halpa älypuhelin tai antaa oma vanha puhelin esimerkiksi iäkkäämmälle läheiselle. Varmista kuitenkin, että laite on oikeasti vielä käyttökelpoinen - myös silloin, kun kyseessä on aloitteleva käyttäjä. Mikään ei syö motivaatiota yhtä varmasti, kuin hidas ja toimimaton laite!

Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmä on riittävän uusi ja päivityksiä on saatavilla. Hieman vanha laitemalli ei haittaa, mutta jos käyttöjärjestelmä on vanhentunut, laite hidastuu eikä tietoturva- tai sovelluspäivityksiäkään kohta enää saa.

Jos ostat kaupasta puhelinta, joka on erityisen halpa, kysy miksi! Jos syynä on vanha käyttöjärjestelmä tai vähäinen muisti (alle 32Gt), laitetta ei kannata ostaa.

 

Vinkit oman laitteen kierrätykseen

Vaikka antaisit oman vanhan puhelimesi jollekin läheiselle, poistathan omat tietosi ja käyttäjätilisi siitä asianmukaisesti! Miten monet kerrat Enterin opastuksissakin on ihmetelty laitteita, joissa on pojan tai siskon tyttären käyttäjätili, jonka asetukset on solmussa ja salasana täysi mysteeri.

Pähkinänkuoressa:

• Varmuuskopioi omat tiedot
• Kirjaudu ulos käyttäjätililtä
• Palauta tehdasasetukset

Tarkemmat ohjeet:

• Android-puhelimen tyhjentäminen eli tehdasasetusten palauttaminen 
• Apple: Mitä sinun tulee tehdä ennen kuin myyt, annat pois tai vaihdat iPhonesi
  

Muista päivitykset:

Älypuhelimiin tulee säännöllisesti päivityksiä ja on tärkeätä huolehtia, että ne asennetaan. 

• Enterin tietoisku: Enter päivitykset.pdf (linkki)

Apua vertaisopastuksesta

Laitteen mukana lahjaksi kannattaa antaa myös aikaa auttaa läheistään puhelimen käyttöön otossa. Jos tämä ei esimerkiksi etäisyyden tai muiden syiden takia ole mahdollista, voit tulostaa pakettiin myös ohjeet siitä, mistä auttamishaluisten ja kärsivällisten vertaisopastajien tarjoamaa digiopastusta löytää.   

• Enterin lähiopastuspaikat (Uusimaa) 
• SeniorSurfin etäopastuspalvelu (Koko Suomi) 
  

Rauhallista joulun aikaa!

Nina Ziessler
ENTER ry, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

Juttu on päivitetty 20.12.2023

Älykännyköiden ja tablettien käyttö on lisääntynyt senioreilla

ENTER ry:n opastuksissa näkyy koko ajan enemmän älypuhelimia ja tabletteja. Opastustilastojenkin mukaan mobiililaitteet ovat ohittaneet muut tietokoneet. Vuosi 2017 näyttää olleen ainakin Enterin tilastoissa käännekohta.

Miksi mobiililaite?
Monet pitävät älypuhelimia ja tabletteja yksinkertaisempina ja helpompina, ja sitähän ne usein ovatkin. Tietokoneissa on enemmän mahdollisuuksia, mutta samalla ne ovat monimutkaisempia hallita. Kannettava tietokone on toki hyödyllinen, jos esimerkiksi kirjoittaa paljon tekstiä. Netissä surffailuun, tv-ohjelmien katseluun ja sähköpostien lähettämiseen tabletti on kuitenkin monelle näppärämpi. Ja onhan sitä helpompi kuljettaa mukanakin. Lisäksi mobiililaitteille on kehitetty kaikkea kivaa, kuten viestintäsovellus WhatsApp, askelmittari Google Fit, reittioppaita sekä Helmet-kirjastojen Taskukirjasto, josta saa suoraan uusittua lainoja, varattua kirjoja ja kaivettua kirjastokortin, jos fyysinen kortti sattui jäämään kotiin. Älypuhelimista on siis hyötyä ja iloa siellä missä sattuukin kulkemaan!

Mihin apua tarvitaan?
Enteriltä haetaan apua eniten älypuhelinten perusominaisuuksien hallintaan. Opastuksissa opetellaan mm. laitteen pyyhkäisykosketusta, asetuksia, langattoman nettiyhteyden käyttöä sekä pohditaan mukavia itselleen sopivia sovelluksia ja harjoitellaan niiden käyttöä. Valokuvat, niiden lähettäminen, muokkaaminen ja siirtäminen tietokoneelle on myös yleinen opastusaihe.

Lähtökohtana on se, että opastuksissa käydään läpi juuri niitä toimintoja, joita opastettava haluaa laitteellaan oppia tekemään. Lisäksi opastaja voi esitellä uusia vinkkejä, jos ei itse oikein tiedä, mitä kysyä.

Monet tulevat opastuksiin myös kovin hitaan tai muuten toimimattoman laitteen kanssa kysymään, että miten sitä voisi hieman nopeuttaa tai saada sujuvammaksi. Aina ei tallennustilan siivoaminenkaan auta, vaan monesti ilmenee, että sukulaiset ovat vieneet vanhat laitteensa mummolle tai papalle eikä silloin juuri mitään ole tehtävissä. Kyllä aloittelijankin innostus helposti hyytyy, jos laite ei pelaa.

Mistä opastusta voi hakea?
Enterin kaikissa opastuspaikoissa autetaan älypuhelimien ja tablettien käytössä. Lokakuussa mobiililaitteet ovat vahvasti mukana myös Enterin pitämissä tietoiskuissa monessa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Kannattaa tulla oman laitteen kanssa tilaisuuksiin, mukaan voi aina tarttua ihan uusia käytännöllisiä vinkkejä! Ja tilaisuuksiin saa tulla myös pohtimaan ihan ensimmäisen laitteen hankintaa.

Enterin opastuspaikat ja -ajat: www.entersenior.fi/enter-opastaa/
Enterin tietoiskujen Tapahtumakalenteri: www.entersenior.fi/tapahtumakalenteri/

Tiina Etelämäki

Apuja tietotekniikan hankintaan

Enter on jo useamman vuoden julkaissut ohjeita tietotekniikkalaitteiden hankintaan. Työryhmämme Heikki Aulio, Jukka Hanhinen, Tuulikki Paturi ja Jukka Tamminen on ajantasaistanut tämän materiaalin nimeltään Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimien hankintaan.
https://docs.google.com/document/d/1-hs2aiFvPmbtgDO4eELBoN86KfQVqLyZdgUKoxpKMHI/edit

Asia sinänsä ei ole paljoa muuttunut parin vuoden aikana. Lähtökohtina säilyvät:
1) hanki tarpeeseen 2) mieti käyttötilanteiden vaatimuksia.

Viime aikoina älypuhelinten osuus kaikista laitteista on nopeasti lisääntynyt ja nämä laitteet ovat kehittyneet todella paljon. Parhaiden puhelinten ominaisuudet ja toiminnallisuus ovat nykyään häikäiseviä. Varsinkin kamerat, kuvankäsittely ja tallennus ovat kehittyneet ja ne ohittavat suorituskyvyltään jo pokkarikamerat. Kehitystä on tapahtunut sekä huippumalleissa että keskihintaisissa. Kovin edullista älypuhelinta ei kannata ilman pakottavia syitä hankkia, sillä niiden käyttöä varjostavat monenlaiset pulmat ja rajoitteet.

Puhelinten rinnalla myös tabletit ovat vieneet tilaa kannettavilta tietokoneilta. Opastettavieni pohtiessa, mihin he tietokonetta oikein tarvitsevat, olen vastannut: Jos ei tee monimutkaisia tehoa vaativia asioita - kuten pelaa tehoa vaativia graafisesti näyttäviä pelejä, editoi pitkiä videoita tai tee vaativaa kuvanmuokkausta - tabletilla voi tehdä saman kuin tietokoneella. Pitkien tekstien - kuten tämän - kirjoittamiseen on hyvä olla näppäimistö, mutta tabletteihin saa Bluetooth-näppäimistöjä. Nykyaikaisia monitoimikirjoittimia voi käyttää myös langattomasti pilvikirjoittimina tai suoraan Wifin tai Bluetoothin kautta Direct-kirjoittimina. Tämä vaatii kuitenkin hiukan enemmän asiaan perehtymistä kuin kaapelilla liitetty kirjoitin, mutta tehtävä ei ole ylivoimainen.

Käytä laitehankinnassa apuna opastamme Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimien hankintaan   (14-sivuinen tiedosto) ja vinkkaa siitä muillekin.

Jukka Tamminen - Enterin opastaja

Jos tarvitset opastusta laitteiden käytön oppimiseen ja sähköiseen asiointiin tai haluat keskustella laitteenvalinnasta, ENTER ry:n verkkosivuilta www.entersenior.fi löydät tiedot opastuspaikoistamme. Sivustolla on myös osio Opiskele itse, joka on suunniteltu tukemaan senioreiden itsenäistä tietotekniikkaan ja sähköiseen asiointiin tutustumista.

Älykellot tarkkailevat hyvinvointia

Yhteenveto Älykännykkäpiirissä 28.2.2017 esitellyistä laitteista ja sovelluksista.

Enterin opastajat kohtaavat markkinoilla olevia puhelin- ja tablettimerkkejä malleineen laidasta laitaan. Nyt myös älypuhelimiin yhteydessä olevat älykellot ovat nousemassa opastettavien laitteidan kategoriaan. Älykännykkäpiiri on opastajien opintopiiri, jossa käsitellään laitteita ja niiden sovelluksia eri näkökulmista. Tietojen jakaminen on tärkeää osaamisen kartuttamiseksi.

Tapio Hietamäki esitteli käytössään olevaa Apple Watch -älykelloa, joka on yhteydessä iPhoneen.  Kello on suunniteltu kaikkeen liikuntaan.  Sen avulla voi seurata päivittäistä aktiivisuutta ja tarkkailla terveyttä.   Apple Watch’n akku kestää kahdeksan tuntia, kello on roiskeenkestävä, mutta ei vedenpitävä.

Kellossa on kaksi sovellusta: Aktiivisuus ja Hengitys.
Liikunnan seuraaminen kellon avulla: se muistuttaa syvään hengittämisestä ja seisomaan nousemisesta, sekä seuraa tarkasti päivän liikuntaa. Päivän tilastosta näkee, paljonko on kuluttanut kilokalorioita, paljonko liikkunut.  Tavoitteet määritellään itse - esim. 500 Kcal / päivä, 30 minuuttia liikuntaa, 12 h paikallaan seisomista/istumista.  Yhteenvedot tallettuvat päivittäin ja viikoittain kelloon. Tilastot siirtyvät automaattisesti iPhoneen, mutta bluetooth pitää olla päällä.  Jos pääsee asettamiinsa tavoitteisiin, saa virtuaalipalkinnon.

Kellon kautta onnistuvat puheluun vastaaminen ja soittaminen, Sirin käyttäminen, muistiinpanojen, muistutusten ja viestien sanelu,  tekstiviestien ja sähköpostien katsominen. Kellosta näkee suoraan, kuka soittaa.

Aktiivisuus -ympyrät ja niiden seuraaminen kannustavat liikkumaan enemmän ja tulee helposti lisänneeksi liikuntaa, kunnes ympyrät saadaan  suljetuksi.  

Aktiivisuusympyrän voi myös jakaa ystävien kanssa, jolloin motivaation saa pidetyksi korkealla.

Erilaisista sisä- ja ulkolajeista, kuten pyöräily, juoksu, crosstrainer -treeni, voi valita mieleisensä, asettaa tavoitteet ja sitten vain liikkumaan.  Samalla näkee myös sykkeen. Tällä tavoin voi seurata koko terveyden tilaa.  Laite muuttaa päivittäistä käyttäytymistä, saattaa vähentää etenkin paikallaanoloa liikunnan hyväksi.

Matti Antman esitteli Withings -älykellon mallia  Steel, joka toimii yhdessä Heath Mate -ohjelman kanssa.

Ulkonäöltään tavallisen näköisessä  kellossa on askel- ja juoksumittari, unenlaadun tarkkailu ja värinähälytys. Laitteesta synkronoidaan tiedot nappia painamalla iPhone- tai  Android-puhelimeen bluetooth -yhteydellä.  Tässä kellossa virtalähteenä on paristo, joka kestää noin kahdeksan kuukautta.  Kello on vesitiivis noin 30 metriin saakka.

Älypuhelinsovellukseen voi asettaa esim. askelmäärätavoitteet. Kellotaulussa sekuntiviisaria muistuttava pienempi taulu kertoo, missä kohdassa olet asettamastasi tavoitteesta.  Älysovellus näyttää myös nukkumisajan.  Kello pidetään öisin kädessä ja se päättelee yön keston ja heräämisen.  Kello nollaa itsensä klo 24 ja herättää värinällä (ei häiritse tai herätä toisia).  Aamulla voi kysyä, kuinka hyvin on yön nukkunut.  Tietoa saa, millä liikunnalla ja kalorikulutuksella voi saavuttaa asettamansa tavoitteen.  Ohjelmalla saa  tilaston askeleista, yön unesta,  ja sykkeestä, joka mitataan puhelimen kameralla.  Mittaus käynnistetään sovelluksesta ja käyttäjä laittaa sormensa kameran eteen.

Vaikka tulokset ovat suuntaa antavia, näitä seuraamalla voi helposti muuttaa omaa käyttäytymistään liikuntapainotteiseksi.  Sellaisiin asioihin tulee kiinnittäneeksi huomiota, mitä aiemmin ei ole osannut edes ajatella.  

Halutessaan saa ohjelmistotalolta viikoittain sähköpostiin viestejä.  Kannustavissa viesteissä kerrotaan, missä kohdassa vielä voisi nostaa tavoitetta ja kehotetaan haastaa myös ystävä mukaan.  Jos onnistuu tavoitteiden saavuttamisessa, saa myös ’palkintoja’.

Seppo Laine jatkoi Withings Steel HR -kellon esittelyllä.  

Tämä laite toimii lataamatta 25 vuorokautta, lataus tehdään langattomalla laturilla, jolloin lataus kestää pari kolme tuntia.  Vesitiiviys on 50 metriin asti.

Kelloon kuuluu sykemittari.  Mobiilisovelluksen avulla voi arvioida treenauksen syketason kuin myös vuorokauden eri aikoina olleen syketason.  Aktiivisuusmittari puolestaan tunnistaa kävelemisen, juoksemisen, uimisen ja nukkumisen.  Kellosta näkee kävellyt askeleet (ulkona otetut askeleet tunnistaa hyvin, arkiaskareissa otettuja ei osaa tarkasti mitata), etäisyydet ja kalorit.  Kellosta näkee yhdellä silmäyksellä, jos puhelimeen saapuu puhelu, sähköposti tai tekstiviesti.  Myös tästä mallista saa unikäyrän.  Päiväunet ovat, ainakin toistaiseksi, tuntematon käsite.

Itselleen sopivia tavoitteita voi antaa.  Liikunnan lisäksi voi seurata ravinnon määrää tai vaikkapa painonpudotusta, jos sen on laittanut yhdeksi tavoitteeksi.  Tulokset ovat tässäkin mallissa suuntaa antavia. Onnistuessaan saa kannustavan palautteen, joka motivoi jatkamaan.  

Laite on iPhone ja Android -yhteensopiva.  Kello on osa Withings -tuoteperhettä, johon kuuluvat mm. vaaka ja verenpainemittari.  Tiedot tallettuvat puhelimeen. Kellon ohjelmisto on juuri päivittynyt, joten saattaa olla, että mittaustarkkuus on parantunut tässä versiossa.

Withings on tällä hetkellä osa Nokiaa.

Apple Watch on ehdottomasti monipuolisin ja se näkyy hinnassa, joka on useita satasia.  Jos pienemmällä panoksella haluaa päästä alkuun, niin äsken esiteltyjen kellojen hinta on 130 eurosta 200 euroon. Jos on aikeissa hankkia laitetta, kannattanee tutustua Kuluttajalehden tekemään testiin.  Lehti on testannut 17 älykelloa ja aktiiviranneketta.  Testissä olleiden tuotteiden hinnat ovat 80 ja 450 euron välillä. Kannattaa myös tarkistaa yhteensopivuus oman puhelimen kanssa ennen kellon hankintaa.

Älypuhelinsovelluksista voi mainita mm. Terveys, Moves, Sports Tracker.

Jussi Kajava esitteli Beddit -sovelluksen, joka on suomalainen keksintö.  Kehitystyössä on ollut mukana unitutkija, professori Markku Partinen.

Unen ja hyvinvoinnin mittaamiseen Beddit on uusi tuote, joka sisältää lakanan alle asetettavan ohuen anturin sekä siihen langattomasti liittyvän älypuhelinsovelluksen. Beddit seuraa automaattisesti unen määrää ja laatua, sydämen sykettä ja hengitysrytmiä ja jopa kuorsausta.  Älypuhelinsovellus (iPhone, Android) kertoo aamulla unitulokset ja antaa niiden perusteella ohjeita unen parantamiseksi.  Unikäyrä ilmoittaa uniajan, unen tehokkuuden, sykkeen ja hengityksen.  Mielenkiintoista on seurata esimerkiksi, miten kahvinjuonti eri vuorokauden vaikuttaa sykkeeseen.

Älyrannekkeet  eli aktiivisuusrannekkeet muistuttavat  edellä esiteltyjä kelloja, mutta ovat toiminnoiltaan rajatumpia. Helsingin Sanomien juttu 9.3. 2017 kuvaa  senioriryhmän positiivisia kokemuksia älyrannekkeen testaajina ja käyttäjinä.

Yhteenvedon laati
Tarja Toiviainen

Ps. Lähipäivinä ilmestyvässä  Ikinörtissä on pieniä älypuhelinvinkkejä: Näe ja kuule paremmin, jumppaa aivojasi ja tunne lääkkeesi.

Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimien hankintaan

Paljon - ja ihan aiheesta -  on poristu palveluiden siirtymisestä nettiin, ja siitä miten näiden opettelu vaatii aikaa. Vähintään yhtä paljon ihmetystä ja ponnisteluita vaatii uuden tietoteknisen laitteen valintaprosessi. Älypuhelimeen ja tablettiin on saatavilla monia arkea helpottavia, hyödyllisiä tai pelkästään viihteellisiä sovelluksia ja helposti liikuteltavat läppärit ovat vähitellen syrjäyttämässä pöytäkoneet. Mutta miten tästä viidakosta sitten löytäisi omansa, sen itselle parhaiten soveltuvan ja vieläpä ominaisuuksiltaan käyttökelpoisen laitteen?

Ei ole ihan yhdentekevää, minkälaisella laitteella hoitaa yhteydenpitoa tuttaviin, etsii tietoa netistä, käyttää verkkopankkia, katsoo ohjelmia YleAreenasta tai hallinnoi valokuvia ja kirjoittaa vaikkapa muistelmiaan. Tarve ja käyttötarkoitus kannattaa pitää lähtökohtana laitteen valinnassa. Jotta valittuun tuotteeseen voisi olla tyytyväinen vielä muutaman kuukaudenkin tai jopa vuoden päästä, vaakakupissa painaa muutkin tekijät, kuin pelkkä hintalappu.

Enterin vertaisopastajista koottu työryhmä tarttui tähän haasteeseen ja kokosi parin vuoden takaisen materiaalin pohjalta oppaan tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen hankintaan. "Seniorin opas tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen hankintaan" on hyödyllistä luettavaa, jos olet aikeissa laitekaupoille.

Oppaan tarkoitus on antaa mahdollisimman selkeitä neuvoja, jotta ensikertalainenkin osaisi kartoittaa, mikä laite kannattaa hankkia ja millä ominaisuuksilla. Jos asiat vähänkään mietityttävät, suositeltavaa on tulla vaikkapa Enterin maksuttomaan vertaisopastukseen  miettimään laitehankintaa vielä tarkemmin!

Teos on lisensoitu Creative Commons (Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen) -lisenssillä. 
Eli saat jakaa  opasta vapaasti  ei-kaupallisessa käytössä kunhan mainitset sen tekijät.  Opas on 20-sivuinen, ja siinä on runsaasti värikuvia, joten sitä ei kannata suinpäin laittaa tulostumaan. Opas löytyy muun hyödyllisen materiaalin lisäksi Enterin sivulta Opiskele itse/ Oppaita eri tilanteisiin

Menestystä laitehankintaan!
Enterin vertaisopastajat

Teknotumpelon tunnustuksia

Olen varmaan viimeistä edellinen suomalainen, joka siirtyi älykännykään. Kovasti houkutti Sonyn makea lehtikultainen Xperia XA, mutta arvostelut Verkkokaupan sivulla järkiinnyttivät.

Kun Gigantissa oli tarjous Samsung Galaxy A3:sta, valitsin sen ja vielä järkevän mustana. Samalla vaihdoin liittymän, firma säilyi DNA:na. Tilasin vielä käyttökuntoon panon (mukaan lukien panssarilasi ja kotelo) ja tietojen siirron vanhasta Nokiastani.

Kun noudin uuden ja vanhan kännykän, minulle kerrottiin, että vanhaan kännykkään tulisi seuraavana päivänä tekstiviesti, kun uuden kännykän SIM-kortti alkaisi toimia. Minun pitäisi lisäksi avata uusi kännykkä.

Ongelma numero yksi

Seuravana päivänä tulikin tekstari vanhaan kännykkään, joka samalla lakkasi toimimasta. Mutta uusi kännykkäpä ei alkanutkaan toimia!

Kovasti pohdin, mitä avaaminen tarkoittaa. Ehkä sitä että SIM-kortti pitäisi ottaa pois? Mutta missä sen paikka oli? Sitäpä ei näkynyt missään! Ahaa, pikaoppaan mukaan se oli kotelon alla. Mutta miten kotelon saisi pois? En millään keksinyt sitäkään.

Olin siis ilman puhelinta. Oli ihan outo olo.

Onneksi sentään oli tietokone ja netti. Sieltä löytyi käyttöopas, mutta ei siitäkään ollut apua.

Ei ollut muuta neuvoa kuin lähettää sähköpostia ystävälleni Aulille, joka saapui tapansa mukaan pelastavana enkelinä. Pähkäilimme yhdessä ongelmaa, mutta se ei vain ratkennut.

Lopulta Auli soitti omalla kännykällään Giganttiin, josta puhelu siirrettiin DNA:han. Ratkaisu oli aivan yksinkertainen: Virta piti sammuttaa ja sitten panna päälle.

Tosin minä olin jostain syystä luullut, että virta oli jo poissa, kun näyttö oli pimeänä, kuten vanhassa Nokiassa oli laita.

Auli neuvoi minua muissakin asioissa kuten Facebookiin kirjautumisessa.
Kävin vielä hakemassa lisäoppia Enterin neuvonnassa Tapiolan kirjastossa. Olipa opettavainen ja mukava tunti!

Ongelma numero kaksi

Mutta kaikki ei ollutkaan vielä selvää.

Kännykkä ei toiminut yhdessä kaikkein yksinkertaisimmista ja tärkeimmistä asioista: puheluun vastaamisessa. Vaikka kuinka painoin vihreää pyörylää, jossa oli puhelimen kuva, se ei vain toiminut.

Soittaminen kyllä onnistui, joten saatoin soittaa takaisin Aulille, kun hän soitti minulle.

Kun Auli oli taas luonani, tällä kertaa verkkoasioissa, kokeilimme ja totesimme että vihreä pyörylä ei tosiaan toimi.

Ensin yritimme tiirailla asetuksia, mutta sopivaa kohtaa ei vain löytynyt. Lopulta keksimme kokeilla kohdasta Puhelin otsikkoa Muut, josta löytyi kohta Asetukset. Puhelimen saattoi säätää niin, että puhelun vastaanottaminen sujui kotinäppäimellä.

 
Käydessäni Gigantin huollossa muissakin asioissa puhuin tästäkin asiasta ja kuulin ratkaisun:
Sitä vihreää pyörylää ei pidäkään painaa vaan pyyhkäistä!

 
  

Opetuksia

Tekniikan suunnittelija: miksi kaikki, mihin ihminen on tottunut ja jonka hän osaa, pitää muuttaa?  

Myyjät ja huoltomiehet: pitää osata puhua asiakkaan kieltä. Siis ei puhua epämääräisesti avaamisesta vaan selvästi, että virta pitää panna pois ja sitten päälle. Ja että on kaksi eri asiaa, painaako niin että näyttö pimenee vai pitempään jolloin virta katkeaa.   

Minä ja muut aloittelijat: kannattaa soittaa firman puhelinpalveluun, löytää tuttavapiiristä opastaja tai mennä Enterin neuvontaan.

Näin teknotumpulakin selviytyy – ja alkuun päästyään jopa innostuu.

Lea Toivola

Mikä idea on älypuhelimessa?

Moni päätyy älypuhelimeen, vaikka ne ovat tyyriitä, akun kesto on onneton ja käyttö peruspuhelinta hankalampaa. Useimmilla käyttäjillä on älyvehkeessään kymmeniä ehkä yli sata appia, mutta vain muutama on oikeasti käytössä. Sovellusten tekijät kilpailevat käyttäjien huomiosta ja uusia ilmaantuu jatkuvasti lisää. Applikaatiot voivat olla joko maksullisia, mainospalveluita tai muulla tavalla käyttäjiä rahastavia. Osa vimpaimista on varmasti täysin turhia, mutta jotain hyödyllisiä juttuja puhelimella voi tehdä. Kaipa hienommasta puhelimesta voi keksiä jotain hyötyäkin. Pitää vain keksiä itselleen sopiva käyttö.

Huhtikuussa astuu voimaan EU:n direktiivi, joka rajoittaa puhelimen käytöstä ulkomailla johtuvia maksuja. Esimerkiksi netin käyttö ulkomailla on jatkossa vain hivenen kalliimpaa kuin kotimaassa. Tämä avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia älypuhelimen käyttöön, koska lomalla ja matkoille harva kuitenkaan ottaa tietokonetta mukaansa. Eli voiko älypuhelin korvata tietokoneen ainakin matkoilla?

Soittaminen ja viestien lähettäminen ovat tietysti puhelimen tärkeimmät ominaisuudet, mutta älypuhelimilla voi soittaa myös kuvapuheluita, esimerkiksi Skype-sovelluksella. Halvoissakin luureissa on yleensä kohtuullisen hyvät kamerat ja mikrofonit. Usein paremmat kuin kannettavissa tietokoneissa. 
 

Mainio suomalainen innovaatio, sms-viestit, alkavat olla aikansa elänyttä. Älypuhelimella viestittely on on ilmaista ja huomattavasti mukavampaa joillakin niistä kymmenistä chatti-sovelluksista, joita niihin on saatavilla. Facebook Messenger, WhatsApp, Snapchat, Skype, Google Hangout ja Telegram kaikki tarjoavat  ryhmächatteja kavereiden kesken, chatti-kanavia, kuvien, videoiden, linkkien yms. lähettelyä ja paljon muuta, joihin perinteiset tekstarit eivät riitä. Esimerkiksi ryhmämatkalla voi luoda matkakumppaneiden kesken ekstempore porukan, joka voi antaa toisilleen vinkkejä ja sopia treffejä muuallekin kuin hotellin aulaan.

Mobiilisivut, eli tavallisten nettisivujen kännykkäversiot, ja applikaatiot ovat viime aikoina alkaneet muistuttaa toisiaan, eikä aina jonkun palvelun käyttöön tarvitse edes ladata erillistä sovellusta. Nettisivut suunnitellaan nykyisin toimimaan mobiilisti — joko vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin.  Se tarkoittaa, että puhelimella voi tehdä käytännössä kaikki samat asiat kuin tietokoneen nettiselaimella. Kännykkäkäytön suunnitteluun panostetaan joskus enemmän ja mobiilisivuista karsitaan usein pois turhia ja joskus käyttöä häiritseviä lisähärpäkkeitä, mikä voi tehdä käytöstä suoraviivaisempaa ja helpompaa. Usein käyttämiään sivustoja, kuten sanomalehtien sivuja, Googlea ja Wikipediaa kannattaakin matkoilla kokeilla myös älypuhelimella. 

Matkoille lähtiessä ei myöskään tarvi enää harjoitella karttojen taittelemista, sillä näppäriä kartta- ja opassovelluksia löytyy kirjaimellisesti joka lähtöön.  Eikä aina ei tarvi olla myöhässä tai eksynyt halutakseen selvittää miten pääsee kätevästi A:sta B:hen. Varsinkin ulkomailla. HSL:n reittiopas toki toimii myös kännykän näytöllä, mutta tarjolla on muitakin hyviä vaihtoehtoja, kuten Moovit. Se tarjoaa reittioppaan aikataulutiedot, reittikartat ja matkasuunnitelmat juuri siitä pisteessä missä olet sinne minne ikinä haluatkin mennä, reaaliaikaisesti ja minuutin tarkkuudella. Eikä ainoastaan Helsingissä vaan 800 muussakin  kaupungissa ympäri maailmaa. Moovitin avulla enää ei tarvi Pariiissakaan ihmetellä miten metro kulkee tai mistä Lontoossa löytyy lähin doubledeckerin pysäkki.

Ja jos paikallinen kieli ei ole hallussa, niin aina voi hyödyntää erilaisia sanakirjoja ja etsiä netistä hyödyllisiä fraaseja, joilla pääsee ainakin alkuun. Kännykällä on muutenkin helppo viihdyttää itseään missä vaan — kadulla, kahvilassa tai omassa sängyssään. Maksuttomia musiikkivideoita tai klassikkoelokuvia Youtubesta, uutisia YLE Areenasta tai Maikkarilta. Kuukausitilauksesta kännykkään saa myös musiikkia Spotifysta, tv-sarjoja Netflixiltä tai HBOlta — kaikki suomeksi tekstitettyinä. Lukemista saa ilmaiseksi kirjastoista ja arkistoista tai maksullisesti Amazonista tai Elisa Kirjasta. 

Kotiseudullaan moni ulkoilee tuttuja reittejä, mutta matkoilla kuljetaan uusia polkuja. Erilaisten sovellusten avulla voi seurata omia reittejään ja tallentaa ne puhelimeen. Jälkeenpäin voi olla hauska tarkistaa missä kaikkialla on tullut harhailtua jossain uudessa kaupungissa ja kivan reitin voi jakaa vaikka Facebookissa.

Myös pankkiasioiden hoitaminen matkoilla on kätevää, ja kohta maksaminenkin alkaa olla puhelimen takana. Esimerkiksi OP-pankkisovellus on yksinkertaisempi ja helpompi käyttää kuin yhtiön nettipankki, koska se ei sisällä juurikaan ylimääräistä ja turhaa, mutta sillä voi helposti hoitaa normaalit pankkiasiat. Suora maksaminenkin puhlimellakin alkaa siis yleistyä, mutta tällä hetkellä ei vielä ole yleistä standardia, joka levittäisi maksamisen joka kassalle. 

Eli, jos ei muuten keksi monimutkaiselle puhelimelle mitään erityistä käyttöä, niin ainakin matkoilla sitä kannattaa hyödyntää monipuolisesti tietokoneen korvikkeena. Vain oma kokeilunhalu ja mielikuvitus on rajana sille, miten hyödyllinen laite älypuhelin voi reissussa olla. EU:n hintakatto tietenkin rajoittaa hintoja tietysti vain Euroopan sisällä. Kaukomatkoilla lasku voi edelleen kauhistuttaa. Pidemmillä matkoilla kannattaa harkita joko paikallista prepad-liittymää tai etsiä avoimia Wifi-verkkoja kahviloissa.

Kimmo Lehtonen
Helsingin kaupungin it-opastuksen koordinointi