Kännykkäilmiön keskiössä—näppäilystä pyyhkäisyihin

 ENTER ry:n 25-vuotishistoriikin osa 8

Tässä Ikinörtin historiasarjassa on julkaistu Anja Mäkisen kirjoitukset Enterin synnystä ja kännykkätoiminnan alkuajoista. Jatkan historiaa kännykkätoiminnasta ja Kampin opastuksesta aloittaen siitä, kun tulin soneralaisten  Anja Mäkisen ja Saija Lehtimäen pitämälle kännykkäluotsikurssille vuonna 2000.

Monipuolisella kurssilla käsiteltiin kaikki silloiset matkapuhelimen toiminnot ja operaattoreiden palvelut. Avasimme erilaisten puhelimien kuoret ja siinä opittiin niksit, miten esimerkiksi SIM- kortti ja akku pitää laittaa paikoilleen.

Jokainen joutui pitämään opastavan esityksen jostain puhelimen toiminnosta. Oma aiheeni oli tekstiviestit. Perustelin monella tapaa, miksi kannattaa käyttää tekstiviestejä ja miten niitä oppii tekemään. Siihen aikaan oli valttia valistaa, että tekstiviesti on kätevä tapa viestiä, jos kuulo on alentunut. Tämä neuvo pätee yhä.

Kurssi oli niin innostava, että lähdin mukaan täysillä. Olenkin saanut Enterin toiminnasta eläkepäiviin tosi kehittävän ja monipuolisen harrastuksen ja paljon hyviä, samoista asioista kiinnostuneita ystäviä.

Niin kauan kun Anja sai Soneralla työskenneltyään olla mukana toiminnassa, hän järjesti Enterin kanssa paikkoja, joissa käytiin kännykkää opastamassa. Kun  hän joutui organisaatiomuutoksen myötä jättämään kännykkätoiminnan, mietittiin porukalla mahdollisuutta jatkaa opastamista. Kaikki opastajat halusivat  jatkaa hyvää toimintaa ja niinpä  lupauduin ryhmän vetäjäksi eli kännykkäluotsikoordinaattoriksi. Pentti Suonikko oli  keksinyt hyvän nimen kännykkäluotsi. Luotseja olivat silloin lisäkseni ainakin Maisa, Laina, Liisa, Mirja, Ritva, Sylvia, Mirja K, Liisa K, Pirkko Y, Urho, Pentti, Raija, Pirkko H, Pirkko K, Kaarina ja Marjatta L. Muutama heistä opastaa vieläkin. Opastuksessa innostettiin ja houkuteltiin sopivilta vaikuttavia henkilöitä mukaan Enteriin ja opastajiksi.

Enterin toimintaa esittelevä dia vuodelta 2004

Kännykkäklubi - nykyisin palaute-, opintopiiri

Jo "Anjan aikoina" oli ollut kerran kuukaudessa erillinen kännykkäklubi eli  luotsien yhteinen palautepalaveri, jossa kerrottiin minkälaisia opastuksia oli kullakin ollut. Tämä tapa otettiin sitten jokaisen  opastuskerran jälkeiseen käyttöön saatuamme vakiotilat Kampin palvelukeskuksesta. Näissä palautekeskusteluissa opitaan pohtien toisten opastustilanteista ja ratkotuista ongelmista, eikä mikään jää vaivaamaan mieltä.

Luotsien suositut luennot

Anja oli pitänyt kännykkäaiheisia luentoja ja jatkoin niitä Pentti Suonikon kanssa. Maisa Krokfors piti tilaisuuksia myös  ruotsinkielisille ryhmille. Opastustakin on koko ajan ollut saatavilla myös ruotsiksi sekä englanniksi.

Alkuun käytettiin luentojen tukena  kalvoja, jotka yhdessä ideoimme ja teimme.  Joissakin paikoissa (kuten Heureka, Työväenopisto ja Kalliola) oli jo käytettävissä dokumenttikamera, mikä auttoi kovasti näppäinpuhelinten toimintojen havainnollistamista.

Luentojen aiheina olivat Kännykkä tutuksi, Kännykkä turvaksi ja avuksi, Millaiset laitteet seniorille ja vinkkejä käyttöön. Luentojen jälkeen oli yleensä opastusta, jossa mukana olleet harjoittelivat luennolla opittua omilla kännyköillään. Luennoilla olleet uskaltautuivat sitten helpommin opastuksiin, kun huomasivat, etteivät ole yksin ongelmineen.

Kerran alkuaikoina  mennessämme ryhmänä sisälle opastuspaikkaan, kuului jostain ihmettelevä ja epäilevä ääni: “Noin vanhoja!” Silloin ei vielä oltu totuttu, että ikäihmisetkin voivat opettaa digitaitoja toisille.

Luentoja pyydettiin kaikkiin palvelukeskuksiin ja eri eläkeläisyhdistysten tilaisuuksiin sekä seurakuntien eläkeläisryhmiin niin Helsinkiin kuin Vantaalle ja Espooseen. Opastuksia oli myös kuuloyhdistyksen sekä invalidien yhdistyksen jäsenille.  Käytiin  Keravallakin, Pirkko Kyttälän opastuspaikassa Talkoorenkaassa. Maisa Krokfors oli järjestänyt Heinolan asuntomessualueelle paikan, jossa porukalla opastettiin. Saimme vierailla samalla Maisan mukavassa kesäpaikassa, ja siitä jäi mukavat muistot.  Kännykkäluotsit olivat myös mukana Tampereella Hyvä Ikä -messuilla ja monipäiväisessä Heurekan tapahtumassa opastamassa.

     Yhdistysdia vuodelta 2004, jolloin oli  Hyvä Ikä -messut

Digi ei olekaan ihan uusi asia

Monasti vuosina 2006-07 työväenopistoilla oli luentoni peräkkäin viestintäneuvos Tauno Äijälän pitämän koulutustilaisuuden kanssa. Hän luennoi digilähettiläänä kansalaisille ahkerasti helpottaakseen  siirtymistä ja sopeutumista digitelevisioaikaan. Digisovitin  piti hankkia ja hän koulutti siihen ja asennukseen vapaaehtoisia auttamaan varsinkin ikäihmisiä.

Kännykkäilmiö näkyi mediassa juttuina ja paremmuus-testeinä

Kännykkäluotsien toiminta kiinnosti mediaa  ja toiminnastamme tehtiin kokonainen Kuningaskuluttaja-ohjelma, joka loppui Kampin lauluryhmän laulamaan Puhelinlangat laulaa - lauluun. Pääsimme myös Puoli yhdeksän -uutisiin -  kotonani kuvattiin käytössä olevia kännykän apuneuvoja, joita olin opastanut ystäväni ottamaan käyttöön. Esimerkkinä näytettiin muistutukset lääkkeiden ottamisesta ja tärkeistä tapaamisista.

Radiossakin musiikkiohjelman lomassa esitettiin nauhoitettuja kännykänkäytön kysymyksiä ja olin vastaamassa niihin, mikä toi yhteydenottoja ympäri Suomea. Vuosi oli silloin 2004.

Muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Kuluttaja tekivät kännykkätestejä, joissa kännykkäluotsit yhdessä käyttäjien kanssa olivat testaajina.

Näiden tilaisuuksien myötä Enterin kännykkäopastustoiminta tuli tutuksi ja kännykkätilaisuuksiin oli ruuhkaa. Kampin palvelukeskuksessa oli ensin torstaisin kaksi kertaa kuukaudessa opastusta ja sitten vuodesta 2005 saimme sieltä joka tiistaille tilat. Kampin remontin aikana toimintamme siirtyi vuodeksi väistötiloihin Käenkujalle ja sieltä palattiin Kamppiin uusittuihin tiloihin.

Nokialaisten rinnalle muitakin merkkejä

Laitteet olivat näppäinkännyköitä - etupäässä Nokiaa, jonka uusia malleja tulikin markkinoille koko ajan. Tein Anjan mallin mukaisen valikkokaavion heti saadessani uuden mallin tutkittavakseni.
Kaaviot helpottivat opastajaa ja opastettavaa löytämään missä mikin toiminto sijaitsi. Lisäksi tein kullekin mallille perustoiminnoista käyttöohjeet selkokielellä. Näitä  annettiin sitten opastettaville.

Nokian lisäksi markkinoilla oli muitakin merkkejä oli kuten Motorola, Sony Ericsson, Siemens  ja Panasonic. Myöhemmin tuli vielä ruotsalaisvalmisteiset Dorot ja itävaltalainen Emporia, jotka oli erityisesti senioreille suunniteltuja.  Kävimme usein opastuksesta tullessamme operaattoreiden myymälöissä tutkimassa, mitä uusia malleja on tulossa ja näin osaisimme ennakoida tulevat opastukset. Kerran sellaisella käynnillä tuli heräteostos Nokia 6101, joka oli tosi hyvä puhelin ja on tallessa vieläkin.

Kun näppäimet olivat niin pieniä tein näppäimistöstä A4 kokoisen kuvan, joka helpotti varsinkin tekstiviestien kirjoittamisessa. Idea siihen tuli tarpeesta näkövammaisille Iiriksessä pitämässämme opastustilaisuudessa. Iiriksessä kävimmekin opastamassa monta kertaa ja jopa heidän kesäpaikassaan Tuusulassa. Enter oli mukana kehittämässä selkonäppäimistö-aputarraa ja saimme niitä käyttöömme avuksi opastettavan puhelimen näppäimistön päälle laitettavaksi.

Kännykän näppäimistön selkokuva vuodelta 2013

Kännykän toimintojen monipuolistuminen lisäsi opastettavia aiheita

Kun oli siirrytty euroon, opastimme kännykällä rahan muunnokset.
Kännykät ei osanneet itse vaihtaa aikaa automaattisesti ja ajan asettaminen olikin merkittävä opastusaihe aina kesä- ja talviaikaan siirryttäessä. Perustoimintoja kuten soittoa, vastaamista, yhteystietojen laittamista, tekstiviestien lukua, kirjoitusta ja poistoja opetettiin ja kun kameroita alkoi olla puhelimissa, niiden käyttökin otettiin haltuun. Kännykästä tietokoneelle siirto sekä tekstiviestien tallennus tietokoneelle oli jo osaavimpien toiveena. Tekstiviestit olikin sellainen aihe, joka ensimmäistä kertaa onnistuessaan aiheutti jopa kaulaan kapsahtamisen.

Turvallisuutta painotettiin jakamalla tekemäämme monistetta ”Kännykkä turvaksi ja avuksi”, jossa neuvottiin hätänumeroon soitto ja korostettiin puhelimen mukana pitämistä. Sitä monistetta olemme pitäneet ajan tasalla laitteiden ja ohjelmistojen kehittyessä.

Kerran olimme  pitämässä tilaisuutta 15 ikäihmisen ryhmälle, ja olin juuri kertonut puhelimen mukana pitämisen tärkeydestä. Yksi osallistuja sanoi lankapuhelimen riittävän ja ettei aio hankkia eikä pitää kännykkää mukanaan. Silloin eräs yli 90-vuotias rouva pyysi puheenvuoroa ja kertoi, ettei häntä tässä olisi, ellei hänellä olisi ollut kännykkä mukana palatessaan talvella saaresta mökiltään. Hän oli liikkunut hiihtäen, kaatunut ja reisiluu oli murtunut. Hän oli soittanut pojalleen, joka tiesi, mihin apua tarvitaan ja ohjasi ambulanssin paikalle. Silloin  näppäinpuhelinten aikaan ei ollut vielä paikannuspalvelua eikä 112-sovellusta. Porukka hiljeni ja kännykän vastustus vaimeni. Vertaisen sana tehosi.

Tukikohtana Kampin palvelukeskus

Kampin palvelukeskus on koko ajan ollut hyvä kumppani opastustoiminnallemme. He ovat vastaanottaneet opastukseen ilmoittautumiset ja olemme saaneet käyttää heidän laitteitaan kuten dokumenttikameraa, videotykkiä ja tietokoneita.

Kännykän opastaminen on tosi hauskaa ja mielenkiintoista

Minulle opastaminen on koska ja missä vain tapahtuvaa ja voin suositella muillekin siitä harrastukseksi eläkepäiviin. Kerran mennessäni Kamppiin opastamaan, metrossa henkilö vieressäni pähkäili kännykkänsä kanssa, enkä malttanut olla kysymättä, mikä on noin hankalaa. Siitä tulikin metromatkan kestänyt opastus ja kassistani löytyi sille puhelimelle tekemäni selko-ohjeetkin,  ja samalla meni eteenpäin tietoa Enteristä.

Nokian myymälässä Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa kävimme usein tutkimassa uutuuksia ja kyselemässä esimerkiksi näkemisen ongelmiin ratkaisuja. Kerran olivat jotenkin salaperäisiä, sillä eivät saaneet kertoa, että älypuhelimet ovat juuri tulossa Nokialta. Niissä oli juuri niitä kyselemiämme toimintoja.

Vähitellen kuului tietoja älykännyköiden tulosta ja pohdimme, ettei niitä varmaan ikäihmiset hanki. Mutta toisin kävi. Nokia Lumia 800 ja 710 julkistettiin lokakuussa vuonna  2011. Itsekin sitten ostin Nokia Lumia 800 heti, kun se tuli markkinoille. Niistä älypuhelimista sitten toisessa ikinörtin jutussa lisää.

Enterin kännykkä- ja tablettiopastus jatkuu taas Kampin palvelukeskuksessa 6.9. Klo 10-11:30. Ajanvaraus puh. 09 3104 4513

Lea Grönlund
kännykkäopastuksen konkari vuodesta 2000 - ja vieläkin innostunut!

Tämä teksti on osa ENTER ry:n 25-vuotishistoriikkiä, joka koostuu Ikinörtti-blogissa
juhlavuoden aikana julkaistavista jutuista 

Sarjan aloitusosa  Juhlavuosi 2022 — Enter 25 vuotta senioreiden tukena tietotekniikassa

Osa 2 Ikäihmisten ATK-yhdistys ENTER ry:n synty — Muistoja 25 vuoden takaa

Osa 3 Kännykkäluotsit mukaan Enterin toimintaan

Osa 4 Vuosi 2012: Enter tuli murrosikään ja haki suuntaansa

Osa 5 Muistelua: Ritva Wahlsten-Puska ja Timo Puska

Osa 6  Kokemuksia ja oppia yli rajojen - @daptation-projekti 2010 - 2012

Osa 7 Yhteistyön kulmakivet Helsingin kirjastojen kanssa