Oppimisen iloa digiopastuksissa

Espoolaisten digitaitoja vahvistavan Sähköisen asioinnin ABC -hankkeen syksyn ensimmäinen digiopastus pidettiin elokuussa Ison Omenan kirjastossa. Aiheena oli pankkitunnistautumisen muutos: syyskuussa voimaan astuvan maksupalveludirektiivin myötä pankit luopuvat tunnuslukulistoista ja ottavat käyttöön uudet tunnistautumistavat. Opastukselle oli selkeä tarve – paikalle tuli 110 kuulijaa.

Opastuksen aluksi Danske Bank, Nordea ja Osuuspankki kertoivat, miten tunnistautuminen verkkopankkiin jatkossa tapahtuu. 
Danske Bankilla ja Nordealla tapoja on kaksi: yhtäältä tunnuslukusovellus älykännyköitä ja muita mobiililaitteita käyttäville sekä toisaalta tunnuslukulaite niille, joilla mobiililaitetta ei ole.   

Mobiililaitetta käyttävät Osuuspankin asiakkaat eivät sen sijaan tarvitse erillistä sovellusta – riittää, että he ottavat verkkopankissa käyttöönsä mobiiliavaimen. Ne Osuuspankin asiakkaat, joilla mobiililaitetta taas ei ole, käyttävät edelleen avainlukulistoja, kirjautuminen vain vahvistetaan tekstiviestillä. Älypuhelinta ei siten tarvita. 

Pankkien alustusten jälkeen päästiin varsinaiseen asiaan: harjoitteluun. Vilskettä piisasi, mutta onneksi digiopastajiakin oli monta. Pankkien asiakasneuvojien lisäksi harjoittelussa avustivat enteriläiset, 4H:n digihelpparit sekä kirjaston ja työväenopiston väki. 

Osa opastettavista arasteli aluksi mutta harjoittelun myötä arkuus muuttui iloksi – hei, minähän osaan, tämä ei olekaan ylitsepääsemättömän vaikeaa! Onnistumisen ja oppimisen hetket ovatkin opastusten suola: hetket, joina ihminen oivaltaa osaavansa, ovat palkitsevia sekä opastajalle että opastettavalle. 

Koskaan ei olekaan liian myöhäistä oppia uutta – alkuun pääsee, kun uskaltaa kokeilla ja pyytää apua!  

Anu Salmela, projektipäällikkö

Sähköisen asioinnin ABC -hanke

Espoon työväenopisto, Omnia

Digiopastukset jatkuvat syksyllä:

23.9. klo 12–14, Ison Omenan kirjasto, Stage: OmaKanta

21.11. klo 12–14, Sellon kirjaston lava (1. krs): Turvallinen netinkäyttö

Opastusta Espoossa: 

4H:n digihelpparit (kotiopastukset): https://www.pks4h.fi/asiakkaille/apua-digiasiointiin/ 

Enter: https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/#token-2377743 

Espoon asiointipisteet: https://www.espoo.fi/asiointipisteet 

Espoon kaupungin kirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset 

Espoon työväenopiston Tietotuvat: https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=Tietotupa/com=5 

Mikä ihme se salasana nyt olikaan?

Tietoturvasta - Osa 2
                                              
Pitäisi päästä katsomaan  Facebookia, kurkata sähköposteja, lukea Hesaria tai muuten käyttää jotain netissä olevaa palvelua, mutta salasana on hukassa. Kaikille varmasti tuttu tilanne. Erityisesti puhelinta vaihdettaessa pitäisi tietää Google-tilin tai Apple-tilin salasana. Viimeistään Enterin opastaja kysyy salasanaa, kun pitäisi asentaa puhelimeen HSL:n reittiopas.

Tili ja sähköpostiosoite ovat mukavan sekoittavia nimityksiä, joita käytetään lähes kaikissa netin palveluissa tai puhelimen sovelluksissa. Ikinörtin juttu http://ikinortti.blogspot.com/2018/01/yksinpuhelu-aiheesta-tili.html kertoo tilistä.

Käyttäjätilin, jota lyhyesti tiliksi kutsutaan, tarkoitus on pääasiassa kytkeä käyttäjä johonkin tiettyyn netissä tai sovelluksen kautta käytettävään palveluun. Käyttäjänimenä noissa taas käytetään nykyään  useimmiten sähköpostiosoitetta, näin palvelun tuottaja voi lähestyä sinua myös mukavilla viesteillä tai pahimmassa tapauksessa tietysti luovuttaa sähköpostiosoitteen jollekin ulkopuoliselle, jolloin postilaatikkoon alkaa kolahdella mielenkiintoisia tarjouksia. Vai mitenkäs niihin pitikään suhtautua?

Mutta sitten nuo palvelut vaativat vielä salasanan, jotta kuka tahansa ei pystyisi sinuna käyttämään palvelua. Ihan kiva, mutta salasanan keksiminen kaikkiin palveluihin onkin sitten hankalampaa. Usein salasanaan vielä liittyy erilaisia sääntöjä, kuten isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita, erikoismerkkejä ja pituus. Sitten, kun kaikki säännöt täyttävän salasanan keksii lemmikin, lasten tai puolison nimestä lisäämällä numeroita ja hässäkkämerkkejä, pääsee lopulta käyttämään itse palvelua. Entäs seuraavalla kerralla, ehkä muutaman viikon kuluttua, kun salasanaa taas tarvittaisiin, niin ei enää muistakaan miten nokkelasti keksi kelpaavan salasanan.

Ei siis ihme, että yleisin salasana edelleen on 123456 tai vastaava. No, eipä tuo kovin hyvin suojaa väärinkäytökseltä. Hyvän salasanan saa yhdistämällä kaksi tai kolme sanaa. Esimerkiksi salasanan TampereAamulehti1980 murtamiseen rikolliset tarvitsisivat yli 100 vuotta. Salasanan voi testata osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan .

Salasana talteen
Vaikka keksisit hyvin muistettavan salasanan pitää se kirjoittaa itselle muistiin. Salasanoja varten kannattaa ottaa käyttöön vihko, johon kirjoittaa aina kaikki erilaiset salasanat ja koodit, joita tietokoneen, puhelimen ja internetin käytössä joutuu keksimään. Kirjoita myös palvelun nimi ja se sähköpostitunnus, jolla palvelua käytät. Jos vaihdat salasanan, kirjoita myös uusi salasana muistiin ja pyyhi vanha yli.

Jos palvelu, erityisesti Microsoft, Google tai Apple kysyy puhelinnumeroa, anna ehdottomasti heille myös puhelinnumerosi. Näin tarvittaessa salasana voidaan helposti vaihtaa, ja voit sen verran luottaa noihin kolmeen, että sieltä ei puhelimeen tule turhia viestejä tai soittoja.

Oman lukunsa sitten muodostavat pankki-, terveys-, viranomaispalvelut, sekä muut palvelut, joiden on ehdottomasti varmistettava, että palvelun käyttäjä todella olet sinä henkilökohtaisesti. Yleisimmin näissä nykyään käytetään tunnistautumista pankkitunnuksilla. Sinällään tuo on turvallinen pankkien tarjoama palvelu, joka ei suinkaan ole palvelutuottajille halpaa. Kullakin pankilla on oma tapansa tunnistautumiseen, on tunnuslukukortteja, puhelinsovelluksia tai älykortteja (Nordea).

Lisää kirjautumisesta, tunnistautumisesta ja tunnistatumisviesteistä Enterin vapaaehtoisten kirjoittamasta oppaassa Kirjautuminen ja tunnistautuminen sähköisissä palveluissa

Opas löytyy www.entersenior.fi Opiskele itse -sivustolta.

Esa Martonen
vertaisopastaja

Maksamisen helppous tulevaisuudessa - Pelottaako uusien palvelujen käyttö?

Arjen kannalta tärkeät pankkipalvelut ovat kokeneet suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. Pankit ovat supistaneet konttoriverkostoaan ja korvanneet henkilökohtaista vuorovaikutusta vaatineita palveluja yhä enenevästi teknologiaan perustuvalla itsepalvelulla. Tämä kehitys näyttää edelleen kiihtyvän. Ei siis ihme, että monet iäkkäät asiakkaat tuntevat olevansa eksyksissä sähköisessä pankkipalveluviidakossa.

Kuvitellaan:
Vuonna 2020 Heikki (67v) tekee ostoksia verkkokaupassa. Ostopäätösten jälkeen Heikki valitsee maksukanavaksi Helppo Maksun ja valinnan jälkeen katsoo tabletin etukameraan. Maksu toteutuu hetkessä silmäterän tunnistuksella.

 Lähimarketissa Pekka (72v) kerää tavarat kärryyn ja kulkee kassa-automaatin läpi, valitsee maksutavaksi Helppo Maksun ja maksaa ostokset peukalonsa jäljellä. 

Ritva (77v) on aina ollut kahden pankin asiakas. Hän käyttää Helppo Tiliotepalvelun sovellusta ja seuraa tarkkana ihmisenä sen avulla aktiivisesti rahatilannettaan: Eri pankkien tileillä olevat varat sekä lähiajan erääntyvät  ja todennäköisesti tulevat maksut. Nyt Ritva on ostamassa kahvinkeitintä verkkokaupasta ja häntä hermostuttaa maksamisen helppouden lisäämä kulutusinto. Onneksi Helppo Maksu -sovellus kehottaa ennen verkkokauppamaksun hyväksymistä tarkistamaan rahojen riittävyys muihin tuleviin maksuihin.

Yllä kuvatut palvelut ovat tulevaisuuden kuvitelmia, mutta jo nyt teknisesti mahdollisia. EU-tasoinen maksupalveludirektiivi tulee Suomessa voimaan tammikuussa 2018. Sen keskeinen muutos nykytilaan on, että pankeista riippumattomat maksupalveluyritykset voivat tarjota tilisiirtoja, tilitietopalveluita ja kortteja maksuvälineiksi.
Tämä tietenkin edellyttää, että asiakas antaa maksupalveluyritykselle valtuudet päästä hänen pankkitililleen suorittamaan toimeksiantoja. EU vaatii pankkeja päästämään palveluyritykset maksutta tilin tietoihin käsiksi.

Maksutoimeksiannot edellyttävät jatkossakin vahvaa tunnistamista. Suomessa tämä tarkoittaa pankkitunnusten käyttämistä. Tunnusluvun syöttäminen voidaan jatkossa korvata biometrisillä tunnisteilla eli sormenjäljellä, silmällä tai kasvon tunnistuksella.

 

Luotettavuuden varmistamiseksi Finanssivalvonta valvoo maksupalveluyrityksia.  Direktiivillä halutaan lisätä kilpailua maksupalveluissa ja tarjota kuluttajille uusia ja ehkä joustavampia maksuvaihtoehtoja ja oman taloutensa hallintaan liittyviä palveluja. Kuluttajien kannalta maksupalveluja tarjoavien yritysten joukko kasvaa ja useita ulkomaisia yrityksiä tulleee tarjoamaan palveluitaan Suomessakin.

Jatkossa pankkipalveluita voi käyttää nykyiseen tapaan pankin omilla sovelluksilla tai muiden yritysten maksupalvelusovelluksilla. Tällä hetkellä maailmalla on tuhansia yrityksiä, jotka kehittävät uusia maksupalveluita. Merkittävimmät uudet palveluntarjoajat tullevat olemaan Apple, Facebook, Google, Amazon jne.  Näiden yritysten etuna ovat isot resurssit sekä valtava määrä aktiivisia nykyisten palveluiden käyttäjiä. Lisäksi markkinoille pyrkii suuri joukko vastaperustettuja pieniä yrityksiä.  Myös pankit pyrkivät kehittämään maksupalvelusovelluksia, jotka toimivat minkä tahansa pankin kautta maksamiseen.

Kaupassa maksaminen tapahtuu nykyisin maksukorteilla tai käteisellä. Lähimaksu hoituu viemällä kortti maksupäätteen viereen, mutta maksaa voi myös laittamalla kortti maksupäätteeseen ja syöttämällä tunnusluku.

Tulevaisuudessa maksukortin tiedot ovat puhelimella (tai muulla mobiililaitteella), joka viedään maksupäätteen lähelle. Pienet maksut lähtevät ilman erillistä hyväksymistä, kun taas suuremmissa maksuissa peukalo pidetään sormenjälkitunnistimella. Verkkokaupoissa maksetaan kortilla tai tilisiirtona.

Kortilla maksaminen edellyttää nykyisin tietojen syöttämistä verkkokaupan järjestelmään ja veloitukset tapahtuvat ostosten tai ajan kulumisen perusteella (muun muassa Amazon, Alibaba, Airnbnb, Wolt  ja Spotify).   Verkkokaupasta tai mobiilisovelluksesta voidaan myös siirtyä luotettuun mobiiliin maksusovellukseen, jossa maksu hyväksytään tunnusluvulla tai sormenjäljellä. Veloitus tapahtuu sovellukseen tallennetulta maksukortilta (esimerkiksi Apple Pay, Samsung Pay, MobilePay, PayPal, Masterpass, Pivo, NordeaPay).

Tilisiirrolla maksaminen verkkokaupassa edellyttää hyppäämistä pankin verkkopalveluun hyväksymään maksu. Jatkossa tilisiirron vaatimat tiedot tallennetaan mobiilisovelluksiin kuten debit-kortit nykyään.  Maksamisen hyväksyminen tapahtuu mobiililaitteella tunnusluvulla tai sormenjäljellä.

Maksamisen yleisiä kehityssuuntia ovat siten mobiilikeskeisyys, kontaktiton lähiviestintä ja biometrinen (sormi, silmä, kasvot) tunnistus.

Uudet palvelut suunnitellaan usein nuoremmille, aktiivisille mobiilipalvelujen käyttäjille. Vanhemmat ikäluokat ovat maksutavoissaan konservatiivisia ja pitäytyvät helposti totuttuihin maksutapoihin.  Uudet palvelut voivat tuntua pelottavilta ja uudet toimijat epäluotettavilta. Arjen sujuminen voi kuitenkin parantua uusia maksupalveluita käyttämällä. Opastustehtäville riittääkin kysyntää tällä saralla lähivuosina.

Aki Palo
Enterin opastaja

    ***       
Ikinörtin maksutapa-aiheisen sarjan seuraavassa jutussa käsitellään lähi- ja mobiilimaksamisen palveluja ja sovelluksia.
***