perjantai 9. syyskuuta 2016

Etäopastustuksella apu on lähellä


Jokainen, joka on yrittänyt puhelimessa neuvoa toista ihmistä tietokoneen käytössä tietää, kuinka hankalaa on, kun ei näe neuvoja kysyvän tietokoneen ruutua. Onneksi tähänkin on olemassa tietotekninen ratkaisu, joka mahdollistaa sen, että omalla tietokoneellaan voi nähdä toisen tietokoneen näytön. Parhaimmillaan voi jopa ohjailla toisen hiirtä! Kuulostaa melkein taikatempulta ja siltä se ensimmäisillä kerroilla tuntuukin.


Etänä opastamista voi tehdä helpoimmillaan videopuheluohjelma Skypen avulla. Skypessä on nimittäin näytönjako-ominaisuus. Laittamalla sen päälle keskustelukumppanisi näkee sinun tietokoneruudun ja hän voi esimerkiksi neuvoa, mitä ruudulla näkyvät asiat tarkoittavat tai mihin hiiri pitäisi viedä, jotta oikea valikko tai ohjelma löytyy. Kannattaa kokeilla, varsinkin jos sinulla on jo Skype-tili olemassa! 

Etäopastuksen ns. raskaampi muoto on etähallinta, jonka avulla toisen tietokoneen ruutu voidaan ottaa omalla tietokoneella kokonaan haltuun. Tällöin etähallittavan koneen omistaja vain seuraa, kuinka etäyhteyden päässä oleva henkilö liikuttelee osoitinta hänen ruudullaan ja tekee valintoja hänen puolestaan.

Monet tietotekniikkafirmat käyttävät korjaustöissään juurikin tällaista etähallintaa. Ohjelmia on saatavilla ilmaiseksi myös kuluttajille voittoa tavoittelemattomaan käyttöön. Suosituin tällainen ohjelma tuntuu olevan nimeltään TeamViewer. Eri ohjelmia testanneiden Enterin opastajien mielestä TeamViewer oli ohjelmista helppokäyttöisin ja toimivin.

Kuvassa käynnissä Windows-koneella TeamViewer-etähallintayhteys Mac-koneeseen

Viime keväänä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija Mikko Mutanen toteutti Enterille opinnäytetyön "Etähallinta - case ENTER ry"
https://www.theseus.fi/handle/10024/110911. Työssään Mikko vertaili erilaisia etähallintaohjelmia ja teki Enterin jäsenistölle sekä vertaisopastajille kyselyn etänä opastamisesta. Jäsenistölle lähteneeseen kyselyyn vastasi 108 henkilöä (kokonaisjäsenmäärä oli tuolloin noin 725). Lähes kolme neljästä vastaajasta toivoi saavansa tulevaisuudessa tietotekniikan käyttöopastusta etätuen avulla. Hieman alle 10% vastaajista ei pitänyt etätuen ajatuksesta. Myös Mutanen päätyi opinnäytteessään suosittelemaan TeamVieweriä https://www.teamviewer.com/fi/.

Opinnäytetyön johdosta aloitimme kesän alussa valmistelemaan pilottikokeilua, jossa joukko etäopastamisesta kiinnostuneita Enterin vapaaehtoisia tulee tarjoamaan tänä syksynä toisille Enterin vertaisopastajille etäopastusta pyynnöstä. Tällä tavoin pystymme pitämään kokeilun mittaluokan hallussa, emmekä kohtaa isoja eettisiä kysymyksiä, kuten ymmärtääkö tietokoneen omistaja varmasti mitä tarkoittaa se, että hän antaa opastajalle luvan hallita omaa konettaan. Syksyn kokeilun tuloksia käymme aikanaan läpi ja mietimme, millä tavoin tulevaisuudessa Enter tulee etäopastusta hyödyntämään.

Palataan asiaan,
Nina Ziessler
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

torstai 25. elokuuta 2016

Vanhojen Pokémon GO -villitys

Noin kuukausi sitten, heinäkuulla 2016 Pokémon GO -peli villitsi Suomen. Esimerkiksi Keravalla oli menneenä viikonloppuna kaupungilla huomattavasti enemmän ja monenikäisempiä liikkujia kuin tavallisesti. Mutta ennen itse ilmiöön paneutumista tarvitsemme taustaa. Mikä ihme on Pokémon GO?
Pokémonin historia alkaa 1990-luvulta. Suora lainaus Wikipediasta:

“Pokémon (jap. ポケモン, Pokemon) on japanilainen tuotesarja. Se sai alkunsa Satoshi Tajirin kehittämästä, vuonna 1996 Nintendon Game Boy -konsolille julkaistusta videoroolipelistä. Sana ”Pokémon” on lyhenne sanoista ”pocket monsters, ”taskuhirviöt”. Peleissä on satoja erilaisia Pokémon-hahmoja ja tavoitteena on kerätä jokainen niistä ja kouluttaa hahmoista hyvä tiimi. Tuotesarjaan kuuluu videopelien lisäksi keräilykorttipeli, anime, manga ja lukuisia muita tuotteita. Tunnetuin Pokémon-hahmo on sarjan maskotti, keltainen sähköhiiri-olento Pikachu. Brändiä hallitsee ja lisensoi The Pokemon Company, josta Nintendo omistaa 32 %.] Nimi "Pokémon" ja hahmojen nimet yms. ovat Nintendon tavaramerkkejä”

Pokémonia jo kauan pelanneet 1980 -luvun lapset tuntevat pelin hahmot ja perusidean jo lapsuudestaan. Meille muille kaikki pelissä on uutta ja kummallista.

Nyt siis Nintendo on kehittänyt pelistä älypuhelinversion. Tämä julkaistiin Suomessa 17.8. 2016 ja samalla muun maailman vanavedessä Suomessa käynnistyi ennennäkemätön peliboomi.
Seuraavaksi itse pelistä
Pokémon GO on siis kännykkäpeli ja se ladataan joko Googlen tai Applen pelikaupasta. Perusasetelma pelissä on seuraava: Pelaajalla on sovelluksessaan vähän kuin muumien Nuuskamuikkunen - kulkija reppu selässä.
Screenshot_2016-08-15-12-47-05.png            Screenshot_2016-08-15-12-48-57.png

Mukanaan hänellä on alussa pelipalloja ja niitä hän voi saada niitä lisää pelin pysähdyspisteissä eli Pokestopeissa. Näistä voi myös saada pokemonin munia, ja aineita pokemonien virkistämiseen ja houkutteluun. Pelin toisena osapuolena ovat jo aiemmin mainitut “taskuhirviöt”, joita on pelissä 134 erilaista.

Pelin ensimmäinen vaihe on yksinkertainen.
Kulkija kävelee ja kävellessään hän törmää näihin otuksiin. Kun hän on kohdannut otuksen, hän voi yrittää vangita otuksen palloon. Onnistuessaan tässä hän saa otuksen kokoelmaansa ja pisteitä.

Seuraavaksi pelissä on kuntosaleja.
Salia  hallitsee joku pokemon, jonka joku pelaaja on sinne jättänyt. Tasolta 4 lähtien pelaaja voi omien pokemoniensa avulla yrittää vallata kuntosalia (gym). Kun valtaus on tehty, saa pelaaja taas lisää pisteitä. Kamppailussa on vastakkain oma pokemoni ja se joka on tällä hetkellä kuntosalin haltia. Otuksilla on kaikilla yksilöllinen
taisteluvoimaluku CP (CombatPower). Se jolla on suurempi luku voittaa aina, jos voimissa on suuri ero. Jos luvut ovat lähellä toisiaan, voi heikompi voittaa, mutta tämä riippuu ottelijoiden tyypistä.

Seuraavaksi pieni vilkaisu pelin toteutustekniikkaan
Kun pelin avaa, näkymä on tällainen:
Screenshot_2016-08-15-12-53-35.png

Sovellus määrittää GPS-paikannuksella pelaajan sijainnin. Tämän perusteella Google maps -tietoja käyttäen näytetään pelaajan ympäristön kävelytiet ja samalla peliin liittyvät asiat kuten pysähdyspisteet, kuntosalit ja lähellä olevat pokemonit.
Screenshot_2016-08-17-10-33-52.png Screenshot_2016-08-17-10-34-19.png
pokemonkartta google maps

Yllä näyttökaapaukset Pokémonista ja samasta paikasta Google Mapsista. Kun pelaaja kulkee seuraa avatar kartalla tätä liikettä GPS-paikannuksen avulla. Samalla sovellus kerää tietoa kuljetusta kävelymatkasta.

Pokemonien kiinniottaminen

Kun sitten pellin ilmestyy pokemon, sen voi halutessaan kaapata pallolla kiinni ja itselleen. Pokemon ilmestyy tuolle vihreälle kartalle ja sen jälkeen sitä siis voi yrittää pyydystää, niin kauan kuin pelaajalla on palloja.
Screenshot_2016-08-18-12-34-13.png Screenshot_2016-08-18-12-35-18.png 20160818_123545.jpg

Tässä kolmen ruudun sarjassa on esimerkki pelin lisätyn todellisuuden (augmented reality) käytöstä. Aluksi kartalle on ilmestynyt pokemon - tässä tapauksessa Jynx. Kun kartassa klikkaa pokemonia, on se pelille merkki siitä, että pelaaja yrittää pyydystää sen. Silloin karttanäkymä vaihtuu kameranäkymään ja pelaaja näkee ympäristönsä puhelimen kameran läpi, mutta ei pelkästään todellisuutta vaan siihen on nyt lisätty virtuaaliolento ja virtuaalipallo kuten keskimmäisestä kuvasta näkyy. Nyt pelaaja pyyhkäisemällä näyttö ‘heittää’ otusta pallolla. Kun pallo osuus se kaappaa pokemonin sisäänsä. Oikeanpuoleinen kuva on otettu puhelimen kameralla samasta paikasta.

Kun pelaaja saa pokemonmunia, niistä pitää hautoa pokemoneja. Tämä tapahtuu kävelemällä. Erilaisilla munilla on eri pituisia hautomismatkoja.

Kun pelaaja aloittaa, hän on osaamistasolla 1. Kun pelaa ja kävelee, niin pelaajan taso nousee. Peli sisältää myös virtuaalisia kuntosaleja (gym).
Screenshot_2016-08-15-12-47-01.png  Screenshot_2016-08-15-12-46-41.png

Näitä hallitsee joku pokemon, kuvan tapauksessa Lapras. Kun pelaaja on edennyt tasolle 4, hän voi ryhtyä haastamaan kuntosaleja hallitsevia pokemoneja. Oikeanpuoleisen näytön alaoikealla on  nyrkkeilyhanska-ikoni, josta kamppailun voi aloittaa.

Peli kerää pelaajalle kaikenmoista tietoa. Se seuraa kaikkia kiinniotettuja pokemoneja ja näiden tilaa. Sieltä voi avata kaikkien pokemonien luettelon, josta näkyy mitkä tyypit pelaaja on saanut pyydystettyä. Näiden lisäksi on on tietoa paljonko pelaaja on kävellyt pelatessaan ja monellako pokemonpysäkillä pelaaja on käynyt. Seuraavassa näyttökaappauksia tilastosivuista:


Screenshot_2016-08-22-14-04-14.png Screenshot_2016-08-22-14-04-47.png Screenshot_2016-08-22-15-59-06.png


FaceBookiin on perustettu Pokemon GO Seniors -ryhmä, jonka alaikäraja on 30. Tässä siihen linkki : https://www.facebook.com/groups/166492060429917/



Kiinnostuitko? Haluaisitko sinäkin oppia jahtaamaan pokemoneja?
Tule 14.11.2016 Kampin palvelukeskukseen kokemaan lisää ja viettämään "Pelitapahtumaa senioreille”.


Jukka Tamminen
Enterin opastaja

Katso myös Lähiverkon blogijuttu:
http://lahiverkko.fi/pokemon-villitsee-yhdistaa/

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Hyvää keskikesää Ikinörtin lukijoille!


Hyttysen hyrinä
ukkosen jyrinä
perhosen lento
vanamo hento
purojen juoksu
mataran tuoksu
matojen tonkija
onnekas onkija
hehkuva katu
kuutamosatu
mansikkamaito –
kesä on aito.

– Kaija Pakkanen –



Ikinörtti palaa verkkoon tuorein jutuin taas elokuulla

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Tietotekniset kysymykset askarruttavat kesälläkin

Enterin tietotekniikan vertaisopastukset senioreille ovat haluttua aktiviteettia. Tähän asti opastusta on tarjottu viikoittain tammikuusta toukokuuhun ja syyskuusta joulukuuhun pääkaupunkiseudulla ja vähän sen ulkopuolellakin yhteensä jopa 50 opastuspisteessä. Pelkästään Helsingissä opastusta saa 18 kirjastossa ja 10 palvelukeskuksessa. Vilkkaimmat opastuspisteet sijaitsevat Helsingin keskustassa hyvien julkisten yhteyksien päässä, ja sinne myös päätimme perustaa tänä kesänä Enterin ensimmäisen, kerran viikossa toimivan kesäpäivystyksen. Nimittäin Kampin palvelukeskukseen, joka muutenkin tarjoaa senioriväelle monenlaista harrastusmahdollisuutta myös kesällä.

Satunnaisia kyselyitä opastuksesta on edellisinäkin kesinä tullut, mutta lopullinen sysäys idealle tuli itse opastajien suunnalta. Opastaminen ja uusien ihmisten tapaaminen on monelle vapaaehtoisellemme niin sydäntä lähellä oleva harrastus, että ei ollut vaikeuksia saada muutamia opastajia innostumaan satunnaisista kesähommista. Teimme kesäopastuksesta mainoksen ja jaoimme sen Enterin kotisivuilla, muutamalle yhteistyötaholle sekä jäsenistöllemme. Silti oli vaikea ennustaa, kuinka vilkasta opastuksessa kesäkuukausina tulisi olemaan.


Muutaman kesätiistain jälkeen voi todeta, että kesäopastus on otettu riemulla vastaan. Ongelmia ja kysymyksiä laitteiden käytöstä on riittänyt siinä missä muulloinkin. Lomakauteen liittyviä kesäisiä aiheita ovat olleet esim. radio-ohjelmien, e-kirjojen ja muiden hyödyllisten ja hauskojen sovellusten lataaminen, valokuvien siirto ja lähettäminen, karttapalvelut sekä mobiililaitteiden käyttö ja mahdollisuudet ulkomaanmatkoilla. Lisäksi ollaan muistutettu pitämään tunnukset ja salasanat tallessa päivityksiä, latauksia ja uudelleen käynnistyksiä varten, jotka monesti tulevat vastaan silloin, kun niitä vähiten osaa odottaa.

Heinäkuussa on kaikkein aktiivisimpienkin enteriläisten aika ladata akkujaan, paistatella päivää tai kuunnella kesäsateen ropinaa, ihastella kukkien väriloistetta, kuopia kasvimaata ja nauttia sen antimista, istua laiturin nokassa ja uittaa varpaita rantavedessä tai retkeillä kylillä ja kaupungilla. Nauttikaa Suomen kesästä!


Tervetuloa opastukseen taas elokuussa!
Nina Ziessler

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori


keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Jäsentapahtumat keväällä 2016


Enterin jäsentoimintaryhmä järjesti enteriläisille kevätkaudella 10  jäsenretkeä joissa oli mukana 350 osallistujaa. Jäsenretkiä tehtiin näyttelyihin  ja historiakohteisiin pääkaupunkiseudulla sekä päivän kestäviä retkiä joilla käytiin konsertissa Lahdessa ja näyttelyissä Mäntässä  ja Tallinnassa.
Erittäin suositut jäsenretket muodostavat hienon yhdessäolo ja virkistystoiminnan Enterin päätoiminnan vertaisopastuksen rinnalle. Jäsenretket järjestää jäsentoimintaryhmä johon kuuluvat ryhmän vetäjä Olli Uotila, Lea Grönlund, Marjatta Ikkala, Eva Korkiala-Blomqvist, Tarja Toiviainen ja Ritva Vartiainen. Jäsentoiminnan järjestämiseen tarvitaan lisää tekijöitä. Jos haluat liittyä jäsentoimintaryhmään ja osallistua ryhmän järjestämien retkien tuottamiseen niin ilmoittaudu toiminnanjohtajallemme  Juulia Anderssonille  sähköpostilla / enter.juulia(at)gmail.com tai puh. 050-374 8645

Kevätkauden kymmenen retkeä
10.2. retkeiltiin Etelänavan valloitus-näyttelyyn Tallinnan Merimuseoon  
Retkellä oli 40 osallistujaa ja merimatka tehtiin Viking XPRS-laivalla. Menomatkalla laivan kokoustilassa keskusteltiin Veli Kahralan  ja Seppo Kurkisen johdolla Internet-selaimista. Paluumatkalla nautittiin yhteinen illallinen laivan ravintolassa. Tallinnan Merimuseon näyttelyyn siirryttiin tilausbussilla ja  opastetulla kiertokäynnillä tutkittiin näyttely.
Kilpajuoksu maailman ääriin -näyttely kuvasi Etelänavan valloitusta, joka oli tutkimusmatkailun historian dramaattisin tarina. Norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen ja brittiläinen Falcon Scott olivat vuonna 1911 etelänavan tutkimusmatkalla samaan aikaan, mutta vain toinen heistä palasi kotimaahansa. Näyttelyssä esitteleltiin myös antarktiksen luontoa ja​ ​tieteelle omistettua nykypäivää.

Hyvän oppaan mukana kävimme Etelänavalla
Kuva Tapani Kontiala
23.2. käytiin jäsenretkellä oopperassa Mozartin Taikahuilu oopperan pääharjoituksessa

Pääharjoitus eli kenraaliharjoitus on oopperaesityksen työryhmän viimeinen harjoittelu ennen ensimmäistä esitystä. Mukana ovat kaikki esityksen osatekijät  kuten orkesteri, lavasteet, puvut, valot ja maskit. Retkelle osallistui 30 enteriläistä.
Kansallisoopperan Taikahuilu ooppera esitettiin Berliinin Komische Opera kuuluisan tuotannon mukaisesti, jossa Taikahuilu esitettiin animaatiota ja eläviä laulajia yhdistävänä toteutuksena joka loihti näyttämölle aivan uudella tavalla Taikahuilun loputtoman rikkaan fantasiamaailman.  
26.2. retkeiltiin Lahden Kaupunginteatteriin Myrskyluodon Maija -musikaaliin
Myrskyluodon Maija-musikaali perustuu ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin romaaniin Myrskyluoto, joka kuvaa 1800-luvun ankaraa ja raskasta saaristolaiselämää. Musikaalissa on Matti Puurtisen moni-ilmeinen musiikki yhdistettynä Jouni Prittisen meneviin tanssikoreografioihin takaavat katsojalle nautittavan musikaalikokemuksen.  Yhteinen lounas nautittiin ennen paluumatkaa.  Retkelle osallistui 66 enteriläistä ystävineen.
Myrskyluodon Maija-retki on kuvailtu tarkemmin maaliskuun Ikinörtissä. Juttu löytyy tällä linkillä: http://ikinortti.blogspot.fi/2016/03/myrskyluodon-maijaa-tapaamassa.html
21.3 ja 18.4. tutustuttiin Reitzin säätiön taidekotiin
Reitzin säätiön taidemuseossa ovat esillä Lauri Reitzin keräämät taide- ja antiikkiesinekokoelmat. kotimuseossa on nähtävillä suomalaisen maalaustaiteen historian merkkiteoksia. Myös museon suomalainen antiikkihopeakokoelma on ainutlaatuinen kokonaisuus.  Museon kokoelmiin tutustuttiin  hyvän opastuksen myötä  kahdella retkellä joille osallistui yhteensä 40 enteriläistä.
Opas kertoo Reitzin museon kokoelmasta takanaan museoon juuri hankittu
Helene Schjerfbeck´n teos  Sitruunoita visakoivukulhossa
Kuva Ritva Vartiainen
9.4. tehtiin päivän mittainen retki Mänttään Serlachiuksen Gösta-museoon
Museon suurnäyttelyssä esiteltiin  maailman merkittävimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan saksalaisen Anselm Kieferin monumentaaliteoksia saksalaisesta Grothe-kokoelmasta. Retkemme osallistujat pitivät Kieferin teoksia upeina ja lumoavina. Opastetun kierroksen aikana tutustuimme myös taidemuseo Göstan kohokohtiin  Joenniemen vanhassa kartanossa, jossa nautittiin myös yhteinen lounas. Retkelle lähdettiin Kiasmalta klo 8 ja palattiin klo 20 ja osallistujia oli 55.
C:\Users\Ritva\Pictures\IKINÖRTTI JÄSENTIL 16\(null).jpg
Enteriläiset Kieferin monumenttaalisen taideteoksen edessä kuuntelemassa
opastusta kuulokkeiden kautta Kuva Helena Venäläinen

20.4. tutustuttiin uudistettuun Kansalliskirjastoon
Kirjasto sijaitsee Unioninkadulla vastapäätä tuomiokirkkoa. Opastetulla kierrolla  tutustuimme kirjaston toimintaan, historiaan, arkkitehtuuriin sekä rakennuksen uudistukseen. Osallistujia oli 40. Kansalliskirjasto, aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä näyttelytila. Kansalliskirjasto tallentaa myös digitaalisia kulttuuriperintöaineistoja kuten sanoma- ja aikakauslehtiä .  
Enteriläiset katsovat kohti kirjaston upeata lasikupolia kun opas kertoo
kirjastorakennuksen uudistamisesta Kuva Ritva Vartiainen
22.4. käytiin Frank Sinatran 100v-konsertissa Lahden Sibeliustalolla
Retkellä oli 54 osallistujaa eli  täysi bussillinen enteriläisiä. Sinatran suurimpia hittejä tulkitsi samettiääninen hurmuri, lahtelaisyleisölle monista konserteistaan tuttu Gary Williams.  Konsertissa kuultiin monet viihdemaailman rakastetuimmat sävelmät ison orkesterin kanssa esitettyinä - My Way, You’re Sensational, Witchcraft jne.  Retkellä nautittiin myös yhteinen lounas.
3.5. tutustuttiin Kansallisteatterin taideaarteisiin  ja historialliseen teatterirakennukseen
Kahden tunnin opastetulla kierrolla tutustumme teatterissa esillä oleviin tunnettujen taiteilijoiden taideteoksiin. Oppaamme Katriina Pyrrö esitteli teatterin kaikki taideteokset sisääntuloaulasta toiselle parvelle.  Saimme myös historiatietoa suomalaisesta teatterista sekä teatterin upeasta graniittilinnasta joka on rakennettu vuonna 1902.
C:\Users\Ritva\Pictures\IKINÖRTTI JÄSENTIL 16\FullSizeRender.jpg
Kuvassa teatteriretken 30 osallistujaa teatterin esiintymislavalla
Kuva Tapio Hietamäki
Syyskaudelle on suunniteltu retkiä Tekniikan museoon, Kotkaan, Lahteen musikaalikonserttiin ja Tallinnan TV-torniin. Kun retket varmistuvat niin niistä tulee tiedot tapahtumakalenteriin ja lähempänä retkeä lähetetään jäsenille kutsuviesti.

Jäsentoiminta jatkuu elokuussa,  jolloin  on ensimmäinen jäsenretki.  Syyskuun alussa  alkavat myös opastukset ja tietoiskut sekä luennot.
Hyvää kesää!
Enterin jäsentoimintaryhmä
Ritva Vartiainen