Porvoosta Lohjalle, Raaseporista Karkkilaan – Enterin toiminnan laajentuminen Uudellamaalla

 

Enterissä alkoi vuonna 2018 STEA-avusteinen projekti, jonka avulla laajensimme opastustoimintaamme uusiin kuntiin Uudellamaalla. Minut palkattiin maaliskuussa 2018 projektia koordinoimaan ja vuoden 2021 alusta minut vakinaistettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi.

Enter on vuosien 2022-2024 strategiassaan linjannut, että alueelliseen tavoittavuuteen ja tunnettuuteen aiotaan painottaa yhä enenevissä määrin. Ennen uuden strategiakauden alkamista onkin tässä vaiheessa hyvä luoda katsaus siihen, mitä viime vuosien aikana pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla on tehty, ja missä nyt ollaan.

Koordinointi vaatii aikaa ja läsnäoloa

Ennen projektia Enterillä oli ollut jo jonkin aikaa opastusta pääkaupunkiseudun ulkopuolella Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla ja Tuusulassa. Paineita toiminnan laajentumiselle oli ilmassa, kun vuonna 2017 Kirkkonummelta ja Nurmijärveltä otettiin yhteyttä ja toivottiin myös senioreille tietotekniikkaopastusta. Toiminta saatiin käyntiin, mutta resurssit alueellisen toiminnan laajentamiseen ja koordinoimiseen olivat vähäiset ja käyntejä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle pystyttiin toteuttamaan noin 10 vuodessa. Enterin maine oli kiirinyt monille muillekin alueille ja yhteistyötä kanssamme toivottiin. Tähän toiveeseen pystyimme lopulta vastaamaan STEAn lisärahoituksen myötä, jonka turvin pääsimme etenemään uusille alueille ja vahvistamaan tukeamme pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toiminta-alueillamme.

Vuosina 2018-2019 työni oli hyvin liikkuvaa. Kävin rekrytoimassa ja perehdyttämässä uusia opastajia, tapaamassa opastuspaikkojen yhteyshenkilöitä, mainostamassa toimintaa eri tilaisuuksissa ja osallistumassa mm. paikallisten digiverkostojen kokouksiin. Tein parin ensimmäisen vuoden aikana lähes 100 reissua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Matka taittui joko linja-autolla tai junalla, suuntana oli usein esim. Järvenpää, Hyvinkää tai Porvoo.

Uusiin paikkoihin suunnatessa Google Maps oli erittäin tarpeellinen väline, etenkin alkuaikoina. Monta hyvää muistoa on siitä, kun olen eri paikkakunnilla kävellyt ja valokuvia matkan varrelta ottanut. Järvenpäässä esim. törmäsin kerran aamulenkillä olleeseen minipossuun. :) Mieleen on jäänyt myös joulunalusaika vuodelta 2019, jolloin näin saman viikon aikana jouluvalot Karkkilassa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Porvoossa.

Työmatkat vaihtuivat etäyhteyksiin

Maaliskuussa 2020 fyysiset matkat oli kuitenkin jätettävä tauolle ja nykyään liikun paikkakunnalta toiselle pääosin kokouslinkkiä vaihtamalla. Vuosina 2020 ja 2021 olemme Enterissä järjestäneet etäyhteydellä paljon erilaisia opastajatapaamisia, tietoiskuja ym. tilaisuuksia opastustoimintaa tukemaan. Etäyhteyksien avulla ne ovat yhtä saavutettavissa niin muualta Uudeltamaalta kuin pääkaupunkiseudultakin. Tämä on merkittävä parannus entiseen, jolloin tapaamiset ja tietoiskut painottuivat Helsinkiin ja muuhun pääkaupunkiseutuun.

Muutamia paikan päälle suuntautuvia reissuja olen pystynyt syksyllä 2021 tekemään, mutta etäyhteydet ovat jatkossakin keskeisenä apuna laajan toiminta-alueen koordinoinnissa.

Keskeisimmät asiat, joihin on projektin aikana panostettu

• Aktiivisten vapaaehtoisten ja opastuspaikkojen tukeminen
• Yhteistyön merkitys uusien opastuspaikkojen perustamisessa
• Tunnettuuden lisääminen (mm. viestinnän sekä opastettavien puskaradion avulla)
• Etäyhteydet ja niiden hyödyntäminen toiminnan levittämisessä
• Ajantasaisiin digiaiheisiin reagoiminen
• Aktiivinen toiminta paikallisissa digiverkostoissa. Enter on toiminut pian jo 25 vuotta  ja eri digitoimijat arvostavat Enterin kokemusta ja asiantuntemusta.

Miten Enterin toiminnan laajeneminen näkyy tilastoissa?

Enterin toiminta on vuosina 2018-2021 kasvanut pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla seuraavasti:

• Opastuspaikkakuntien määrä on kasvanut kuudesta kahteentoista. Mukaan ovat uusina paikkakuntina tulleet Karkkila, Lohja, Porvoo, Raasepori, Sipoo ja Vihti.
• Opastuspaikkojen määrä on tuplaantunut (11:stä 22:een).
• Opastajien määrä on lähes tuplaantunut (ennen hanketta 21, nykyään 38).
• Toiminnan laajentuminen näkyy myös opastusmäärien valtavana kasvuna (v. 2017 opastuskertoja 460, vrt. 1338 opastuskertaa vuonna 2020, jolloin lähiopastukset olivat neljä kuukautta kokonaan tauolla).
  

Kasvua toiminnan eri osa-alueilla on tapahtunut siitä huolimatta, että korona-aikana (2020-2021) lähiopastustoimintamme on ollut välillä pitkiäkin aikoja tauolla. Osin toimintataukoja on helpottanut se, että Enterin etäopastus avattiin kaikille senioreille avoimeksi maaliskuussa 2020 ja etätukea voi pyytää mistä päin Uuttamaata tahansa.

Enterin toiminnan laajentumista emme olisi pystyneet tekemään ilman vapaaehtoistemme aktiivisuutta, opastuspaikkojemme yhteyshenkilöiden apua ja yhteistyökumppaneidemme hyviä vinkkejä. Suuri kiitos siitä, että olette aktiivisesti mukana toiminnassa! Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen eri puolilla Uuttamaata, yhdessä teidän kanssanne.

Päivi Savolainen,
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
ENTER ry

Enterin lähiopastustoiminnan tilanne pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuoden 2021 lopussa:

Hyvinkää:
Opastustoimintaa Hyvinkään Onnensillassa sekä yhteistyössä Hyvinkään Eläkeläisten kanssa Hyvinkään Järjestötalolla. Lisäksi yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken Hyvinkään digiverkostossa.

Karkkila:
Opastusta Karkkilan kirjastolla, jossa Enter toimii yhdessä kirjaston vapaaehtoisten kanssa.

Kerava:
Opastusta Keravan kirjastolla. Toimimme myös Keravan digiverkostossa.

Kirkkonummi:
Opastusta Veikkolan kirjastossa. Keväällä opastukset alkavat myös Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrissä. Kunnan digiverkosto rakenteilla, Enter pyydetty mukaan.

Järvenpää:
Opastusta Myllytien toimintakeskuksessa ja Järvenpään kirjastolla. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä. Toimimme myös Järvenpään digiverkostossa.

Lohja:
Enter opastaa Lohjan pääkirjastolla ja Saukkolan kirjastolla. Opastusta tehdään Lohjan Digisenioreiden ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) ja Lohjan Sydän ry:n opastajia.

Nurmijärvi:
Opastusta Rajamäessä, Klaukkalassa ja Nurmijärven kirkonkylällä. Opastusta tehdään ryhmässä, jossa on mukana myös mm. Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL ry) opastajia, Nurmijärven Opisto koordinoi toimintaa. Mukana myös Nurmijärven digitoimijoiden verkostossa.

Porvoo:
Opastusta Omenamäen palvelukeskuksessa sekä Kevätkummun kirjastolla.

Raasepori:
Opastusta Pohjan kirjastolla. Suunnitelmissa keväällä 2022 aloittaa opastukset myös Tammisaaressa. Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL ry) on mukana opastusyhteistyössä.

Sipoo:
Opastusta Sipoon pääkirjastolla Nikkilässä.

Tuusula:
Opastusta Hyrylässä Tuusulan pääkirjastolla sekä osana Tuusulan Opiston opastustoimintaa Aunelassa, Hyrylässä. Opastusta myös Jokelan ja Kellokosken kirjastoilla. Lisäksi mukana Tuusulan digiverkostossa.

Vihti:
Opastusta Vihdin pääkirjastossa Nummelassa ja Vihdin kirkonkylän kirjastossa.

Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 2

Minulta kysyttiin, voisinko muistella Enterin syntyaikoja, ja minähän lupauduin heti. Kirjoittaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin olin ajatellut, sillä onhan noista vaiheista jo Enterin 10-vuotishistoriikissa. Lopulta päädyin muistelemaan tuota aikaa niiden henkilöiden kautta, jotka omalta osaltaan vaikuttivat Enterin syntyyn.

Enter ry on virallisesti perustettu vuoden 1997 loppupuolella. Internet oli kuitenkin jo alkanut levitä hurjaa vauhtia ympäri maailmaa muutamaa vuotta aiemmin. Samanaikaisesti oli ymmärretty, että ikääntyvä väestö oli putoamassa kelkasta. Yhä enemmän palveluita oli alettu tarjota verkkoyhteyksiä hyödyntämällä. Itse työskentelin tuohon aikaan Stakesissa ikääntyneiden palveluihin liittyvissä hankkeissa projektisuunnittelijana.

Stakesissa oli herätty siihen, että ikäihmiset pitäisi pikaisesti saada tasavertaiseen asemaan muun väestön kanssa tietokoneiden ja internetin käytössä ja palveluiden hyödyntämisessä. Tietotekniikkaa hyödyntäviä palveluita suunniteltaessa ei kuitenkaan oltu ajateltu ikääntyneitä ja vammaisia. Jossakin sen aikaisissa dioissanikin luki: ”Design for young and you exclude the old. Design for old, and you include all”. Se oli vahva viesti myös yrityksille ja palveluiden suunnittelijoille.

Teaching older dogs new tricks -kurssin esite ja kurssitodistus

Kävimme työtoverini kanssa tutustumassa muun muassa Irlannissa toteutettuihin ikääntyneille suunnattuihin atk-kursseihin, joiden nimenä oli ”Teaching older dogs new tricks”.

The Chronicle lehdessä 16.3.1996 nimeni on hauskasti kirjoitettu irlantilaisittain Mackinen

Myös Ruotsissa oli jo alettu järjestää tietokoneenkäyttökursseja senioreille. Stakesissa aloitimme pilottiprojektin, jonka tarkoitus oli perehdyttää ikäihmisiä tietotekniikkaan ja kouluttaa heitä Word, Excel ja PowerPoint -ohjelmien ja sähköpostin käyttöön. Tuolloin suomalaisista ikäihmisistä kotitalousbarometrin mukaan vain pari prosenttia omisti tietokoneen.

aPC SENIORIT -pilottikurssi sytytti halun oppia tietotekniikkaa

Kun ilmoitimme tietokoneen käytön pilottiprojektin alkamisesta vanhusjärjestöjen kautta, oli kiinnostuneiden senioreiden pilottiryhmä pian koossa. Stakesin yhteistyökumppanina toimi silloinen ATK-instituutti. Projekti oli määräaikainen, ja ATK-instituutin kanssa oli sovittu, että koulutus etenee ikäihmisten ehdoilla. Projektin tavoitteena oli kouluttaa senioreille Officen perusohjelmat – Word, PowerPoint ja Excel. Kouluttajaksi saimme ATK-instituutin lopputyötään tekevän opiskelijan, Janne Moilasen. Niinhän siinä sitten kävi, että kun projektin määräaika ATK-instituutin tiloissa päättyi, olivat ikäihmiset ehtineet perehtyä riittävästi vasta Word-ohjelmaan ja sähköpostin käyttöön.

aPC SENIORIT -kurssijuliste

Pilottiryhmäläiset kuitenkin toivoivat, että koko paketti voitaisiin käydä loppuun. Saimme pilotille lisäaikaa Stakesista, ja kouluttajaksemme lupautui Stakesin silloinen atk-päällikkö Kimmo Rousku. Sekä ATK-instituutin, että Stakesin kouluttajat olivat rauhallisia ja taitavia kouluttajia, ja eteneminen tapahtui senioreiden ehdoilla. Pilottikurssin jatko jouduttiin järjestämään Stakesissa kuitenkin iltaisin, koska meillä molemmilla oli Kimmon kanssa myös omat päivätyömme hoidettavana, ja atk-luokka vapautui senioreiden käyttöön vasta kun Stakesin omat päivittäiset koulutukset oli hoidettu. Itse toimin kurssilla tukihenkilönä ja auttelin tietokoneiden kanssa, jos jollakin oli vaikeuksia pysyä mukana, tai tuli muita hankaluuksia edetä muun ryhmän mukana. Kurssilla törmäsin pian omiin ennakkoluuloihini. Vanhin kurssilaisista oli reippaasti yli 80-vuotias palvelutalon asukas, ja oletin että hän tarvitsisi kurssilla eniten apua. Hän oli kuitenkin yksi näppärimmistä kurssilaisista, ja hallitsi asioita, jotka monille ”nuoremmille” senioreille aiheuttivat hankaluuksia.

Ikääntyneiden ATK-kiinnostus kyseenalaistettiin

Rauhallisten kouluttajiemme Jannen ja Kimmon ansiota oli, että kurssien jälkeen seniorit olivat innoissaan. He janosivat lisää tietoa ja osaamista tietotekniikan käytöstä. Tarkoitus oli liittyä HETKYn silloisen puheenjohtajan Jaakko Koskisen ehdotuksesta Helsingin tietotekniikkayhdistykseen (HETKY), mutta karille karahti. HETKYn hallituskokoonpano oli ehtinyt vaihtua, ja siellä oltiin sitä mieltä, että ikääntyneet eivät olisi sopineet yhdistyksen jäseniksi, koska he olisivat hallituksen mielestä lähinnä olleet kiinnostuneita vain alan lehdistä saatavista alennuksista.

Stakesissa työskennellyt tutkimusprofessori Jan Ekberg oli kanssani kokouksessa, jossa hylkäävä päätös HETKY:n jäsenyydestä tehtiin. Siinä eivät Jan Ekbergin kansainvälinen arvostus tai meidän selityksemme auttaneet, ja lähdimme hyvin turhautuneina kokouksesta. Kokouksen jälkeen mietimme mitä seuraavaksi voisimme tehdä. Yhdessä Stakesin ylitarkastajan Annikki Korhosen ja Jan Ekbergin kanssa syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta senioreille.

Ikäihmiset halusivat oman atk-yhdistyksen

Samoihin aikoihin, kun Stakesissa aloitimme pilottikurssit, oli Ikäihmisten yliopistossa koulutussuunnittelijana toiminut Helky Ahokas järjestänyt ikäihmisille kursseja tietotekniikan käytöstä. Heillä oli myös etäkoulutuspisteet Lohjan vanhainkodissa ja seurakunnan tiloissa Hakaniemessä. 

Kuvakaappaus artikkelista Waariko verkkoon, Anja Mäkinen: Dialogi 6/1997, Stakes

Otimme yhteyttä Helkyyn ja saimme lisätietoa heidän kursseistaan. Helky laittoi tietoa omien kurssiensa osallistujille kokouksesta, jossa pohdittaisiin yhteisen ”atk-yhdistyksen” perustamista. Myös tässä kokouksessa Kimmo Rouskulla oli rooli kokouksen alustajana ja innoittajana. Kävi tosin niin, että Stakesin koneet kaatuivat ensimmäisen kerran ja Kimmo joutui keskeyttämään luentonsa.

Enterissä on vielä mahdollisesti muutama ”alkuperäisjäsen”, jotka muistanevat yhteiset ponnistelumme vuoden 1996 – 1997 järjestön syntyajoilta. Ihan itsestään selvää ei ollut, miten ikäihmisten tiedonjano tietotekniikasta – silloin puhuttiin atk-taidoista – saataisiin parhaiten tyydytetyksi. Ja jos oma yhdistys perustettaisiin, mikä sen rooli olisi tietotekniikkataitojen kehittämisessä.

Tietokoneet olivat kalliita, ja Stakesissa yritimme haalia kokoon käytettyjä tietokoneita eri organisaatioista. Lahjoitimme koneet sitten vanhainkoteihin ja palvelukeskuksiin, missä ikäihmiset saivat käyttää niitä vapaasti muun muassa lastenlastensa kanssa viestimiseen. Ongelmia tuottivat kuitenkin usein hitaat tietoliikenneyhteydet ja niiden hinta, koska erityisesti kunnallisissa laitoksissa ei oltu varauduttu maksamaan ylimääräistä senioreille tarkoitetuista tietoliikenneyhteyksistä. Datan hinta oli tuolloin määritelty toisin kuin tänä päivänä. Nythän operaattorit tarjoavat datayhteyksiä kohtuuhintaisena kuukausihinnoiteltuina pakettihintoina. Tuolloin puheluiden ja datan hinta määräytyi käytön mukaan, ja lasku nousi helposti useampiin kymmeniin, jopa satoihin markkoihin kuukaudessa. Monet kotona asuvat kurssilaiset käyttivätkin kirjaston koneita, jos oman koneen hankinta ei ollut mahdollinen eläkeläisen kukkarolle. Kaikissa kirjastoissa ei tosin siihen aikaan ollut asiakkaiden käytössä olevia tietokoneita.

1997 perustetun yhdistyksen vetovastuu senioreilla alusta lähtien

Vaikka Enterin taival laitettiin alkuun vuoden 1996 lopulla, yhdistyksen perustamisvuodeksi tuli lopulta 1997:  Varsinainen yhdistyksen perustamisesta päättävä kokous saatiin aikaiseksi syksyllä 1997. Se järjestettiin Munkkiniemen palvelutalossa. 

ENTER ry:n perustamisasiakirja 9.10.1997

Samoihin aikoihin oli aloitettu myös ikäihmisten koulutukset ainakin Tampereella ja Kuopiossa, missä toimivat nykyään Enteriä vastaavat yhdistykset ATK-Seniorit Mukanetti ry ja Senioreiden ATK-yhdistys Savonetti ry.

Heti alkuun olimme Stakesissa sopineet, että jos yhdistys saadaan perustettua, siitä vastaavat seniorit itse. Heitä ei saisi olla ohjailemassa mikään omia intressejään ajava ulkopuolinen taho. Toki osallistuin itse aktiivisesti Enterin hallituksen kokouksiin lähes 10 vuotta perustamisen jälkeen, mutta lähinnä kyse oli resurssien tarjoamisesta kokoustilojen, välineiden ja koulutuksen muodossa. Enterin päätehtävänähän oli aluksi antaa vertaistukea yhdistyksen jäsenistölle tietotekniikan käytössä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa.

Ympyrä sulkeutuu

Nyt näyttäisi siltä, että ympyrä sulkeutuu. Jäin itse eläkkeelle lokakuun alussa 2021, eli noin kuukausi siitä kun kirjoitan näitä muistelmia Enterin syntyajoista. Viimeinen oma työpäiväni työelämässä osui sattumalta organisaationi, HAUS kehittämiskeskuksen, 50-vuotisjuhlapäivään syyskuun viimeisenä päivänä 2021. HAUSissa olin työskennellyt tuolloin tasan 13 vuotta, mutta toiveeni oli, että erillisiä ”eläkkeellelähtöjuhlia” ei järjestetä. Yhdeksi juhlapuhujaksi HAUSin juhlaan oli kutsuttu sattumalta HAUSin kanssa läheistä yhteistyötä tekevä entinen työtoverini. Hän oli Kimmo Rousku, joka Enterin syntyaikaan työskenteli Stakesin atk-päällikkönä ja on paitsi tietokirjailija ja ahkera bloggaaja, myös Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen turvallisuuden VAHTI-johtoryhmän pääsihteeri ja tietoturvaekspertti.

Kimmon juhlapuhe kietoutui paitsi HAUSin IT-koulutuksen historiaan, myös omaan historiaani hyvin läheisesti, koska olimme jatkaneet yhteistyötä Kimmon kanssa tietotekniikan parissa myös HAUSin aikana. Näin HAUSin juhlasta muodostui myös osa omaa työhistoriaani.

Kiitokset Enterin synnystä onkin syytä jakaa hyvin laajasti niille henkilöille, jotka omalla työpanoksellaan ja koulutustaidoillaan ovat vaikuttaneet siihen, että ikääntyneet ovat ylipäänsä innostuneet tietotekniikasta ja vapaaehtoisneuvonnasta. Näitä henkilöitä ovat muun muassa Janne Moilanen, Kimmo Rousku, Helky Ahokas ja Ikäihmisten yliopiston silloiset IT-kouluttajat sekä Eeva Oksanen ja Saija Kosonen (s. Lehtimäki), joka seurasi Eeva Oksasta senioreiden kouluttajana Soneralla. Alkusysäyksen antoivat kuitenkin Pohjois-Irlannin Faith Gibson ja Jack Fawcett, joiden ansiosta senioreiden atk-kurssit rantautuivat lopulta myös Suomeen.

Omasta puolestani toivotan Enterille pitkää ikää ja menestystä. Maailman muuttuessa meidän kaikkien on opittava koko ajan uusia taitoja, jotta selviämme päivittäisissä asioinneissa, ja pysymme mukana tieto- ja informaatiotekniikan kehittymisessä.

Anja Mäkinen

Kirjoitusta varten olen keskustellut Enterin alkuajoista Helky Ahokkaan kanssa. Helky on vaihtanut koulutussuunnittelijan tehtävät kotitilansa maatilan emännäksi Punkaharjulle.

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Katsomon järjestäminen Enterin etätietoiskun seuraamiseksi

 
ENTER ry järjestää paljon tietotekniikka-aiheisia tietoiskuja etäyhteydellä Zoom-ohjelman välityksellä. Enterin tietoiskut ovat senioreille suunnattuja, osa niistä on kaikille avoimia ja osa vain jäsenistön katsottavissa. Tietoa tietoiskuista sekä ilmoittautuminen niihin löytyvät Enterin kotisivujen tapahtumakalenterista.

Kuva: Nina Ziessler

Enterin Zoomissa pitämiä tietoiskuja on mahdollista näyttää myös fyysisissä katsomoissa eri paikoissa. Osallistujat voivat olla toisilleen entuudestaan vieraita eli katsomo voi sijaita esim. kirjastossa tai palvelukeskuksessa. Tietoiskun katsomotilaisuutta markkinoidaan tällöin kaikille avoimena. Osallistujat voivat olla myös keskenään tuttuja: katsomon voi pitää omassa yhdistyksessä, harrasteryhmässä tai vaikkapa palvelutalon väelle.

Esimerkkejä tilanteista, jolloin katsomosta on iloa:

• osallistujalla ei ole kotona tarvittavia laitteita tai osaamista etätietoiskuun osallistumiseksi
• osallistuja haluaa seurata etätietoiskua ja keskustella aiheesta porukalla
• tietoiskun pitäjä ei pääse paikan päälle
  

Ohjeet katsomon toteuttamiseksi:

• Katsomon järjestäjällä (esim. kirjasto) tulee olla tietokone, jolla saa yhteyden Zoomiin ja joka kytketään isompaan näyttöön tai videotykkiin. Ulkoiset kaiuttimet ovat tarpeen. Nettiyhteyden tulee olla hyvä.
• Enter järjestää etätietoiskunsa Zoomissa, ohjeistusta sen käyttöön löytyy Enterin kotisivuilta. Katsomon järjestäjän on hyvä tehdä Enterin kanssa erillinen tekninen Zoom-testaus hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. (Huom! yhteistyössä mm. pankkien kanssa toteutetut tietoiskut saatetaan järjestää esim. Teamsissa. Käytettävä ohjelma näkyy Enterin tapahtumakalenterissa.)
• Tilaisuuden markkinointi hoidetaan yhteistyössä. Ilmoitathan siis Enterille, mikäli järjestät kaikille avoimen katsomon. Markkinointimateriaalia saat pyydettäessä Enteriltä.
• Katsomon järjestäjä huolehtii, että paikan päällä on vastuuhenkilö (host), joka katsoo yhteydet kuntoon ja ohjaa paikan päällä olevan yleisön katsomoon. Enteriltä voi tiedustella mahdollisuutta saada vapaaehtoista hostiksi.
• Tietoiskupäivänä Enter avaa Zoom-yhteyden ajoissa (noin 30 min ennen), jolloin katsomon järjestäjä pääsee vielä testaamaan, että äänet ja kuvayhteys toimivat.
• Zoomissa kannattaa valita Speaker view tai vaihtoehtoisesti pienentää kaikkien Zoomissa olevien videokuvat kokonaan. Katsomon järjestäjä, kuten muutkin Zoom-osallistujat, pitää mikrofonin pääosin suljettuna.
• Vastuuhenkilö on suuressa roolissa tilaisuuden vuorovaikutuksen mahdollistajana. Vaihtoehtoja vuorovaikutuksen toteutumiseen Zoomin ja katsomon välillä:

A) Tilaisuus on yksisuuntainen, eli katsomosta katsotaan Zoom-lähetystä, eikä katsojilla ole vuorovaikutus-/palautekanavaa.

B) Jos katsomon yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä, katsomon host kerää kysymykset ja esittää ne Zoomissa pyytämällä puheenvuoroa tai kirjoittamalla kysymykset chattiin. Host ratkaisee itse, miten kerää kommentit. 

 

C) Jos katsomon host tai esim. Enterin vapaaehtoinen liittyy paikan päällä Zoomiin puhelimellaan, silloin puhelin toimii mikrofonina, jonka kautta kisakatsomosta tulevat kysymykset voi esittää siten, että kysyjän kasvot näkyvät. (Huom! pienessä tilassa on riski, että ääni alkaa kiertää.)

D) Yleisö voi osallistua somessa #-keskusteluun

Kuva: Karri Anttila

• Katsomon vastuuhenkilö ilmoittaa Enterille tiedon siitä, paljonko väkeä katsomossa on paikalla. Tämän voi tehdä tilaisuuden aikana esim. Zoomin chatissa tai lähettää tiedon sähköpostitse tietoiskun jälkeen.
• Katsomon voi järjestää myös suorien tietoiskujen ulkopuolella, jolloin väki voi kerääntyä katsomaan jotakin ENTER ry:n tietoiskun tallennetta (huom. osa tallenteista on katsottavissa julkisesti vain kahden viikon ajan). Toivomme, että saamme tiedon myös, jos tämän tyyppisiä katsomoja järjestetään.

Lisätietoa tietoiskujen katsomoista voi tiedustella Enterin toimistolta. Toivotamme erilaiset katsomot lämpimästi tervetulleiksi tietoiskuihimme!

ENTER ry:n  Hybridityöryhmä

Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Vuonna 2022 tulee kuluneeksi neljännesvuosisata ENTER ry:n perustamisesta. Tämän kunniaksi julkaisemme Ikinörtissä 25-vuotishistoriikin eli juttusarjan, jossa muistellaan tapahtumia vuosien varrelta. Sarjan virallinen ensimmäinen osa julkaistaan vielä tänä vuonna, ja siinä kerrotaan yhdistyksen syntyajoista. Muut historiikin osat julkaistaan vuoden 2022 puolella.

Juttuja ovat olleet kirjoittamassa jo tähän mennessä lukuisat enteriläiset ja voinemme paljastaa, että tarjolla on monipuolinen kattaus mielenkiintoisia ja keskenään erilaisia juttuja. Jos itse haluat tarjota omaa muistelujuttuasi sarjaan, ole yhteydessä Enterin toiminnanjohtaja Juuliaan.

Neljännesvuosisata on suuri merkkipaalu, minkä vuoksi ensi vuoden ajan yhdistys käyttää myös juhlalogoa, josta on kolme eri versiota erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Eivätkä paljastukset lopu tähän! Näiden lisäksi juhlavuoden kunniaksi myös Ikinörtti saa uudistetun, Enterin näköisen logon.

 

Näillä sanoin juhlavuotta kohti!
#ENTERry25v  #25vVertaisopastusta

Enteriläinen esillä: Birgitta Wulf

Hei kaikki enteriläiset!

On mukava liittyä teidän joukkoonne! Palasin juurilleni pääkaupunkiseudulle, lapsuuteni vietin Vantaan Ylästössä. Välillä asuin Kemiönsaarella vanhassa talossa merellisessä ympäristössä, jossa oli luontoa ja rauhaa, sekä Salossa, jossa nelikymppinen poikani asuu. Ammatiltani olen mielenterveyshoitaja ja työskennellyt vanhainkodissa, kehitysvammaisten lasten parissa sekä päiväkodissa.

Olen aina unelmoinut vanhasta talosta. Löysin unelmieni asunnon Keravalta, jossa viihdyn hyvin. Tuntui että elämäni alkoi muuttaessani tänne. Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa elämään!

Enteriin liityin keravalaisen Pirkko Kyttälän välityksellä, kun tapasimme, missäs muualla kuin täällä tietokoneen uumenissa – Facebookissa. Hän auttoi minua jossain puutarha-asioissa. Hänen kanssaan tuli puhetta näistä tietokoneasioista, ja niin sitten liityin joukkoonne ja tänä vuonna jäseneksenne. Olen ollut järjestämällänne reissulla jo kaksi kertaa, Hietaniemen hautausmaalla sekä Reino Helismaan konsertissa Lahdessa. On hienoa kuulua joukkoonne!

Kun korona tuli, löysin uuden tavan kommunikoida. Kiitän Enteriä hyvästä avusta ja haluaisinkin antaa kaikille opastajille arvosanan 10+. Etäopastus on toiminut loistavasti, vaikka paritalomme yhteinen modeemi on välillä tökkinyt. Valokuvien siirtämistä puhelimelta tietokoneelle olen selvitellyt parin opastajan kanssa.

Viimeisin apu, minkä teiltä sain, oli tieto siitä, että tietokoneelle voi puhua, jolloin tietokone muuttaa puheen tekstiksi! Tässä vinkki kaikille muillekin! Näin ei tarvitse näppäillä tietokonetta, vaan voi ihan rauhassa puhua sille mitä haluaa ja tietokone muuttaa puheen tekstiksi. Sen jälkeen tekstiä voi normaalisti muokata. Tämä helpottaa todella paljon, sillä puhuessa voi samalla vaikka kutoa!

Harrastuksista. Harrastan kierrättämistä, jos sitä voi harrastukseksi sanoa. Olenkin sen tiimoilta kehittänyt Roskisnallehahmon, jota olen esittänyt päiväkodeissa ja kouluissa. Etsin sille jatkajaa nuoremmasta ihmisestä, en ole vielä löytänyt, mutta ehkä se vielä löytyy. Kehittämäni hahmo on jo 21 vuotta vanha.

Ajaessani Roskisnallen kanssa ympäristöasioita, ajan myös huostaanotettujen lasten asioita ja  kuulunkin kadotettujen lasten asiantuntijaryhmään  Toivoisin, että me isovanhemmat hoitaisimme lastenlapsiamme silloin, kun meillä on siihen mahdollisuus, sillä meidän roolimme on tärkeä lastenlastemme elämässä. Toimin itse myös varamummina niille lapsille, joilla ei isovanhempia ole, tai nämä asuvat kaukana. Tämä on ollut erittäin palkitsevaa, sillä monet vanhemmat tarvitsevat apua lastenhoidossa. Asunnossani on paljon tilaa ja halusin lapsia pihapiiriin juoksemaan.

Rakastan kirjoittamista ja voin sanoa olevani myös mielipidevaikuttaja. Kirjoitan mielipidekirjoituksia yhteiskunnallisista asioista eri lehtiin ympäri Suomen. Haluan jättää maapallon asuttavaan kuntoon tuleville sukupolville.

Jos jollain teistä ajatus juoksee ja kirjoittaminen sujuu, niin kaikkien sanomalehtien tiedot löytyvät sanomalehtien liiton sivuilta – joten antakaa palaa! Sitä ei vaan kukaan meistä tiedä, mitä silloin tapahtuu, jos tämä koko tietokoneiden varaan rakennettu elämämme kaatuu... Mutta se on sitten kokonaan toinen juttu.

Elettiinhän me ennen tietokoneaikaakin. Muistaako joku vielä sen ajan.....

Lopuksi vielä: Olen avoin, iloinen, energinen ja puuhakas enteriläinen ja puhun vieraille ihmisille. Toimin sydämelläni.

Roskisnalle: https://roskisnalle.fi/
Kadotetut lapset: https://kadotetutlapset.fi/

Birgitta Wulfia haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Lisäpotkua oppimiseen vuorovaikutuksen keinoin - Vuorovaikutus etäoppimisessa -opintopiiri

Taustaa

Vuorovaikutus eri muodoissaan on tutkimusten mukaan tärkeä oppimista edistävä elementti myös etäoppimisessa.  Enterin koulutusryhmä halusi lisätä vuorovaikutusta etäoppimiseen ja käynnisti keväällä 2021 teemaa käsittelevän opintopiirin suunnittelun. Opintopiirin vetäjiksi ilmoittautuivat Ritva Kämäri ja Helena Venäläinen. Alkoi vuorovaikutteiseen ja yhteisölliseen oppimiseen perustuvan oppimisprosessin suunnittelu.

Kuva 1. Vuorovaikutus etäoppimisessa -pilotin toteutustapa.

Opintopiiri päätettiin pilotoida ja sen ajankohdaksi tuli syyskuu 2021. Ritva perusti pilottia varten Google Sites -sivuston ja opiskelijoiden materiaaleille Google Drive -kansion alikansioineen. Lisäksi vetäjillä oli yhteinen Google Drive -kansio opintopiiripilotin suunnittelua varten. Jokaista opintopiirin reaaliaikaista tapaamiskertaa edelsi vähintään yksi vetäjien yhteinen Zoom-tapaaminen, jossa suunniteltiin tarkasti seuraavan tapaamiskerran tavoitteet sekä Zoom-istunnon läpivienti ja tarvittavat materiaalit. Jokaisesta Zoom-tapaamisesta kerättiin osallistujilta istunnon lopussa opintopiirin kehittämistä varten palaute, jonka tulokset käytiin lopuksi osallistujien kanssa läpi. Tämä opintopiiripilotti oli myös vetäjille ainutlaatuinen oppimiskokemus, koska se mahdollisti vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen oppimisen erilaisten toteutustapojen kokeilemisen.

Mukaan ilmoittautui yhdeksän innokasta opiskelijaa, yhtenä vuorotteleva edustaja Enterin toimistolta. Osallistujat tekivät kaikkien tapaamiskertojen välillä kotitehtäviä, joita käsiteltiin seuraavassa tapaamisessa. Viimeinen kotitehtävä tehtiin yhteistyönä 2 - 4 hengen pienryhmissä.  Vuorovaikutteista työskentelyä kokeiltiin jokaisella tapaamiskerralla, erityisesti Zoomin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Keskeisiä elementtejä olivat mm. ryhmätyöt Zoomin ryhmätyöhuoneissa, yhteisen materiaalin työstäminen Google Docsilla ja materiaalin esittely omaa näyttöä jakamalla sekä keskustelut äänen ja kuvan kera.

Kuva 2.  Opintopiiripilotin osallistujat Zoomissa.
(Kuvakaappaus Matti Pihkala)

Osallistujien Zoom-, vuorovaikutus- yms. kokemuksia

Oli merkittävä oivallus ymmärtää, että aidon vuorovaikutuksen aikaansaaminen on paljon enemmän suunnittelua, huolellista valmistautumista ja aitoa toisen ihmisen kohtaamista kuin teknisten apuvälineiden (Zoom, Googlen työkalut ym.) käyttöä. Toki niilläkin on oma tärkeä roolinsa ja niitä on opeteltava hyödyntämään sujuvasti. Zoom on mainio alusta, mutta käyttöliittymän englanninkielisyys voi olla joillekin, jos ei ongelma, niin ainakin haaste. Vuorovaikutus selvästi syveni, kun jakauduttiin pienempiin ryhmiin (ns. Breakout Rooms).

Tärkeä havainto on, että myös ruudun toisella puolella täytyy niin ikään puhua ihmiselle, ei ruudulle ja vastaamiseen sekä reagointiin täytyy antaa riittävän pitkä aika. Hiljaisia seuraajia täytyy aktivoida ja ottaa mukaan keskusteluun. Kun osallistujat tulevat tutummaksi toisaalta verkkokokousohjelman kanssa, toisaalta muiden osallistujien kanssa, heidän läsnäolonsa tiivistyy ja laitteesta tulee vain väline, joka mahdollistaa keskustelun ja kohtaamisen. Loppujen lopuksi vuorovaikutukseen pätevät hyvin samankaltaiset säännöt, kuin kasvokkain tapahtuviin ryhmätilanteisiin!

Kuva 3. Zoomin ominaisuuksiin tutustuminen voi myös olla hauskaa. 
(Kuvakaappaus Matti Pihkala).

Pilotin opit Enterin toimintaan

Suurin osa Enterin oppimistilaisuuksista pidettiin pilotin aikana vain etävälitteisesti. Halusimme lähteä kokeilemaan, miten yhteisesti saisimme tehostettua vuorovaikutusta etätilaisuuksia toteutettaessa. Opintopiiri vahvisti ajatuksiamme siitä, että kyseinen aihe on tärkeä ja siihen on hyvä panostaa jatkossakin.

Oppiminen vaatii aikaa, harjoittelua ja toistoja. Paljon kannattaa panostaa hyvän ilmapiirin luomiseen ja sitä kautta luottamuksen rakentamiseen. Parhaiten oppii, kun itse opettaa.

Ryhmän koolla on suuri merkitys sille, mitä välineitä vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi voidaan käyttää.

Etätyöskentelyssä kuluu vääjäämättä aikaa teknisiin asioihin ja oppijoiden oma tietotekninen osaamistaso vaikuttaa siihen, kuinka paljon he pystyvät keskittymään itse asiaan ja kuinka paljon aikaa kuluu tekniikan kanssa “säätämiseen”.

Miten Enterissä edetään jatkossa vuorovaikutuksen saralla?

Opintopiiripilotin jälkeen pilotin toinen vetäjä Ritva tekee aiheesta kehittämistyön Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun Digiope-opintoihinsa. Kehittämistyön tuloksissa mietitään tämän opintopiiripilotin tulosten pohjalta sekä vuorovaikutusopintopiirin kehittämistä että ylipäätään sitä, minkälaisia toimivia vuorovaikutuksen keinoja voitaisiin ottaa Enterin käyttöön etäopintopiireissä ja etätietoiskuissa.

Näitä koottuja tuloksia pyritään laajemmin jalkauttamaan Enterin toimintaan, koska Enterissä toteutetaan paljon tietoiskuja, keskustelutilaisuuksia ja opintopiirejä. Tilaisuuksia suunnitellaan tarve edellä ja keskiössä ovat vapaaehtoiset sekä tietysti heidän monipuolinen osaamisensa. Toisten vapaaehtoisten osaaminen keskittyy enemmän tietoteknisiin asioihin, toisilla osaamista on taas enemmän pedagogisesta, viestinnällisestä tai esim. johtamistaidollisesta näkökulmasta. Tavoitteenamme on hyödyntää tätä erilaisten taitojen kirjoa ja luoda oppimisesta motivoivaa, kannustavaa ja iloista puuhaa, jossa vuorovaikutus toimii! 

 

ENTER ry:n Vuorovaikutus etäoppimisessa -opintopiiripilotin osallistujat

Kirjanmerkin luominen eri selaimille

Turvalliseen verkkoasiointiin kuuluu, ettei verkkopankkiin tai viranomaispalveluihin kirjauduta hakukonetuloksien tai sähköpostiin tai tekstiviestillä tulleiden linkkien kautta, vaan palvelun osoite kirjoitetaan suoraan osoiteriville. Jotta pääset jatkossa helpommin kyseiselle sivulle, kerromme, miten turvallisen sivun voi tallentaa eri selaimilla kirjanmerkkeihin tai suosikkeihin.

Kirjoita käyttämäsi selaimen (Chrome, Firefox, Edge tai Safari) osoiteriville haluamasi palvelun, esimerkiksi pankkisi verkko-osoite muodossa nordea.fi. Sivulle saapuessasi osoite muuntuu muotoon https://www.nordea.fi/ ja osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti pankille eikä niitä voi siepata. Voit napauttaa lukon kuvaa, jolloin avautuu sivuston varmenne: 

Alla olevat kuvat kirjanmerkin tallentamisen eri vaiheista ovat Googlen Chrome -selaimesta, mutta Mozilla Firefox ja Microsoftin Edge -selaimissa on vastaavat vaiheet hiukan eri sanoin. Ohje Safari-selaimelle löytyy hieman alempaa.

Ohje selaimille Chrome, Firefox ja Edge

1. Napauta osoiterivin oikeassa päässä Suosikki-painiketta (tähti)  ja sitten riviä Lisää kirjanmerkki.
   
2. Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.
   
   
   
   
   
3. Napauta Valmis
4. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta kansiosta, johon olen ne tallentanut.
   
   
   
5. Avaa verkkopankki kirjanmerkistä, kun haluat hoitaa pankkiasioita.
6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
   Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä. 
7. Napauta lukon kuvaa varmistaaksesi, että varmenne on voimassa.
   
   

Ohje Safari-selaimelle (Mac-tietokoneet)

1. Kirjoita selaimen osoiteriville haluamasi palvelun verkko-osoite.
2. Valitse Safari-selaimen yläriviltä Kirjanmerkit > Lisää kirjanmerkki.
   
3. Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi tai suosikiksi. Suosikit näkyvät suoraan osoiterivin alapuolella ja kun avaat uuden välilehden.
   
   Kirjanmerkin nimikentässä näkyy pankin määrittelemä nimi. Korvaa se halutessasi itse antamallasi nimellä, esimerkiksi Nordea + oman nimesi alkukirjain. Näin tiedät, että olet itse lisännyt sivun, eikä kyseessä ole huijaussivu.
   
   
4. Paina Lisää.
5. Kirjanmerkki näkyy nyt listalla ja pääset siitä turvallisesti pankin sivulle. Suosikit löytyvät suoraan osoiterivin alapuolelta ja aloitussivulta. 
   
   
   
   
6. Kun avaat pankin sivun, varmista että lukko on lukittu.
   Lue vielä osoite kirjain kirjaimelta. Huijaussivuilla on usein kirjoitusvirheitä.
   Voit myös klikata lukon kuvaa ja varmistua, että varmenne on voimassa.
   
   
7. Nyt voit kirjautua turvallisesti. 
   

Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa 

Turvallisesti digipalveluihin

Turvallisesti digipalveluihin

Olemme tottuneet hakemaan tietoa hakukone Googlesta, koska sieltähän kaikki tieto löytyy. Nyt kuitenkin kielletään: Älä siirry pankkipalveluihin ja muille viranomaisten sivuille googlettamalla! Omaksu turvallinen tapa asioida netissä.

Alla oleva kuvaa Chrome -selaimen näkymää tietokoneessa, mutta ohjeet soveltuvat muihinkin selaimiin ja mobiililaitteille. Selain on tietokoneohjelma, jolla vieraillaan verkkosivuilla ja katsellaan niiden sisältöä. Googlen Chrome on tunnetuin, muita selaimia ovat muun muassa Microsoftin Edge,  Mozilla Firefox  ja Applen Safari.

Hakukoneen avulla haetaan verkosta tietoa. Google on hakukoneista tunnetuin ja laajimmin käytössä. Suosittuja ovat myös Yahoo ja Microsoftin Bing. Älä kirjaudu verkkopankkiin tai tunnistautumista edellyttäviin palveluihin minkään hakukoneen tai linkkien kautta! Hakukoneesta voi haksahtaa oikealta vaikuttavalle huijaussivustolle.

Selaimen osoitekenttä on yleensä laitteesi selaimen yläosassa. Kirjoita siihen palvelun suora, aito osoite. Jokaisella internetsivulla on oma osoitteensa, joten on syytä olla tarkkana, mihin osoitteeseen menee. Kirjoita pankin tai palvelun osoite itse internetselaimen osoiteriville kokonaisuudessaan. Selain lisää automaattisesti alkuosan https://www. Verkko-osoitteita ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta on hyvä tiedostaa, että Suomen kansallinen verkkotunnuspääte on .fi. Sitä käytetään sekä viranomaispalveluissa että niihin rinnastettavissa pankki- ja vakuutuspalveluissa. Toki fi-päätteen saavat hakemuksesta  käyttöönsä  muutkin sivustot, esimerkkinä entersenior.fi.

Miten varmistut turvallisesta osoitteesta

Lue ensin alla olevat ohjeet ja kun olet varmistunut, että osoite vie turvallisesti aitoon palveluun, lisää osoite kirjanmerkiksi ja käytä jatkossa sitä.

Esimerkkejä: 

• Kirjoita osoitekenttään vero.fi ja se muuttuu muotoon
  https://vero.fi/henkiloasiakkaat
  tai tarjoaa osoitetta https://vero.fi/omavero
  

Kummastakin osoitteesta pääsee samaan päämäärään, kirjautumaan omaveroon.

Sivulle saapuessasi osoiterivillä näkyy lukon kuva, mikä tarkoittaa sitä, että tiedot lähetetään turvallisesti palveluun eikä niitä voi siepata.  Napauta lukkoa, jolloin avautuu sivuston varmenne. Varmenne on digitaalinen tunniste, jolla sen kohde voidaan tunnistaa. Tarkista varmenne ja lisää sitten haluamasi sivu kirjanmerkiksi.

• Kun kirjoitat osoiteriville kela.fi ja painat enteriä, muuntuu osoite muotoon
  https://www.kela.fi/
  
• Osoitekentässä tarjotaan myös osoitetta https://www.kela.fi/omakela 
  OmaKela on Kelan asiointipalvelu henkilöasiakkaille - tämä tieto löytyi Googlen hakukoneen kautta. Osoite https://www.kela.fi/omakela on luotettava ja suositeltava väylä omiin kela-palveluihisi. Siirry sivulle ja tarkista sen varmenne. Lisää osoite kirjanmerkiksi.
  

• kanta.fi Päivitetty 27.10. Huom! Kela varoittaa rikollisten lähettämistä Omakannan nimissä olevista sähköposteista – älä klikkaa viestin linkkiä! Se ohjaa huijjaussivustolle.
  Kela muistuttaa, että Omakantaan kannattaa kirjautua vain osoitteessa kanta.fi.
  
  Tämän sivun lopussa on linkki ohjeeseen “Miten asioin turvallisesti Omakannassa?” Tutustu siihen ja toimi sen mukaan.

• Kun alat kirjoittaa osoiteriville melko uuden palvelun tunnusta maisa, selain tarjoaa maisa.fi kirjautumissivua ja kun sitä napauttaa, pääseee sivulle https://maisa.fi/maisa/Authentication/Login?
  Maisa on käytössä Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Vantaan sekä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan palveluissa. Jos käytät Maisaa, lisää osoite kirjanmerkiksi. Vaihtoehtoisesti voit käyttää Maisan turvallista mobiilisovellusta.
  
  

Osoitteessa ei ole ääkkösiä

Osoitteessa ei ole kirjaimia ä,ö ja å, vaan ä=a ja ö=o

• Kun kirjoittaa osoiteriville LähiTapiola tai lähitapiola, avautuu lista kyseisen vakuutusyhtiön palvelusivuista, mutta vasta alimpana tarjotaan osoitetta, eikä se ole lähitapiola, vaan https://www.lahitapiola.fi/

• Vastaavasti Oma Säästöpankki ei ole omasäästöpankki vaan https://www.omasp.fi/fi  

• https://www.nordea.fi/  Jos Nordea on pankkisi, lisää osoite kirjanmerkiksi.

• https://www.aktia.fi

• https://danskebank.fi

• https://www.s-pankki.fi/
  S-Pankin sivustolla on hyvät ohjeet kirjautumisesta verkkopankkiin. Linkki siihen on sivun lopussa.

Vaikka edellä suorastaan kiellettiin käyttämästä hakukonetta kirjautumiseen, saatat silti joutua hakemaan hakukoneesta palvelun nimeä, osoitetta tai tietoa palvelusta. Kiinnitä tällöin huomiota osoitteen kirjoitusasuun. Huijaussivustot tarjoavat näennäisesti oikeaa osoitetta. Esimerkiksi op saatetaan kirjoittaa niin, että kirjain o on korvattu numerolla 0. Siksi on tärkeää että kirjoitat osoitteen itse oikein ja ilman välilyöntejä selaimen osoiteriville.

• https://www.op.fi/
  
  

Muuta osoitteiden kirjoitusasusta

• https://www.helmet.fi/fi-FI
  Kun Helmet-kirjaston osoitteessa on /fi-FI lopussa, kyse on suomenkielisestä sivustosta. Jos vaihdat kieleksi ruotsin, muuttuu  osoite muotoon https://www.helmet.fi/sv-FI  
  

Kertauksena

Kun puhutaan suojatusta yhteydestä johonkin verkkosivuun, tulee sivulle mentäessä osoiteriville yleensä ensimmäiseksi lukko ja https://-osio ennen osoitetta. Näin tapahtuu esimerkiksi verkkopankkiin tai vakuutuspalveluihin kirjauduttaessa. Turvallisin keino kirjautua tietokoneella verkkopankkiin tai tunnistautumista vaativiin palveluihin on käyttää kirjanmerkkeihin  tallennettua aitoa sivustoa.

Sivuston varmenteen voimassaolon voi tarkistaa ennen suosikiksi lisäämistä napauttamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Varmenteen tarkistamisesta tulee helposti rutiinia ja se on suositeltava tapa. 

Käytä kännykällä ja tabletilla turvallisia mobiilisovelluksia

Asioimiseen tabletilla ja kännykällä pätevät samat ohjeet: älä siirry palveluihin  googlehaun tai minkään hakukoneen kautta. Turvallisin keino asioida verkkopankissa kännykällä ja tabletilla on käyttää pankin mobiilisovellusta. Lataa sovellus ilmaiseksi oman laitteesi sovelluskaupasta joko Google Play Kauppa tai App Store.

Kun viranomaispalvelulla ei mobiilisovellusta, käytetään asioimiseen selainta. Tarkista myös mobiililaitteessa sivuston varmenne naputtamalla lukon kuvaa osoitteen edessä. Lisää sitten osoite mobiilikirjanmerkkeihin tai kuvakkeeksi aloitusnäyttöön. 

Lue myös:

Miten asioin turvallisesti Omakannassa? 
Op-pankin ohje Huijaussivustot 
S-Pankin ohje Näin kirjaudut verkkopankkiin 
Yle Digitreenit Sanasto 
Mitä ovat selain, käyttis ja wifi? Laaja digisanasto selittää sanat selvällä suomella

Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin:

Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa
Kirjanmerkin luominen eri selaimille

Ihminen — heikoin lenkki tietoturvassa

Hurahtaminen ja innostuminen äkisti ovat luonnollista toimintaa.
Härskit hämärähemmot voivat näiden toimintojen kautta käyttää hyväksi SINUN rahojasi. Valmistaudu ja estä se!

Kun asioit netissä:

• Tarkasta osoiterivin teksti siirtyessäsi verkkopankkiin
• lue osoiterivin teksti ääneen - tunnisteessa on oltava pankin nimi, jonka perässä .fi ilman lisäyksiä.
• Suomalaisilla pankeilla on AINA Suomen kansallinen verkkotunnuspääte .fi - EI .com tai muuta päätettä.
  

• Älä avaa sähköpostiin tulleita linkkejä, joissa kehoitetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.

• Älä avaa tekstiviestillä tulleita linkkejä, joissa kehotetaan kirjautumaan johonkin palveluun. Varmista palvelun nettiosoite ja kirjoita se itse selaimen osoitekenttään.

• Kuitenkin: Saatujen linkkien avaaminen on perusteltua, jos voit varmistua viestin lähettäjästä.

• Kannattaa myös suhtautua suurella varauksella sähköpostiviestissä tai sen liitteenä tulleeseen kehotukseen ladata linkistä jokin ohjelma tai päivitys.
  

• Älä salli Youtuben mainoksena ehdotettuja Windows:n ohjainpäivityksiä tai ohjelma-asennuksia.

• Pidä ITSE kaikkien ohjelmien päivitykset ajan tasalla
• puhelimen / tabletin sovellukset
• puhelimen / tabletin käyttöjärjestelmä
• läppärin ja pöytätietokoneen käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmat (Firefox, Chrome, kirjanpito, jne)
• päivitykset on tietoturvan kannalta tärkeää pitää ajan tasalla, vaikka tämä tarkoittaisikin uudistuneen ohjelman uudelleenopettelua
  

• Puhelimessa pitää aina olla salasana eli näytön lukituskoodi - samoin tabletissa
• suosituksena muistamisen helpottamiseksi avaamiseen sama numerosarja kuin SIM-kortin PIN
• avaamisen PIN-koodin voi korvata kuvio tai koodi tai sormenjälki tai kasvojen tunnistus
  

Salasanat

• Suunnittele salasanat: muistettavia, kirjoitettavia, pitkiä taivutettuja suomenkielisiä sanoja, joiden väleissä numeroita ja erikoismerkkejä.
• Huomioi nämä 3 luokkaa: kriittiset (salasanojen holvin pääsalasana, pankki, pääsähköposti palautuksiin), tärkeät ja toisarvoiset.
• Käytä kaikkien salasanojen taltiointiin 1 tai 2 “sinikantista vihkoa" tai salasanojen tallennussovellusta LastPass, KeyPass jne.
• Pidä salasanasi vain omana tietonasi. Toimintakykysi heikkenemisen varalta on syytä kertoa luotettavalle henkilölle, mistä salasanojen varasto löytyy ja miten siihen pääsee hätätapauksessa käsiksi. 
  

Vahva lukusuositus:
Tietoturvaguru Mikko Hyppönen jakaa uutuuskirjansa vinkkejä myös Iltalehdessä 9.10.2021

Ilkka Veuro
Enterin vertaisopastaja

Lisää Enterin ohjeita turvalliseen digiasiointiin: 

Turvallisesti digipalveluihin

Kirjanmerkin luominen eri selaimille

Enterin ohjeet laitteen ja liittymän ostotilanteeseen

Kuinka monet farkut oikeastaan tarvitset? Minkä yläosan tai kenkien kanssa omistamasi farkut yhdistelet? Mitkä ovat farkkujen pesuohjeet? Missä tilanteissa farkkuja käytät, ovatko ne hienot vai sopivatko vain arkikäyttöön? Kun ostat uudet, pitäydytkö samassa merkissä vai vaihdatko merkkiä?

Nämä ovat kysymyksiä, joita joudumme miettimään vaatekaupoilla. Monille uusien tietoteknisten laitteiden ja liittymien ostaminen on haastavaa, joten kehotamme Enterissä miettimään näitä samansuuntaisia asioita jo ennen kaupassa asiointia. Pääasia on kartoittaa käyttötarve ja siihen soveltuvat laitteet ja liittymät.

Uuden laitteen ostotilanteessa:

• Mikä olisi uuden laitteen käyttötarve? Mitä laitteella tekisit?
• Mitä laitteita jo omistat? Tee lista, jossa on mukana myös oheislaitteet, koska on tärkeää miettiä ostotilanteessa myös sitä, miten laitteet kytketään toisiinsa.
• Mitä laitteita olet ennen omistanut? Haluatko pitäytyä samassa merkissä ja käyttöjärjestelmässä?
• Ostotilanteessa uskalla kyseenalaistaa ja kysyä itseäsi mietityttävät seikat. Varmista myös se, mistä asioista loppulasku koostuu.
• Tutustu laitteiden palautusoikeuteen. Usein kivijalkakaupasta ostaessa palautusoikeutta ei ole. Netistä ja puhelinmyynnistä ostettaessa palautusoikeus on vähintään 14vrk, mikäli tuote on myyntikelpoinen. Palautusoikeuden tarkat määritelmät ovat kauppakohtaiset eli tarkistathan ne. 

Uuden liittymän ostotilanteessa:

• Tutustu etukäteen omaan operaattorilaskuusi: tiedätkö kaikkien nykyisten liittymien käyttötarkoituksen ja mihin laitteeseen ne kytkeytyvät?
• Mitä varten tarvitset uutta liittymää? Missä kaikkialla laitteita käytät kodin lisäksi? Onko taloudessa useampia henkilöitä, jotka käyttävät nettiliittymiä?
• Onko sinulla erikseen kodissa kiinteä laajakaista/ valokuitu, jota maksat esimerkiksi vastikkeessa? Jos on, et välttämättä tarvitse jokaiseen laitteeseen omaa nettiliittymää vaan voit käyttää kodissasi olevaa nettiä langattomasti. Mikäli tarvitset laitteita paljon kodin ulkopuolella, esim. mökillä niin tämä vaikuttaa liittymätarpeisiin.
• Ostotilanteessä pyydä myyjää vielä selvittämään kanssasi nykyiset liittymäsi, eli mitä liittymää käytät missäkin laitteessa.
• Peruskäyttäjälle riittää älykännykään 4G-liittymä ja 10M, jos yhteyttä ei jaeta useampaan laitteeseen.
  

Ennen kaikkia ostotilanteita:

• Tule juttelemaan Enterin opastukseen https://www.entersenior.fi/opastus/ laite-ja liittymätarpeistasi, tehdään yhdessä ostoslista!
• Lue Enterin opastajien vinkit:
• Seniorin opas älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen hankintaan
  https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/oppaita/

• Laitteen valinta -tietoiskusarjan tietoiskujen materiaalit ja linkit YouTube-tallenteisiin https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/enterin-tietoiskut/

• Laitteen valinta -etätietoiskusarjan tulevat osat:
• “Hankkisinko Mac-tietokoneen?” ti 26.10.
   https://www.entersenior.fi/tapahtumat/hankkisinko-mac-tietokoneen-2
  
•  Hankkisinko tabletin?” ja “Hankkisinko älypuhelimen?” -tietoiskut marras-joulukuussa. Seuraa Tapahtumat-sivua https://www.entersenior.fi/tapahtumat/
  

Seuraa Twitter-keskustelua #TarinoitaYlimyynnistä
(pääset katsomaan, vaikkei sinulla olisi Twitter-tiliä)

Enteriläinen esillä: Ritva Korte

Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Itä-Helsingissä, Tammisalossa. Nykyisin asun Laajasalon Jollaksessa lähellä lapsuuteni maisemia.

Ensimmäinen työpaikkani oli Tullihallituksen Tilastotoimistossa, jossa toimin opiskeluaikana reikäkorttilävistäjänä. Se oli ensikosketukseni tietotekniikkaan. Meillä oli jännittävän näköinen, huoneen täyttävä lajittelulaitteisto, jossa korttien lajittelua ohjattiin yhdistelemällä piuhoja kytkentäpaneelissa.  Mielenkiintoni automaattiseen tietojenkäsittelyyn oli herätetty!

Ohjelmoinnin aloitin Basicilla, vaikka vääräleuat sanoivat basicin pilaavan aivot. Cobol-ohjelmointikielikin tuli sitten myöhemmin tutuksi. Vuonna 1974 minut rekrytoitiin Hankkijalle systeemisuunnitteluharjoittelijaksi. Työskentelin Hankkijalla kymmenen vuotta systeemisuunnittelijana ja pidin vaihtelevasta työstäni kovasti.

Hankkijan jälkeen olen työskennellyt kansainvälisissä firmoissa tietohallinnon johtotehtävissä mm. tupakka- ja juomateollisuudessa. Kun mieheni jäi eläkkeelle viisi vuotta ennen minua, kärvistelin aikani, mutta ottamani eläkevakuutuksen turvin saatoin jäädä eläkkeelle hiukan etuajassa.

Matkustelimme paljon jo työaikana, muutaman viikon joka vuosi maaliskuussa, mutta kun olin jäänyt eläkkeelle, toteutimme nuoruuden haaveeni, Uuden-Seelannin matkan. Englannin opettajani oli Uudesta-Seelannista ja kertoi kiehtovia tarinoita kotimaastaan, joita koululaisena kuuntelin silmät säihkyen. Kun matka vihdoin toteutui, se ylitti kaikki odotukseni, se oli yksi elämäni parhaita reissuja. Matkalla valokuvasin pienellä digikameralla monta tuhatta kuvaa ja harmittelin, ettei valokuvista saa irti sitä, mitä itse koin matkalla.

Päätin hankkia kunnon kameran ja menin kursseille opettelemaan valokuvausta. Sen jälkeen matkoillani olen roudannut mukanani melkoista kuvausarsenaalia, ja lentoyhtiöiden kanssa on ollut vaikeuksia saada ne kaikki menemään läpi käsimatkatavaroissa. Valokuvauksesta on tullut itselleni tärkein harrastus. Kuljen aina kamera mukanani, jos ei muuta niin ainakin kännykän kamera. Joskus tuntuu, että näen elämän linssin läpi.

Toimin aktiivisesti Laajasaon Valokuvaajat ry:ssä ja Helsingin Kameraseurassa. Julkaisen myös jonkin verran kuvia sosiaalisen median kanavissa kuten Instagramissa (@ritvakorte) ja Facebookissa. Minulla on myös oma kuvagalleria Kuvat.fi -palvelussa (ritvakorte.kuvat.fi). Teen valokuvakirjoja, niitä on pari hyllymetriä, joka matkasta oma kirjansa sekä vuosikirjat, jotka kuvateksteineen ovat kuin päiväkirjoja. Kun mietitään, milloin jokin asia tapahtui, niin katsotaan vuosikirjasta. Nyt korona-aikaan, kun ei pääse matkustamaan, mieheni usein istuu työhuoneessa ja lukee valokuvakirjoja; se on kiva tapa elää matkat uudestaan.

Harrastan myös valokuvanäyttelytoimintaa. Laajasalon Valokuvaajat järjestää 5–6 yhteisnäyttelyä vuodessa. Korona-aikanakin, kun näyttelytilat ovat olleet suljettuina,  olemme järjestäneet näyttelyitä Itä-Helsingin senioritaloissa vain asukkaiden iloksi. Laajasalon Valokuvaajien vuosinäyttely pidetään tänä vuonna marraskuussa Kaapelitehtaan Galleria Westissa.

Vuoden 2017 jälkeen olen osallistunut moniin kansainvälisiin ja kotimaisiin valokuvakilpailuihin, ja saanut kaksi arvonimeä: vuonna 2020 Artiste-arvonimen The International Federation of Photographic Art -yhdistykseltä ja tänä vuonna Mestari-arvonimen Suomen Kameraseurojen liitolta.

Toisena harrastuksena minulla on pienen puutarhamme hoito. Puutarha on viime vuosina päässyt ryöpsähtämään viidakoksi ja kaipaa kovasti uudistamista. En vaan millään raaskisi luopua yhdestäkään istuttamastani kasvista. Puutarhassa on myös paljon valokuvattavaa mm. hyönteisiä, lintuja, oravia, hiiriä, perhosia ja tietenkin kasveja. On ollut todella mukavaa, kun nyt korona-aikaan olen voinut kykkiä omassa pihassa kameran kanssa ja kokeilla erilaisia luoviakin tekniikoita. Kun mies kalastaa ja minä hoitelen puutarhaa, niin meillä molemmilla on omaa mieluista tekemistä ja saamme ihan itse tuotettua ruokaakin pöytään.

Erityisesti talviaikaan olen tehnyt sukututkimusta, joka on kuin salapoliisityötä. On jännittävää ja palkitsevaa, kun omasta suvusta löytyy mielenkiintoisia tarinoita. Harmittaa, että en ymmärtänyt aloittaa aiemmin, jotta olisin voinut haastatella omia isovanhempiani. Olen löytynyt kadoksissa olleita sukulaisia mm. Kanadasta sekä sukulaisia, joista en ole tiennyt mitään. Isoäidin veljen lapsenlapsenlapsetkin ovat ottaneet minuun yhteyttä löydettyään yhteyden sukututkimuksen kautta. Verkkopalveluissa esim. MyHeritagen ja Genin kautta saattaa avautua muiden sukututkijoiden tekemää tutkimusta omastakin suvusta.

Yksi talviharrastus, joka minulla odottaa toteutumistaan, on vanhojen valokuvien digitointi, ne kun vielä lojuvat joissain laatikoissa. Kun saisi ne vielä dokumentoitua, ettei jälkipolvilla olisi samanlainen tilanne kuin vanhempieni ja isovanhempieni kuvien kanssa: kuvissa on ihmisiä, joista kukaan ei enää tiedä, keitä he ovat.

Miten tulin Enteriin? 2010-luvun puolivälissä ystäväni Savonetista Varkaudesta ehdotti minulle, että liittyisin Enteriin, jonka vieraina savonettilaiset olivat juuri käyneet Helsingissä. Hän kertoi, että yhdistys järjestää mukavaa ja antoisaa puuhaa. Hän itse on tykännyt Savonetin toiminnasta.

Otin yhteyttä Enteriin, kävin Kampin palvelukeskuksessa seuraamassa Lea Grönlundin ryhmän älylaiteopastusta ja suoritin opastajille tarkoitetun kurssin. Opastin älylaitteiden käyttöä muutaman vuoden Kampissa, Laajasalon palvelutalo Rudolfissa ja Roihuvuoren kirjastossa, mutta nyt olen ollut kaksi ja puoli vuotta poissa opastuksista. Ensin pitkän ulkomaanmatkan vuoksi – ja sen jälkeen tulikin korona.

Nähtäväksi jää, palaanko vielä opastamaan. Se on ollut antoisaa, siinä ystäväni oli oikeassa, opastaminen antaa paitsi opastettavalle myös opastajalle, tulee hyvä mieli molemmille, kun voi kannustaa ja rohkaista oppimaan. Toki omia opastettavia on ollut täällä koko ajan, naapureita ja ystäviä, jotka välillä kutsuvat hätiin.

Enterissä yhteisö on mukava, ihmiset ovat samanhenkisiä, ei jää yksin ja apua saa aina. Kun tekniikka kehittyy valtavan nopeasti, niin opastaessa pysyy paremmin kärryillä eikä putoa kelkasta. Tietokoneiden käyttöä en ole kovinkaan paljon opastanut, siihen kaipaisin joskus apua itsekin. Voin hyvin samaistua ikäisteni ja itseäni vanhempien tilanteeseen, kun ollaan välillä ihan pihalla.

Ritva Korte Instagramissa: https://www.instagram.com/ritvakorte/
Ritva Korten valokuvagalleria: https://ritvakorte.kuvat.fi/


Ritva Kortea haastatteli Eija Kalliala, Enterin vapaaehtoinen

Utopiaa ja dystopiaa - digiopastuksen tuleva vuosikymmen

 “Opastuksen utopia on tilanne, jossa käyttäjät ovat niin tottuneita netin ja siihen liitettyjen laitteiden käyttöön, että Enter on pelkkä ompeluseura, jossa muistellaan vain menneitä "hyviä" aikoja.”

Eli oikeastaan helppokäyttöisyyden utopia on Enterin opastajille dystopia eli kauhukuva: aika jolloin ei pääsisi enää vertaisopastamaan!  

Ompeluseuran kävelyretki Munkkiniemeen - Olga Forslund 1916 
Kuva: Mari Valio /Helsingin kaupunginmuseo

Onneksi Enterissä kuitenkin nähdään, ettei meistä vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen tule tarpeetonta. Opastajat pitävät todennäköisenä, että seniorikäyttäjien perustaidot tulevat hieman parantumaan, koska moni viisikymppinen joutuu työssään käyttämään tietokoneita ja omistaa älypuhelimen.

Mutta moni ei tarkoita kaikkia! Ja eläkkeelle jäädessä tilanne tulee olemaan samanlainen kuin nytkin: työaikana ongelmat heitetään työpaikan helpdeskille ja yhtäkkiä eläkkeellä pitäisikin ratkaista kaikki ongelmat itse. Käyttöjärjestelmät, sovellusversiot ja tietoturva-asiat muuttuvat säännöllisesti, joten uusien asioiden kanssa tarvitaan tulevaisuudessakin vertaisopastajia ja muuta digitukea.

“Opastuksen lähitulevaisuudessa varmaankin tulee ymmärtää lisää esineiden internetistä (IoT, Internet of Things), koska se vääjäämättä tulee 5G-verkkojen myötä myös kadulle. Kotona laitteiden tietoturva on yhtä hyvä kuin kotiverkon tietoturva. Oleellisinta on saada ihmiset ymmärtämään tietoturva kokonaisuutena, ei laitekohtaisena erikoisuutena.”

Kuinka paljon sitten opastuksella hoidetaan 10 vuoden päästä jääkaappien ja pesukoneiden liittämistä kotiverkkoon? Tai miten kännykkäsovelluksella katsotaan jääkaapin sisältö kaupassa ollessa? On jännä nähdä, miten laitteet kehittyvät ja millaista hyödyllistä teknologiaa saamme tulevaisuudessa käyttöömme.

Poster vector created by macrovector - www.freepik.com

Senioreiden digituen tarve on tunnistettu jo pitkään, mutta DVV:n kartoituksen mukaan myös nuoret kaipaavat opastusta digitaitoihin ja helppokäyttöisempiä palveluita (Nuorten digitaidot -kartoitus 2021  pdf-tiedosto avaa uuden ikkunan). Kaikki me digituen kentällä toimivat jaammekin varmasti saman toiveen: että kymmenen vuoden päästä laitteet ja palvelut olisivat helppokäyttöisempiä ja että jokaisella palvelulla olisi hyvä ohjeistus sekä toimiva monikanavainen asiakaspalvelu/ oma digituki. Se helpottaisi myös vertaisopastajien hommia.

Palataan vielä opastajien dystopiaan eli opastustoiminnan loppumiseen: Maanantaina 30.8. opastajien kauden aloituksessa kysyimme, mitä opastustoiminta heille merkitsee. Vastauksissa korostuivat teemat: harrastus, auttaminen, oppiminen ja yhteisöllisyys. Opastus on siis sekä opastajalle että asiakkaalle myös paljon muuta kuin pelkkä ongelmanratkaisutilanne - se on tärkeää sosiaalista kanssakäymistä, joka kannustaa molemminpuoliseen oppimiseen.

Teksti Juulia Andersson
Sitaatit ENTER ry:n vertaisopastajat