Yhteenveto Älykännykkäpiirissä 28.2.2017 esitellyistä laitteista ja sovelluksista.
Enterin opastajat kohtaavat markkinoilla olevia puhelin- ja tablettimerkkejä malleineen laidasta laitaan. Nyt myös älypuhelimiin yhteydessä olevat älykellot ovat nousemassa opastettavien laitteidan kategoriaan. Älykännykkäpiiri on opastajien opintopiiri, jossa käsitellään laitteita ja niiden sovelluksia eri näkökulmista. Tietojen jakaminen on tärkeää osaamisen kartuttamiseksi.
Tapio Hietamäki esitteli käytössään olevaa Apple Watch -älykelloa, joka on yhteydessä iPhoneen. Kello on suunniteltu kaikkeen liikuntaan. Sen avulla voi seurata päivittäistä aktiivisuutta ja tarkkailla terveyttä. Apple Watch’n akku kestää kahdeksan tuntia, kello on roiskeenkestävä, mutta ei vedenpitävä.
Kellossa on kaksi sovellusta: Aktiivisuus ja Hengitys.
Liikunnan seuraaminen kellon avulla: se muistuttaa syvään hengittämisestä ja seisomaan nousemisesta, sekä seuraa tarkasti päivän liikuntaa. Päivän tilastosta näkee, paljonko on kuluttanut kilokalorioita, paljonko liikkunut. Tavoitteet määritellään itse - esim. 500 Kcal / päivä, 30 minuuttia liikuntaa, 12 h paikallaan seisomista/istumista. Yhteenvedot tallettuvat päivittäin ja viikoittain kelloon. Tilastot siirtyvät automaattisesti iPhoneen, mutta bluetooth pitää olla päällä. Jos pääsee asettamiinsa tavoitteisiin, saa virtuaalipalkinnon.
Kellon kautta onnistuvat puheluun vastaaminen ja soittaminen, Sirin käyttäminen, muistiinpanojen, muistutusten ja viestien sanelu, tekstiviestien ja sähköpostien katsominen. Kellosta näkee suoraan, kuka soittaa.
Aktiivisuus -ympyrät ja niiden seuraaminen kannustavat liikkumaan enemmän ja tulee helposti lisänneeksi liikuntaa, kunnes ympyrät saadaan suljetuksi.
Aktiivisuusympyrän voi myös jakaa ystävien kanssa, jolloin motivaation saa pidetyksi korkealla.
Erilaisista sisä- ja ulkolajeista, kuten pyöräily, juoksu, crosstrainer -treeni, voi valita mieleisensä, asettaa tavoitteet ja sitten vain liikkumaan. Samalla näkee myös sykkeen. Tällä tavoin voi seurata koko terveyden tilaa. Laite muuttaa päivittäistä käyttäytymistä, saattaa vähentää etenkin paikallaanoloa liikunnan hyväksi.
Matti Antman esitteli Withings -älykellon mallia Steel, joka toimii yhdessä Heath Mate -ohjelman kanssa.
Ulkonäöltään tavallisen näköisessä kellossa on askel- ja juoksumittari, unenlaadun tarkkailu ja värinähälytys. Laitteesta synkronoidaan tiedot nappia painamalla iPhone- tai Android-puhelimeen bluetooth -yhteydellä. Tässä kellossa virtalähteenä on paristo, joka kestää noin kahdeksan kuukautta. Kello on vesitiivis noin 30 metriin saakka.
Älypuhelinsovellukseen voi asettaa esim. askelmäärätavoitteet. Kellotaulussa sekuntiviisaria muistuttava pienempi taulu kertoo, missä kohdassa olet asettamastasi tavoitteesta. Älysovellus näyttää myös nukkumisajan. Kello pidetään öisin kädessä ja se päättelee yön keston ja heräämisen. Kello nollaa itsensä klo 24 ja herättää värinällä (ei häiritse tai herätä toisia). Aamulla voi kysyä, kuinka hyvin on yön nukkunut. Tietoa saa, millä liikunnalla ja kalorikulutuksella voi saavuttaa asettamansa tavoitteen. Ohjelmalla saa tilaston askeleista, yön unesta, ja sykkeestä, joka mitataan puhelimen kameralla. Mittaus käynnistetään sovelluksesta ja käyttäjä laittaa sormensa kameran eteen.
Vaikka tulokset ovat suuntaa antavia, näitä seuraamalla voi helposti muuttaa omaa käyttäytymistään liikuntapainotteiseksi. Sellaisiin asioihin tulee kiinnittäneeksi huomiota, mitä aiemmin ei ole osannut edes ajatella.
Halutessaan saa ohjelmistotalolta viikoittain sähköpostiin viestejä. Kannustavissa viesteissä kerrotaan, missä kohdassa vielä voisi nostaa tavoitetta ja kehotetaan haastaa myös ystävä mukaan. Jos onnistuu tavoitteiden saavuttamisessa, saa myös ’palkintoja’.
Seppo Laine jatkoi Withings Steel HR -kellon esittelyllä.
Tämä laite toimii lataamatta 25 vuorokautta, lataus tehdään langattomalla laturilla, jolloin lataus kestää pari kolme tuntia. Vesitiiviys on 50 metriin asti.
Kelloon kuuluu sykemittari. Mobiilisovelluksen avulla voi arvioida treenauksen syketason kuin myös vuorokauden eri aikoina olleen syketason. Aktiivisuusmittari puolestaan tunnistaa kävelemisen, juoksemisen, uimisen ja nukkumisen. Kellosta näkee kävellyt askeleet (ulkona otetut askeleet tunnistaa hyvin, arkiaskareissa otettuja ei osaa tarkasti mitata), etäisyydet ja kalorit. Kellosta näkee yhdellä silmäyksellä, jos puhelimeen saapuu puhelu, sähköposti tai tekstiviesti. Myös tästä mallista saa unikäyrän. Päiväunet ovat, ainakin toistaiseksi, tuntematon käsite.
Itselleen sopivia tavoitteita voi antaa. Liikunnan lisäksi voi seurata ravinnon määrää tai vaikkapa painonpudotusta, jos sen on laittanut yhdeksi tavoitteeksi. Tulokset ovat tässäkin mallissa suuntaa antavia. Onnistuessaan saa kannustavan palautteen, joka motivoi jatkamaan.
Laite on iPhone ja Android -yhteensopiva. Kello on osa Withings -tuoteperhettä, johon kuuluvat mm. vaaka ja verenpainemittari. Tiedot tallettuvat puhelimeen. Kellon ohjelmisto on juuri päivittynyt, joten saattaa olla, että mittaustarkkuus on parantunut tässä versiossa.
Withings on tällä hetkellä osa Nokiaa.
Apple Watch on ehdottomasti monipuolisin ja se näkyy hinnassa, joka on useita satasia. Jos pienemmällä panoksella haluaa päästä alkuun, niin äsken esiteltyjen kellojen hinta on 130 eurosta 200 euroon. Jos on aikeissa hankkia laitetta, kannattanee tutustua Kuluttajalehden tekemään testiin. Lehti on testannut 17 älykelloa ja aktiiviranneketta. Testissä olleiden tuotteiden hinnat ovat 80 ja 450 euron välillä. Kannattaa myös tarkistaa yhteensopivuus oman puhelimen kanssa ennen kellon hankintaa.
Älypuhelinsovelluksista voi mainita mm. Terveys, Moves, Sports Tracker.
Jussi Kajava esitteli Beddit -sovelluksen, joka on suomalainen keksintö. Kehitystyössä on ollut mukana unitutkija, professori Markku Partinen.
Unen ja hyvinvoinnin mittaamiseen Beddit on uusi tuote, joka sisältää lakanan alle asetettavan ohuen anturin sekä siihen langattomasti liittyvän älypuhelinsovelluksen. Beddit seuraa automaattisesti unen määrää ja laatua, sydämen sykettä ja hengitysrytmiä ja jopa kuorsausta. Älypuhelinsovellus (iPhone, Android) kertoo aamulla unitulokset ja antaa niiden perusteella ohjeita unen parantamiseksi. Unikäyrä ilmoittaa uniajan, unen tehokkuuden, sykkeen ja hengityksen. Mielenkiintoista on seurata esimerkiksi, miten kahvinjuonti eri vuorokauden vaikuttaa sykkeeseen.
Älyrannekkeet eli aktiivisuusrannekkeet muistuttavat edellä esiteltyjä kelloja, mutta ovat toiminnoiltaan rajatumpia. Helsingin Sanomien juttu 9.3. 2017 kuvaa senioriryhmän positiivisia kokemuksia älyrannekkeen testaajina ja käyttäjinä.
Yhteenvedon laati
Tarja Toiviainen
Ps. Lähipäivinä ilmestyvässä Ikinörtissä on pieniä älypuhelinvinkkejä: Näe ja kuule paremmin, jumppaa aivojasi ja tunne lääkkeesi.
