Näytetään tekstit, joissa on tunniste digitaidot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste digitaidot. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. toukokuuta 2021

Digitaitoja videoiden avulla

kuvitus

Kännykät ja netti ovat parhaimmillaan välineitä, joiden avulla arki helpottuu. Mutta eihän niiden toimintoja osaa hyödyntää edes välttävästi - saatikka monipuolisesti, jos ei ole aavistustakaan niiden mahdollisuuksista.  

Digitaitoja voi oppia ja kartuttaa monella eri tavalla. Kysymyksiä herättävät ongelmat ilmenevät yleensä ohjelmia ja laitteita käytettäessä ja silloin on hyvä, jos on joku jolta pyytää apua. Toisinaan virike uuden oppimiseen voi tulla vaikka kaverilta, joka kertoo jostain arkea helpottavasta toiminnosta. Luennot ja YouTube-videot ovat myös erinomaisia kanavia uusien taitojen oppimiselle tai ainakin kylvämään uteliaisuuden siemenen!

Mistä kannattaa aloittaa?

Jutussa on linkkejä ohjeisiin ja vihjeisiin ja kaikki linkit avaavat uuden selainikkunan

YouTubea voi oikeastaan käyttää vähän samaan tapaan kuin Google-hakua, mutta hakusanat kirjoitetaan YouTube-sovelluksen hakukenttään.  Hakusanoina toimii niin kysymykset (“miten soitan whatsapp puhelunlun”) kuin sanayhdistelmät (“facebookin yksityisasetukset”). Hakutuloksia kannattaa selata ja tarvittaessa tarkentaa omaa hakua. Kun hakusanoina on suomen kieltä, myös vastauksiin tulee todennäköisemmin suomenkielisiä videoita. Listauksessa näet heti myös videon lataajan eli kanavan nimen.

Jos löydät videon, jossa on sinulle mukava tyyli, kannattaa tutustua, löytyykö samalta tekijältä muitakin kiinnostavia videoita! Jutun lopussa kerrotaan kanavien tilaamisesta.

ENTER ry YouTubessa

Enterin YouTube-kanavalta löytyy useita eri tyyppisiä videoita, jotka on jaettu omiin soittolistoihin: Tietoiskuja senioreille (tallenteita Enterin senioreille suunnatuista tietoiskuista), Enterin digivinkit (lyhyitä opasvideoita yksittäisten digitaitojen oppimiseen, Tutustu ENTER ry:n toimintaan sekä keskustelevia ja ajatuksia herätteleviä videoita sisältävä Videoblogi.
havainnollistava kuva

Videokanava on ollut olemassa jo vuosikausia, mutta sisältöä kanavalle on tehty aktiivisemmin vasta parin vuoden ajan. Enterin vapaaehtoiset vertaisopastajat ovat kuvanneet digivinkkivideoita pinnalla olevista aiheista tai heitä itseään inspiroivista sovelluksista. Aktiivisten vapaaehtoisten joukosta muodostui vuonna 2019 YouTube-opintopiiri ja sittemmin Videotyöryhmä, joka ideoi kanavan sisältöä sekä tuottaa esimerkiksi videoblogia. 

Kun tietoiskuja alettiin pitää etänä reilu vuosi sitten, totesimme, että niidenkin tallentaminen onnistuu nyt helposti. Tietoiskujen katselu jälkikäteen ei toki ole sama asia, kuin niiden seuraaminen reaaliajassa, jolloin on mahdollisuus myös tarkentaviin kysymyksiin, mutta on hyvä juttu, jos esitysaika ei omaan kalenteriin sovi tai haluaa vielä palata esityssisältöön uudestaan. 

Pitkien tallenteiden katselu voi olla raskasta, vaikka aihe kiinnostaisikin. Digivinkkinä mainittakoon, että videon kuuntelunopeutta voi myös itse säätää videon yhteydessä olevista asetuksista:

kuvaohje

Viime vuoden aikana kanavan seuraajien ja videoiden katselumäärät ovat kasvaneet vauhdilla. Vuonna 2020 katselukertoja oli lähes 10 000, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin edellisvuonna! Eniten katsojia ovat keränneet ohjevideot Näin liityt Zoom-kokoukseen sekä Näin lataat HSL:n matkakortin netissä. Myös peruskäyttöön liittyvät ohjeet, kuten Kaiuttimen käyttö Android-puhelimella ja sama ohje iPhone-puhelimelle ovat katselumääristä päätellen tulleet tarpeeseen.

Itse harjoittelin Google Lens -sovelluksen käyttöä opasvideon avulla ja puhelimenvaihdon yhteydessä olen tarkistanut, kuinka Google Kuvat synkronointi (video) asennetaan päälle. Videon julkaisun jälkeen tähän sovellukseen on kuitenkin ehtinyt tulla muutoksia: asetuksiin pääsee nykyään omasta profiilikuvasta.  Lue tallennustilamuutoksesta: Google Kuvat tallennustilan muutokset 1.6. alkaen, pdf (11 sivua, 30.3.2021)

Ohjevideot ja kirjalliset ohjeet ovat siis hyödyllisiä, mutta haasteena on alati päivittyvät ohjelmat ja laitteet, jolloin ohjeet saattavat jäädä nopeastikin vanhaksi. Aina ei ohjeiden tekijät ehdi päivittämään ohjeita samaan tahtiin, mutta yleensä pienellä päättelyllä  vanhemmistakin ohjeista löytää sen tarpeellisen informaation. Jos huomaat vaikkapa Enterin videoissa päivittämisen varaa, voit mielellään kommentoida niitä suoraan YouTubessa! Muutkin palautteet ovat tervetulleita!

Enemmän irti YouTubesta

Videoita voi katsella kirjautumattakin, mutta kirjautuneena saat lisää mahdollisuuksia: voit tykätä videoista, kommentoida niitä tai seurata YouTube-kanavia. Kirjautumiseen tarvitset Google-tilin. YouTube-kanavan tilaamalla saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun kyseisellä kanavalla julkaistaan uusi video. Ja kirjautuneena voit luoda itsellesi erilaisia soittolistoja ja julkaista myös omia videoita.

YouTube on tietysti täynnä myös muita erinomaisia ohjeita ja kanavia. Olemme keränneet niitä omalle soittolistalle Enter suosittelee muiden videoita. Kannattaa tutustua niihinkin! 

Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, ENTER ry

keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Pilaa nettihuijarin päivä! Hanki tietoa kuinka välttyä nettihuijauksilta


Itseopiskelu ja oman tiedon kartuttaminen parasta ennaltaehkäisyä nettihuijausten välttämisessä


Olen Jaana Savolainen ja toimin Kuluttajaliitossa Huijarit kuriin! -hankkeessa projektikoordinaattorina. Hanke toimii (2019-2021) STEA:n avustuksella ja tavoitteena on nettihuijausten ennaltaehkäisy koulutusten, tiedottamisen ja neuvonnan keinoin.

Uutena toimintamuotona aloitin 1.4.2020 nettihuijausaiheiset webinaarit – Huijausinfon keskiviikkowebinaarit, jotka koulutusten tavoin ovat kaikille maksuttomia ja avoimia. Lisätietoa webinaareista saat Kuluttajaliiton sivuilta https://www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/huijarit-kuriin/keskiviikkowebinaarit/

Tunnistatko digihuijauksen?
Tiedätkö mitä tehdä, jos luottokorttisi tiedot varastetaan?
Kannattaako tarkistamatta osallistua tutun näköisen yrityksen kilpailuun, jossa luvataan palkinnoksi ilmaiseksi vuoden ruuat?
Vaikuttaako verkkokaupan tarjous liian hyvältä ollakseen totta?
Saitko sosiaalisessa mediassa kaveripyynnön täysin vieraalta ulkomaalaiselta henkilöltä?

Netin huijarit käyttävät hyväkseen ihmisten hyväntahtoisuutta ja auttamishalua, yksinäisyyttä ja tietämättömyyttä sekä näinä koronavirusaikoina ihmisten pelkoa ja epätietoisuutta. Huijarille kaikki keinot ovat sallittuja ja tavoite on hyötyä taloudellisesti ja saada uhri luovuttamaan tärkeitä tunnuksia tai lähettämään rahaa välittämättä uhrille aiheutuvasta haitasta.

Digitaidot ja medialukutaito ovat tärkeässä asemassa digihuijausten ennaltaehkäisyssä


Kyky tunnistaa huijaus, huolellisuus, tarkkuus ja maltti ”klikkauspäätöksissä” auttavat hyödyntämään internetin suomia mahdollisuuksia sekä toimimaan turvallisesti ja rohkeasti verkossa.

Netti antaa hyvät mahdollisuudet meille kuluttajille saada tietoa tai hoitaa asioita. Kuinka helppoa onkaan tehdä kotisohvalta verkkokauppaostoksia tai pitää yhteyttä videopuhelun avulla kaukana asuviin sukulaisiin ja ystäviin. Sähköpostilla hoituu monta asiaa ja erilaisia nettiin ”valuneita” palvelujakin voi käyttää itselleen sopivana ajankohtana.

Vaikka netti toimii oivallisena paikkana tehdä ostoksia ja hoitaa asioita niin on hyvä tiedostaa, että siellä ovat myös huijarit. Suurin osa netissä tavaraa ja hyödykkeitä myyvistä yksityishenkilöistä ja yrityksistä ovat rehellisiä. On kuitenkin hyvä tiedostaa huijatuksi tulemisen mahdollisuus ja olla tarkka ja huolellinen. Lankeamme huijauksiin, koska emme tunnista niitä. Mahdollisesti meillä on kiire ja tehdään ”klikkauspäätös” ajattelematta asiaa loppuun asti. Huijarit kehittävät jatkuvasti uusia tapoja, miten saada ihmiset lankaan. Toisin sanoen, huijareilla toimii jatkuva ”tuotekehitys”. Tämän takia meidän tulee olla tarkkana ja tietoisia siitä, miten huijarit toimivat. Ja kannattaa muistaa, että huijarilla on aina kiire!

Kirjastoilla, kylätaloilla, kumppanuuskeskuksissa, palvelutaloissa ja muissa kokoontumispaikoissa vapaaehtoisten digiopastajien tarjoamat opastukset ovat normaalioloissa tärkeässä roolissa. Keväällä 2020 digiopastusta annetaan etävälitteisesti koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolosuhteiden vuoksi. ENTER ry:ltä voi pyytää digitukea jättämällä etäopastuspyynnön, muita Uudenmaan etädigitukitoimijoita löytyy Suomidigi.fi -sivuston listauksesta.

Digiopastajien tuella voi kehittää omia taitoja erilaisten digilaitteiden käytössä kuin myös saada neuvoa ja tietoa, kuinka tunnistaa netissä olevat huijaukset välttyäkseen niiltä mahdollisimman hyvin. Lisäksi opastajilta saa myös tietoa, kuinka tulee toimia, jos epäilee huijarin saaneen mm. luottokortin tiedot tai on menettänyt huijauksen sattuessa rahaa.
Paras keino itse ennaltaehkäistä huijatuksi tulemista on oman tiedon kartuttaminen, kuinka netissä asioiminen on turvallista. Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hanke tarjoa mahdollisuuden itseopiskeluun. Olemme koonneet verkkosivuillemme itseopiskelupaketin yleisimmistä netissä tapahtuvista huijauksista sekä ohjeet, miten tunnistat huijauksen ja kuinka toimia, jos tulee huijatuksi . Voit verkossa opetella asioita omassa tahdissa ja juuri silloin kun se sinulle parhaiten sopii.

Lisäksi hanke on tuottanut videon, jossa käydään läpi yleisimmät nettihuijaukset ja annetaan ohjeita, kuinka niiltä voi välttyä. Saat tietoa, miten toimia, jos olet itse tai läheisesi on tullut huijatuksi. Video löytyy Kuluttajaliiton huijausinfon sivulta https://www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/huijarit-kuriin/tietoa-digihuijauksista/

Lopuksi kertaus:
  • Ole huolellinen ja tarkka
  • www-osoite tulee olla muotoa https://...
  • Älä mene mukaan huijarin kiireeseen
  • Tarkista asioita, terve epäily on itsesuojelua
  • Hälytyskellojen pitää soida, jos nettirakas pyytää rahaa!
  • Jos joku kuulostaa liian hyvältä tai pahalta ollakseen totta, se ei yleensä ole totta
  • Vahingon sattuessa, älä jää yksin! Soita Kuluttajaliiton neuvontapuhelimeen https://www.kuluttajaliitto.fi/neuvontapalvelut/huijaukset/

Turvallista ja antoisaa nettisurffailua ja ollaan kuulolla! Jaa tietoa kaverillekin!
Kunhan koronavirusepidemia on selätetty, tavataan taas koulutuksissa ja siihen asti keskiviikkowebinaareissa!

Hyvää kevättä kaikille!
Ystävällisin terveisin, Jaana Savolainen



torstai 27. helmikuuta 2020

Mitä ovat mediataidot?


Tähän ei ole ihan yksinkertaista vastausta, koska käsite on niin laaja. Pitkään on puhuttu medialukutaidosta, mikä on nähty kyvyksi ymmärtää ja lukea mediaa (lehtiä, televisiota, radioita jne.). Tällä hetkellä maailma on jo paljon moninaisempi: tietokoneet, älypuhelimet ja tabletit ovat laajentaneet mahdollisuuksiamme seurata erilaista mediaa ja myös mahdollistaneet median tuottamisen. Lukutaito alkaa olla turhan kapea käsite. Nykyisin puhutaankin jo laajemmin mediasivistyksestä, monilukutaidosta ja mediataidoista.
kuvituskuva

Enteriläisten keskuudessa olemme päätyneet termiin mediataidot. Emme ole vain median passiivisia käyttäjiä ja vastaanottajia vaan pyrimme myös yhdessä tuottamaan tietoa, yhdistelemään ja jakamaan avoimesti tuotoksia tekijänoikeuksia kunnioittaen, kehittämään uusia ideoita ja vaikuttamaan aktiivisesti. Nämähän ovat tämän päivän mediataitojen ytimessä ja niitä opetetaan jo peruskoulussa.

Millaisia mediataitoja seniorit tarvitsevat?


Enterin opastuksiin tulevilla senioreilla on laaja mediataitojen kirjo. Mediataitojen lähtökohta on se, että tuntee oman älylaitteensa: Osaa käynnistää sen sekä ylläpitää ja päivittää tarvittavat ohjelmat tietoturvallisesti. Samoin pitää tuntea oman älylaitteen tärkeimmät ohjelmat, joita hyödyntää. Nämä oman laitteen käytön perustaidotkin ovat monella vielä hakusessa.

Laajemmat mediataidot riippuvat omista käyttötarpeista, kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista. Jokapäiväisten asioiden hoidossa tarvitaan jo monia mediataitoja, koska nykyisin yhteydenpito pankkiin, terveyskeskukseen, verottajaan, postiin ja moneen muuhun palveluntarjoajaan sujuu tietokoneella tai älylaitteella joustavammin ja tehokkaammin kuin ilman sellaista. - Harmi vain, että opastuksissa ehditään turhan vähän keskustella näistä palveluista ja esim. Suomi.fi:sta, kun laitteiden peruskäytön opetteluun menee vielä paljon aikaa.

Useimmat osaavat älypuhelimellaan soittaa, lähettää tekstiviestejä ja sähköposteja ja ottaa valokuvia. Monet pitävät yhteyksiä ystäviin ja perheenjäseniin WhatsAppilla ja Facebookilla. Twitterin ja Instagramin käyttö on jo vähäisempää puhumattakaan blogien kirjoittamisesta tai animaatioiden ja videoiden tuottamisesta. Mutta eihän näitä kaikkia edes tarvita! Riippuu itsestä, omasta kiinnostuksesta ja harrastuneisuudesta, mitä haluaa tehdä ja mitä tuottaa. Mutta monipuolisilla mediataidoilla seniori saisi nykyistä paremmin äänensä kuuluviin ja voisi enemmän vaikuttaa yhteisiin asioihin.

 
Seniorin mediataidot - ENTER ry:n videoblogi, osa 3

Netiketti on toki tunnettava, liian äänekäs esiintyminen ärsyttää. Asialinjalla pysyminen on yksi mediataitojen kulmakivistä. Valitettavasti kaikki eivät sillä aina pysy. Siksi jokaisen tulisi osata arvioida, mikä on relevanttia tietoa ja mitkä uutiset valeuutisia. Tänä päivänä on entistä tärkeämpää osata tulkita kriittisesti median jakamaa tietoa. Kannattaa hankkia tietoa monesta mediasta ja seurata useita lähteitä, jotta osaa erottaa oikean tiedon väärästä. Mediataidot antavat monia mahdollisuuksia koota tietoa eri lähteistä ja luoda omia synteesejä. Ja yhdessä keskustellen eri alojen asiantuntijoiden kanssa voi oppia uutta ja erottaa myös, mikä tieto on ajankohtaista ja todellista.

Enterin kanavilla voisimme yhdessä keskustella monista asioista ja opetella uusia mediataitoja. Parasta oppia on se, kun on kaveri, jonka kanssa asioita pohtii ja samalla testaa uusia digitaalisia palveluja ja toimintatapoja. Mediataitojen opettelu pitää mielen virkeänä ja aivot toiminnassa. Joka päivä kannattaa opetella jotain uutta. Tekoäly, esineiden internet, datafikaatio, algoritmit, lisätty ja laajennettu todellisuus, virtuaalitodellisuus sekä robotisaatio liittyvät uusiin mediataitoihin. Kun on opittu käyttämään omien laitteiden ominaisuudet ja opittu yhdessä vuorovaikuttamaan eri medioissa ja eri työvälineillä, voidaan sitten vähitellen opetella, mitä nämä uudet sanat merkitsevät ja miten ne liittyvät meidän arkeemme.

Leena Vainio ja Eija Kalliala
Enterin vapaaehtoisten YouTube-ryhmä

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Sinä osaat + minä osaan = yhteiset digitaitomme

“Minä ite!”, protestoi lapsenlapsi. Innokkaana kokeilemaan ja oppimaan, ilman pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hän osaisi kiivetä tuolille, voidella voileipäänsä tai napittaa takkinsa.

Mummeista ja vaareista tulee ajan mittaan tehokkaita tiimejä.  Vuosia sen hiomiseen menee, mutta sitten ei (ehkä!) enää kinastella siitä, kumman kontolla on keittiö, auto, siivous, roskien vienti ja muut tärkeät askareet. Sanaton viestintä ja katseet kyllä kertovat, milloin on aika liikahtaa.

Kuva: Pixabay

 “Tee sinä, kun sinulta se käy niin paljon nopeammin.” “Anna kun minä, osaan kuitenkin paremmin.” On niin paljon helpompaa antaa toisen hoitaa asioita, kuin ruveta opettelemaan tai opettamaan toiselle uusia taitoja. Lapsen “minä ite”-asenne se tahtoo unohtua vuosien myötä.

Ja ne tietokonejutut ja pankkiasiat!  “Kun meillä Veikko/Pirkko on aina hoitanut kaiken tietokoneella, minun ei ole tarvinnut siihen koskea.” Yhtenä päivänä tiimin työnjakoon saattaa kuitenkin tulla dramaattinen muutos. Puoliso sairastuu tai poistuu vahvuudesta. Järkytyksen ja surun keskellä pitäisi vielä opetella uusia taitoja ja selviytyä kaikesta huolimatta arjessa eteenpäin.

Niin kauan kuin puoliso on vierellä, asioita voi tehdä yhdessä ja antaa sen “kömpelömmänkin” harjoitella. Vaikka Veikko sotkee paikat keittiössä ja spagettikastike ei heti onnistu, harjoittelu tekee chefin.  Ja vaikka Pirkko auton ratissa voi pelottaa sekä ajajaa että vieressä istujaa, paikasta toiseen pääsee vähemmälläkin vauhdilla. Ja taidot kasvavat. 

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa myös istua puolison kanssa kärsivällisesti tietokoneen tai kännykän ääressä ja käydä läpi sen toimintoja yhdessä. Ihmetellä ja opetella vierekkäin. Ja kertoa, mistä salasanat ynnä muut ovat tarpeen tullen löydettävissä. 

Ja kun oma kärsivällisyys ei riitä, mummi ja vaari (ja kaikki seniorit) ovat tervetulleita vaikka Enterin opastuksiin. Kokemuksen myötä suosittelemme siinä tapauksessa pareille kuitenkin erillisiä opastuksia. ;)  Kotona voi sitten jatkaa harjoittelua ja rohkaistua tekemään juttuja ihan ite!

Kati Roiha
Enterin vertaisopastaja

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

ANKKURIOPPIA


Elämänlaatu ry kurssittaa järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöitä ohjaamaan esimerkiksi senioreja sähköisessä asioinnissa  eli e-asionnissa viranomaisten kanssa.

Enteriläisiä opastajia osallistui maaliskuussa neljänä maanantaiaamuna ankkurioppiin Itäkeskuksen kirjastossa. Ohjelmassa olivat viranomaisten verkkopalvelut. Kävimme läpi viranomaisten verkkosivuja ja niiden tarjoamia palveluja. Kurssin aikana huomasimme, että tarjonta on runsasta.
Meitä opastivat Elämänlaatu ry:stä Mia ja Darja.

Mitä ovat verkkopalvelut ja digitaidot?
“Palvelut digitalisoituvat ja tietoteknistyvät. Yhteiskunnan toiminnot siirtyvät Internetin kautta käytettäviksi verkkopalveluiksi ja digitalisaatiopalveluilla pyritään korvaamaan henkilökohtaisia palveluita.

Tämä merkitsee työ- ja toimintatapojen, palveluiden, opetuksen ja yhteiskunnan toimintojen sähköistymistä. Virastoissa tarjotaan vain välttämätöntä henkilökohtaista palvelua.

Julkisisa viranomaispalveluja voi tietokoneiden lisäksi käyttää tableteilla ja älypuhelimella. Perustaidot näiden laitteiden käytöstä ja tietoturvallisesta asiointikäytöstä ovat kaikille välttämättömiä.” Lähde: Elämänlaatu ry:n Ankkuri-aineisto

Sähköinen asiointi ja vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistyöntekijällä - esimerkiksi Enterin vertaisopastajalla - ei ole viranomaisen oikeuksia eli oikeutta
  • käsitellä henkilö-, pankki- yms. tietoja (pitää kädessä tai kirjata)
  • pitää rekisteriä (kerätä, kirjata)
  • säilyttää (laittaa muistiin tms.)
  • poistaa tietoja
Lähtökohtana opastuksessa on, että opastettava henkilö pystyy itsenäisesti käsittelemään ja kirjaamaan.omia tietojaan  Vapaaehtoistyöntekijä voi auttaa laitteiden kanssa ja sovellusten opastuksessa/käytössä, mutta ei voi asioida opastettavan puolesta. Tähän on poikkeus, jos henkilö on tehnyt puolesta-asiointi -sopimuksen vapaaehtoistyöntekijän kanssa Suomi.fi:ssä.

Verkkopalvelut
Tapaamistemme aikana tarkastelimme tarkemmin mm. Suomi.fi:n, pankkien, postin, vakuutusyhtiöiden, terveydenhuollon, Kelan, poliisin, maistraatin, maahanmuuton ja verohallinnon sähköisiä palveluja sekä ostoksien tekoa verkossa.
Alla on hieman avattu niitä palveluja, jotka saivat aikaan keskustelua. 

Suomi.fi
Suomi.fi-palvelu tarjoaa pääsyn julkisen hallinnon palveluihin, omiin tietoihin ja sähköisiin viesteihin. Palvelu toimii matkapuhelimessa, tabletissa ja tietokoneessa. Suurin osa viranomaispalveluista on tarjolla Suomi.fi- verkkopalvelussa. www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki.


Maisa
Terveydenhuollon puolella ihmmettelimme Apottiin liittyvää Maisa-asiakasportaalia, joka on toistaiseksi käytössä vain HUS Peijaksen sairaalassa. Mikä on Maisa?

Maisa on Apotin sähköinen asiakasportaali, jonka kautta kuntalaiset voivat kommunikoida tietoturvallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, vaikka kännykällään. Portaalin kautta onnistuvat mm. ajanvaraukset, omien potilas- ja asiakastietojen katselu sekä omien tietojen tallentaminen, esim. asiakas- tai hoitosuunnitelman tiedot tai hoitoihin liittyvät mittaustiedot.
Lähde: https://www.apotti.fi/apotti-hanke/mika-muuttuu-apotin-myota/

Mikä sitten on Apotti?
Apotti on hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja otetaan käyttöön alueellisesti yhtenäinen sote-tietojärjestelmä. Apotti valikoitui hankkeen nimeksi, sillä se on yhdistelmä sanoista Asiakas- ja POTilasTIetojärjestelmä.
Apotissa ovat mukana HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Tuusula ja Kerava. Muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen hankintasopimuksen mukaisesti. Lähde: https://www.apotti.fi/apotti-hanke/

Vantaan kaupungin ensimmäinen käyttöönotto toteutuu toukokuussa 2019, toinen marraskuussa 2019.  Lisätietoja Vantaan kaupungin käyttöönotosta Vantaan tiedotteessa.

HUSin ja Vantaan käyttöönottoja seuraavat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Kirkkonummen, Kauniaisten, Tuusulan ja Keravan käyttöönotot vuonna 2020.

Lähde:HUSin seuraavat Apotti-käyttöönotot kahdessa vaiheessa vuonna 2020


Ostoksilla netissä

Ostosten teko netissä herätti vilkasta keskustelua ja pohdintaa; onko se turvallista vai ei? Ankkurista saimme hyviä vinkkejä, oheisena yhteenveto.

Ennen ostamista tarkista
  • myyjän tiedot (suomenkielinen sivusto ei aina tarkoita, että myyjä/yritys on suomalainen tai Suomessa)
  • yrityksen yhteystiedot (osoitetiedot voi tarkistaa esim. Google Mapsista onko ko. osoite olemassa)
  • asiakastyytyväisyys (huom! varovaisuus, kehut saattavat olla tekaistuja)
  • tuotteiden palautusoikeus ja -käytäntö
  • miten saat rahasi takaisin, jos jokin menee pieleen
  • maksutavat
  • toimitustavat
  • valuutta (hinta ja maksu voi olla myös muuna valuuttana kuin euroina)

Ennen ostamista ota huomioon myös tuotteiden laillisuus ja turvallisuus, sillä
  • olet rikosvastuussa tilaamastasi tuotteesta
  • sähkölaitteiden tulee olla CE-merkittyjä (merkki on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset
  • vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa, jos sen aiheuttaneessa sähkölaitteessa ei ole CE-merkkiä
  • kun tilaat tuotteet EU:n ulkopuolelta, varustaudu maksamaan mahdollinen tulli ja verot sekä tekemään tulliselvitys ostamastasi tuotteesta (Huom! Nettiliike on EU:ssa mutta tavara tulee Kiinasta) https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/netista-tilaajalle/ennen-kuin-ostat
    (Lähde: Elämänlaatu ry:n Ankkuri-aineisto).

Lisätukea nettiostoksien tekoon:
https://www.maksukamu.com/nettimaksut-ja-turvallisuus
https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/seniorin-digipalvelut/#token-2513012


Maistraatti
Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa. Maistraatit vastaavat alueensa väestötietojärjestelmästä ja holhousasioista. Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät Digi- ja väestötietovirastoksi vuoden 2020 alusta.
https://www.maistraatti.fi/

Maistraatin palvelujen moninaisuus oli meille yllätys. Monet palvelut toivat esiin kysymyksiä, onneksi paikalla olivat asian osaavat kurssittajat. Huomasimme, että maistraatti ei ole ainoastaan vihkipaikka vaan paikka, jossa voi hoitaa monia asioita.
Maistraatin verkkopalvelussa voi tehdä muun muassa
  • muuttoilmoituksen
  • avioliittoesteen tutkinnan
  • etunimen muutoksen
  • omien tietojen tarkistuksen
  • ajanvarauksen
  • perintötodistuksen
  • edunvalvontahakemuksen
  • hoitaa lupa-asioita
  • hakea virkatodistuksia
  • hakea turvakieltoa (= henkilön kotikunta- ja/tai osoitetietojen luovutuskielto)

Kannattaa käydä tutustumassa verkkosivuihin vaikka katsomalla, mitä tietoja maistraatin sivuilla on juuri sinusta.

Verohallinto
Tänä vuonna veroilmoituksen teko siirtyi sähköiseen muotoon reippaalla digiloikalla. 

Osa suomalaisista sai esitäytetyn veroilmoituksen pelkästään sähköisesti. Veroilmoitus lähetettiin sähköisesti vain niille henkilöille,  jotka ovat ottaneet käyttöönsä sähköisen viranomaisasioinnin, eli Suomi.fi-viestit. Nämä asiakkaat saivat ilmoituksen veroilmoituksesta sähköpostiinsa heti, kun se on tarkistettavissa OmaVerossa.

OmaVerosta löytyy sähköinen veroilmoitus, jonka esitäytetyt tiedot tulee tarkistaa ihan samalla tavalla kuin paperiversiossa. Muutokset ko. ilmoitukseen tehdään sähköisesti ja kun kaikki on kunnossa, painetaan vain lähetä-nappia.

Koska olen ottanut käyttöön sähköisen viranomaisasioinnin Suomi.fi:ssä, sain veroilmoitukseni sähköisessä muodossa. Tein tarvittavat muutokset myös sähköisesti.  Sähköisen veroilmoituksen tarkistus ja korjausten teko oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin aluksi arvelin.

E-asiointi ei odota

Sähköisen asioinnin juna menee eteepäin, se ei odottele. Mukaan on kiivettävä; ja mitä nopeammin ottaa ensimmäiset askeleet, sitä paremmin pysyy muutoksessa mukana. Ei ole tarpeen ottaa haltuun koko e-asionnin laajaa tarjontaa kerralla, vaan kannattaa aloittaa askel
kerrallaan. Vähitellen huomaa, miten sähköinen asiointi helpottaakin asioiden hoitoa. Sitä mukaan, kun osaaminen kasvaa, e- asioinnista tulee arkipäivää.

Merja Wirman
Enterin vertaisopastaja

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Haluan, että sinäkin pääset osalliseksi!


Musiikki, kirjasto, elokuvat, uutiset, pankki, terveys ja oikeastaan ihan kaikki tuntuu nykyään olevan netissä. Miten siellä oikein pärjää? Tämä kysymys on meistä monen huulilla ikään ja sukupuoleen katsomatta. Yhteiskunnassamme on nuoria, keski-ikäisiä ja senioreita, joilla pyörii samat kysymykset ja ajatukset päässään; ”Miten siellä pärjää?”, ”Miten tämän voisi tehdä entistäkin helpommin?” ,”Apua, älylaite!” ,”Jos kosken tuohon, se saattaa mennä rikki tai sekaisin.”

Työskentelen Aspa-säätiön Digi haltuun! -hankkeessa, missä tarkoituksemme on edistää mielenterveys- ja päihdetoipujien sekä eri tavoin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme. Ajatuksemme on, että jos asiakkaamme saavat tukea digitaalisten asioiden oppimisessa, on yhteiskunta ja sen palvelut heille saavutettavampia. Vertaistuen voimin digiasioiden oppiminen on mukavampaa ja vaikuttavampaa.

Kaksintaistelua digin kanssa meistä käy aivan jokainen. Se ei ole vain ikäihmisten, vammaisten tai muiden erityisryhmien ongelma, vaan myös esimerkiksi minun ongelmani. Ei ole kauaakaan, kun viimeksi menetin hermoni omaan tietokoneeseeni. Se on inhimillistä. En vain ymmärtänyt ja koko ”aparaatti” tuntui olevan maailman tyhmin kapistus.  On muistettava, että KUKAAN meistä ei ole koskaan digiasioissa valmis. Joka viikko meistä jokainen oppii jotain uutta.

Oma uuden oppimisen kaavani on: Yritys ja erehdys, itseopiskelu YouTuben kautta tai googlaamalla, kysymällä neuvoa viisaammilta tai havainnoimalla, miten muut toimivat. Toisin sanoen digitaitojen oppimisen kaava on: Rohkeus yrittää - sapetus epäonnistumisesta - rohkeus yrittää uudestaan ja taas sapettaa - rohkeus kysyä - rohkeus myöntää, ettei osaa ja rohkeus opetella lisää. Pikkuhiljaa kysymisen tarve vähenee, mutta ei koskaan lopu. Toisin sanoen tarvitsemme toisiamme.


#Digivinkkiviikko

Jokainen meistä on joskus saanut joltain digivinkin tai jokaisella meistä on niin hyvä digivinkki, että haluaa jakaa sen muillekin.  Keräsimme hankkeessamme marraskuun alussa arjen digivinkkejä. Näitä vinkkejä meille lähetettiin yli 100 kpl. Julkaisimme niistä ensimmäiset seitsemän digivinkkiviikollamme sosiaalisen median kanavissa ja ne ovat nyt arkistoituina Aspa-säätiön YouTube kanavalla. Digivinkkejä on tarkoitus jakaa jatkossakin, eli kannattaa olla niin sanotusti kuulolla.

Miltä digivinkit voisivat sitten näyttää esimerkiksi Mikko Aspalaisen tai vaikka sinun arjessasi?

Klo 7:00 Mikon älypuhelimessa soi herätyskello. Hän nousee ylös ja kysyy Siri:ltä päivän sään, jotta tietää kuinka kannattaa pukeutua työmatkalle. Puettuaan hän katsoo omalta yksityiseltä Instagram-tililtään 10-kuvaisen kuvaohjeen siitä, miten puuro kannattaakaan keittää, sillä tällä hetkellä hänen on vaikea lukea tai muistaa mitä on opetettu.

Klo 8:00 Mikko katsoo Internetistä juna-aikatauluja ja huomaa juna-aikataulujen kohdalla keltaisen varoituskolmion. Hän tietää, että se tarkoittaa jotakin häiriötä junaliikenteessä. Mikko ilmoittaa asiasta töihin.  Hän osaa ottaa puhelimensa näytöstä kuvakappauksen ja lähettää sen WhatsApp-sovelluksen kautta töihin. Koska kirjoittaminen on Mikolle haastavaa hän ilmoittaa WhatsAppissa vielä ääniviestillä työpaikalleen, että saattaa olla myöhässä, koska juna-aikatauluissa näkyi keltainen kolmio.

Klo 10:00 Mikko ja hänen työtoverinsa ajavat kokoukseen toiselle paikkakunnalle ja työtoveri syöttää navigaattoriin osoitteen niin, että hakukenttään tulee osoitteen numero ensin. Näin osoite löytyy navigaattorista nopeammin. Pysäköinnissä ei tarvita onneksi kolikoita, koska työkaverilla on Parkman -puhelinsovellus, millä voi maksaa parkkimaksun. Napauta linkkiä ja lue miten Mikon päivä jatkuu.

Yhdessä digi haltuun!

Koska älypuhelin on minimaalinen tietokone, kannattaa sitä käyttää sen mukaisesti.
Yksi käyttökelpoisimmista digivinkeistä lienee se, että KYSY KUNNES YMMÄRRÄT.  Digitaitojen oppimisessa me kaikki tarvitsemme toistoja toistojen perään. Eikä kaikkea voi heti ymmärtää tai muistaa, joten KYSY UUDESTAAN JA UUDESTAAN niin kauan kunnes osaat.

Digi kuuluu meille kaikille, rikotaan rajoja ja ”lokeroita”! Tehdään kaikille kuuluvaksi se, että digitaaliset taidot ovat meidän kaikkien oikeus erityistarpeista, iästä ja terveydestä huolimatta.

Otetaan yhdessä Digi haltuun!



Helmi Kallio
Projektityöntekijä
Aspa-säätiö sr
Digi haltuun!