Älylaitteet kuntoilun ja hyvinvoinnin avustajina

Enterin Hyvinvointisovellukset-teema jatkuu. Edellisen jutun kertojana oli päivittäisiä askelmääriään seuraava kävelijä. Tämän jutun kirjoittaja on tyystin toisenlainen - monipuolisesti kuntoileva tekniikkafriikki. 

Aloitin kuntoilutietojen tallentamisen HeiaHeia-sovellukseen kesäkuussa 2010, mutten enää muista alkuvuosina suoritusten mittaamiseen käyttämiäni laitteita. Olen kuitenkin tallentanut alusta alkaen matkan kilometrin kymmesosan tarkkuudella ja ajan tunteina ja minuutteina.

Vuonna  2013 aloin käyttää Sports Tracker-sovellusta kuntoilutietojen mittaamiseen ja myös tallentamiseen. Pääasiallisimmat kuntoilulajini ovat olleet: kävely, pyöräily, hiihto, kuntosali, uinti, vesijuoksu, luistelu jne. HeiaHeia-sovellukseen olen kirjannut myös hyötyliikuntaa kuten marjojen poiminta, auton pesu, lumen luonti, kasvimaan hoito, rakentaminen jne.

Kännykkäsovellukset

Aloitin kuntoilusuoritusten mittaamisen kännykällä Sports Tracker-sovelluksella. Sovellus toimi alun perin Nokian kännyköillä, joissa oli fyysiset näppäimet. Sen jälkeen ovat tulleet iPhone- ja Android-kännyköiden Sports Tracker-sovellukset.

Sports Tracker on hyvä sovellus, joka mittaa kuntoilusuorituksen matkan ja ajan tarkasti. Se osaa myös keskeyttää ajan mittauksen, jos pysähtyy esim. kävely- tai pyöräilylenkillä. Ainoa ongelma on , että Sports Tracker täytyy käynnistää aina kuntoilusuorituksen alussa ja lopettaa lopussa. Se ei siis tunnista automaattisesti mitään kuntoilulajia.

Kuva 1: Sports Trackkerille kirjattu kuntoilusuoritus

Minulla oli käytössä muutaman vuoden ajan suomalaisten kehittämä Moves-sovellus. Se myytiin Facebookille, joka valitettavasti lopetti sen vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Se tunnisti automaattisesti kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Sitä ei siis tarvinnut käynnistää kuntoilusuorituksen alussa eikä lopettaa  lopussa. Kun minulla oli kännykkä taskussa, sain automaattisesti kävelemäni ja pyöräilemäni ajan ja matkan sekä reitin kartalla. Hiihtoa se ei tunnistanut ja siksi hiihdon matkan ja ajan mittaamiseen olen käyttänyt Sports Tracker-sovellusta. Moves on toistaiseksi ollut paras käyttämistäni kuntoilusovelluksista.

Viime vuosina olen käyttänyt pääasiassa iPhone-kännyköitä. Googlen kehittämää Google Fit-kuntoilusovellusta ei valitettavasti saa iPhone-kännykkään. Mutta minulla on käytössä myös LG G4-Android-kännykkä, ja sillä olen päässyt kokeilemaan Google Fit-sovellusta.

Google Fit osaa tunnistaa automaattisesti myös kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Se ei toimi kuitenkaan yhtä hyvin kuin Moves-sovellus aikoinaan. Sillä menee jonkin verran aikaa, ennen kuin se tunnistaa kuntoilulajin ja siksi matkan pituus ja aika voi jää todellista lyhyemmäksi. Lyhyitä matkoja se ei mittaa ollenkaan automaattisesti.

Älykellosovellukset

Minulla on ollut käytössä Apple Watch-älykello vähän yli 3 vuotta. Siinä on käytössä Aktiivisuus-sovellus, joka mittaa automaattisesti liikkumista kilokaloreina, liikuntaa minuutteina ja seisomistunteja. Näille kaikille voi asettaa päivätavoitteen. Jos saavuttaa tavoitteet, siitä saa erilaisia  virtuaalisia palkintoja. Liikuntaa ei saa kuitenkaan eriteltynä eri kuntoilulajeittain automaattisesti. Tietyn kuntoilusovelluksen esim. kävelyn voi kyllä käynnistää itse, jolloin se tallentuu kävelylajina.

 

Kuva 2: Apple Watchin Aktiivisuussovellus

Apple Watchissa on myös Hengitys-sovellus. Kello huomauttelee aina tietyin väliajoin, että nyt pitäisi tehdä hengitysharjoituksia minuutin ajan. Se mittaa samalla myös sydämen sykkeen.

Viime vuoden lokakuussa ostin Samsungin Galaxy Watch-älykellon. Siinä on Samsung Health-sovellus. Sen pitäisi tunnistaa automaattisesti 6 eri kuntoilulajia mm. kävelyn, juoksun ja pyöräilyn. Omien kokemusteni mukaan kävelyn se jotenkin tunnistaa, mutta pyöräilyä ei aina oikein. Jos lähtee esim. kävelylenkille ja käynnistää itse sovelluksen, silloin saa enemmän ja tarkempia tietoja kuin automaattisessa käynnistyksessä ja myös kävelyreitti tallentuu.

Galaxy Watch mittaa myös sykettä, stressitasoa sekä unta ja unen laatua, jos pitää kelloa yöllä ranteessa. Aamulla saa sitten raportin, miten on nukkunut yön. Kello antaa kyllä virheellisiäkin tuloksia. Jos olen esim. istunut päivällä paikallani lukemassa yli tunnin, vähän ajan kuluttua tulee uniraportti. Kello kuvittelee, että olen nukkunut, vaikka olen vain istunut ja lukenut.

Huomioita kuntoilusovelluksista

Google Fit-sovellukseen, Samsung Health-sovellukseen ja Apple Watchin Aktiivisuus-sovellukseen voi asettaa päivätavoitteita. Sovellusten avulla voi sitten seurata, miten tavoitteet toteutuvat.

Lisäksi kuntoilusovellukset tallettavat tietoja viikottain ja kuukausittain tai niistä saadaan yhteenvetotilastoja viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.

Askeleita en ole tallentanut, koska mielestäni askeleet eivät anna oikeaa tietoa matkan pituudesta. Matkan olen mitannut sellaisella sovelluksella, joka käyttää GPS:ää, jolloin saa tarkempia tuloksia.

Älykellot ( Apple Watch ja Samsung Galaxy Watch) pitävät huolen siitä, että en istu liian kauan paikallani. Apple Watch kehottaa nousemaan ylös ja liikkumaan, jos on istunut liian kauan.

Kuva 3: Apple Watchin seisomiskehotus

Vastaavasti Samsung Galaxy Watch käskee tekemään vartalon kiertoliikkeitä ja näyttää mallia, miten pitää liikutella itseään.

Apple Watch huolehtii myös siitä, että teen hengitysharjoituksia säännöllisesti päivittäin. Aluksi hengittelin säännöllisesti kellon tahtiin, mutta viime aikoina hengitysharjoitukset ovat jääneet tekemättä. Yksi syy on ollut se, että huomautukset ovat tulleet sellaiseen aikaan, jolloin minulla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä hengitysharjoitusta. Tämä on tietenkin tekosyy.

Tapio Hietamäki

Enterin vertaisopastaja 

  ***

Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin -sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset.

Tietoiskuja tukee Tuulikki Paturin laatima laaja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketti. Siinä on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös selaimella toimivia hyvinvointia edistäviä palveluita.

Aktiivisuusmittauksella reippautta arkeen

Tammikuu on hyvinvointikuu.  Enter tukee teemaa Hyvinvointisovellukset -tietoiskuilla ja Hyvinvointisovellukset senioreille-tietopaketilla. Tästä lisää jutun lopussa, mutta aluksi kevytkuntoinen kävelijä kertoo, miten hän hyödyntää aktiivisuusmittausta.

Minulla on ollut kaksi vuotta Polar Loop 2  aktiivisuusranneke. Valitsin tämän helppokäyttöisen mallin, jota ei tarvitse alkuastetusten jälkeen säädellä, lataus riittää. Tavoitteenani on liikkua enemmän ja nostaa kuntoani, jopa kuntoutua. Asetin päivittäiseksi aktiivisuustavoitteekseni tavanomaiset 10 000 askelta. 

Aluksi synkronoin päivittäin aktiivisuustiedot kännykkäni Polar Flow-sovellukseen Bluetoothin avulla, mutta nykyään katson askeleet suoraan rannekkeen näytöltä. Synkronoin tiedot tietokoneelle latauksen yhteydessä Flow-päiväkirjaan, jossa näkyvät päivittäiset aktiivisuustietoni kahden vuoden ajalta. Seuraan oikeastaan vain ottamiani askeleita. Tietoa kalorinkulutuksesta en osaa suhteuttaa ravintooni ja nukkumiseen käyttämäni ajan tiedän ilman mittaustuloksiakin.  Saan joka päivä sovellukselta ns. passiivisuusleimoja, huomautuksia liiasta istumisesta. 
 

Tamagotchi-ilmiö toimiii
Onko näin yksipuolisesta aktiivisuuden seuraamisesta mitään hyötyä? No on! Olen kaksi vuotta “ruokkinut” rannekettani kuten Tamagotchi- virtuaalilemmikkiä. Syötän sille askelia. Suunnittelen usein jo edellisenä päivänä, miten hankkisin niitä. Käynti lähikirjastossa tuottaa  noin 3000 askelta, edestakainen matka kuntosalille 2800 askelta jne.

Parin vuoden aikana tapoihini onkin tullut pysyviä muutoksia, kävelen säätä uhmaten ja monesti valitsen pidemmän reitin. En jää minuuteiksi värjöttelemään ratikkapysäkille, vaan kävelen edelliselle tai seuraavalle. Talviliukkaisiin varaudun liukuestein ja talvella vauhditan askellusta kävelykepillä turvallisuuden vuoksi. 

Flow-päiväkirja osoittaa viikottaisten askeleitten keskiarvoksi noin 8000/päivä. Jonain päivänä kävelen kevyesti 13 000 askelta, mutta viikossa on yleensä jokin vain parin tuhannen askeleen päivä.

Aktiivisuutta kertyy siivotessa, pyykätessä - tavallisissa askareissa, ja tottakai myös shoppaillessa.  Ruuanlaitto saattaa yllättää. Kasvisruokia harrastava ystäväni saa tuhansia steppejä kuoriessaan ja pilkkoessaan kasviksia. Polar-ranneke nimittäin seuraa aktiivisuutta anturilla, joka tallentaa ranteen liikkeitä. Ihan sokeasti ei siis kannata uskoa mittaustuloksiin. Itse pidän ranneketta ohjeen mukaisesti toiminnaltaan heikommassa vasemmassa kädessäni, jolloin virhemahdollisuus pienempi. 

Joulukuussa uutisoitiin, että aktiivisuusmittarin tietoja voi nyt tallentaa Terveyskylän Omapolku-palveluun, jolloin tiedot näkyvät Omakanta-palvelussa. Tästä tullaankin mielenkiintoiseen kysymykseen - kerättyjen tietojen hyödyntämiseen esimerkiksi kuntoutuksessa. Antaisinko luvan tutkia aktiivisuuspäiväkirjaani ? Kyllä. Minun olisi syytä suunnitella yhdessä fysioterapeutin kanssa, miten pääsisin eroon “passivisuusleimoista” eli liiasta istumisesta. Entä voisivatko tiedot käänytä minua vastaan. En tiedä...

Aktiivisuusmittari on tuonut paljon reippautta elämääni. Muutama vuosi sitten en olisi uskonut pystyväni  kävelemään yhdessä päivässä 19075 askelta ( askelpituudellani noin 11,4 km) - niin kuitenkin tapahtui todistetusti 20.11.2018.

Enter järjestää tammikuulla Seniorit nettiin - sarjassa neljä tietoiskua, joiden aiheena on Hyvinvointisovellukset. 

Tietoiskuja tukee laaja tietopaketti, jossa on ajantasaista tietoa senioreiden suosimista sovelluksista ja enteriläisten aitoja kokemuksia hyvinvointisovellusten käytöstä. Aineistossa esitellän myös netin hyvinvointia edistäviä palveluita.
Tuulikki Paturin laatima Hyvinvointisovellukset senioreille löytyy Enterin verkkosivuston osiosta Opiskele itse.

Enterin Aulikki

Haluan, että sinäkin pääset osalliseksi!

Musiikki, kirjasto, elokuvat, uutiset, pankki, terveys ja oikeastaan ihan kaikki tuntuu nykyään olevan netissä. Miten siellä oikein pärjää? Tämä kysymys on meistä monen huulilla ikään ja sukupuoleen katsomatta. Yhteiskunnassamme on nuoria, keski-ikäisiä ja senioreita, joilla pyörii samat kysymykset ja ajatukset päässään; ”Miten siellä pärjää?”, ”Miten tämän voisi tehdä entistäkin helpommin?” ,”Apua, älylaite!” ,”Jos kosken tuohon, se saattaa mennä rikki tai sekaisin.”

Työskentelen Aspa-säätiön Digi haltuun! -hankkeessa, missä tarkoituksemme on edistää mielenterveys- ja päihdetoipujien sekä eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme. Ajatuksemme on, että jos asiakkaamme saavat tukea digitaalisten asioiden oppimisessa, on yhteiskunta ja sen palvelut heille saavutettavampia. Vertaistuen voimin digiasioiden oppiminen on mukavampaa ja vaikuttavampaa.

Kaksintaistelua digin kanssa meistä käy aivan jokainen. Se ei ole vain ikäihmisten, vammaisten tai muiden erityisryhmien ongelma, vaan myös esimerkiksi minun ongelmani. Ei ole kauaakaan, kun viimeksi menetin hermoni omaan tietokoneeseeni. Se on inhimillistä. En vain ymmärtänyt ja koko ”aparaatti” tuntui olevan maailman tyhmin kapistus.  On muistettava, että KUKAAN meistä ei ole koskaan digiasioissa valmis. Joka viikko meistä jokainen oppii jotain uutta.

Oma uuden oppimisen kaavani on: Yritys ja erehdys, itseopiskelu YouTuben kautta tai googlaamalla, kysymällä neuvoa viisaammilta tai havainnoimalla, miten muut toimivat. Toisin sanoen digitaitojen oppimisen kaava on: Rohkeus yrittää - sapetus epäonnistumisesta - rohkeus yrittää uudestaan ja taas sapettaa - rohkeus kysyä - rohkeus myöntää, ettei osaa ja rohkeus opetella lisää. Pikkuhiljaa kysymisen tarve vähenee, mutta ei koskaan lopu. Toisin sanoen tarvitsemme toisiamme.

#Digivinkkiviikko

Jokainen meistä on joskus saanut joltain digivinkin tai jokaisella meistä on niin hyvä digivinkki, että haluaa jakaa sen muillekin.  Keräsimme hankkeessamme marraskuun alussa arjen digivinkkejä. Näitä vinkkejä meille lähetettiin yli 100 kpl. Julkaisimme niistä ensimmäiset seitsemän digivinkkiviikollamme sosiaalisen median kanavissa ja ne ovat nyt arkistoituina Aspa-säätiön YouTube kanavalla. Digivinkkejä on tarkoitus jakaa jatkossakin, eli kannattaa olla niin sanotusti kuulolla.

Miltä digivinkit voisivat sitten näyttää esimerkiksi Mikko Aspalaisen tai vaikka sinun arjessasi?

Klo 7:00 Mikon älypuhelimessa soi herätyskello. Hän nousee ylös ja kysyy Siri:ltä päivän sään, jotta tietää kuinka kannattaa pukeutua työmatkalle. Puettuaan hän katsoo omalta yksityiseltä Instagram-tililtään 10-kuvaisen kuvaohjeen siitä, miten puuro kannattaakaan keittää, sillä tällä hetkellä hänen on vaikea lukea tai muistaa mitä on opetettu.

Klo 8:00 Mikko katsoo Internetistä juna-aikatauluja ja huomaa juna-aikataulujen kohdalla keltaisen varoituskolmion. Hän tietää, että se tarkoittaa jotakin häiriötä junaliikenteessä. Mikko ilmoittaa asiasta töihin.  Hän osaa ottaa puhelimensa näytöstä kuvakappauksen ja lähettää sen WhatsApp-sovelluksen kautta töihin. Koska kirjoittaminen on Mikolle haastavaa hän ilmoittaa WhatsAppissa vielä ääniviestillä työpaikalleen, että saattaa olla myöhässä, koska juna-aikatauluissa näkyi keltainen kolmio.

Klo 10:00 Mikko ja hänen työtoverinsa ajavat kokoukseen toiselle paikkakunnalle ja työtoveri syöttää navigaattoriin osoitteen niin, että hakukenttään tulee osoitteen numero ensin. Näin osoite löytyy navigaattorista nopeammin. Pysäköinnissä ei tarvita onneksi kolikoita, koska työkaverilla on Parkman -puhelinsovellus, millä voi maksaa parkkimaksun. Napauta linkkiä ja lue miten Mikon päivä jatkuu.

Yhdessä digi haltuun!

Koska älypuhelin on minimaalinen tietokone, kannattaa sitä käyttää sen mukaisesti.
Yksi käyttökelpoisimmista digivinkeistä lienee se, että KYSY KUNNES YMMÄRRÄT.  Digitaitojen oppimisessa me kaikki tarvitsemme toistoja toistojen perään. Eikä kaikkea voi heti ymmärtää tai muistaa, joten KYSY UUDESTAAN JA UUDESTAAN niin kauan kunnes osaat.

Digi kuuluu meille kaikille, rikotaan rajoja ja ”lokeroita”! Tehdään kaikille kuuluvaksi se, että digitaaliset taidot ovat meidän kaikkien oikeus erityistarpeista, iästä ja terveydestä huolimatta.

Otetaan yhdessä Digi haltuun!

Helmi Kallio

Projektityöntekijä

Aspa-säätiö sr

Digi haltuun!

digihaltuun@aspa.fi

www.aspa.fi/digihaltuun