Älylaitteet kuntoilun ja hyvinvoinnin avustajina

Enterin Hyvinvointisovellukset-teema jatkuu. Edellisen jutun kertojana oli päivittäisiä askelmääriään seuraava kävelijä. Tämän jutun kirjoittaja on tyystin toisenlainen - monipuolisesti kuntoileva tekniikkafriikki. 

Aloitin kuntoilutietojen tallentamisen HeiaHeia-sovellukseen kesäkuussa 2010, mutten enää muista alkuvuosina suoritusten mittaamiseen käyttämiäni laitteita. Olen kuitenkin tallentanut alusta alkaen matkan kilometrin kymmesosan tarkkuudella ja ajan tunteina ja minuutteina.

Vuonna  2013 aloin käyttää Sports Tracker-sovellusta kuntoilutietojen mittaamiseen ja myös tallentamiseen. Pääasiallisimmat kuntoilulajini ovat olleet: kävely, pyöräily, hiihto, kuntosali, uinti, vesijuoksu, luistelu jne. HeiaHeia-sovellukseen olen kirjannut myös hyötyliikuntaa kuten marjojen poiminta, auton pesu, lumen luonti, kasvimaan hoito, rakentaminen jne.

Kännykkäsovellukset

Aloitin kuntoilusuoritusten mittaamisen kännykällä Sports Tracker-sovelluksella. Sovellus toimi alun perin Nokian kännyköillä, joissa oli fyysiset näppäimet. Sen jälkeen ovat tulleet iPhone- ja Android-kännyköiden Sports Tracker-sovellukset.

Sports Tracker on hyvä sovellus, joka mittaa kuntoilusuorituksen matkan ja ajan tarkasti. Se osaa myös keskeyttää ajan mittauksen, jos pysähtyy esim. kävely- tai pyöräilylenkillä. Ainoa ongelma on , että Sports Tracker täytyy käynnistää aina kuntoilusuorituksen alussa ja lopettaa lopussa. Se ei siis tunnista automaattisesti mitään kuntoilulajia.

Kuva 1: Sports Trackkerille kirjattu kuntoilusuoritus

Minulla oli käytössä muutaman vuoden ajan suomalaisten kehittämä Moves-sovellus. Se myytiin Facebookille, joka valitettavasti lopetti sen vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Se tunnisti automaattisesti kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Sitä ei siis tarvinnut käynnistää kuntoilusuorituksen alussa eikä lopettaa  lopussa. Kun minulla oli kännykkä taskussa, sain automaattisesti kävelemäni ja pyöräilemäni ajan ja matkan sekä reitin kartalla. Hiihtoa se ei tunnistanut ja siksi hiihdon matkan ja ajan mittaamiseen olen käyttänyt Sports Tracker-sovellusta. Moves on toistaiseksi ollut paras käyttämistäni kuntoilusovelluksista.

Viime vuosina olen käyttänyt pääasiassa iPhone-kännyköitä. Googlen kehittämää Google Fit-kuntoilusovellusta ei valitettavasti saa iPhone-kännykkään. Mutta minulla on käytössä myös LG G4-Android-kännykkä, ja sillä olen päässyt kokeilemaan Google Fit-sovellusta.

Google Fit osaa tunnistaa automaattisesti myös kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Se ei toimi kuitenkaan yhtä hyvin kuin Moves-sovellus aikoinaan. Sillä menee jonkin verran aikaa, ennen kuin se tunnistaa kuntoilulajin ja siksi matkan pituus ja aika voi jää todellista lyhyemmäksi. Lyhyitä matkoja se ei mittaa ollenkaan automaattisesti.

Älykellosovellukset

Minulla on ollut käytössä Apple Watch-älykello vähän yli 3 vuotta. Siinä on käytössä Aktiivisuus-sovellus, joka mittaa automaattisesti liikkumista kilokaloreina, liikuntaa minuutteina ja seisomistunteja. Näille kaikille voi asettaa päivätavoitteen. Jos saavuttaa tavoitteet, siitä saa erilaisia  virtuaalisia palkintoja. Liikuntaa ei saa kuitenkaan eriteltynä eri kuntoilulajeittain automaattisesti. Tietyn kuntoilusovelluksen esim. kävelyn voi kyllä käynnistää itse, jolloin se tallentuu kävelylajina.

 

Kuva 2: Apple Watchin Aktiivisuussovellus

Apple Watchissa on myös Hengitys-sovellus. Kello huomauttelee aina tietyin väliajoin, että nyt pitäisi tehdä hengitysharjoituksia minuutin ajan. Se mittaa samalla myös sydämen sykkeen.

Viime vuoden lokakuussa ostin Samsungin Galaxy Watch-älykellon. Siinä on Samsung Health-sovellus. Sen pitäisi tunnistaa automaattisesti 6 eri kuntoilulajia mm. kävelyn, juoksun ja pyöräilyn. Omien kokemusteni mukaan kävelyn se jotenkin tunnistaa, mutta pyöräilyä ei aina oikein. Jos lähtee esim. kävelylenkille ja käynnistää itse sovelluksen, silloin saa enemmän ja tarkempia tietoja kuin automaattisessa käynnistyksessä ja myös kävelyreitti tallentuu.

Galaxy Watch mittaa myös sykettä, stressitasoa sekä unta ja unen laatua, jos pitää kelloa yöllä ranteessa. Aamulla saa sitten raportin, miten on nukkunut yön. Kello antaa kyllä virheellisiäkin tuloksia. Jos olen esim. istunut päivällä paikallani lukemassa yli tunnin, vähän ajan kuluttua tulee uniraportti. Kello kuvittelee, että olen nukkunut, vaikka olen vain istunut ja lukenut.

Huomioita kuntoilusovelluksista

Google Fit-sovellukseen, Samsung Health-sovellukseen ja Apple Watchin Aktiivisuus-sovellukseen voi asettaa päivätavoitteita. Sovellusten avulla voi sitten seurata, miten tavoitteet toteutuvat.

Lisäksi kuntoilusovellukset tallettavat tietoja viikottain ja kuukausittain tai niistä saadaan yhteenvetotilastoja viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.

Askeleita en ole tallentanut, koska mielestäni askeleet eivät anna oikeaa tietoa matkan pituudesta. Matkan olen mitannut sellaisella sovelluksella, joka käyttää GPS:ää, jolloin saa tarkempia tuloksia.

Älykellot ( Apple Watch ja Samsung Galaxy Watch) pitävät huolen siitä, että en istu liian kauan paikallani. Apple Watch kehottaa nousemaan ylös ja liikkumaan, jos on istunut liian kauan.

Kuva 3: Apple Watchin seisomiskehotus

Vastaavasti Samsung Galaxy Watch käskee tekemään vartalon kiertoliikkeitä ja näyttää mallia, miten pitää liikutella itseään.

Apple Watch huolehtii myös siitä, että teen hengitysharjoituksia säännöllisesti päivittäin. Aluksi hengittelin säännöllisesti kellon tahtiin, mutta viime aikoina hengitysharjoitukset ovat jääneet tekemättä. Yksi syy on ollut se, että huomautukset ovat tulleet sellaiseen aikaan, jolloin minulla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä hengitysharjoitusta. Tämä on tietenkin tekosyy.

Tapio Hietamäki

Enterin vertaisopastaja 

  ***

Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin -sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset.

Tietoiskuja tukee Tuulikki Paturin laatima laaja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketti. Siinä on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös selaimella toimivia hyvinvointia edistäviä palveluita.

Aktiivisuusmittauksella reippautta arkeen

Tammikuu on hyvinvointikuu.  Enter tukee teemaa Hyvinvointisovellukset -tietoiskuilla ja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketilla. Tästä lisää jutun lopussa, mutta aluksi kevytkuntoinen kävelijä kertoo, miten hän hyödyntää aktiivisuusmittausta.

Minulla on ollut kaksi vuotta Polar Loop 2  aktiivisuusranneke. Valitsin tämän helppokäyttöisen mallin, jota ei tarvitse alkuastetusten jälkeen säädellä, lataus riittää. Tavoitteenani on liikkua enemmän ja nostaa kuntoani, jopa kuntoutua. Asetin päivittäiseksi aktiivisuustavoitteekseni tavanomaiset 10 000 askelta. 

Aluksi synkronoin päivittäin aktiivisuustiedot kännykkäni Polar Flow-sovellukseen Bluetoothin avulla, mutta nykyään katson askeleet suoraan rannekkeen näytöltä. Synkronoin tiedot tietokoneelle latauksen yhteydessä Flow-päiväkirjaan, jossa näkyvät päivittäiset aktiivisuustietoni kahden vuoden ajalta. Seuraan oikeastaan vain ottamiani askeleita. Tietoa kalorinkulutuksesta en osaa suhteuttaa ravintooni ja nukkumiseen käyttämäni ajan tiedän ilman mittaustuloksiakin.  Saan joka päivä sovellukselta ns. passiivisuusleimoja, huomautuksia liiasta istumisesta. 
 

Tamagotchi-ilmiö toimiii
Onko näin yksipuolisesta aktiivisuuden seuraamisesta mitään hyötyä? No on! Olen kaksi vuotta “ruokkinut” rannekettani kuten Tamagotchi- virtuaalilemmikkiä. Syötän sille askelia. Suunnittelen usein jo edellisenä päivänä, miten hankkisin niitä. Käynti lähikirjastossa tuottaa  noin 3000 askelta, edestakainen matka kuntosalille 2800 askelta jne.

Parin vuoden aikana tapoihini onkin tullut pysyviä muutoksia, kävelen säätä uhmaten ja monesti valitsen pidemmän reitin. En jää minuuteiksi värjöttelemään ratikkapysäkille, vaan kävelen edelliselle tai seuraavalle. Talviliukkaisiin varaudun liukuestein ja talvella vauhditan askellusta kävelykepillä turvallisuuden vuoksi. 

Flow-päiväkirja osoittaa viikottaisten askeleitten keskiarvoksi noin 8000/päivä. Jonain päivänä kävelen kevyesti 13 000 askelta, mutta viikossa on yleensä jokin vain parin tuhannen askeleen päivä.

Aktiivisuutta kertyy siivotessa, pyykätessä - tavallisissa askareissa, ja tottakai myös shoppaillessa.  Ruuanlaitto saattaa yllättää. Kasvisruokia harrastava ystäväni saa tuhansia steppejä kuoriessaan ja pilkkoessaan kasviksia. Polar-ranneke nimittäin seuraa aktiivisuutta anturilla, joka tallentaa ranteen liikkeitä. Ihan sokeasti ei siis kannata uskoa mittaustuloksiin. Itse pidän ranneketta ohjeen mukaisesti toiminnaltaan heikommassa vasemmassa kädessäni, jolloin virhemahdollisuus pienempi. 

Joulukuussa uutisoitiin, että aktiivisuusmittarin tietoja voi nyt tallentaa Terveyskylän Omapolku-palveluun, jolloin tiedot näkyvät Omakanta-palvelussa. Tästä tullaankin mielenkiintoiseen kysymykseen - kerättyjen tietojen hyödyntämiseen esimerkiksi kuntoutuksessa. Antaisinko luvan tutkia aktiivisuuspäiväkirjaani ? Kyllä. Minun olisi syytä suunnitella yhdessä fysioterapeutin kanssa, miten pääsisin eroon “passivisuusleimoista” eli liiasta istumisesta. Entä voisivatko tiedot käänytä minua vastaan. En tiedä...

Aktiivisuusmittari on tuonut paljon reippautta elämääni. Muutama vuosi sitten en olisi uskonut pystyväni  kävelemään yhdessä päivässä 19075 askelta ( askelpituudellani noin 11,4 km) - niin kuitenkin tapahtui todistetusti 20.11.2018.

Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin - sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset. 

Tietoiskuja tukee laaja tietopaketti, jossa on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös netin hyvinvointia edistäviä palveluita.
Tuulikki Paturin laatima Hyvinvointisovellukset senioreille löytyy Enterin verkkosivuston osiosta Opiskele itse.

Enterin Aulikki

Älykellot tarkkailevat hyvinvointia

Yhteenveto Älykännykkäpiirissä 28.2.2017 esitellyistä laitteista ja sovelluksista.

Enterin opastajat kohtaavat markkinoilla olevia puhelin- ja tablettimerkkejä malleineen laidasta laitaan. Nyt myös älypuhelimiin yhteydessä olevat älykellot ovat nousemassa opastettavien laitteidan kategoriaan. Älykännykkäpiiri on opastajien opintopiiri, jossa käsitellään laitteita ja niiden sovelluksia eri näkökulmista. Tietojen jakaminen on tärkeää osaamisen kartuttamiseksi.

Tapio Hietamäki esitteli käytössään olevaa Apple Watch -älykelloa, joka on yhteydessä iPhoneen.  Kello on suunniteltu kaikkeen liikuntaan.  Sen avulla voi seurata päivittäistä aktiivisuutta ja tarkkailla terveyttä.   Apple Watch’n akku kestää kahdeksan tuntia, kello on roiskeenkestävä, mutta ei vedenpitävä.

Kellossa on kaksi sovellusta: Aktiivisuus ja Hengitys.
Liikunnan seuraaminen kellon avulla: se muistuttaa syvään hengittämisestä ja seisomaan nousemisesta, sekä seuraa tarkasti päivän liikuntaa. Päivän tilastosta näkee, paljonko on kuluttanut kilokalorioita, paljonko liikkunut.  Tavoitteet määritellään itse - esim. 500 Kcal / päivä, 30 minuuttia liikuntaa, 12 h paikallaan seisomista/istumista.  Yhteenvedot tallettuvat päivittäin ja viikoittain kelloon. Tilastot siirtyvät automaattisesti iPhoneen, mutta bluetooth pitää olla päällä.  Jos pääsee asettamiinsa tavoitteisiin, saa virtuaalipalkinnon.

Kellon kautta onnistuvat puheluun vastaaminen ja soittaminen, Sirin käyttäminen, muistiinpanojen, muistutusten ja viestien sanelu,  tekstiviestien ja sähköpostien katsominen. Kellosta näkee suoraan, kuka soittaa.

Aktiivisuus -ympyrät ja niiden seuraaminen kannustavat liikkumaan enemmän ja tulee helposti lisänneeksi liikuntaa, kunnes ympyrät saadaan  suljetuksi.  

Aktiivisuusympyrän voi myös jakaa ystävien kanssa, jolloin motivaation saa pidetyksi korkealla.

Erilaisista sisä- ja ulkolajeista, kuten pyöräily, juoksu, crosstrainer -treeni, voi valita mieleisensä, asettaa tavoitteet ja sitten vain liikkumaan.  Samalla näkee myös sykkeen. Tällä tavoin voi seurata koko terveyden tilaa.  Laite muuttaa päivittäistä käyttäytymistä, saattaa vähentää etenkin paikallaanoloa liikunnan hyväksi.

Matti Antman esitteli Withings -älykellon mallia  Steel, joka toimii yhdessä Heath Mate -ohjelman kanssa.

Ulkonäöltään tavallisen näköisessä  kellossa on askel- ja juoksumittari, unenlaadun tarkkailu ja värinähälytys. Laitteesta synkronoidaan tiedot nappia painamalla iPhone- tai  Android-puhelimeen bluetooth -yhteydellä.  Tässä kellossa virtalähteenä on paristo, joka kestää noin kahdeksan kuukautta.  Kello on vesitiivis noin 30 metriin saakka.

Älypuhelinsovellukseen voi asettaa esim. askelmäärätavoitteet. Kellotaulussa sekuntiviisaria muistuttava pienempi taulu kertoo, missä kohdassa olet asettamastasi tavoitteesta.  Älysovellus näyttää myös nukkumisajan.  Kello pidetään öisin kädessä ja se päättelee yön keston ja heräämisen.  Kello nollaa itsensä klo 24 ja herättää värinällä (ei häiritse tai herätä toisia).  Aamulla voi kysyä, kuinka hyvin on yön nukkunut.  Tietoa saa, millä liikunnalla ja kalorikulutuksella voi saavuttaa asettamansa tavoitteen.  Ohjelmalla saa  tilaston askeleista, yön unesta,  ja sykkeestä, joka mitataan puhelimen kameralla.  Mittaus käynnistetään sovelluksesta ja käyttäjä laittaa sormensa kameran eteen.

Vaikka tulokset ovat suuntaa antavia, näitä seuraamalla voi helposti muuttaa omaa käyttäytymistään liikuntapainotteiseksi.  Sellaisiin asioihin tulee kiinnittäneeksi huomiota, mitä aiemmin ei ole osannut edes ajatella.  

Halutessaan saa ohjelmistotalolta viikoittain sähköpostiin viestejä.  Kannustavissa viesteissä kerrotaan, missä kohdassa vielä voisi nostaa tavoitetta ja kehotetaan haastaa myös ystävä mukaan.  Jos onnistuu tavoitteiden saavuttamisessa, saa myös ’palkintoja’.

Seppo Laine jatkoi Withings Steel HR -kellon esittelyllä.  

Tämä laite toimii lataamatta 25 vuorokautta, lataus tehdään langattomalla laturilla, jolloin lataus kestää pari kolme tuntia.  Vesitiiviys on 50 metriin asti.

Kelloon kuuluu sykemittari.  Mobiilisovelluksen avulla voi arvioida treenauksen syketason kuin myös vuorokauden eri aikoina olleen syketason.  Aktiivisuusmittari puolestaan tunnistaa kävelemisen, juoksemisen, uimisen ja nukkumisen.  Kellosta näkee kävellyt askeleet (ulkona otetut askeleet tunnistaa hyvin, arkiaskareissa otettuja ei osaa tarkasti mitata), etäisyydet ja kalorit.  Kellosta näkee yhdellä silmäyksellä, jos puhelimeen saapuu puhelu, sähköposti tai tekstiviesti.  Myös tästä mallista saa unikäyrän.  Päiväunet ovat, ainakin toistaiseksi, tuntematon käsite.

Itselleen sopivia tavoitteita voi antaa.  Liikunnan lisäksi voi seurata ravinnon määrää tai vaikkapa painonpudotusta, jos sen on laittanut yhdeksi tavoitteeksi.  Tulokset ovat tässäkin mallissa suuntaa antavia. Onnistuessaan saa kannustavan palautteen, joka motivoi jatkamaan.  

Laite on iPhone ja Android -yhteensopiva.  Kello on osa Withings -tuoteperhettä, johon kuuluvat mm. vaaka ja verenpainemittari.  Tiedot tallettuvat puhelimeen. Kellon ohjelmisto on juuri päivittynyt, joten saattaa olla, että mittaustarkkuus on parantunut tässä versiossa.

Withings on tällä hetkellä osa Nokiaa.

Apple Watch on ehdottomasti monipuolisin ja se näkyy hinnassa, joka on useita satasia.  Jos pienemmällä panoksella haluaa päästä alkuun, niin äsken esiteltyjen kellojen hinta on 130 eurosta 200 euroon. Jos on aikeissa hankkia laitetta, kannattanee tutustua Kuluttajalehden tekemään testiin.  Lehti on testannut 17 älykelloa ja aktiiviranneketta.  Testissä olleiden tuotteiden hinnat ovat 80 ja 450 euron välillä. Kannattaa myös tarkistaa yhteensopivuus oman puhelimen kanssa ennen kellon hankintaa.

Älypuhelinsovelluksista voi mainita mm. Terveys, Moves, Sports Tracker.

Jussi Kajava esitteli Beddit -sovelluksen, joka on suomalainen keksintö.  Kehitystyössä on ollut mukana unitutkija, professori Markku Partinen.

Unen ja hyvinvoinnin mittaamiseen Beddit on uusi tuote, joka sisältää lakanan alle asetettavan ohuen anturin sekä siihen langattomasti liittyvän älypuhelinsovelluksen. Beddit seuraa automaattisesti unen määrää ja laatua, sydämen sykettä ja hengitysrytmiä ja jopa kuorsausta.  Älypuhelinsovellus (iPhone, Android) kertoo aamulla unitulokset ja antaa niiden perusteella ohjeita unen parantamiseksi.  Unikäyrä ilmoittaa uniajan, unen tehokkuuden, sykkeen ja hengityksen.  Mielenkiintoista on seurata esimerkiksi, miten kahvinjuonti eri vuorokauden vaikuttaa sykkeeseen.

Älyrannekkeet  eli aktiivisuusrannekkeet muistuttavat  edellä esiteltyjä kelloja, mutta ovat toiminnoiltaan rajatumpia. Helsingin Sanomien juttu 9.3. 2017 kuvaa  senioriryhmän positiivisia kokemuksia älyrannekkeen testaajina ja käyttäjinä.

Yhteenvedon laati
Tarja Toiviainen

Ps. Lähipäivinä ilmestyvässä  Ikinörtissä on pieniä älypuhelinvinkkejä: Näe ja kuule paremmin, jumppaa aivojasi ja tunne lääkkeesi.