Opastajien kevätkiitosretket

Kiitokseksi kevään tietotekniikkaopastuksista Enter tarjosi opastajilleen valinnaisen museokierroksen. Vaihtoehtoina olivat fyysinen vierailu Elisan puhelinmuseossa Helsingin Töölössä sekä virtuaalivierailut Loimaalle Suomen Maatalousmuseo Sarkaan tai Turun museokeskuksen digitaaliseen näyttelyyn Turku Åbo 1827, joka esittelee 3D-mallinnoksella Turkua ennen sen paloa.
 
Lue opastajien kokemuksia museoretkistä:

Vierailu Elisan Puhelinmuseoon 9.5.2022

Maanantaiaamuna pyöräillessäni Espoosta Runeberginkadulle Helsinkiin en osannut aavistaa, kuinka kiinnostavaa oli päästä telefoonien kehityksen aikamatkalle 1920-luvulta 2020-luvulle.  Tuumailin polkiessani halki kauniiden merimaisemien, että meille opastajille esiteltäisiin muutamia veivattavia lankapuhelimia ja kerrottaisiin siinä sivussa lyhyesti teletekniikan muutoksista ja lopuksi saisimme vielä nähdä uusimmat älykännyt. Tammikuussa aloittanut vertaisopastaja koki yllätyksen!

Kuva: Anna Suihko

Enterin vapaaehtoiset opastajat astuivat sisään arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemaan hienoon rakennukseen, jonne puhelinmuseo on perustettu vuonna 1986. Kävelimme portaat ylös, ja eteemme avautui vaikuttava näkymä nostalgiseen tekniikkaan: Pohjoismaiden ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus vuodelta 1922 (oli käytössä vuoteen 1985 asti) on edelleen toimintakuntoinen! Osaava ja taitava oppaamme Matti Takala kertoi hauskasti historiasta ja näytti, kuinka puhelimilla voi soittaa museon sisällä ja “nähdä äänen kulkevan lankoja pitkin”. Meitä huvitti ja ihmetytti kuullessamme mekaanisten releitten pölynpyyhkijöiden ammattikunnasta. Pölyt aiheuttivat rahinaa puhelujen aikana ja releitä pyyhittiin jatkuvasti pienillä pensseleillä.

Kuva: Anna Suihko

 

 

Näimme puhelinpylväät, kaapelit, vanhat puhelinluettelot (sain tarkistaa omat vanhat osoitetietoni ja lankapuhelinnumeroni), puhelinkopin, valtavan määrän erilaisia puhelimia, mm. presidenttien käyttämiä erikoispuhelimia sekä “sentraalisantran” istumassa tyylikkäänä keskuksen edessä.

Museokäynnin jälkeen menimme vielä yhteiselle lounaalle Mamma Rosaan ja nautimme maittavan aterian sekä virkistäydyimme toistemme seurasta.

Kotimatkallani satulan selässä kertasin kaikkea kuulemaani ja näkemääni. Teletekniikka on hurjasti kehittynyt. 5G-verkolla älylaitetta selaileva nykykäyttäjä tuskin voi uskoa, että Suomessa noin 40 vuotta sitten tarvittiin ihmisiä välittämään äänipuheluja. Ihmiset ovat tehneet työtään joskus hyvinkin vaikeissa olosuhteissa, ovat olleet rohkeita ja menneet eteenpäin. 

 

Maailma muuttuu digitalisaation myötä valtavaa vauhtia. Muutunko minä ja pysynkö vauhdissa mukana? Huomisesta en tiedä - kuitenkin uskon, että paras on vasta edessä.

Kiitos retkestä,
Anna Suihko - vertaisopastaja

***

Vierailu Digimuseon Turku Åbo 1827 -näyttelyyn 2.6. 2022

Virtuaalisella retkellä Digimuseoon esiteltiin Turkua ennen vuoden 1827 tulipaloa. Kuljimme oppaan johdolla molemmin puolin jokea ja näimme sekä autiota seutua että komeita rakennuksia, joista sitten palossa hävisi suurin osa. Niitä on tänä päivänäkin jäljellä, tosin monet restauroituina.

  kuvakaappaus Digimuseon sivulta 

Palon jälkeen esimerkiksi Keisarillinen Turun Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi ja Engelin suunnittelema nykyinen Helsingin yliopiston päärakennus valmistui 1832. Alunperin Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema Turun Akatemia kunnostettiin niin ikään Engelin ohjeiden mukaan ja se luovutettiin vuonna 1830 Turun hovioikeuden, Turun tuomiokapitulin ja lääninhallituksen käyttöön.

Nykyään Akatemiatalo on juhlasalia lukuunottamatta hovioikeuden käytössä. Juhlasalia hallinnoi Turun yliopisto. (Kuva: Markus Koljonen. Wikimedia Commons CC BY-SA 3.0)

Tunnin kierros 360°-näkymää hyödyntäen oli mielenkiintoinen. Oppaan hyvä esitys innosti tutkimaan itsenäisesti ja syventyen tarjolla olevaa materiaalia.

Itse kävin Apteekkimuseossa, Qwenselin talon näyttelyssä. Siellä voi katsella talon historiaa eteisen pottakaapista aina juhlasaliin saakka. Voimme kulkea kaikissa huoneissa, infotekstit kertovat esineistä napin painalluksella.

kuvakaappaus Apteekkimuseon ja Qwenselin talon sisäänkäynniltä

Virtuaaliset kohteet löytyvät netistä osoitteessa https://digimuseo.fi/. Sieltä voi klikata avoimet, ilmaiset näyttelyt. Osaan näyttelyistä voi myös varata opastetun kierroksen museo-oppaan opastamana.

Virtuaalisia museokäyntejä luodaan lisää ja niiden suosio jatkuu. Meillä ikäihmisillä on jäljellä rakkaus museoihin, mutta monilla alkavat pitkät bussimatkat eri kaupunkien museoihin olla työläitä liikuntarajoitteiden vuoksi. On hienoa voida osallistua esteettömästi museokäynteihin ruudun äärellä.

Virtuaalinen kaupunki on rakennettu Turun vuoden 1808 karttapohjaan.
Tuhoutuneiden osien esille saamiseen on hyödynnetty Lidar-ilmalaserkeílausta.
Inforuudut on laatinut Turun museokeskus. 

Digimuseossa on myös Turun museokeskuksen varsin vaikuttava Luostarinmäki 1827-näyttely. Liikkuminen digitaalisen Luostarinmäen kujilla tuntuu lähes todelliselta, sillä 360°tekniikka mahdollistaa vaikutelman korkeuseroista, kuvissa on kasvillisuutta ja materiaalien tuntua.

Kiitollisena retkestä ja uusista ideoista,
Unelma Krakau - vertaisopastaja