Vapaaehtoisten selkeä Suomi - vertaisopastajien valtakunnallinen tapaaminen Tampereella 16.-17.9.2017

Suomessa toimii useita organisaatioita, jotka järjestävät senioreille opastusta tietotekniikan ja digipalveluiden käytössä. Itse opastaminen tapahtuu kuitenkin monesti pienissä porukoissa, joskus jopa aivan yksin, joten on tärkeä saada vertaistukea ja toisaalta huolehtia vapaaehtoisten jaksamisesta. Toisten samaa “työtä” tekevien tapaaminen ja ajatusten vaihto on erittäin tärkeää.

Maassamme toimivien tietotekniikkayhdistysten vertaisopastajat kohtasivat viikonvaihteessa Tampereella, kun ATK Seniorit Mukanetti ry oli kutsujavuorossa viidettä kertaa järjestettävälle valtakunnalliselle tapahtumalle. Tampereelle saapui yhteensä noin 60 seniori-ikäistä opastajaa, tuutoria tai opastuksen organisoijaa. Edustettuina olivat Uudeltamaalta ENTER ry, Pohjois-Savon alueelta  Savonetti ry, Pohjois-Karjalasta  Joen Severi ry, Jyväskylästä  Ikääntyvien yliopisto ja Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta.

Tutustuimme kaksipäiväisessä tapahtumassa isäntäkaupunki Tampereen historiaan ja  kaupungin kehittymiseen. Pohdimme tietotekniikkaopastuksen tarpeellisuutta, selkokieltä ja vapaaehtoisen onnellisuutta. Aika moninaista tuntuu olevan vapaaehtoisen tietotekniikkaopastajan elämä! Pääsimme myös tutustumaan kansainvälisiin kansantansseihin ja arvuuttelemaan niiden alkuperää.

Selkokielisyys oli valittu tapaamisen pääohjelmanumeroksi - ja se kiinnostikin osallistujia kovasti. Monen keskivertoikäihmisen mielestä uusiin tietoteknisiin laitteisiin tutustuminen tuntuu hankalalta jo siitä syystä, että termit ja käsitteet ovat itselle täysin vieraita. Opastajana toimiva henkilö voi tuntua syntyneen älylaite kädessään, jolloin monet asiat ovat itsestään selvyyksiä. Vertaisopastajuuden ydin on siinä, että oppijan ja ohjaajan roolissa olevilla ihmisillä on jokin yhdistävä tekijä, esim. ikä. Kun seniori opastaa toista senioria, puheen tahti ja puhuttu kieli on todennäköisesti toisille ymmärrettävämpää.

Senioritkin tarvitsevat vinkkejä selkokielisyydestä, varsinkin jos tehdään kirjallisia ohjeita. Harjoittelimme pienryhmissä selkokielisten ohjeiden tekemistä - ja paljon sitä joutui miettimään sanavalintojaan, jotta asia tulisi ymmärretyksi. Loogisuutta tarvitaan termien valintaan! Ja kuvat havainnollistamaan kirjoitettuja ohjeita. Osion vetäjä Petri Ilmonen sai paljon kiitosta esiintymisestään, neuvoistaan ja selväsanaisuudestaan.

Vaikka ohjelma oli mainio, viikonlopun parasta antia olivat väliajoilla muiden yhdistysten opastajien kanssa käydyt keskustelut. Miten erilaisia toimintatapoja löytyykään -  toisaalta miten samanlaisten ongelmien kanssa ihmiset painiskelevat, asuinpaikasta riippumatta. Mutta oppimistapoja on niin monenlaisia, että hyvä opastaja kuuntelee aina hetken aikaa opastettavan sanomaa ja ajatusmaailmaa, ennen kuin valitsee lähestymistavan kulloiseenkin tilanteeseen. Kokemusten jakaminen näistä oli ensiarvoisen tärkeää!

Opastustoiminnan tarpeen kiteytti hyvin eräs Mukanetin vertaisopastajista:

”Jokin aika sitten aloimme pohtia, tarvitaanko enää opastustoimintaa senioreille, kun kaikki henkilöt jo ovat työelämässään käyttäneet tietokoneita. Sitten tulivat tablettilaitteet ja älypuhelimet, joten opastustoiminnalle näyttää taas olevan pitkä tulevaisuus edessään.”

Eräs osallistuja kuvaili vertaisopastajia myös vertaisihmettelijöiksi, aika osuva nimitys!

Tapahtumaterveiset kirjoittivat

Ilkka Veuro, Tiina Etelämäki ja Nina Ziessler

ENTER ry
kuvat Mukanetti ry

Syksyinen kesä, iPad ja kunto

Toivottelin kevään Ikinörtti-jutussani ”Liukasta nettikesää kaikille”.  Nytpä pohdin hieman, miten kulunut sateinen kesä - tai pikemminkin kesän kestänyt syksy - on omalta osaltani mennyt.

Ulos ei ole tehnyt mieli, kun sade, tuuli ja kohtuuton viileys ovat sotkeneet ulkoelämän nautinnot. Normikesänä olen pitänyt tapanani askarrella ulkona erilaisten puutöiden parissa. Ja  kesähommiin on kuulunut hieman kalastamista ja erilaisia tontin ja rakennusten hoitotöitä. Tänä kesänä on ulkona paleltu ja sisällä hikoiltu uunin lämmössä.

Mutta mitä sitten olen tehnyt?
No tietenkin käyttänyt iPadia 24/7 (noin kuuluu nykyään kirjata kun tekee jotain hommaa paljon). Aamulla silmät avattuani hamuan iPadin käsiini ja lataan Itä-Savon ja Helsingin Sanomat. Sitten alkaa lukeminen, joka jatkuu aamupuuron ja -kahvin ajan ja pidemmällekin, niin kauan kuin päivän lehdissä riittää luettavaa. Lisäksi lukuhommiin kuuluu muutamia aikakausilehtiäkin.

Lehtien jälkeen pitää selvittää merentakaisen päämiehen ja muiden tahojen twiitit sekä parinkymmenen FB-ryhmän päivitykset. Lisäksi pitää tutkia Yle Areena, Katsomo ja YouTube. Jos niiltä on jäänyt aikaa, on pitänyt turvautua iPadilla oleviin Elisa Kirjan n. 100 kirjaan. Jos taas iPadillä ei ole riittänyt annettavaa päivään, ovat tukena olleet Elisa Viihteen tallennukset. Kiireimmillä hetkillä niiden läpikäyntiin on auttanut kolminkertainen katselunopeus.

Viime viikonlopulla Elisa Kirja järjesti minulle merkittäviä henkisiä traumoja. Olin ostanut julkaisupäivänä laitteelleni Millenium-sarjan viimeisen teoksen ”Tyttö joka etsi varjoaan”. Olin ahminut heti ensimmäisenä päivänä kirjan ensimmäiset 250 sivua ja jättänyt viikonloppua varten loput sivut. Asettauduttuani lukemaan ei kirja avautunutkaan. Luulin ensin vian olevan laitteessani, kunnes luin Elisan ilmoituksista, että ongelma olikin Elisan päässä.  En halua tässä kerrata, mitä sanoja käytin tuolloin havaitessani ettei loppuratkaisut selviäisikään viikonlopun aikana. Elisa Kirja käyttäytyi kuitenkin mallikkaan asiakaslähtöisesti antamalla hyvityksenä ladattavaksi ilmaisen kirjan. Tuota minä sanoisin asiakaspalveluksi!

Eli kesäni on mennyt niskat kumarassa! Liian harvoin olen muistanut oikoa selkääni ja hieroa niskaani. Sitäkin useammin olen säätänyt iPadin kirkkautta kun silmiini on alkanut koskea. Otaksun, että kotikonnuille palattuani seuraaviin toimenpiteisiini kuuluvat erilaiset kuntoiluharrastukset. Jalat, selkä, niska, kädet, pää, jne. kaipaavat kunnon kohentamista. Ja paljon! Mahanseudun lisäpyöristymistä en edes tässä kehtaa mainita.

Onko siis tietolaitteiden käyttö haitallista vai hyödyllistä?
No totta kai on ja ei!
On tärkeää havaita, että hyöty menee ihmisellä ensisijaisesti aivoihin ja kaikki muut osat jäävät hyötyä paitsi. Nyt en huomioi jumppasovellusten vaikutusta.

Eli, niin mukavaa ja hyödyllistä kun tietolaitteita onkin käyttää, on syytä muistaa huolehtia myös ruumiinkunnosta! Tarvan sanoin: ”Ylös, ulos ja lenkille!”

Tietokuntoterveisin,
Markku Ukonaho - Enterin opastaja

Enterille uusia opastuspaikkoja Espooseen

Enterin tietotekniikkaopastukset pyörähtävät syyskuun myötä käyntiin ja kesätauon vetristämät vapaaehtoisemme puhkuvat jälleen intoa päästessään auttamaan ja rohkaisemaan senioriväkeä älylaitteiden, tietotekniikan ja sähköisten palveluiden käytössä. Enterin vapaaehtoisia vertaisopastajia tapaa tänä syksynä jo 60 opastuspaikassa täällä Uudenmaan alueella - kirjastoissa ja palvelukeskuksissa.

Digiasioiden ottaessa yhteiskuntaamme isoin harppauksin haltuunsa etenkin ikäihmiset tarvitsevat apua ja rohkaisua sen harjoitteluun. Vaikka monet sähköiset palvelut on luotu helpottamaan arkeamme, ei riitä, että sanotaan “Ryhtykää käyttämäään sovelluksia”. Täytyy ensin osata käyttää niitä laitteita - täytyy oppia jotain älylaitteiden logiikasta, edes jotain internetin ja tiedonjaon perusperiaatteista, nykymediasta, mediakriittisyydestä sekä ennen kaikkea oppia luottamaan omiin taitoihinsa. Näitä taitoja oppii vain harjoittelemalla ja siihen Enterin opastuksissa pyritään rohkaisemaan. Me uskomme kiireettömään, opastettavan tahdissa etenevään opastukseen.

Meidän onneksemme on myös niitä senioreita, jotka hallitsevat edes osaa tästä kakusta ja ovat valmiina auttamaan. Heitä me Enterissä kutsumme vapaaehtoisiksi vertaisopastajiksi. 

Viimeisen vuoden aikana toimintaamme on liittynyt useita espoolaisia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita ja kevään aikana kävimme neuvotteluja uusista opastuspisteistä Espoonlahden kirjastoihin. Iloksemme voimme nyt kertoa, että tänä syksynä saamme toimintaamme mukaan yhteensä kolme uutta espoolaista opastuspaikkaa: Soukan, Nöykkiön ja Kauklahden kirjastot.

Nöykkiön, Soukan ja Kauklahden kirjastot

Tietotekniikkaopastus sulautuu erinomaisesti kirjastoympäristöön. Monipuolisten lainausmahdollisuuksien lisäksi kirjastot ovat erinomainen kohtaamispaikka. Kirjastoissa järjestetään kasvavassa määrin erilaisia kerhoja - lukupiiriä, peli-iltaa, värityshetkiä, kielikerhoja jne.  

 Opastajat Matti ja Olli Kauklahden kirjastossa

Harri, Jouko ja Hannu opastamassa Soukan kirjastossa

Enter sai jälleen lämpimän vastaanoton Espoonlahden kirjastolta, kun ilmoitin että meillä olisi sopivia vapaaehtoisia tämän alueen kirjastoihin. Soukan kirjasto on jo aiemmin järjestänyt hurjan suosion saanutta mobiililaitekerhoa. Ryhmässä oppiminen ei kuitenkaan sovellu kaikillle, joten nyt heillä on tarjota myös henkilökohtaista Enter-opastusta.

Nyt vain jännitämme miten palvelumme löydetään ja otetaan asiakkaiden keskuudessa vastaan. Opastuksia löytyy sekä ajanvaraukselle että ilman. Vaikka oma asiasi olisi pieni, on ajanvarauksessa se etu, että opastukseen voidaan taata mahdollisimman kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri. Ja voihan olla, että jotain muutakin kiinnostavaa sen oman laitteen käyttömahdollisuuksista löytyy!

Ikinörtti heittää lukijoilleen haasteen: vinkkaa kiireettömistä Enter-opastuksista jollekin lähipiirissäsi - tai tule itse!
Kaikki opastuspaikat löytyvät täältä: https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/

Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori